Menin syksyllä työpaikka sairaanhoitajalle vastaanotolle valittamaan etten saa nukutuksi kuin 2-3h ja nekin pätkissä. Hoitajan kanssa keskusteltiin tunnin verran jonka jälkeen oma maailma muuttui ja sortui. Diagnoosi on oli julma ja sairasloma alkoi välittömästi. Kävin vielä yhdessä kokouksessa josta en muista mitään. Tuijotin tyhjyyteen ja päässä pyöri vain miksi miksi ajatukset... En voi lähteä sairaslomalle niin paljon asioita kesken. Jäin kuiten väkisin sairaslomalle ja aloin käymään läpi elämäni raskainta taistelua joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Voi olla viikkoja että ahdistus ja masennus on tiessään, mutta sitten taas menee mattoalta ja ajatukset vievät minua kohti helpotusta (itsemurha). Lääkkeitä säädetään edes takas vaihdetaan merkkejä ja annos määriä. Tulee erilaisia sivuvaikutuksia unettomuutta, uneliaisuutta. Tämän viestin kirjoitin helpottaakseni ahdistunutta oloani joka taas on päällä ja samalla toivoisin että en olisi yksin. Olisi joku muukin kuin sairaanhoitaja/lääkäri/psykologi joka ymmärtäisi. Kiitos jos luit tämän loppuun se merkkasi jo paljon.
Työuupumus/vaikea masennus/ahdistus
Mies vm.83
18401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Täällä kohtalo toveri, et ole yksin...Tämä on h*lvetillinen sairaus. Kunpa vain tietäisi miten tästä umpikujasta pääsisi pois. Minulla 3 syytä, miksi en ole tehnyt jo itselleni jotain, ne kolme lastani. Älä vain tee sitä helpotusta, joka on suluissa, kyllä vielä joku reitti on, miten selviät. Minäkin mietin sitä, mikä se olisi.
Omaa oloani kuvaisin vielä että seison epä tasaisen vuoron huipulla, toisella puolella kaunis sademetsää missä on oma rauha ja täydellinen vapaus. Toisella puolella harmaa ja epävarma tulevaisuus kaikkinen entinen. Kaikki se mitä tämä minulta on vienyt sm tason urheilu, avioliito joka on vielä jollainlailla kasassa vaikken pystykään lääkityksen takia miehisiä "velvotteita" täyttämään. Jos vain tästä. Vielä jotenkin jaksaisi ja usko tulevaisuuteen palaisi...
Minä ainakin koin liikutusta ja syvää sympatiaa lukiessani kirjoituksesi. Voi miten monilla nykyääkin on vaikeaa: työelämä haastavaa, voi olla huolta ja murheita pereessä, ihmisuhteissa ja yksinäisyyttä. Monella on painolastina myös rikkinäinen ja turvaton lapsuus. Pula- ajan ja sotavuosien koettelemukset ovat vaurioittaneet esivanhempiemme elämän ja seuraukset ovat siirtyneet perintönä meidänkin vanhemmille. Ei heillä ole ollut resusseja ja voimavaroja kasvattaa jälikasvuaan.
Sinullakin on niitä kuorimia kasaantuntu vuosien saatossa ja väsymys purkautuu. Onneksi sinulla on välistä helpompaa ja ei niin raskasta. Pyyske osaa välistä kuin levätä ja ei päästä alitajunnasta liikaa ... sitten kun taas milei jasaa työstää niin sieltä nousee lisää.
Ei kannata ajatella itsemurhaa ratkaisuna. Kohtaa vain nyt nuo asiat ja lepää. Hyvää kirjallisuutta ihmisen psyyken lainalaisuuksita kannattaa lukea silloin kuin jaksaa. Pidämyös huolta yleiskunnosta, harrasta liikuntaa, saunomista, liiku luonnossa. itse saan voimaa uskosta ja seurkuntayhteydestä. Kun on uneivaikeuksia niin vältä iltaisn mieltä kiihdyttävistä asioista, ovat ne sitten iloisia tai ahdistavia.
Kirjoittmainen on terapiaa. Erityisesti monille miehille ei puhuminen vaikeuksista ei ole helppoa. Kirjoita vaikka itsellesi ajatuksia. Kun jäsentää tunteitaan sanoiksi ne saavat konkereettisemman muodon ja tavallaan pahan olon kirjoittaa ulos.
Jos ahdistus ei helpota, niin sen kanssa on vain opittava elämään. Onhan ihmisillä fyysisiä sairauksiakin. Niiden kanssa on tosin se, että niistä voi puhua esimerkiksi työkavereille, ahdistuksesta, paniikkihäiriöstä ja muusta sen kaltaisesta ei oikein kannata kenelle tahansa huudella.
Jos olet toiminnan ihminen, niin tee jotain mistä tykkäät, joka tuottaa mielihyvää itsellesi. Unohda psykologisten kirjojen lukeminen ja omasta itsestä kirjoittaminen. Irrottaudu tilanteesta jonkun mukavan avulla. Ei päihteiden - kirjoitin, vaikka sen luukisi olevan itsestään selvää.
Olet vielä kauhean nuori, ei elämää kannata tuossa iässä lopettaa, edessä voi olla vaikka mitä. Suunnittele tulevaa, jos suinkin jaksat!
Haluaisitko juttu seuraa saman kaltaisessa tilanteessa olevalta. Siis ystävä pohjalla/tasolla? Tarkoitan vertaistukea.
Ulkopuolisille tai ventovieraille ulkopuolisille on helpompi puhua kuin tutuille jotka tuntevat minut ennen "sairauttani"
Minä olen sinua n.10 vuotta vanhempi, ja naispuolinen. Minulla perhe, mutta haluaisin myös jutella jonkun sellaisen kanssa, joka itse käy läpi tätä "kitumista", ja ymmärtää tasan tarkkaan miltä tämä maanpäällinen "h*lvetti" tuntuu, kun mikään ei auta ja tekee mieli luovuttaa.
Hienoa kun ei ole yksin. Pahinta on yksinäisyys ja tunne siitä että kukaan ei ymmärrä eikä jaksa käydä taas kerran kaikkea alusta asti läpi. Minkä joutuu joka kerta tekemaan kun hoitajat/lääkärit vaihtuvat usein.
Haluatko saada jotain kautta vaihtaa vaikka sähköpostiosoitteet, niin sillä pääsisi alkuun, jos tahdot kuuntelijaa/ja samassa jamassa painivaa?
Kuulostaa liian kivalta ajatukselta. Olen suunnitellut blogin aloittamista mutta se on vain jäänyt ja jäänyt. Mitä kautta sähköposti osoite olisi hyvä vaihtaa? Tämä on uutta minulle en ole ennen näille palstoille kirjoitellut.
Sama täällä, en ole tänne ennen kirjoittanut. Löysin nämä aiheet, kun etsin tunti tolkullla eri lääkkeitä, jotka sopisi tähän oloon. Lääkkeet on siis jo käytössä, mutta kun tuntuu, että kaikkia ollaan kokeiltu huonolla menestyksellä. Ja nyt kun luin näitä eri ketjuja, niin tuntuu, että puoli suomea sairastaa paniikki-ahdistusneisuushäiriötä-sosiaalisten tilanteiden pelkoa jne.
Mistä ihmeestä me ihmiset ollaan tälläinen sairaus/henkinen vakila saatu!?!Jos laitan sinulle tänne väliaikaisen sähköposti osoitteen, Siksi aikaa, että seulon häiriköt pois, ja sitten laitan sinulle oman oikean sähköposti osoitteen?
Sopii minulle.
juttu seuraa
Ok,laitan illalla, teen väliaikaisen sähköpostin tässä päivän aikana.
Nyt törmäsin siihen, ettei yhteystietoja voi täällä laittaa, eli pitäisi keksiä keino, ettei saa mitään hörhöjä/hupimielessä liikkeellä olevia kiusanhengeksi vielä tähän kaiken päälle :( Yritän tässä miettiä, miten pystyy saada yhteyttä niin, ettei saa koko suomi yhteytietoja..
Eli tuolla Chatin puolella on paikka, missä voi chatata kaksi ihmistä. Jos olet rekisteröinyt tuon nimimerkin, niin silloin voin kutsua sinut keskuteluun! Löydät tuolta ohjeet/säännöt.
Voinkin laittaa sähköpostin, laitan sen aamupäivällä, ota se mahd.pian silloin, koska poistatan sen heti, kun olet vastannut saatuasi sen.
Saitko mies vm.83 s.postini? Siis kun laitoit viestin ja vastasin? Varmistelen vain että toimii.