Valta on kansasta lähtöisin, mutta harvoin se sinne palaa...
Kirjoittanut: Timo T A Ristimäki, 18.8.2004 klo 17.17
Takavuosikymmenten vaaligallup-professorina itsensä läpi lyönyt Risto Sänkiaho (sd.) joskus 1980-luvun alun Tuottavuuden Päivillä Finlandiatalossa analysoi (kansan)vallan olemusta varsin sattuvasti eli otsikkoon kirjoittamaani tyyliin: "Valta on kansasta lähtöisin, mutta harvoin se sinne palaa..."
Viime päivinä ovat niin pääministeri Matti Vanhanen kuin puhemies Paavo Lipponenkin kielteisellä EU-perustulakikansanäänestyskannallaan todistaneet "Sänkiahon opin" vallan hyvin ainakin vallan suhteen paikkansa pitäväksi edelleen ja varsinkin nykypäivän Suomessa.
Siksi onkin jälleen lukusuosituksen paikka: tänäisessä (18.8.2004) Iltalehdessä on vallan kansasta ja kansan vallasta oiva kirjoitus - ja asialla on jälleen kerran Leif Salmen!
Siihen ei ole mitään lisättävää eikä siitä ole mitään poistettavaa. Kerta kaikkiaan sattuvasti sanottu ja oivallisesti kirjoitettu: "Demokratian vastakohta ei ole vain diktatuuri vaan myös näennäisdemokratia"
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Iltalehti 18.8.2004 / Leif Salmen: Kenen valta?
Kun valta kuuluu kansalle, kenelle se kuuluu? Kysymys on vaivannut mieltä kun olen seurannut keskustelua EU:n perustuslaista. Nyt voin vastata siihen. Ainakaan Suomessa valta ei kuuluu kansalle, vaikka niin väitetään ja vaikka joku on lukenut Suomen perustuslakia niin, että siinä selvästi sanotaan, että "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle".
Tämä kävi selväksi kun Matti Vanhanen vanhaan tsaristiseen ja bresjenviläiseen tapaan selitteli, ettei mitään kansanäänestystä uudesta EU:sta tarvita. Tarja Halosen tapaan "hänestä tuntui", ettei uusi perustuslaki merkittävästi muuta jäsenvaltioiden ja unionin vallanjakoa. Minä en välitä tippaakaan siitä, miltä Vanhasesta tai Halosesta tuntuu. En halua, että maan kohtaloista päätetään mutu-periaatteella. Tärkeämpää on tietää ja arvioida mitä todella tapahtuu.
Akatemiatutkija Terhi Kiiskinen on tulkinnut Suomen perustuslakia niin, että kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. "Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita." Jos tämä periaate halutaan kumota, on Suomen peruslakia muutettava.
EU:n perustuslaki siirtää kiistatta lisää valtaa Suomen kansalta ylikansallisille elimille. Tärkeää ei ole, miten suuri siivu vallasta menetetään. Tärkeää on periaate. Jos siitä laistetaan ja vähätellään vallan menetystä, luisutaan äkkiä kaltevalle pinnalle: avataan portit kansanvallan jatkuvalle nakertamiselle.
Vanhanen, Halonen ja muut myöntyväisyyspoliitikot luulevat, että kyse on tarkoituksenmukaisuudesta. He ovat vaarallisella tavalla väärässä. Kansan valta ja peruslain määräyksiä koskevat muutokset ovat periaatekysymyksiä. Halonen ja Vanhanen yrittävät kiemurrella irti näistä periaatteista. Se on säälittävää, surullista katseltavaa.
Todistamme kummallista näytelmää. Valtiojohto vähättelee unionin perustuslakia vaikka vielä eilen koko hanketta luonnehdittiin "historialliseksi" ja "ratkaisevaksi" EU:n tulevaisuuden kannalta. Enemmistöpäätösten määrä lisääntyy ja vastaavasti veto-oikeutta rajoitetaan- eikö se vähennä suomalaisten valtaa? Toimielinten valtasuhteita muutetaan ja uusia perustetaan. Tämä ei ole sama unioni, johon Suomi liittyi vuoden 1994 kansanäänestyksen seurauksena.
Luulevatko Halonen ja Vanhanen, että suomalaiset ovat tyhmiä? Että kansalaiset eivät huomaa, miten heitä höynäytetään? Luulevatko he, että suomalaiset suostuvat nöyriksi alamaisiksi?
Unionin perustuslaki hyväksytään joka tapauksessa eduskunnassa. Se ei voi olla mikään läpihuutojuttu, jossa 2/3 enemmistö yksillä valtiopäivillä hyväksyy sen kuten minkä tahansa kansainvälisen sopimuksen. Vallan siirto unionille, josta tulee juridinen henkilö ja itsenäinen toimija, merkitsee viimeistään nyt muutosta Suomen poliittisen järjestelmään. Suomalaisista tulee yhä selvemmin EU:n alamaisia.
Johtopäätös on itsestään selvä. Eduskunnan on tehtävä päätöksensä kaksilla valtiopäivillä tai vaikeutetun säätämisjärjestyksen kautta, 5/6 enemmistöllä. Kansanäänestys voi tukea eduskunnan päätöksentekoa ja suomalaisen kansanvallan kannalta se saattaisi olla hyvä asia.
Mitä vanhaset ja haloset pelkäävät, kun he eivät uskalla antaa kansalaisille äänivaltaa asiassa? Sitäkö, että kansa äänestää väärin? Sitäkö, että Suomelta menisi maine EU:ssa? Sitäkö, että demokratialla on hintansa, että se sisältää riskinottoja?
Mutta demokratia on aina riski. Eikä mikään vahingoita sitä niin kuin vallanpitäjien temppuilu kun he yrittävät tehdä siitä oman valtansa työrukkasen
Demokratian vastakohta ei ole vain diktatuuri vaan myös näennäisdemokratia. Siihen suistutaan jos kaupanteko maan perustuslain kustannuksella onnistuu.
Minä kannatan tässäkin asiassa tyrannien vastaisessa taistelussa kaatuneen Ciceron kantaa: olkaamme lain orjia ollaksemme vapaita!
Linkki: http://www.iltalehti.fi/2004/08/18/kolumnistit/salmen.shtml
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004340083
Lukekaa LS:n oiva kolumni Iltalehdestä 18.8.2004
18
519
Vastaukset
- rpu
heikohtko kolumni muuten arvostamaltani Leif
Salmenilta. Halusi kai olla mieluummin oppo-
sitiossa kuin valtaeliitin puolella. Olkoon. - miestä
kuin Leif Salmen kannata ottaa vakavasti. Eihän mies voi olla asioista perillä silloin, kun silmät ummessä on hyväksynyt Neuvostoliitossa harjoitetun politiikan, jossa ihmishenki ei ollut minkään arvoinen.
- rpu
höpö höpö
- itsellesi
rpu kirjoitti:
höpö höpö
Kommunistit (Stalin) syyllistyivät Neuvostoliitossa kansanmurhaan ja ihmisoikeuksien riistoon. Salmenin jutuilla ei ole mitään arvoa ennen kuin hän tunnustaa stalinistien teot.
- populisti
Leif Salmén on näitä liukaskielisiä ja teräväsanaisia Tampereen puna-akatemiassa lehdistöoppinsa lukeneita vasemmistopopulisteja, jotka kääntävät vakuuttavan näköisesti asiat täysin päälaelleen ja saavat silkan valehtelun kuullostamaan vakavalta totuudelta.
Ainahan kommunistit ovat parkuneet kansanvallan perään silloin, kun kommunistinen puolue ei ole ollut valtaa pitämässä.
Salménin kolumni on tyypillinen esimerkki siitä, miten sanoilla manipuolidaan yleistä mielipidettä ja kansaa kiihotetaan barrikadeille.
Tosiasia on nimittäin luettavissa Matti Vanhasen julkistamista perusteluista, joissa hän varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti käy läpi sen, mistä muutoksesta eu-perustuslaisa on kysymys ja mistä kaikista syistä johtuen kansanäänestys olisi täysin tarpeeton toimenpide.
Kansanäänestyksen vaatijoiden olisi jo korkea aika antaa vaatimustensa tueksi muitakin perusteluja kuin populistinen jankutus siitä, että valta kuuluu kansalle ja kyllä kansan pitää saada itse päättää.
Tuo höpinä on nimittäin täyttä paskaa sanon minä.- Irma
"manipuolidaan".
Pitääpä mietiskellä sitä tarkemmin. - jännä
Irma kirjoitti:
"manipuolidaan".
Pitääpä mietiskellä sitä tarkemmin.Kommunistit NL:ossa manipuloivat kansan uskomaan, että se on kansanvaltaa, kun yksi puolue on diktatuurissa.
Tämmöinen mies on Lif Salmén edelleenkin.
Nyt hänen tehtäväkseen on annettu maniploida vasemmistolaisesti ajattelevat uskomaan, että keskusta rajoittaisi kansanvaltaa, että vasurit veisivät syrjäseutujen köyhien kuntien vähäosaisten äänet kepulta lokakuun kunnallisvaaleissa.
Leif Salmén on todella taitava manipulaattori. paljon taitavampi kuin Esko Seppänen enää nykyään. Mieluummin kuitenkin luen "Loka" Laitista ja Jukka Kuikkaa. Heidän kolumneissaan on paljon nautittavampaa satiiria, kun nämä kommunisti-kolumnistit manipuloivat lukijoitaan niin kovin totisina ja otsa rypyssä.
- K-linja
15.8.2004
Pääministeri Vanhanen kansanäänestyksestä
EU:n hallitusten välinen konferenssi sai kesäkuussa päätöksen aikaan unionin uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi. Se korvaa vanhat sopimukset ja on yhtenäiseen asuun kirjoitettu.
=> EUn perustuslaki LUO uuden valtion ja LAKKAUTTAA 25 EU-maan keskiset valtiosopimukset. Lisäksi EUn perustuslaki luo uuden päättämismallin, missä EU on valtio ja muut osavaltioita.
Nostin myös konventtityön päättyessä esille kysymyksen neuvoa-antavan kansanäänestyksen mahdollisuudesta ja totesin, että jos unionin perusluonne muuttuu olennaisesti, pitää mielestäni kansanäänestys järjestää.
Koko konventtityön ja HVK:n ajan Suomen tavoite oli pitää kiinni unionin nykyisestä perusluonteesta.
=> Tämä ei onnistunut, koska integraatiota pitää sekä syventää, että laajentaa Nato-jäseniin Bulgaria, Romania ja Turkki.
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tarvetta pohdittaessa kannattaa ensin määritellä, mihin tehtyjä sopimusmuutoksia verrataan. Edellinen kansanäänestys järjestettiin liittymisestämme unioniin. Silloin oli kyse sekä liittymisehdoistamme että Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä.
=> Tarkkaan ottaen ei ollut. Suomen liittymisehdoista vielä neuvoteltiin senkin jälkeen kun neuvoa-antava kansanäänestys oli jo pidetty. Ei ollut neuvottelutulosta, mistä kansanäänestää.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta perusteli tuolloin äänestystä yleisellä hyväksyttävyydellä.
=> Kyse oli keinosta jättää julistamatta asia kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä tai hyväksyä asia vaalien JÄLKEEN 2/3 enemmistöllä. Menettelytapa oli valtiollisen poliisin entisen päällikön, Seppo Tiitisen kehittämä.
Valiokunta katsoi, että EU:n jäsenyys merkitsisi laaja-alaista sidonnaisuutta Suomen ulkopuoliseen säädöstöön ja päätöksentekoon. Lisäksi valiokunta perusteli tarvetta sillä, että edellisissä eduskuntavaaleissa koko EU-jäsenyys ei ollut vakavasti esillä.
=> 2003 vaaleissa ei käsitelty EUn perustuslain sisältöä, vaan Irakin sotaan liittymistä miehittäjänä. Näin ollen nyt on sama tilanne kuin edelliselläkin kerralla Maastrichtin sopimuksen osalta. Suomessa väitettiin, että Maastrichtin sopimus sisälsi mm. EMUn. Näin ei ollut Britanniassa, Tanskassa eikä Ruotsissa.
Oman muistini mukaan puoluejohtajat olivat päinvastoin ilmoittaneet, että EU-jäsenyys ei tule ajankohtaiseksi eduskuntavaalien alla.
=> Suomessakaan ei ole kerrottu, että EUn perustuslain puolustusulottuvuus merkitsee yhteistä ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Kysymys kätketään rakenneyhteistyöhön.
Unioniin liittymisemme jälkeen sopimuksia on muutettu ensin Amsterdamissa ja sitten Nizzassa. Viime vuoden eduskuntavaalien alla konventin työ sen sijaan oli jo pitkällä ja uuden sopimuksen kaikki keskeiset elementit olivat näkyvissä.
=> Tästä kuitenkaan ainakaan Suomen Keskusta, SDP tai Kansallinen Kokoomus eivät tehneet eduskuntavaaliohjelmaa, vaan Jäätteenmäki paljasti Lipposen ja Lipponen sätti takaisin koko Sanoman voimalla. Ville Itälä ja Ben Zyskowicz hintalaputtivat Keskustan vaaliohjelmat ja valmistautuivat Lipposen III hallitukseen. 2003 eduskuntavaaleja ei käyty EUn perustuslain sisällöstä, koska hallitus antoi ymmärtää käyvänsä asiasta vielä neuvotteluja.
Eduskuntavaalien alla puolueet melko yleisesti puolsivat tarvetta uuteen sopimukseen, vaikkei luonnollisestikaan otettu kantaa vielä yksityiskohtiin.
=> Kansanedustajaehdokkaat olivat tapansa mukaan pihalla kuin lumiukot.
Valmistelussa olleesta perussopimuksen muutoksesta oli mahdollisuus keskustella ja sitä myös käytettiin. Ainakin omalta kohdaltani muistan, että sopimusneuvottelut olivat vaalikampanjassa paljon esillä.
=> Niin olivat Esko Seppäsellä ja Paavo Väyrysellä, Ilkka -lehdellä jne.
Perustuslakivaliokunta ei ole nyt perustuslaillisen sopimuksen valmistumisen jälkeen ottanut kantaa kansanäänestyksen tarpeeseen, mutta lausunnossaan konventin tuloksista se pohti asiaa katsoen, että uudesta sopimuksesta johtuvia muutoksia olisi peilattava yhdessä Amsterdamin ja Nizzan muutosten kanssa vuoden 1994 tilanteeseen.
=> Kyse on Maastrichtin sopimuksen muutoksista tai tarkennuksista.
Tässä näkökulmani painottuu hieman eri tavalla, koska kaksi viimeistä sopimusta on saatettu voimaan ja ne eivät ole nyt käsittelyn kohteena. Tällä vertailukohdalla on merkitystä. Ymmärrän hyvin niitä kansanäänestyskeskustelussa esiintyneitä asiantuntijanäkemyksiä, joiden mukaan unionin luonne muuttuu vaiheittain yksittäisten ratkaisujen kautta, ja siksi aika ajoin kansalaisten olisi saatava päästä sanomaan kantaansa koko kehitysprosessista. Minusta pääpainon tulee tarkastelussa olla nyt voimassaolevan tilanteen eli Nizzan sopimuksen ja uuden perustuslaillisen sopimuksen vertailussa.
=> Tällöin muutos on AINA marginaalinen ja merkityksetön. Suomi on siirtynyt jo nyt puoluejohtajien pitkiin listoihin - kansanedustajilla ei ole enää merkitystä. Seuraava johdonmukainen muutos olisi lakkauttaa monipuolueylellisyys ja siirtyä kaksipuoluejärjestelmään.
Amsterdamin ja Nizzan sopimukset ovat jo voimassa, Suomi on ratifioinut ne hallituksen esityksestä ja eduskunnan päätöksellä. Niitä edeltävään aikaan palaaminen ei ole mahdollista.
=> EUsta ei ole paluuta. Joko ollaan mukana katkeraan loppuun asti tai irtaudutaan roistovaltioksi.
Asetelma tulee parhaiten ymmärretyksi olettamalla, mitä tapahtuisi jos Suomi hylkäisi sopimuksen. Uutta sopimusta ei silloin syntyisi ja lopputuloksena olisi paluu Nizzan jälkeiseen tilanteeseen - ei suinkaan kymmenen vuoden taakse. Kantani määräytyykin hieman muodollisjuridisesti nyt käsillä olevan päätöksentilanteen pohjalta: hallitus tuo käsiteltäväksi uuden sopimusesityksen, se pitää joko hyväksyä sellaisenaan tai hylätä.
=> No mitä muuta siinä voisi tehdä? Ei jokainen 25 maasta voi neuvotella koko pakettia mieleisekseen uudelleen.
Kansanäänestyksestä päättäminen on poliittista, ei juridista harkintaa koskeva kysymys. Tässä yhdyn perustuslakivaliokunnan arvioon. Kansanäänestyksen tarpeen ratkaisemiseksi asetettavat kriteeritkin ovat poliittista harkintaa.
=> Keskustelu kansanäänestyksestä on poliittista hämäystä. Juridiikkaa on se, säädetäänkö EUn perustuslaki voimaan 5/6 enemmistöllä vai 2/3 enemmistöllä asiaa lepäämään jättämättä vaalien yli.
Perustuslakivaliokunta ei ole vielä ottanut kantaa myöskään sopimuksen säätämisjärjestykseen, sen se tekee vasta saadessaan sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen käsiteltäväkseen.
=> Perustuslakivaliokunta on kyvytön käsittelemään asiaa ilman hallituksen esitystä (diktaattia).
Säätämisjärjestys ja kansanäänestystarve ovat eri asioita eikä niitä pidä kytkeä toisiinsa.
=> Juuri näin tehtiin 1994 vuoden lopussa.
Säätämisjärjestyskysymys vaatii perustuslakivaliokunnalta puhtaasti juridista arviointia.
=> Outo dikotomia.
Säätämisjärjestyksessä huomiota kiinnitetään mm. ns. valtuuslausekkeisiin, joilla sopimuksen "muuttamisvaltaa" siirretään tietyissä määritellyissä asioissa Eurooppa-neuvostolle. Niihin sisältyvät asiat eivät ole kovin tähdellisiä unionin perusluonteen kannalta.
=> Vaarantaako valtionpäämiesten kollegio valtiosäännön kansanvaltaisuuden? Sehän on federatiivinen elin.
Edellä kuvaamani vertailukohdan rinnalla pidän myös tärkeänä arvioida unionin luonnetta, toimivallan siirron määrää, päätöksentekorakenteiden muuttamista ja sopimuksen oikeudellista luonnetta sekä Suomen aseman muutoksia unionin sisäisessä vallanjaossa.
=> Mistä tämän etukäteen tietää?
Uuden sopimuksen myötä unionin perusluonne säilyy erityislaatuisena jäsenvaltioiden ja kansalaisten yhteisönä.
=> Ei säily, koska EUn perustuslaki KORVAA 25 kansallista valtiosääntöä ja koko valtiosopimusjärjestelmän.
Tietyiltä osiltaan, erityisesti ulkopolitiikassa, unioni on hallitustenvälinen ja monissa kysymyksissä se soveltaa ns. yhteisömetodia ja käyttää näin ylikansallista valtaa. Luonne on sama kuin aikaisemminkin.
=> Mutta toimeenpanokyky paranee.
Päätöksentekojärjestelmään tehtävien muutosten merkittävimmät piirteet korostavat entisestään tätä unionin kaksoisluonnetta. Toisaalta Eurooppa-neuvoston muuttaminen toimielimeksi ja sen vahvistaminen pysyvällä valitulla puheenjohtajalla vahvistaa hallitustenvälisyyttä ja toisaalta unionin parlamentin lisävalta lainsäädännön yhteispäätösmenettelyn ja budjettivallan kohdalla korostavat ylikansallisen toimielimen merkitystä. Muutokset tasapainottavat toisiaan.
=> Konfederaatiosta ollaan luomassa federaatio. Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto vastaa senaattia ja europarlamentti edustajainhuonetta. EUn komissio on jonkinlainen sukkula tai keskusapuhallitus. EUn rakenne muistuttaa Preussin dominoivaa asemaa toisessa valtakunnassa.
Uusi sopimus on ennen kaikkea kodifioiva, sillä sopimukseen on koottu sellaisia perustuslain luonteisia aineksia, jotka nykyisin ovat hajallaan perussopimuksissa ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä.
=> Kodifiointia varten ei tarvita perustuslakia, vaan kodifiointi niin kuin tähänkin asti.
Tämä työ on tehty valtaosaltaan muuttamatta unionin toimivaltuuksia.
=> Niinpä. Juuri sen vuoksi asian ydin ei ole tässä vaan LAADULLISESSA muutoksessa.
Unionin tosiasialliseen luonteeseen ovat liittymisemme jälkeen vaikuttaneet merkittävä laajentuminen, yhteisen valuutan käyttöönotto ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittyminen. Nämä ovat kuitenkin enimmäkseen tapahtuneet perussopimusmuutoksen ulkopuolella erillisillä päätöksillä.
=> Nuo päätökset ovat syntyneet itsenäisten valtioiden keskeisillä päätöksillä, ei perustuslain pakotuksella.
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla muutokset ovat tapahtuneet sopimusmuutosten kautta.
=> Yhteistä ulkopolitiikkaa ei ole: Britannia kannattaa sotaa, mitä Ranska ja Saksa vastustavat.
Uusi sopimus yksinkertaistaa nykyistä monimutkaista sopimusjärjestelmää tuntuvasti. Se on nimensä mukaisesti edelleen oikeudelliselta luonteeltaan kansainvälisoikeudellinen sopimus.
=> Millä perusteella? EU on tällä hetkellä valtioiden välinen kansainvälinen sopimusjärjestelmä, mutta perustuslaki tekee siitä valtion.
Sen muuttaminen vaatii jatkossakin kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää ja ratifiointia.
=> Kuitenkin raamin ulkopuolella voidaan ajaa tilanne sellaiseksi, ettei muutosta voida ajaa puhtaalta pöydältä.
Sopimus itse kirjaa selkeästi näkyviin sen, että unionin toimivalta on rajattua erityistoimivaltaa, jonka se on saanut jäsenvaltioilta. Kaikki muu toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Unioni ei voi omilla päätöksillään tätä toimivallan jakoa muuttaa.
=> Kun periaatteellinen jako on väljä, voi juttua vierittää eteenpäin hallinnon avulla.
Toimielinjärjestelmässä merkittäviä muutoksia ovat em. Eurooppa-neuvoston aseman vahvistuminen ja parlamentin lisätehtävät. Lisäksi unioni saa ulkoministerin yhdistämällä kaksi olemassa olevaa virkaa. Ministerineuvostossa ääniosuudet muuttuvat, siihen palaan Suomen asemaa arvioidessani. Neuvoston puheenjohtajuusjärjestelyssä siirrytään maakohtaisesta kierrosta tiimipuheenjohtajuuksiin, mikä mahdollistaa paremmin peräkkäisten puheenjohtajuuskausien keskinäisen yhteistyön ja työnjaon.
=> Tiimijohtajuus tarkoittaa blokkiutumista. Pohjoismaat ovat ilmeisesti yksi valtio ja ruotsalaiset päättävät.
Toimielinten työskentelyssä lisätään läpinäkyvyyttä ja avoimuutta Suomen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toimielinjärjestelmä muuttuu, mutta muutokset eivät järkytä Nizzan sopimuksen myötä syntyneen järjestelmän perusteita.
=> Kuka tämän tulkitsee?
Tähän asti esittelemäni muutokset eivät ole sellaisia, että ne muuttaisivat unionin perusluonnetta. Niitä tarkempaan tarkasteluun kannattaakin ottaa toimivallan määrässä tapahtuvat muutokset.
=> Vanha järjestelmä lakkautetaan ja luodaan uusi valtio.
Tämä koskee erityisesti oikeus- ja sisäasioita sekä ulkosuhteita, joissa edettiin Suomen ajamaan suuntaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Oikeus- ja sisäasioiden kohdalla unionin luonne muuttuu myös siksi, että ns. pilarirakenne poistuu.. Mutta tämäkin oli keskeinen Suomen oma tavoite, joka oli asetettu jo edellisten eduskuntien aikana laajalla yhteisymmärryksellä.
=> Koska pilarien kaatamisesta tuli Suomen tavoite?
Tämä liittyy samalla Suomen pitkään ajamaan unionin oikeushenkilöllisyyteen, joka nyt toteutuu.
=> Tämä(kään) ei pidä paikkaansa. Ainakaan Keskusta ei ole ajanut EUsta liittovaltiota, vaan on systemaattisesti harhaanjohtanut äänestäjiään.
Puolustuksen alalla jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä on lisätty. Ala säilyy jäsenvaltioiden välisenä.
=> Miten puolustus on jäsenvaltioiden välistä, jos ulkopolitiikka on yhtenäinen?
Uskon, että turvallisuusyhteistyöhön liittyvät muutokset tunnetaan hyvin aikaisemman keskustelun perusteella. Puolustuksen kannalta suuri muutoshan tehtiin jo Amsterdamin sopimuksessa, jossa Eurooppa neuvosto valtuutettiin tekemään yksimielisesti päätös siirtymisestä yhteiseen puolustukseen, jos sitä joskus halutaan.
=> Suomessa sodasta ja rauhasta ei päätä pääministeri Eurooppa-neuvostossa eikä hallituskaan, vaan tasavallan presidentti eduskunnan kanssa.
Tämä päätös hyväksyttävä kaikissa jäsenvaltiossa niiden omien valtiosääntöjen edellyttämällä tavalla.
=> Tätäkään päätöstä ei hyväksytä Suomessa muuttamalla perustuslakia sen edellyttämällä tavalla.
Tämä ylivoimaisesti painavin valtuutuslauseke koko sopimusjärjestelmässä.
=> Niin on.
Järjestely hyväksyttiin Suomessa eduskunnan ratifioidessa Amsterdamin sopimuksen. Aikaisemmin Maastrichtin sopimuksessa yhteisen puolustuksen mahdollisuus oli kuvattu eräänlaisena kaukotavoitteena.
=> Eduskunnan olisi pitänyt noudattaa perustuslain säätämisjärjestystä tässäkin, koska se poistaa ylipäällikön ja eduskunnan oikeudet päättää maan kohtalosta.
Yksittäisten artiklojen osalta unioni saa toimivaltaa aiempiin sopimuksiin verrattuna hyvin erilaisilla aloilla ja eri tavoin. Virkamiehet analysoivat perustuslaillista sopimusta tältä osin parhaillaan, mutta analyysi ei ole vielä valmis.
=> "Antakaa meille anteeksi, sillä me emme todellakaan tienneet, mitä teemme."
Esitän tässä luettelon uuden sopimuksen toimivaltaa sivuavista ja eräistä muista kysymyksistä. Se perustuu omaan alustavaan arviooni, eikä siis ole vielä täsmällinen juridinen analyysi.
=> Hyvä kuitenkin. - K-linja
K-linja kirjoitti:
15.8.2004
Pääministeri Vanhanen kansanäänestyksestä
EU:n hallitusten välinen konferenssi sai kesäkuussa päätöksen aikaan unionin uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi. Se korvaa vanhat sopimukset ja on yhtenäiseen asuun kirjoitettu.
=> EUn perustuslaki LUO uuden valtion ja LAKKAUTTAA 25 EU-maan keskiset valtiosopimukset. Lisäksi EUn perustuslaki luo uuden päättämismallin, missä EU on valtio ja muut osavaltioita.
Nostin myös konventtityön päättyessä esille kysymyksen neuvoa-antavan kansanäänestyksen mahdollisuudesta ja totesin, että jos unionin perusluonne muuttuu olennaisesti, pitää mielestäni kansanäänestys järjestää.
Koko konventtityön ja HVK:n ajan Suomen tavoite oli pitää kiinni unionin nykyisestä perusluonteesta.
=> Tämä ei onnistunut, koska integraatiota pitää sekä syventää, että laajentaa Nato-jäseniin Bulgaria, Romania ja Turkki.
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tarvetta pohdittaessa kannattaa ensin määritellä, mihin tehtyjä sopimusmuutoksia verrataan. Edellinen kansanäänestys järjestettiin liittymisestämme unioniin. Silloin oli kyse sekä liittymisehdoistamme että Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä.
=> Tarkkaan ottaen ei ollut. Suomen liittymisehdoista vielä neuvoteltiin senkin jälkeen kun neuvoa-antava kansanäänestys oli jo pidetty. Ei ollut neuvottelutulosta, mistä kansanäänestää.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta perusteli tuolloin äänestystä yleisellä hyväksyttävyydellä.
=> Kyse oli keinosta jättää julistamatta asia kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä tai hyväksyä asia vaalien JÄLKEEN 2/3 enemmistöllä. Menettelytapa oli valtiollisen poliisin entisen päällikön, Seppo Tiitisen kehittämä.
Valiokunta katsoi, että EU:n jäsenyys merkitsisi laaja-alaista sidonnaisuutta Suomen ulkopuoliseen säädöstöön ja päätöksentekoon. Lisäksi valiokunta perusteli tarvetta sillä, että edellisissä eduskuntavaaleissa koko EU-jäsenyys ei ollut vakavasti esillä.
=> 2003 vaaleissa ei käsitelty EUn perustuslain sisältöä, vaan Irakin sotaan liittymistä miehittäjänä. Näin ollen nyt on sama tilanne kuin edelliselläkin kerralla Maastrichtin sopimuksen osalta. Suomessa väitettiin, että Maastrichtin sopimus sisälsi mm. EMUn. Näin ei ollut Britanniassa, Tanskassa eikä Ruotsissa.
Oman muistini mukaan puoluejohtajat olivat päinvastoin ilmoittaneet, että EU-jäsenyys ei tule ajankohtaiseksi eduskuntavaalien alla.
=> Suomessakaan ei ole kerrottu, että EUn perustuslain puolustusulottuvuus merkitsee yhteistä ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Kysymys kätketään rakenneyhteistyöhön.
Unioniin liittymisemme jälkeen sopimuksia on muutettu ensin Amsterdamissa ja sitten Nizzassa. Viime vuoden eduskuntavaalien alla konventin työ sen sijaan oli jo pitkällä ja uuden sopimuksen kaikki keskeiset elementit olivat näkyvissä.
=> Tästä kuitenkaan ainakaan Suomen Keskusta, SDP tai Kansallinen Kokoomus eivät tehneet eduskuntavaaliohjelmaa, vaan Jäätteenmäki paljasti Lipposen ja Lipponen sätti takaisin koko Sanoman voimalla. Ville Itälä ja Ben Zyskowicz hintalaputtivat Keskustan vaaliohjelmat ja valmistautuivat Lipposen III hallitukseen. 2003 eduskuntavaaleja ei käyty EUn perustuslain sisällöstä, koska hallitus antoi ymmärtää käyvänsä asiasta vielä neuvotteluja.
Eduskuntavaalien alla puolueet melko yleisesti puolsivat tarvetta uuteen sopimukseen, vaikkei luonnollisestikaan otettu kantaa vielä yksityiskohtiin.
=> Kansanedustajaehdokkaat olivat tapansa mukaan pihalla kuin lumiukot.
Valmistelussa olleesta perussopimuksen muutoksesta oli mahdollisuus keskustella ja sitä myös käytettiin. Ainakin omalta kohdaltani muistan, että sopimusneuvottelut olivat vaalikampanjassa paljon esillä.
=> Niin olivat Esko Seppäsellä ja Paavo Väyrysellä, Ilkka -lehdellä jne.
Perustuslakivaliokunta ei ole nyt perustuslaillisen sopimuksen valmistumisen jälkeen ottanut kantaa kansanäänestyksen tarpeeseen, mutta lausunnossaan konventin tuloksista se pohti asiaa katsoen, että uudesta sopimuksesta johtuvia muutoksia olisi peilattava yhdessä Amsterdamin ja Nizzan muutosten kanssa vuoden 1994 tilanteeseen.
=> Kyse on Maastrichtin sopimuksen muutoksista tai tarkennuksista.
Tässä näkökulmani painottuu hieman eri tavalla, koska kaksi viimeistä sopimusta on saatettu voimaan ja ne eivät ole nyt käsittelyn kohteena. Tällä vertailukohdalla on merkitystä. Ymmärrän hyvin niitä kansanäänestyskeskustelussa esiintyneitä asiantuntijanäkemyksiä, joiden mukaan unionin luonne muuttuu vaiheittain yksittäisten ratkaisujen kautta, ja siksi aika ajoin kansalaisten olisi saatava päästä sanomaan kantaansa koko kehitysprosessista. Minusta pääpainon tulee tarkastelussa olla nyt voimassaolevan tilanteen eli Nizzan sopimuksen ja uuden perustuslaillisen sopimuksen vertailussa.
=> Tällöin muutos on AINA marginaalinen ja merkityksetön. Suomi on siirtynyt jo nyt puoluejohtajien pitkiin listoihin - kansanedustajilla ei ole enää merkitystä. Seuraava johdonmukainen muutos olisi lakkauttaa monipuolueylellisyys ja siirtyä kaksipuoluejärjestelmään.
Amsterdamin ja Nizzan sopimukset ovat jo voimassa, Suomi on ratifioinut ne hallituksen esityksestä ja eduskunnan päätöksellä. Niitä edeltävään aikaan palaaminen ei ole mahdollista.
=> EUsta ei ole paluuta. Joko ollaan mukana katkeraan loppuun asti tai irtaudutaan roistovaltioksi.
Asetelma tulee parhaiten ymmärretyksi olettamalla, mitä tapahtuisi jos Suomi hylkäisi sopimuksen. Uutta sopimusta ei silloin syntyisi ja lopputuloksena olisi paluu Nizzan jälkeiseen tilanteeseen - ei suinkaan kymmenen vuoden taakse. Kantani määräytyykin hieman muodollisjuridisesti nyt käsillä olevan päätöksentilanteen pohjalta: hallitus tuo käsiteltäväksi uuden sopimusesityksen, se pitää joko hyväksyä sellaisenaan tai hylätä.
=> No mitä muuta siinä voisi tehdä? Ei jokainen 25 maasta voi neuvotella koko pakettia mieleisekseen uudelleen.
Kansanäänestyksestä päättäminen on poliittista, ei juridista harkintaa koskeva kysymys. Tässä yhdyn perustuslakivaliokunnan arvioon. Kansanäänestyksen tarpeen ratkaisemiseksi asetettavat kriteeritkin ovat poliittista harkintaa.
=> Keskustelu kansanäänestyksestä on poliittista hämäystä. Juridiikkaa on se, säädetäänkö EUn perustuslaki voimaan 5/6 enemmistöllä vai 2/3 enemmistöllä asiaa lepäämään jättämättä vaalien yli.
Perustuslakivaliokunta ei ole vielä ottanut kantaa myöskään sopimuksen säätämisjärjestykseen, sen se tekee vasta saadessaan sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen käsiteltäväkseen.
=> Perustuslakivaliokunta on kyvytön käsittelemään asiaa ilman hallituksen esitystä (diktaattia).
Säätämisjärjestys ja kansanäänestystarve ovat eri asioita eikä niitä pidä kytkeä toisiinsa.
=> Juuri näin tehtiin 1994 vuoden lopussa.
Säätämisjärjestyskysymys vaatii perustuslakivaliokunnalta puhtaasti juridista arviointia.
=> Outo dikotomia.
Säätämisjärjestyksessä huomiota kiinnitetään mm. ns. valtuuslausekkeisiin, joilla sopimuksen "muuttamisvaltaa" siirretään tietyissä määritellyissä asioissa Eurooppa-neuvostolle. Niihin sisältyvät asiat eivät ole kovin tähdellisiä unionin perusluonteen kannalta.
=> Vaarantaako valtionpäämiesten kollegio valtiosäännön kansanvaltaisuuden? Sehän on federatiivinen elin.
Edellä kuvaamani vertailukohdan rinnalla pidän myös tärkeänä arvioida unionin luonnetta, toimivallan siirron määrää, päätöksentekorakenteiden muuttamista ja sopimuksen oikeudellista luonnetta sekä Suomen aseman muutoksia unionin sisäisessä vallanjaossa.
=> Mistä tämän etukäteen tietää?
Uuden sopimuksen myötä unionin perusluonne säilyy erityislaatuisena jäsenvaltioiden ja kansalaisten yhteisönä.
=> Ei säily, koska EUn perustuslaki KORVAA 25 kansallista valtiosääntöä ja koko valtiosopimusjärjestelmän.
Tietyiltä osiltaan, erityisesti ulkopolitiikassa, unioni on hallitustenvälinen ja monissa kysymyksissä se soveltaa ns. yhteisömetodia ja käyttää näin ylikansallista valtaa. Luonne on sama kuin aikaisemminkin.
=> Mutta toimeenpanokyky paranee.
Päätöksentekojärjestelmään tehtävien muutosten merkittävimmät piirteet korostavat entisestään tätä unionin kaksoisluonnetta. Toisaalta Eurooppa-neuvoston muuttaminen toimielimeksi ja sen vahvistaminen pysyvällä valitulla puheenjohtajalla vahvistaa hallitustenvälisyyttä ja toisaalta unionin parlamentin lisävalta lainsäädännön yhteispäätösmenettelyn ja budjettivallan kohdalla korostavat ylikansallisen toimielimen merkitystä. Muutokset tasapainottavat toisiaan.
=> Konfederaatiosta ollaan luomassa federaatio. Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto vastaa senaattia ja europarlamentti edustajainhuonetta. EUn komissio on jonkinlainen sukkula tai keskusapuhallitus. EUn rakenne muistuttaa Preussin dominoivaa asemaa toisessa valtakunnassa.
Uusi sopimus on ennen kaikkea kodifioiva, sillä sopimukseen on koottu sellaisia perustuslain luonteisia aineksia, jotka nykyisin ovat hajallaan perussopimuksissa ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä.
=> Kodifiointia varten ei tarvita perustuslakia, vaan kodifiointi niin kuin tähänkin asti.
Tämä työ on tehty valtaosaltaan muuttamatta unionin toimivaltuuksia.
=> Niinpä. Juuri sen vuoksi asian ydin ei ole tässä vaan LAADULLISESSA muutoksessa.
Unionin tosiasialliseen luonteeseen ovat liittymisemme jälkeen vaikuttaneet merkittävä laajentuminen, yhteisen valuutan käyttöönotto ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittyminen. Nämä ovat kuitenkin enimmäkseen tapahtuneet perussopimusmuutoksen ulkopuolella erillisillä päätöksillä.
=> Nuo päätökset ovat syntyneet itsenäisten valtioiden keskeisillä päätöksillä, ei perustuslain pakotuksella.
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla muutokset ovat tapahtuneet sopimusmuutosten kautta.
=> Yhteistä ulkopolitiikkaa ei ole: Britannia kannattaa sotaa, mitä Ranska ja Saksa vastustavat.
Uusi sopimus yksinkertaistaa nykyistä monimutkaista sopimusjärjestelmää tuntuvasti. Se on nimensä mukaisesti edelleen oikeudelliselta luonteeltaan kansainvälisoikeudellinen sopimus.
=> Millä perusteella? EU on tällä hetkellä valtioiden välinen kansainvälinen sopimusjärjestelmä, mutta perustuslaki tekee siitä valtion.
Sen muuttaminen vaatii jatkossakin kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää ja ratifiointia.
=> Kuitenkin raamin ulkopuolella voidaan ajaa tilanne sellaiseksi, ettei muutosta voida ajaa puhtaalta pöydältä.
Sopimus itse kirjaa selkeästi näkyviin sen, että unionin toimivalta on rajattua erityistoimivaltaa, jonka se on saanut jäsenvaltioilta. Kaikki muu toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Unioni ei voi omilla päätöksillään tätä toimivallan jakoa muuttaa.
=> Kun periaatteellinen jako on väljä, voi juttua vierittää eteenpäin hallinnon avulla.
Toimielinjärjestelmässä merkittäviä muutoksia ovat em. Eurooppa-neuvoston aseman vahvistuminen ja parlamentin lisätehtävät. Lisäksi unioni saa ulkoministerin yhdistämällä kaksi olemassa olevaa virkaa. Ministerineuvostossa ääniosuudet muuttuvat, siihen palaan Suomen asemaa arvioidessani. Neuvoston puheenjohtajuusjärjestelyssä siirrytään maakohtaisesta kierrosta tiimipuheenjohtajuuksiin, mikä mahdollistaa paremmin peräkkäisten puheenjohtajuuskausien keskinäisen yhteistyön ja työnjaon.
=> Tiimijohtajuus tarkoittaa blokkiutumista. Pohjoismaat ovat ilmeisesti yksi valtio ja ruotsalaiset päättävät.
Toimielinten työskentelyssä lisätään läpinäkyvyyttä ja avoimuutta Suomen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toimielinjärjestelmä muuttuu, mutta muutokset eivät järkytä Nizzan sopimuksen myötä syntyneen järjestelmän perusteita.
=> Kuka tämän tulkitsee?
Tähän asti esittelemäni muutokset eivät ole sellaisia, että ne muuttaisivat unionin perusluonnetta. Niitä tarkempaan tarkasteluun kannattaakin ottaa toimivallan määrässä tapahtuvat muutokset.
=> Vanha järjestelmä lakkautetaan ja luodaan uusi valtio.
Tämä koskee erityisesti oikeus- ja sisäasioita sekä ulkosuhteita, joissa edettiin Suomen ajamaan suuntaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Oikeus- ja sisäasioiden kohdalla unionin luonne muuttuu myös siksi, että ns. pilarirakenne poistuu.. Mutta tämäkin oli keskeinen Suomen oma tavoite, joka oli asetettu jo edellisten eduskuntien aikana laajalla yhteisymmärryksellä.
=> Koska pilarien kaatamisesta tuli Suomen tavoite?
Tämä liittyy samalla Suomen pitkään ajamaan unionin oikeushenkilöllisyyteen, joka nyt toteutuu.
=> Tämä(kään) ei pidä paikkaansa. Ainakaan Keskusta ei ole ajanut EUsta liittovaltiota, vaan on systemaattisesti harhaanjohtanut äänestäjiään.
Puolustuksen alalla jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä on lisätty. Ala säilyy jäsenvaltioiden välisenä.
=> Miten puolustus on jäsenvaltioiden välistä, jos ulkopolitiikka on yhtenäinen?
Uskon, että turvallisuusyhteistyöhön liittyvät muutokset tunnetaan hyvin aikaisemman keskustelun perusteella. Puolustuksen kannalta suuri muutoshan tehtiin jo Amsterdamin sopimuksessa, jossa Eurooppa neuvosto valtuutettiin tekemään yksimielisesti päätös siirtymisestä yhteiseen puolustukseen, jos sitä joskus halutaan.
=> Suomessa sodasta ja rauhasta ei päätä pääministeri Eurooppa-neuvostossa eikä hallituskaan, vaan tasavallan presidentti eduskunnan kanssa.
Tämä päätös hyväksyttävä kaikissa jäsenvaltiossa niiden omien valtiosääntöjen edellyttämällä tavalla.
=> Tätäkään päätöstä ei hyväksytä Suomessa muuttamalla perustuslakia sen edellyttämällä tavalla.
Tämä ylivoimaisesti painavin valtuutuslauseke koko sopimusjärjestelmässä.
=> Niin on.
Järjestely hyväksyttiin Suomessa eduskunnan ratifioidessa Amsterdamin sopimuksen. Aikaisemmin Maastrichtin sopimuksessa yhteisen puolustuksen mahdollisuus oli kuvattu eräänlaisena kaukotavoitteena.
=> Eduskunnan olisi pitänyt noudattaa perustuslain säätämisjärjestystä tässäkin, koska se poistaa ylipäällikön ja eduskunnan oikeudet päättää maan kohtalosta.
Yksittäisten artiklojen osalta unioni saa toimivaltaa aiempiin sopimuksiin verrattuna hyvin erilaisilla aloilla ja eri tavoin. Virkamiehet analysoivat perustuslaillista sopimusta tältä osin parhaillaan, mutta analyysi ei ole vielä valmis.
=> "Antakaa meille anteeksi, sillä me emme todellakaan tienneet, mitä teemme."
Esitän tässä luettelon uuden sopimuksen toimivaltaa sivuavista ja eräistä muista kysymyksistä. Se perustuu omaan alustavaan arviooni, eikä siis ole vielä täsmällinen juridinen analyysi.
=> Hyvä kuitenkin.Useissa luetteloon ottamissani artikloissa on kyse hyvinkin pienistä muutoksista, esimerkiksi sanamuodon tarkistamisesta käytäntöä vastaavaksi. Näistä puutteista huolimatta yritin kuitenkin kirjoittaa maksimaalisen listan, johon sisältyvät kaikki toimivaltaa sivuavat muutokset.
* Syrjinnän torjuminen on otettu läpäisyperiaatteeksi.
=> Varmaankin kaikki 25 EU-maata ovat ratifioineet YKn ihmisoikeuksien julistuksen ja syrjintä on jo nyt kiellettyä kussakin maassa erikseen.
* Eläinten hyvinvointi on otettava huomioon.
=> Etelä-Euroopan maat eivät paranna eläinten hyvinvointia vapaaehtoisesti, vaan eläimiä kohdellaan "kuin karjaa".
* Unionille oikeus antaa lakeja omaan toimivaltaansa kuuluvilla alueilla erityisesti taloudellisista ja rahoitusta koskevista periaatteista.
=> Mikä tarkoittaa veroharmonointia, sitä että soialidemokraatit saavat puuttua itsenäisen Viron veropolitiikkaan Ruotsista käsin.
* Unionille toimivalta vapaata liikkuvuutta ja vapaata oleskelua koskevissa oikeuksissa aloille, joilta se Nizzassa suljettiin pois.
=> Mikä tarkoittaa, että patoluukut avataan.
* Oikeusperustaa, jolla vapaata liikkuvuutta helpotetaan ulotetaan kattamaan työntekijöiden lisäksi myös itsenäiset ammatinharjoittajat.
=> Elinkeinovapaus on jo nyt tosiasia.
* Tulliyhteistyön alalla unioni voi ulottaa toimivaltaa myös kansallisen rikosoikeuden soveltamiseen tai kansallisen oikeudenhoidon alueelle.
=> Suvereniteetti murtuu.
* Toimivaltaa lisätään rikollisuuden, terrorismin ja ihmiskaupan torjumiseksi.
=> Kaikki mukaan Bushin antiterrorikampanajaan - Sallaa ja Kuusamoa myöden.
* Saksan oikeus tiettyjen tukien maksamiseksi voidaan lopettaa viiden vuoden kuluttua uuden sopimuksen hyväksymisestä. Aikaisemmin lopetusoikeutta ei ollut unionilla.
=> Ei merkitystä kuin ehkä Puolan kannalta.
* Pieni toimivallan lisäys sisämarkkinoiden valvontaan liittyen valtiontuissa (III-57 artikla).
=> MIKÄ?
* Uusi toimivalta antaa lakeja eurooppalaisen suojan perustamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksille.
=> Ohjelmistopatentteja Nokian Symbianin suojaksi ja kalliimpia lääkkeitä sairaille.
* Talouspolitiikan yhteensovittamisen rinnalle tulee työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen.
=> Koko EUn työttömyys lähenee suomalaisia huippulukuja: 1/3 työikäisistä ei ole töissä.
* Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rinnalle on lisätty alueellinen yhteenkuuluvuus ja ne kaikki kuuluvat jaetun toimivallan alaan.
=> Niinpä. Paikallishallinnot kehittävät uusia syrjinnän muotoja.
* Aluepolitiikkaa koskevaan artiklaan on lisätty alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskeva määräys, jonka mukaan erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestötilanteeseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen.
=> Korpikommunisteista ja maalaisliittolaisista tulee valkoselkätikkaan tai liito-oravaan verrattava suojelunkohde.
* Rakennerahastojen tavoitteisiin on lisätty alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääminen.
=> Mihin ei käytännössä riitä rahaa. Suomi menettää 1-tukialueet ja Itä-Suomesta tulee luomulaidun.
* Ympäristönsuojelua koskeva läpäisyperiaate on kirjattu sopimukseen ja unionin tavoitteita kuvaavaan I osaan on kirjattu tavoitteet ympäristönsuojelusta. Ympäristönsuojelua koskeva osuus sopimuksessa on tätä kautta aiempaa vahvempi, mutta yksiselitteistä toimivaltaa se ei välttämättä lisää.
=> Ei siis tietoa.
* Oikeus antaa lakeja avaruuspolitiikan toimenpiteistä. Tämä on täysin uusi toimivalta.
=> EU tarvitsee Galilein jälkeen avaruusase- ja ohjusohjelman.
* Energiapolitiikassa toimivaltaa hieman lisätään kuitenkin niin, että unionilla ei ole roolia jäsenvaltioiden energiavalintoihin liittyen.
=> Tietenkin on ympäristösopimusten kautta.
* Sisä- ja oikeusasioissa mm. poliisiyhteistyössä, turvapaikkamenettelyissä ja rajavalvonnassa on useita uusia artikloja, joilla annetaan unionille toimivaltaa.
=> Antiterrorisota.
* Oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa lisätään.
=> Eli kansalaisten oikeudet kaventuvat.
* Oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa lisätään.
=> Eli Suomeen pesiytyvät kollektiivirangaistukset ja antiterrorin aiheuttama kansalaisoikeudettomuus.
* Rikosten seuraamusten osalta unioni saa toimivaltaa.
=> Eli kansallinen päätösvalta kapenee. Mielipiteistä rangaistaan ja valvotaan, mutta huumetuomiot löystyvät Hollannin malliin.
* Eurojustin toimivaltaa laajennetaan.
* Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta. Viraston tehtävä on rajattu unionin taloudellisia etuja koskevia rikoksia.
=> Valtiopäämiehet saavat lainsäädäntövallan.
Eurooppa-neuvoston päätöksellä tehtävää voidaan laajentaa rajat ylittävään vakavaan rikollisuuteen.
=> eli rajoittamaton syyttäjälaitos.
* Matkailussa unioni saa oikeuden tukea jäsenvaltioita.
=> Rahaa Etelä-Eurooppaan Lapista.
* Oikeus tukea urheilua.
=> Onko se ollut kiellettyä?
* Oikeus tukea pelastuspalvelua.
=> Mikseivät valtiot voi hoitaa?
* Unioni voi tukea jäsenvaltioita toimissa, joilla ne pyrkivät parantamaan hallinnollista valmiutta panna unionin oikeus täytäntöön.
=> Painostusta.
* Kriisinhallinnassa unionin toimivalta täsmennetään
=> Yhteisiä hyökkäyssotia.
* Unionille oikeus antaa erityisen tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle (kriisinhallintaan liittyvä).
=> Jako kahteen: hyökkääjät ja miehttäjät.
* Unionilla toimivalta perustaa puolustusmateriaalivirasto (tästä tosin poliittinen päätös on jo tehty).
=> Niinpä.
* Neuvostolle (jäsenvaltioille) annettu oikeus hyväksyä rakenneyhteistyön käynnistäminen sotilaallisessa toiminnassa ja siihen osallistuvat.
=> Jako kahteen.
* Kauppapolitiikassa artiklaan on lisätty suorat ulkomaiset sijoitukset.
* Kauppapolitiikassa toimivaltaa lisätään palveluiden osalta, mutta sopimukseen on sisällytetty Suomelle tärkeä turvalauseke, joka edellyttää yksimielistä päätöksentekoa eräissä tapauksissa koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa.
* Oikeus antaa kiireellistä rahoitusapua kolmanteen maahan.
* Oikeutta humanitaarisen avun antamiseen lisätään.
* Uusi oikeusperusta mm. terrori-iskujen tai luonnonmullistusten osalta.
Yllä oleva lista on siis erittäin alustava ja tarkistamaton, mutta toivottavasti kattava. Yksittäisiä puutteita voi olla. Huomiota ei kannata kiinnittää määrään vaan laatuun. Lista samalla osoittaa sen, että satojen artiklojen joukossa toimivaltaan liittyviä muutoksia tehtiin verraten pieneen määrään artikloja. Tämä selittyy sillä, että sopimusneuvottelujen pääasia ei ollutkaan merkittävästi muuttaa unionin tehtävää. Unionin toimivaltaa lisätään sopimuksella aloilla, joista sisä- ja oikeusasioissa tapahtuva toimivallan lisäys on selvästi merkittävintä. Siltä osin muutokset kuitenkin vastaavat Suomen pitkään ajamia muutoksia joitakin rikos-oikeuteen liittyviä yksityiskohtia lukuunottamatta.
Näitä toimivaltamuutoksia on unionin perusluonnetta arvioitaessa verrattava mittasuhteiltaan ja merkitykseltään unionin nykyiseen toimivaltaan. Tältä kannalta tarkastellen muutokset ovat verraten luonnollisia. Nykyisellään unionilla on laaja toimivaltaa sellaisissa asioissa kuin esim. yhteinen raha, kauppapolitiikka, kilpailun valvominen, maatalouspolitiikka, tullipolitiikka, liikenne jne. Unionilla on myös mm. yhteinen ulkopolitiikka ja eri sopimuksella passivapaus useimpien unionimaiden kesken. Niihin verrattuna nyt esitettävät muutokset eivät ole erityisen merkittäviä. Muutokset ovat useilta kohdin pitkälti Suomessa jo aiemmissa sopimusneuvotteluissa tavoiteltuja. Sen vuoksi en pidä toimivallan jaossa tapahtuneita muutoksia niin merkittävinä, että ne edellyttäisivät kansanäänestystä.
Suomen asema unionin sisäisessä vallanjaossa muuttuu, mutta ei niinkään perussopimuksen muutoksen vaan unionin laajentumisen seurauksena. Parlamenttipaikkojen vähentyminen johtuu laajentumisesta. Ministerineuvoston ääniosuuksissa uusi kaksoisenemmistö pitää Suomen suhteellisen ääniosuuden verraten tarkasti Nizzan sopimuksen tasolla ja uusien jäsenmaiden myötä suhteellinen osuutemme vastaavasti pienenee. Komission supistuminen vuoden 2014 jälkeen toteutetaan kaikkia maita tasapuolisesti kohdellen.
Kun koko sopimus on kirjoitettu uudestaan, en voi kuvata koko uuden sopimuksen sisältöä ja merkitystä näissä perusteluissa.
HVK:n jälkeen ilmoitin puoltavani vahvasti uuden sopimuksen hyväksymistä. Se on parempi kuin nykyinen sopimusviidakko. Se selkeyttää unionin tehtävää ja tekee unionin tehtävän helpommin ymmärrettäväksi. Se lisää unionin mahdollisuuksia toimia juuri niissä asioissa, joissa yhteistyötä on lisättävä mm. kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi, unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi jne. Uusi sopimus tekee myös unionin päätöksenteon yksinkertaisemmaksi. Unionin säädösten (päätöksenteon välineiden) määrää vähennetään ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään. Suurissa linjoissa sopimusmuutokset vastaavat juuri sitä, mitä Suomi on pitkään ajanut. Yksittäisissä kohdissa vähemmistöön jäänti ei merkitse sitä, etteikö koko sopimus olisi meille selvästi vanhoja parempi. Uusi sopimus lisää laajentuneen unionin mahdollisuuksia vastata tehtävästään. Me tarvitsemme toimintakykyisen unionin ja siksi uutta sopimusta tarvitaan.
Uuden sopimuksen hyväksyminen Suomessa on tehtävä tavalla, jonka myös kansalaiset laajasti kokevat oikeaksi päätöksentekotavaksi. Edellä olen kuvannut unionin perusluonteen näkökulmasta mielestäni tärkeiksi koettavat tekijät ja niiden perusteella en näe neuvoa-antavaa kansanäänestystä tarpeelliseksi. Arvioinnin pohjaksi voidaan esittää ehkä muitakin kriteereitä, kyse on arviointikysymyksestä. Eduskunnan on oman perustuslakimme mukaan käsiteltävä ja päätettävä sopimuksesta. Se on suuri työ, josta edellä kuvaamani lista toimivallan jaossa tapahtuvista muutoksista antaa kalpean aavistuksen.
Hallituksen sisällä kävimme hallitusryhmien vetäjien kesken neuvottelun aiheesta elokuun alussa ja olemme johtopäätöksestä kaikki yhtä mieltä. Edellä kuvaamani perustelut ovat kuitenkin omiani. Toivon, että johtopäätös saa laajan hyväksynnän yhteiskunnassa ja että kansalaiset luottavat valitsemiensa edustajien harkintaan kysymyksen käsittelyssä.
Eduskuntakäsittelystä tullee ajallisesti pitkä ja se antaa myös kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa edustajiensa kannanmuodostukseen. Tähän kansalaiset tarvitsevat tietoa sopimusehdotuksen sisällöstä ja merkityksestä ja heillä on oikeus sitä saada. Osa keskusteluun osallistuneista on perustellut kansanäänestyksen tarvetta sillä, että siten lisättäisiin kansalaisten tietoisuutta tästä meille tärkeästä sopimuksesta ja sitä kautta keskustelua. Kansalaisten tiedon tarve ei kuitenkaan voi olla syy kansanäänestyksen järjestämiseen. Hallitus huolehtii siitä, että jokaiselle kansalaiselle järjestetään mahdollisuus saada tietoja sopimusluonnoksesta muilla keinoilla. Hallituksen ohella myös kaikkien muiden poliittisten päättäjien, erityisesti kansanedustajien tulee osallistua tähän tiedotustehtävään omalta osaltaan. Käsissämme on meille ja Euroopan unionille tärkeä ja toivottavasti pitkään kestävä sopimusehdotus
Matti Vanhanen
pääministeri
- Osku
tuntee. Kepuänkyrä ottaa takuumiehekseen varsinaisen stalinistin. Eihän siinä ole mitään uutta, sisarpuolueita nuo ovat käytännössä olleet jo Kekkosen ajoista lähtien.
Siinä he, kepuänkyrät ja stalinistit, seisovat sirpit ja vasarat tanassa odottaen uuttta Isä Aurinkoista, Leniniä, Stalinia, Molotovia...Toistelevat Kekkosen aikaisia "totuuksia" ja uskovat vielä omia ja toistensa epärealistisia juttuja, harhakuvitelmia.
Kuvittelevatko kepuänkyrät, että sellainen aika voi vielä palata, kun vehnästä maksettiin pellon reunalla 2,17 mk/kg ja sama vilja myytiin laivattuna 17 p/kg.
Ennen EU-perustuslakikansanäänestystä tulee järjestää kansanäänestys kansallisesta maataloustuesta. Asetelma on helppo; tukea on lisättävä / tukea on vähennettävä / tuki tulee lopettaa kokonaan.- Puhut paskaa
Sama paska eri paketissa.
Vasemmistolaisiin ei voi luottaa.
- keskustan jäsen
Timo hyvä! Eikö riitä,että olet niin rumasti haukkunut Matti Vanhasen ja puolueesi politiikan.Pitääkö vielä tuoda tänne Leif Salmenin kirjoitus. Ole hyvä ja palauta Keskustan jäsenkirja Apollonkadulle ja hae SKP:n punakantinen sieltä,minkä osoitteen sinä varmaan tiedät, minulle se paikka ei ole tuttu.
- K-linja
Onko Suomen Keskustaan kuuluvan perusyhdistyksen jäsenyys yhteiskunnallisen tietoisuuden lähde, seurakunta, missä oppia selitetään, vai samanlainen ajattelukielto kuin SDPllä ja muilla luokkataistelupuolueilla?
- Muista.
K-linja kirjoitti:
Onko Suomen Keskustaan kuuluvan perusyhdistyksen jäsenyys yhteiskunnallisen tietoisuuden lähde, seurakunta, missä oppia selitetään, vai samanlainen ajattelukielto kuin SDPllä ja muilla luokkataistelupuolueilla?
Jotkut yrittää pilata Keskustan hyvää mainetta.
- ei eroa
K-linja kirjoitti:
Onko Suomen Keskustaan kuuluvan perusyhdistyksen jäsenyys yhteiskunnallisen tietoisuuden lähde, seurakunta, missä oppia selitetään, vai samanlainen ajattelukielto kuin SDPllä ja muilla luokkataistelupuolueilla?
Kumpaakin leimaa usko siihen, että oma puolue on aina oikeassa
- rpu
ei eroa kirjoitti:
Kumpaakin leimaa usko siihen, että oma puolue on aina oikeassa
millainen usko on muissa puolueissa.
RKP:ssä, Vihreissä, Demareissa, jne - Timo T A Ristimäki
Kiitos neuvosta. Minä kylläkin suosittelisin ennen neuvojasi - myös Vanhaselle, Lipposelle ja Halosselle - neuvoa antavia...
Miksi, sen voi itse kukin selvittää seuraavien linkkien kekustelupuheenvuoroista, joista ansiokkaimmat lienevät Leif Salmenin lisäksi akatemiatutkija Terhi Kiiskisen ja ennen muuta EU:n ex-oikeusasiamies Jacob Södermanin.
Suosittelen niiden puheenvuorojen lukemista paitsi kaikille EU-kansalaisille, ennen muuta Suomen valta- sekä myös demari- ja keskustan median päätoimittajakaartilaisille...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004390894
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=80478&sana=
Linkki: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,2004-08-22
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399245Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3748100Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625895William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542420Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62135Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821775Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201719Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71498Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921494Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401399