Sunnuntaina krapulakaljoja hakiessa se tapahtui ; tunsin kassajonossa paniikin yltyvän, jono ei liikkunut ja yhtäkkiä tuntui että nyt tuli lopullinen kohtaus, rintaa puristi ja happi loppui. Romahdin edelläjonottavan henkilön selkään, kaaduin lattialle sikiöasentoon ja minulle soitettiin
ambulanssi. Ensiavussa kaikki sydänfilmit ja muut olivat ok, mutta tilani vuoksi
pääsin sisälle osastolle, jossa rauhoitun pari päivää. Tänään psykiatrin konsultaation jälkeen pääsin kotiin ja sain hyvän lääkityksen.
ambulanssi. Ensiavussa kaikki sydänfilmit ja muut olivat ok, mutta tilani vuoksi
pääsin sisälle osastolle, jossa rauhoitun pari päivää. Tänään psykiatrin konsultaation jälkeen pääsin kotiin ja sain hyvän lääkityksen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miten enää pystyy tunnistamaan sinut?
Kertomasi on täysin mahdollista mutta kaikki feikkaa sinua.
Ei ihme että kaikki lähtee täältä.
AP kirjoitus on hauska ja täysin mahdollinen skenaario. Se tosin ei ole meikäläisen käsialaa, mutta silti. ♥
Nytkö sitte kaljaa vaan?
Tietenkin, aluksi varovaisesti suositellut 17 tölkkiä.
Oppiva ihminen oivaltaa ettei krapiksessa kannata lähteä jonottamaan vaikka kuinka suu napsaa.
Krapulakaljat haetaan jostain r kioskilta tai huoltsikalta, ettei tarvi jonottaa. Kun sen sixpäkin sitten äkkiä hörppäsee, voikin lähteä lidliin hakemaan halpaa ölppää.
Lidlissä joutuu tosiaan jonottamaan ja kauan. Siksi menenkin sinne aina kunnon luovassa tilassa. Kerran kävi jopa niinkin, että olin LIIAN luovassa tilassa.
Eivät myyneet mulle. RUpesin soittamaan suutani, jolloin 2 vartijaa kirjaimellisesti heittivät minut pihalle.
Kirjoitin episodista täälläkin joskus.
Unohdin mainita että tuli samalla ripulipaskat housuun siinä maatessa. Haju oli kamala kun peräpää pörisi.
Kerran minulla oli kiire ja siksi minun piti nopeasti saada kännit.
Ostin pikahiivaa ja kiljuntekoaineet.
Koska oli kiire niin huljuttelin kaikki tykötarpeet alas suoraan kurkustani lämpimällä vedellä. Vettä meni kolme litraa.
Jotta käymisprosessi nopeutuisi menin kunnan uimahallin saunaan.
Siellä kaikki alkoikin toimimaan ihan hyvin.
Pientä pulputusta alkoi kuulua sekä ylhäältä että alhaalta. Örisin vanhoja sota-ajan lauluja ja kohta sain olla yksin saunassa.
Mutta sitten vatsani alkoi turvota.
Kun olin mielestäni yhdeksännellä kuulla raskaana sain itseni juuri ja juuri väännettyä saunan oviaukosta ulos.
Kierin lasten uima-altaalle koska siellä oli lämmin vesi ja siten käymisprosessi ei pysähtyisi kuten tapahtuisi isossa uima-altaassa.
"HEI! Pomppulinna!" huusivat lapset.
Kohta 10 natiaista pomppi vatsani päällä ja he retuuttivat minua ympäri lastenallasta.
Sitten paikalle ilmestyi jonkun natiaisen 100-kiloinen äiti ja hän halusi myös hypellä pomppulinnassa.
Peräaukkoni irtisanoi tuolloin työsopimuksensa ja niinpä peräsuoleni tyhjentyessä vartaloni siirtyi kuin raketin ampumana isoon ja kylmään uima-altaaseen.
Siellä käymisprosessi pysähtyi ja minua v¤&¤ti kuin pientä eläintä. Hukkaan meni nekin kiljuntekorahat.
Kasva sinäkin feikkaaja jo aikuiseksi ja työnnä löylykauha
perceeseen.
Mulle ei ole kaupassa sattunut vastaavaa, tosin hikinen paniikki ollut jonottaessa päällä. Mutta kotona olen pudonnut pari kertaa, siis pyörtynyt. Verenpaineen äkillisestä laskusta siinä vain on kyse.
Alhainen verenpaine on terveen merkki. Jos olet rentoutunut ja nouset nopeaa, tajunlähtö on lähellä.
Muistan, kun kuntoilin, havaitsin sen tilanteen ajoissa ja pistin polven maahan ja pään hiukan alaviistoon.
Moni luulee tuota efektiä merkiksi sairaudesta, vaikka kysymys on päinvastaisesta, eli olet terve kuin pukki.
Olin viime syksynä halpahallin kassajonossa edelläni vanhempi mieshenkilö. Kädessään hänellä oli vademecum pullo ja vahva hikinoro otsallaan. Vuoronsa tullessa kassahenkilö (vittumainen akka) käänteli ja väänteli pulloa korkealla käsissään ja välillä tähtäili muka viivakoodilaitteellaan pulloa mutta ei vain muka onnistunut. Tuskin edes yritti saada valmista. Huomasin että miehellä rupesi paniikki nousemaan ja alkoi pälyilemään joka suuntaan myös minuun. Jotenkin alkoi itseäkin veetuttamaan ja sanoin sitten kassalle että kerran on miehellä vain yksi ostos eiköhän se olisi sama jo koodi näpytellä koneeseen. No niin sitten tapahtuikin eikä mennyt kauan. Kyllähän se kassa nakkeli sitten niskojaan minullekin kun tavaroitani laitteli. Sadisti mikä sadisti.
Ei se kassaneiti tehnyt sitä välttämättä tahallaan. Varsinkin, jos on jonoa, se olisi hänen itsensäkin kannalta epäedullista.