Humanistiset aineet ja työllisyys

Aloittajan kysymys on samaa tasoa "Mikä on paras kissarotu?" -kysymyksen kanssa.

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on noin 15 eri kieliainetta, englannista viroon ja viittomakielestä fonetiikkaan. Tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella on parisenkymmentä oppiainetta nimensä viittaamilta aloilta: historiaa, musiikkitiedettä, kirjallisuudentutkimusta, arkeologiaa ym.

Jos esimerkiksi ruotsin kieli kiinnostaa, mitä väliä sillä on mitä muut kertovat vaikkapa taidehistorian paremmuudesta (ja kyllä, esimerkki oli täysin teoreettinen)?

Jos vain työllistyminen ja palkkaus ovat mielessä, hae johonkin muuhun kuin humanistiseen. Jos taas haluat lukea jotain ainetta joka kuuluu humanistiseen tiedekuntaan, lue sitä.

Informaatikon paikkoja on aika vähän nykyään, eli helposti jää työttömäksi. Humanistisessa ehdottomasti kannattaa opiskella opetajaksi, ottaa siihen sivuaineita, mistä myös pätevyys opettaa. Lisäksi voisi opiskella jotain muuta hyödyllistä siihen päälle. Aina voi myös opiskella kieliä, oli mikä tutkinto hyvänsä, siitä ei koskaan ole haittaa. Ne opettajat, jotka valittavat, että virkoihin hakee liikaa ihmisiä (liikaa eli n. 50 tyyppiä), ei ole mitään hajua työttömyydestä yleensä. Esim toimistoalan paikkoja hakee siinä 200-1000 ihmistä riippuen paikasta ja vuoden ajasta. Opettajilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin esim. tradeilla.

Lisäksi jos on opettajan pätevyys voi opiskella siihen lisää johtajan koulutuksia, tai sitten erityispedaa, opoksi jne. Opettajan sijaisuuksi kannattaa jo lähteä tekemään heti kun pääsee yliopistoon. Näin ollen jos valmistuminen kestää n. 5 vuotta, sinulla on jo 5 vuotta kokemusta pettajan sijaisuuksista.

voi voi kirjoitti:

Informaatikon paikkoja on aika vähän nykyään, eli helposti jää työttömäksi. Humanistisessa ehdottomasti kannattaa opiskella opetajaksi, ottaa siihen sivuaineita, mistä myös pätevyys opettaa. Lisäksi voisi opiskella jotain muuta hyödyllistä siihen päälle. Aina voi myös opiskella kieliä, oli mikä tutkinto hyvänsä, siitä ei koskaan ole haittaa. Ne opettajat, jotka valittavat, että virkoihin hakee liikaa ihmisiä (liikaa eli n. 50 tyyppiä), ei ole mitään hajua työttömyydestä yleensä. Esim toimistoalan paikkoja hakee siinä 200-1000 ihmistä riippuen paikasta ja vuoden ajasta. Opettajilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin esim. tradeilla.

Lisäksi jos on opettajan pätevyys voi opiskella siihen lisää johtajan koulutuksia, tai sitten erityispedaa, opoksi jne. Opettajan sijaisuuksi kannattaa jo lähteä tekemään heti kun pääsee yliopistoon. Näin ollen jos valmistuminen kestää n. 5 vuotta, sinulla on jo 5 vuotta kokemusta pettajan sijaisuuksista.

Lue lisää

"Humanistisessa ehdottomasti kannattaa opiskella opetajaksi, ottaa siihen sivuaineita, mistä myös pätevyys opettaa."

Toki kannattaa, jos opettajuus kiinnostaa. Jos ei kiinnosta, niin älä ihmeessä tuhlaa yhtä vuotta opettajan opintoihin. Työllistymisentilanne on vähän niin ja näin. Joillain aloilla parempi, joillain huonompi. HUmanistisista aineista esimerkiksi historianopettajilla on melko huono - ei kuitenkaan mitenkään mahdoton - työllistymistilanne.

"Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."

Eli suurin osa arkeologeista, sosiaaliantropologeista sekä oppi- ja aatehistorijoitsijoista ym. hieman satunnaisemmista humanisteista valmistuu opintojaan vastaavalle alalle? Haluatko hieman täsementää, mihin perustat tietosi. Lisäksi olisi hauska kuulla, mitä esim. arkeologian opintoja vastaavia työpaikkoja Suomessa loppujen lopuksi on. En sano, etteikö sellaisia ole yhtään - on varmasti joitakin - mutta eri asia onkin se, onko niitä tarpeeksi suhteessa valmistuneiden määrään.

PS Tarkoitus ei ollut pistää sanoja suuhusi, mutta asia on niin, että humanistiseen tiedekuntaan kuuluu tuollaisia toinen toistaan käytännöstä erkaantuneempia aineita vaikka miten paljon, ja näin ollen minun on vaikea uskoa väitetettä "Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."

8+14 kirjoitti:

"Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."

Eli suurin osa arkeologeista, sosiaaliantropologeista sekä oppi- ja aatehistorijoitsijoista ym. hieman satunnaisemmista humanisteista valmistuu opintojaan vastaavalle alalle? Haluatko hieman täsementää, mihin perustat tietosi. Lisäksi olisi hauska kuulla, mitä esim. arkeologian opintoja vastaavia työpaikkoja Suomessa loppujen lopuksi on. En sano, etteikö sellaisia ole yhtään - on varmasti joitakin - mutta eri asia onkin se, onko niitä tarpeeksi suhteessa valmistuneiden määrään.

PS Tarkoitus ei ollut pistää sanoja suuhusi, mutta asia on niin, että humanistiseen tiedekuntaan kuuluu tuollaisia toinen toistaan käytännöstä erkaantuneempia aineita vaikka miten paljon, ja näin ollen minun on vaikea uskoa väitetettä "Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."

Lue lisää

Tietoni humanistien työllistymisestä perustuvat siihen, mitä tiedän opiskelutovereitteni sijoittumisesta työelämään. Silloin on kyse pääasiassa kielten maistereista.

Humanistien työelämään sijoittumisessa merkitsee usein koko aineyhdistelmä, ei vain pääaine. Toisaalta minkään alan koulutus tuskin työllistää 100 % valmistuneista heti täsmällisesti koulutusta vastaavaan työhön.

Ai niin, hissan opettajien työtilanteesta puhumattakaan...

"On vaikea uskoa, että maisterisihminen, oli sitten valmistunut humanistisesta tai jostain muusta, istuisi loppuikänsä kotona pitkäaikaistyöttömänä."

Mutta eikö ole hieman hölmöä suorittaa maisterin tutkinto esim. aate- ja oppihistoriasta vain istuaksesi loppuelämäsi työssä, jossa et aate- ja oppihistoriallisia tietojasi pääse millään tapaa käyttämään; eikö olisi fiksumpaa hankkia tutkinto joltain ns. kunnolliselta alalta, vaikka sosiaalialalta, ja tyydyttää omat älylliset tarpeensa kirjaston kautta verorahojen tuhaalmisen sijasta?

8+14 kirjoitti:

"On vaikea uskoa, että maisterisihminen, oli sitten valmistunut humanistisesta tai jostain muusta, istuisi loppuikänsä kotona pitkäaikaistyöttömänä."

Mutta eikö ole hieman hölmöä suorittaa maisterin tutkinto esim. aate- ja oppihistoriasta vain istuaksesi loppuelämäsi työssä, jossa et aate- ja oppihistoriallisia tietojasi pääse millään tapaa käyttämään; eikö olisi fiksumpaa hankkia tutkinto joltain ns. kunnolliselta alalta, vaikka sosiaalialalta, ja tyydyttää omat älylliset tarpeensa kirjaston kautta verorahojen tuhaalmisen sijasta?

Lue lisää

No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet.

Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani. Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille.

19+8 kirjoitti:

No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet.

Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani. Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille.

Lue lisää

"No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet."

Niin, nämä asiat ovat vahvasti arvosidonnaisia, ja siten jopa sosiaalialaa voidaan pitää verorahojen tuhlauksena.

Tarkoitin kuitenkin sitä, että sosiaalialan työlle on kysyntää, ja sen takia voidaan todeta, että sosiaalialalla opiskelu ei ole periaatteessa verorahojen tuhlausta, koska sosiaalialalla opiskellut henkilö luultavasti tekee niitä oman alansa töitä maksaen takaisin yhteiskunnalle ei vain rahassa vaan yhteiskunnan suunnitteleman ns. hyödykereitin kautta. Sen sijaan aate- ja oppihistoriaa (tms. käytännöstä erkaantunutta alaa) opiskeleva henkilö ei näin tule välttämättä koskaan tekemään.

Tehdää vielä selväksi se, etten vihaa humanisteja tms. Humanistit ovat ihan ok-porukkaa. En vain ymmärrä, miksi on pakko ajatella tavalla: "Minä pidän historiasta, ja siksi minun on pakko mennä istuskelemaan yliopistolle seitsemäksi vuodeksi historiaa lukemaan." - sen sijasta voisi mennä opiskelemaan vaikka putkimieheksi ja keskittyä historian itseopiskeluun vapaa-aikanaan. En voi olla ajattelematta, että monen kohdalla kyse on vain siitä itse paperista; ts. on siistiä, kun voidaan sanoa, että "hei, minulla on maisterin tutkinto asiasta x." tjsp.

"Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani."

Olemme asiasta samaa mieltä. Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät ole valmiita hankkimaan elantoansa "vaikka kaupan kassalla", vaan sitä mennään opiskelemaan kaiken maailman epämääräisiä aineita odottaen pääsevänsä niiden kautta leipään, kun sellainen ei ole missään nimessä mahdollista.

"Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille."

Toki, toki, mutta eri asia on se, mihin nämä ihmiset loppujen lopuksi päätyvät.

8+14 kirjoitti:

"No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet."

Niin, nämä asiat ovat vahvasti arvosidonnaisia, ja siten jopa sosiaalialaa voidaan pitää verorahojen tuhlauksena.

Tarkoitin kuitenkin sitä, että sosiaalialan työlle on kysyntää, ja sen takia voidaan todeta, että sosiaalialalla opiskelu ei ole periaatteessa verorahojen tuhlausta, koska sosiaalialalla opiskellut henkilö luultavasti tekee niitä oman alansa töitä maksaen takaisin yhteiskunnalle ei vain rahassa vaan yhteiskunnan suunnitteleman ns. hyödykereitin kautta. Sen sijaan aate- ja oppihistoriaa (tms. käytännöstä erkaantunutta alaa) opiskeleva henkilö ei näin tule välttämättä koskaan tekemään.

Tehdää vielä selväksi se, etten vihaa humanisteja tms. Humanistit ovat ihan ok-porukkaa. En vain ymmärrä, miksi on pakko ajatella tavalla: "Minä pidän historiasta, ja siksi minun on pakko mennä istuskelemaan yliopistolle seitsemäksi vuodeksi historiaa lukemaan." - sen sijasta voisi mennä opiskelemaan vaikka putkimieheksi ja keskittyä historian itseopiskeluun vapaa-aikanaan. En voi olla ajattelematta, että monen kohdalla kyse on vain siitä itse paperista; ts. on siistiä, kun voidaan sanoa, että "hei, minulla on maisterin tutkinto asiasta x." tjsp.

"Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani."

Olemme asiasta samaa mieltä. Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät ole valmiita hankkimaan elantoansa "vaikka kaupan kassalla", vaan sitä mennään opiskelemaan kaiken maailman epämääräisiä aineita odottaen pääsevänsä niiden kautta leipään, kun sellainen ei ole missään nimessä mahdollista.

"Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille."

Toki, toki, mutta eri asia on se, mihin nämä ihmiset loppujen lopuksi päätyvät.

Lue lisää

Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan. Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri. Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla.

kaikille jotakin kirjoitti:

Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan. Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri. Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla.

Lue lisää

"Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan."

Ei kai kukaan näin väittänytkään; eihän? Oletko muuten sitä mieltä, että jok'ikinen tai edes merkittävä osa, sanotaan vaikka neljä viidestä, humanisteista pyrkii opettajaksi? Jos tuo on väitteesi, niin laita vähän empirismiä kehiin. Jos taas toit tuon huomion esille ihan muuten vain, niin en ymmärrä, miten se liittyy minun viestiini millään tapaa.

"Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri"

Lääkärit eivät ymmärrykseni mukaan opiskele humanistisessa tiedekunnassa. Jos olen erehtynyt, niin lue edellinen kohta ja korvaa sana "opettaja" sanalla "lääkäri".

"Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla."

Kaikista ei ole asiakaspalvelijoiksi. Olemme täysin samaa mieltä.

Tämä(kään) ei kuitenkaan varsinaisesti ole relevanttia viestini sisällön kannalta. Jutun juju oli se, että jos haluat ymmärtää käytännöstä erkaantunutta alaa x, sinun ei ole pakko mennä opiskelemaan alaa x samalla tuhlaten veronmaksajien rahoja (kts. edellisen viestini kohta, jossa täsmennän asiaa), vaan voit opiskella mielummin käytännönläheistä alaa y (ala y voi olla mikä tahansa käytännön läheinen ala, eikä välttämättä asiakaspalveluun liittyvä), ja siinä samalla itseopiskella käytännöstä erkaantunutta alaa x. Ei nimittäin ole mitään järkeä opiskella alaa, jolta et tule todennäköisesti työllistymään - siinä tuhlaa vain omaa aikaansa ja muiden ihmisten rahoja.

Niin, ja paperi on pelkkä paperi, siinä se.

Vielä yksi huomautus: minun on vaikea kuvitella sellaisen ihmisen, joka ei osaa laskea rahoja, pärjäävän humanistisessa tiedekunnassa tai akateemisessa maailmassa ylipäätänsä, koska tuollaisen ihmisen älykkyysosamäärä on luultavasti aivan liian alhainen; matemaattiset taidot kun sattuvat olemaan vahvasti sidoksissa älykkyyteen, ja kaupan kassalla tapahtuvien rahasummien laskeskeleminen on naurettavan helppoa - jopa simpanssille.

Ja sanotaan taas tähän loppuun, etten vihaa humanisteja tms. Tiedän, että tämän hokeminen voi olla hieman typerää, mutta täällä internetissä on aina silloin tällöin sellaisia hetkiä, että keskustelut lähtevät ihan väärään suuntaan melkein automaattisesti, ja näin ollen on viisasta toistella kantaansa muutama kertaa, jotta väärinymmärryksiltä voidaan välttyä.

8+14 kirjoitti:

"Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan."

Ei kai kukaan näin väittänytkään; eihän? Oletko muuten sitä mieltä, että jok'ikinen tai edes merkittävä osa, sanotaan vaikka neljä viidestä, humanisteista pyrkii opettajaksi? Jos tuo on väitteesi, niin laita vähän empirismiä kehiin. Jos taas toit tuon huomion esille ihan muuten vain, niin en ymmärrä, miten se liittyy minun viestiini millään tapaa.

"Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri"

Lääkärit eivät ymmärrykseni mukaan opiskele humanistisessa tiedekunnassa. Jos olen erehtynyt, niin lue edellinen kohta ja korvaa sana "opettaja" sanalla "lääkäri".

"Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla."

Kaikista ei ole asiakaspalvelijoiksi. Olemme täysin samaa mieltä.

Tämä(kään) ei kuitenkaan varsinaisesti ole relevanttia viestini sisällön kannalta. Jutun juju oli se, että jos haluat ymmärtää käytännöstä erkaantunutta alaa x, sinun ei ole pakko mennä opiskelemaan alaa x samalla tuhlaten veronmaksajien rahoja (kts. edellisen viestini kohta, jossa täsmennän asiaa), vaan voit opiskella mielummin käytännönläheistä alaa y (ala y voi olla mikä tahansa käytännön läheinen ala, eikä välttämättä asiakaspalveluun liittyvä), ja siinä samalla itseopiskella käytännöstä erkaantunutta alaa x. Ei nimittäin ole mitään järkeä opiskella alaa, jolta et tule todennäköisesti työllistymään - siinä tuhlaa vain omaa aikaansa ja muiden ihmisten rahoja.

Niin, ja paperi on pelkkä paperi, siinä se.

Vielä yksi huomautus: minun on vaikea kuvitella sellaisen ihmisen, joka ei osaa laskea rahoja, pärjäävän humanistisessa tiedekunnassa tai akateemisessa maailmassa ylipäätänsä, koska tuollaisen ihmisen älykkyysosamäärä on luultavasti aivan liian alhainen; matemaattiset taidot kun sattuvat olemaan vahvasti sidoksissa älykkyyteen, ja kaupan kassalla tapahtuvien rahasummien laskeskeleminen on naurettavan helppoa - jopa simpanssille.

Ja sanotaan taas tähän loppuun, etten vihaa humanisteja tms. Tiedän, että tämän hokeminen voi olla hieman typerää, mutta täällä internetissä on aina silloin tällöin sellaisia hetkiä, että keskustelut lähtevät ihan väärään suuntaan melkein automaattisesti, ja näin ollen on viisasta toistella kantaansa muutama kertaa, jotta väärinymmärryksiltä voidaan välttyä.

Lue lisää

Sanoisin sen verran, että noita "käytännöstä erkaantuneita aloja" ei niin hirveän moni välttämättä edes pääse opiskelemaan. Siis sisäänottomäärät ovat kai kuitenkin suht. pieniä.

Mutta laajemmin tässä on jonkinlainen ajattelu- tai näkökulmaero. Voidaan kysyä, onko yliopistojen tehtävä tarjota opintoja, jotka työllistävät mahdollisimman monet ja mahdollisimman hyvin, vai noudatetaanko ns. sivistysyliopiston ideaalia.

Jälkimmäistä ajattelua on vielä jossain määrin sentään olemassa, mutta se on jäämässä jatkuvasti enemmän alaa valtaavan rationalismin ja tehokkuusajattelun alle.

Lisäksi verorahojen tuhlaamisesta puhuminen on siinä mielessä hieman ikävää, että verojen käytössähän on osittain kyse arvovalinnoista. Mikäli kannattaa sivistysyliopiston ideaa (arvoja), niin humanistisissa aloissa ei ole kyse ei verorahojen tuhlaamisesta. Yhtälailla verorahojen tuhlaamiseksi voi sanoa melkein mitä tahansa, mikä nyt ei satu omiin arvoihin sopimaan.

--------
"En voi olla ajattelematta, että monen kohdalla kyse on vain siitä itse paperista; ts. on siistiä, kun voidaan sanoa, että "hei, minulla on maisterin tutkinto asiasta x." tjsp."

Tätä ajatusta on hieman vaikea ottaa tosissaan siksi, että aikamoinen motivaatio täytyy olla, jos todella suorittaa maisterin opinnot vain, jotta saisi paperin, jossa lukee jokin hieno tutkintonimike. Ainakin itse haluan uskoa, että useimmille opiskelulla on joko itseisarvo (opiskelen, koska ala oikeasti kiinnostaa) tai välinearvo (opiskelen, jotta saan töitä) tai molemmat.

"Mikä tahansa aine työllistää, jos on suhteita."

Ihanko totta? Samalla tavalla voidaan todeta: missä tahansa ammatissa on mahdollista pärjätä rahallisesti, jos olet lottomiljonääri tai perit rikkaalta sukulaiseltasi omaisuuden. Ymmärtääkseni tällaiset itsestäänselvyydet eivät oikein vastaa aiheen aloittajan kysymykseen.

1+5 kirjoitti:

"Mikä tahansa aine työllistää, jos on suhteita."

Ihanko totta? Samalla tavalla voidaan todeta: missä tahansa ammatissa on mahdollista pärjätä rahallisesti, jos olet lottomiljonääri tai perit rikkaalta sukulaiseltasi omaisuuden. Ymmärtääkseni tällaiset itsestäänselvyydet eivät oikein vastaa aiheen aloittajan kysymykseen.

Lue lisää

Veikkaan, että tässä ed. kirjoittaja tarkoittaa, että pitää luoda suhteita opiskeluaikoina, jotta niitä sitten olisi valmistumisen aikoihin valmiina. Kun teet hommasi kunnialla ja olet mukana kaikenlaisissa kissanristiäisissä, niin kasvot ja nimi jäävät muistiin ja töitä on helpompi saada.

2+2 kirjoitti:

Veikkaan, että tässä ed. kirjoittaja tarkoittaa, että pitää luoda suhteita opiskeluaikoina, jotta niitä sitten olisi valmistumisen aikoihin valmiina. Kun teet hommasi kunnialla ja olet mukana kaikenlaisissa kissanristiäisissä, niin kasvot ja nimi jäävät muistiin ja töitä on helpompi saada.

Lue lisää

"Veikkaan, että tässä ed. kirjoittaja tarkoittaa, että pitää luoda suhteita opiskeluaikoina, jotta niitä sitten olisi valmistumisen aikoihin valmiina. Kun teet hommasi kunnialla ja olet mukana kaikenlaisissa kissanristiäisissä, niin kasvot ja nimi jäävät muistiin ja töitä on helpompi saada."

Toki, toki, juuri näin se on, mutta aloittajaa kiinnosti tietää, mikä humanistinen aine antaa (hänelle) kaikkein parhaimmat eväät työelämää ja uran luontia silmällä pitäen. Oli kyse mistä tahansa alasta, suhteiden luominen yms. kannattaa aina. Tämä ei kuitenkaan auta aiheen aloittajaa tipan vertaa, sillä hän ei vielä tuon perusteella tiedä, kannattaisiko hänen mennä opiskelemaan esim. aate- ja oppihistoriaa vaiko kieliä (vinkki: noista kahdesta kannattaa valita kielet).

Höpö höpö. Perusteetonta hölynpölyä.

Sinänsä ymmärrettävää, koska Suomen talous on nojannut koko sotien jälkeisen ajan vientiteollisuuteen. Tällöin tärkeimpinä osaamisalueina on pidetty tuotantoa (inssit) ja sen tuotetun tavaran myyntiä (KTM:t). Muut alat ovat sitten vähän hippapiiperryksen maineessa.