Tiedän, että humanisteja pilkataan siitä, etteivät he tule koskaan työllistymään yms. Nyt minua kuitenkin kiinnostaa tietää, mitkä humanistiset aineet ovat niitä kaikkein parhaiten työllistäviä ja eniten mahdollisuuksia antavia. Eli: mikä aine on sinun mielestäsi, hyvä ihmistoverini, kaikkein fiksuin valinta humanistisesta tiedekunnasta, jos mielit töihin ja uraa luomaan? PS Perustelut ovat aina tervetulleita.
Humanistiset aineet ja työllisyys
2++6
35
2603
Vastaukset
- 2+3+4
Mikä tahansa pääaine käy, mutta lisukkeeksi kaupallisia aineita ja työkokemusta.
Minä ainakin työllistyin, ja niin tekivät monet muutkin. Enpä silti olisi uskonut löytäväni itseäni täältä, missä nyt olen töissä. Eli julkisella sektorilla. Palkkalla ei hurrata, mutta ilmapiiri lupsakka ja yt:tä ei tiedossa. Suosittelen.- hum.kand
Aloittajan kysymys on samaa tasoa "Mikä on paras kissarotu?" -kysymyksen kanssa.
Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on noin 15 eri kieliainetta, englannista viroon ja viittomakielestä fonetiikkaan. Tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella on parisenkymmentä oppiainetta nimensä viittaamilta aloilta: historiaa, musiikkitiedettä, kirjallisuudentutkimusta, arkeologiaa ym.
Jos esimerkiksi ruotsin kieli kiinnostaa, mitä väliä sillä on mitä muut kertovat vaikkapa taidehistorian paremmuudesta (ja kyllä, esimerkki oli täysin teoreettinen)?
Jos vain työllistyminen ja palkkaus ovat mielessä, hae johonkin muuhun kuin humanistiseen. Jos taas haluat lukea jotain ainetta joka kuuluu humanistiseen tiedekuntaan, lue sitä.
- austerism1
Parhaiten työllistäviä aineita ovat sellaiset, jotka antavat jonkin virallisen pätevyyden johonkin tiettyyn ammattiin. Siis aineet, joita opiskelemalla ammattikuva on suht. selkeä. Humanistien kohdalla siis kaikki aineet, joita voi opettaa ja joiden opettajaksi voi pätevöityä. Lisäksi humanisti voi pätevöityä kirjastoalalle esim. informaatikoksi (kuten tosin voivat kaikki muutkin ylemmän kk-tutkinnon suorittavat).
- voi voi
Informaatikon paikkoja on aika vähän nykyään, eli helposti jää työttömäksi. Humanistisessa ehdottomasti kannattaa opiskella opetajaksi, ottaa siihen sivuaineita, mistä myös pätevyys opettaa. Lisäksi voisi opiskella jotain muuta hyödyllistä siihen päälle. Aina voi myös opiskella kieliä, oli mikä tutkinto hyvänsä, siitä ei koskaan ole haittaa. Ne opettajat, jotka valittavat, että virkoihin hakee liikaa ihmisiä (liikaa eli n. 50 tyyppiä), ei ole mitään hajua työttömyydestä yleensä. Esim toimistoalan paikkoja hakee siinä 200-1000 ihmistä riippuen paikasta ja vuoden ajasta. Opettajilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin esim. tradeilla.
Lisäksi jos on opettajan pätevyys voi opiskella siihen lisää johtajan koulutuksia, tai sitten erityispedaa, opoksi jne. Opettajan sijaisuuksi kannattaa jo lähteä tekemään heti kun pääsee yliopistoon. Näin ollen jos valmistuminen kestää n. 5 vuotta, sinulla on jo 5 vuotta kokemusta pettajan sijaisuuksista. - hum.kand
voi voi kirjoitti:
Informaatikon paikkoja on aika vähän nykyään, eli helposti jää työttömäksi. Humanistisessa ehdottomasti kannattaa opiskella opetajaksi, ottaa siihen sivuaineita, mistä myös pätevyys opettaa. Lisäksi voisi opiskella jotain muuta hyödyllistä siihen päälle. Aina voi myös opiskella kieliä, oli mikä tutkinto hyvänsä, siitä ei koskaan ole haittaa. Ne opettajat, jotka valittavat, että virkoihin hakee liikaa ihmisiä (liikaa eli n. 50 tyyppiä), ei ole mitään hajua työttömyydestä yleensä. Esim toimistoalan paikkoja hakee siinä 200-1000 ihmistä riippuen paikasta ja vuoden ajasta. Opettajilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin esim. tradeilla.
Lisäksi jos on opettajan pätevyys voi opiskella siihen lisää johtajan koulutuksia, tai sitten erityispedaa, opoksi jne. Opettajan sijaisuuksi kannattaa jo lähteä tekemään heti kun pääsee yliopistoon. Näin ollen jos valmistuminen kestää n. 5 vuotta, sinulla on jo 5 vuotta kokemusta pettajan sijaisuuksista."Humanistisessa ehdottomasti kannattaa opiskella opetajaksi, ottaa siihen sivuaineita, mistä myös pätevyys opettaa."
Toki kannattaa, jos opettajuus kiinnostaa. Jos ei kiinnosta, niin älä ihmeessä tuhlaa yhtä vuotta opettajan opintoihin. Työllistymisentilanne on vähän niin ja näin. Joillain aloilla parempi, joillain huonompi. HUmanistisista aineista esimerkiksi historianopettajilla on melko huono - ei kuitenkaan mitenkään mahdoton - työllistymistilanne.
- mun vinkit
Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle. Itse työllistyin jo ennen valmistumista sekä opettajana että kielenkääntäjänä.
Jos opiskelisin nyt, liittäisin kieltenopiskeluun myös oikeustiedettä. Se olisi etu EU:ssa.
Historia-aineista voi työllistyä paitsi opettajaksi myös museoalalle.- 8+14
"Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."
Eli suurin osa arkeologeista, sosiaaliantropologeista sekä oppi- ja aatehistorijoitsijoista ym. hieman satunnaisemmista humanisteista valmistuu opintojaan vastaavalle alalle? Haluatko hieman täsementää, mihin perustat tietosi. Lisäksi olisi hauska kuulla, mitä esim. arkeologian opintoja vastaavia työpaikkoja Suomessa loppujen lopuksi on. En sano, etteikö sellaisia ole yhtään - on varmasti joitakin - mutta eri asia onkin se, onko niitä tarpeeksi suhteessa valmistuneiden määrään.
PS Tarkoitus ei ollut pistää sanoja suuhusi, mutta asia on niin, että humanistiseen tiedekuntaan kuuluu tuollaisia toinen toistaan käytännöstä erkaantuneempia aineita vaikka miten paljon, ja näin ollen minun on vaikea uskoa väitetettä "Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle." - mun vinkit
8+14 kirjoitti:
"Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."
Eli suurin osa arkeologeista, sosiaaliantropologeista sekä oppi- ja aatehistorijoitsijoista ym. hieman satunnaisemmista humanisteista valmistuu opintojaan vastaavalle alalle? Haluatko hieman täsementää, mihin perustat tietosi. Lisäksi olisi hauska kuulla, mitä esim. arkeologian opintoja vastaavia työpaikkoja Suomessa loppujen lopuksi on. En sano, etteikö sellaisia ole yhtään - on varmasti joitakin - mutta eri asia onkin se, onko niitä tarpeeksi suhteessa valmistuneiden määrään.
PS Tarkoitus ei ollut pistää sanoja suuhusi, mutta asia on niin, että humanistiseen tiedekuntaan kuuluu tuollaisia toinen toistaan käytännöstä erkaantuneempia aineita vaikka miten paljon, ja näin ollen minun on vaikea uskoa väitetettä "Tosiasia on, että useimmat humanistit työllistyvät opintojaan vastaavalle alalle."Tietoni humanistien työllistymisestä perustuvat siihen, mitä tiedän opiskelutovereitteni sijoittumisesta työelämään. Silloin on kyse pääasiassa kielten maistereista.
Humanistien työelämään sijoittumisessa merkitsee usein koko aineyhdistelmä, ei vain pääaine. Toisaalta minkään alan koulutus tuskin työllistää 100 % valmistuneista heti täsmällisesti koulutusta vastaavaan työhön.
- valitettavasti hum
Kielten ja äikän opettajista on paljon ylitarjontaa, samoin kirjastonhoitajista/informaatikoista.
- valitettavasti hum
Ai niin, hissan opettajien työtilanteesta puhumattakaan...
- yksikerrassaan
On vaikea uskoa, että maisterisihminen, oli sitten valmistunut humanistisesta tai jostain muusta, istuisi loppuikänsä kotona pitkäaikaistyöttömänä.
Eli ensin johonkin toisarvoiseen paikkaan, sitten siitä kohti omaa koulutusalaa, tai edes lähelle.
Eli on turha tuijottaa jotain tilastoja. Työllistytään mihin työllistytään, ja jokainen tarvitsee itselleen vain yhden työpaikan - kerrallaan.- 8+14
"On vaikea uskoa, että maisterisihminen, oli sitten valmistunut humanistisesta tai jostain muusta, istuisi loppuikänsä kotona pitkäaikaistyöttömänä."
Mutta eikö ole hieman hölmöä suorittaa maisterin tutkinto esim. aate- ja oppihistoriasta vain istuaksesi loppuelämäsi työssä, jossa et aate- ja oppihistoriallisia tietojasi pääse millään tapaa käyttämään; eikö olisi fiksumpaa hankkia tutkinto joltain ns. kunnolliselta alalta, vaikka sosiaalialalta, ja tyydyttää omat älylliset tarpeensa kirjaston kautta verorahojen tuhaalmisen sijasta? - 19+8
8+14 kirjoitti:
"On vaikea uskoa, että maisterisihminen, oli sitten valmistunut humanistisesta tai jostain muusta, istuisi loppuikänsä kotona pitkäaikaistyöttömänä."
Mutta eikö ole hieman hölmöä suorittaa maisterin tutkinto esim. aate- ja oppihistoriasta vain istuaksesi loppuelämäsi työssä, jossa et aate- ja oppihistoriallisia tietojasi pääse millään tapaa käyttämään; eikö olisi fiksumpaa hankkia tutkinto joltain ns. kunnolliselta alalta, vaikka sosiaalialalta, ja tyydyttää omat älylliset tarpeensa kirjaston kautta verorahojen tuhaalmisen sijasta?No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet.
Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani. Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille. - 8+14
19+8 kirjoitti:
No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet.
Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani. Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille."No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet."
Niin, nämä asiat ovat vahvasti arvosidonnaisia, ja siten jopa sosiaalialaa voidaan pitää verorahojen tuhlauksena.
Tarkoitin kuitenkin sitä, että sosiaalialan työlle on kysyntää, ja sen takia voidaan todeta, että sosiaalialalla opiskelu ei ole periaatteessa verorahojen tuhlausta, koska sosiaalialalla opiskellut henkilö luultavasti tekee niitä oman alansa töitä maksaen takaisin yhteiskunnalle ei vain rahassa vaan yhteiskunnan suunnitteleman ns. hyödykereitin kautta. Sen sijaan aate- ja oppihistoriaa (tms. käytännöstä erkaantunutta alaa) opiskeleva henkilö ei näin tule välttämättä koskaan tekemään.
Tehdää vielä selväksi se, etten vihaa humanisteja tms. Humanistit ovat ihan ok-porukkaa. En vain ymmärrä, miksi on pakko ajatella tavalla: "Minä pidän historiasta, ja siksi minun on pakko mennä istuskelemaan yliopistolle seitsemäksi vuodeksi historiaa lukemaan." - sen sijasta voisi mennä opiskelemaan vaikka putkimieheksi ja keskittyä historian itseopiskeluun vapaa-aikanaan. En voi olla ajattelematta, että monen kohdalla kyse on vain siitä itse paperista; ts. on siistiä, kun voidaan sanoa, että "hei, minulla on maisterin tutkinto asiasta x." tjsp.
"Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani."
Olemme asiasta samaa mieltä. Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät ole valmiita hankkimaan elantoansa "vaikka kaupan kassalla", vaan sitä mennään opiskelemaan kaiken maailman epämääräisiä aineita odottaen pääsevänsä niiden kautta leipään, kun sellainen ei ole missään nimessä mahdollista.
"Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille."
Toki, toki, mutta eri asia on se, mihin nämä ihmiset loppujen lopuksi päätyvät. - kaikille jotakin
8+14 kirjoitti:
"No mitäs sosiaaliala sitten loppupeleissä on, ellei verorahojen tuhlausta? Sosiaalialan ihmisetkin tarvitsevat sitä paitsi työssään vain murto-osaa siitä tiedosta, jonka ovat päähänsä tankanneet."
Niin, nämä asiat ovat vahvasti arvosidonnaisia, ja siten jopa sosiaalialaa voidaan pitää verorahojen tuhlauksena.
Tarkoitin kuitenkin sitä, että sosiaalialan työlle on kysyntää, ja sen takia voidaan todeta, että sosiaalialalla opiskelu ei ole periaatteessa verorahojen tuhlausta, koska sosiaalialalla opiskellut henkilö luultavasti tekee niitä oman alansa töitä maksaen takaisin yhteiskunnalle ei vain rahassa vaan yhteiskunnan suunnitteleman ns. hyödykereitin kautta. Sen sijaan aate- ja oppihistoriaa (tms. käytännöstä erkaantunutta alaa) opiskeleva henkilö ei näin tule välttämättä koskaan tekemään.
Tehdää vielä selväksi se, etten vihaa humanisteja tms. Humanistit ovat ihan ok-porukkaa. En vain ymmärrä, miksi on pakko ajatella tavalla: "Minä pidän historiasta, ja siksi minun on pakko mennä istuskelemaan yliopistolle seitsemäksi vuodeksi historiaa lukemaan." - sen sijasta voisi mennä opiskelemaan vaikka putkimieheksi ja keskittyä historian itseopiskeluun vapaa-aikanaan. En voi olla ajattelematta, että monen kohdalla kyse on vain siitä itse paperista; ts. on siistiä, kun voidaan sanoa, että "hei, minulla on maisterin tutkinto asiasta x." tjsp.
"Jos joku haluaa opiskella humanistisia aineita, mutta on valmis hankkimaan elantonsa vaikka kaupan kassalla, niin siitä vain minun puolestani."
Olemme asiasta samaa mieltä. Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät ole valmiita hankkimaan elantoansa "vaikka kaupan kassalla", vaan sitä mennään opiskelemaan kaiken maailman epämääräisiä aineita odottaen pääsevänsä niiden kautta leipään, kun sellainen ei ole missään nimessä mahdollista.
"Hanttihommien teko on välttämätöntä monille tohtoreiksikin kouluttautuneille."
Toki, toki, mutta eri asia on se, mihin nämä ihmiset loppujen lopuksi päätyvät.Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan. Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri. Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla.
- 8+14
kaikille jotakin kirjoitti:
Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan. Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri. Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla.
"Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan."
Ei kai kukaan näin väittänytkään; eihän? Oletko muuten sitä mieltä, että jok'ikinen tai edes merkittävä osa, sanotaan vaikka neljä viidestä, humanisteista pyrkii opettajaksi? Jos tuo on väitteesi, niin laita vähän empirismiä kehiin. Jos taas toit tuon huomion esille ihan muuten vain, niin en ymmärrä, miten se liittyy minun viestiini millään tapaa.
"Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri"
Lääkärit eivät ymmärrykseni mukaan opiskele humanistisessa tiedekunnassa. Jos olen erehtynyt, niin lue edellinen kohta ja korvaa sana "opettaja" sanalla "lääkäri".
"Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla."
Kaikista ei ole asiakaspalvelijoiksi. Olemme täysin samaa mieltä.
Tämä(kään) ei kuitenkaan varsinaisesti ole relevanttia viestini sisällön kannalta. Jutun juju oli se, että jos haluat ymmärtää käytännöstä erkaantunutta alaa x, sinun ei ole pakko mennä opiskelemaan alaa x samalla tuhlaten veronmaksajien rahoja (kts. edellisen viestini kohta, jossa täsmennän asiaa), vaan voit opiskella mielummin käytännönläheistä alaa y (ala y voi olla mikä tahansa käytännön läheinen ala, eikä välttämättä asiakaspalveluun liittyvä), ja siinä samalla itseopiskella käytännöstä erkaantunutta alaa x. Ei nimittäin ole mitään järkeä opiskella alaa, jolta et tule todennäköisesti työllistymään - siinä tuhlaa vain omaa aikaansa ja muiden ihmisten rahoja.
Niin, ja paperi on pelkkä paperi, siinä se.
Vielä yksi huomautus: minun on vaikea kuvitella sellaisen ihmisen, joka ei osaa laskea rahoja, pärjäävän humanistisessa tiedekunnassa tai akateemisessa maailmassa ylipäätänsä, koska tuollaisen ihmisen älykkyysosamäärä on luultavasti aivan liian alhainen; matemaattiset taidot kun sattuvat olemaan vahvasti sidoksissa älykkyyteen, ja kaupan kassalla tapahtuvien rahasummien laskeskeleminen on naurettavan helppoa - jopa simpanssille.
Ja sanotaan taas tähän loppuun, etten vihaa humanisteja tms. Tiedän, että tämän hokeminen voi olla hieman typerää, mutta täällä internetissä on aina silloin tällöin sellaisia hetkiä, että keskustelut lähtevät ihan väärään suuntaan melkein automaattisesti, ja näin ollen on viisasta toistella kantaansa muutama kertaa, jotta väärinymmärryksiltä voidaan välttyä. - austerism1
8+14 kirjoitti:
"Joo, mutta putkimiehen papereilla ei voi kauheasti tehdä opettajan töitä tai ainakaan päästä opettajan virkaan."
Ei kai kukaan näin väittänytkään; eihän? Oletko muuten sitä mieltä, että jok'ikinen tai edes merkittävä osa, sanotaan vaikka neljä viidestä, humanisteista pyrkii opettajaksi? Jos tuo on väitteesi, niin laita vähän empirismiä kehiin. Jos taas toit tuon huomion esille ihan muuten vain, niin en ymmärrä, miten se liittyy minun viestiini millään tapaa.
"Samoin ei lääkärin töitäkään voi tehdä putkimiehen papereilla ellei satu olemaan valelääkäri"
Lääkärit eivät ymmärrykseni mukaan opiskele humanistisessa tiedekunnassa. Jos olen erehtynyt, niin lue edellinen kohta ja korvaa sana "opettaja" sanalla "lääkäri".
"Kaikista ei myöskään ole kaupan kassalle työntekijöiksi, kaikki eivät osaa nopeasti laskea päässään, eivät osaa rahaa käsitellä tai vaikka on luottotiedot menneet. . Kaikki eivät ole myöskään luonteeltaan ilsia asiakaspalvelijoita eivätkä kaikki todellakaan pärjää sillä kaupan kassan palkalla."
Kaikista ei ole asiakaspalvelijoiksi. Olemme täysin samaa mieltä.
Tämä(kään) ei kuitenkaan varsinaisesti ole relevanttia viestini sisällön kannalta. Jutun juju oli se, että jos haluat ymmärtää käytännöstä erkaantunutta alaa x, sinun ei ole pakko mennä opiskelemaan alaa x samalla tuhlaten veronmaksajien rahoja (kts. edellisen viestini kohta, jossa täsmennän asiaa), vaan voit opiskella mielummin käytännönläheistä alaa y (ala y voi olla mikä tahansa käytännön läheinen ala, eikä välttämättä asiakaspalveluun liittyvä), ja siinä samalla itseopiskella käytännöstä erkaantunutta alaa x. Ei nimittäin ole mitään järkeä opiskella alaa, jolta et tule todennäköisesti työllistymään - siinä tuhlaa vain omaa aikaansa ja muiden ihmisten rahoja.
Niin, ja paperi on pelkkä paperi, siinä se.
Vielä yksi huomautus: minun on vaikea kuvitella sellaisen ihmisen, joka ei osaa laskea rahoja, pärjäävän humanistisessa tiedekunnassa tai akateemisessa maailmassa ylipäätänsä, koska tuollaisen ihmisen älykkyysosamäärä on luultavasti aivan liian alhainen; matemaattiset taidot kun sattuvat olemaan vahvasti sidoksissa älykkyyteen, ja kaupan kassalla tapahtuvien rahasummien laskeskeleminen on naurettavan helppoa - jopa simpanssille.
Ja sanotaan taas tähän loppuun, etten vihaa humanisteja tms. Tiedän, että tämän hokeminen voi olla hieman typerää, mutta täällä internetissä on aina silloin tällöin sellaisia hetkiä, että keskustelut lähtevät ihan väärään suuntaan melkein automaattisesti, ja näin ollen on viisasta toistella kantaansa muutama kertaa, jotta väärinymmärryksiltä voidaan välttyä.Sanoisin sen verran, että noita "käytännöstä erkaantuneita aloja" ei niin hirveän moni välttämättä edes pääse opiskelemaan. Siis sisäänottomäärät ovat kai kuitenkin suht. pieniä.
Mutta laajemmin tässä on jonkinlainen ajattelu- tai näkökulmaero. Voidaan kysyä, onko yliopistojen tehtävä tarjota opintoja, jotka työllistävät mahdollisimman monet ja mahdollisimman hyvin, vai noudatetaanko ns. sivistysyliopiston ideaalia.
Jälkimmäistä ajattelua on vielä jossain määrin sentään olemassa, mutta se on jäämässä jatkuvasti enemmän alaa valtaavan rationalismin ja tehokkuusajattelun alle.
Lisäksi verorahojen tuhlaamisesta puhuminen on siinä mielessä hieman ikävää, että verojen käytössähän on osittain kyse arvovalinnoista. Mikäli kannattaa sivistysyliopiston ideaa (arvoja), niin humanistisissa aloissa ei ole kyse ei verorahojen tuhlaamisesta. Yhtälailla verorahojen tuhlaamiseksi voi sanoa melkein mitä tahansa, mikä nyt ei satu omiin arvoihin sopimaan.
--------
"En voi olla ajattelematta, että monen kohdalla kyse on vain siitä itse paperista; ts. on siistiä, kun voidaan sanoa, että "hei, minulla on maisterin tutkinto asiasta x." tjsp."
Tätä ajatusta on hieman vaikea ottaa tosissaan siksi, että aikamoinen motivaatio täytyy olla, jos todella suorittaa maisterin opinnot vain, jotta saisi paperin, jossa lukee jokin hieno tutkintonimike. Ainakin itse haluan uskoa, että useimmille opiskelulla on joko itseisarvo (opiskelen, koska ala oikeasti kiinnostaa) tai välinearvo (opiskelen, jotta saan töitä) tai molemmat.
- Luulen_
Kielet taitavat olla niitä kaikkein parhaimmin työllistäviä.
- Uunott96
Mikä tahansa aine työllistää, jos on suhteita. Suosituksia kannattaa metsästää eli hankkiutua hyviin väleihin proffien yms. kanssa. Viisainta valita helpoin aine. Kannattaa muistaa että tämä pätee myös toisinpäin.
- 1+5
"Mikä tahansa aine työllistää, jos on suhteita."
Ihanko totta? Samalla tavalla voidaan todeta: missä tahansa ammatissa on mahdollista pärjätä rahallisesti, jos olet lottomiljonääri tai perit rikkaalta sukulaiseltasi omaisuuden. Ymmärtääkseni tällaiset itsestäänselvyydet eivät oikein vastaa aiheen aloittajan kysymykseen. - 2+2
1+5 kirjoitti:
"Mikä tahansa aine työllistää, jos on suhteita."
Ihanko totta? Samalla tavalla voidaan todeta: missä tahansa ammatissa on mahdollista pärjätä rahallisesti, jos olet lottomiljonääri tai perit rikkaalta sukulaiseltasi omaisuuden. Ymmärtääkseni tällaiset itsestäänselvyydet eivät oikein vastaa aiheen aloittajan kysymykseen.Veikkaan, että tässä ed. kirjoittaja tarkoittaa, että pitää luoda suhteita opiskeluaikoina, jotta niitä sitten olisi valmistumisen aikoihin valmiina. Kun teet hommasi kunnialla ja olet mukana kaikenlaisissa kissanristiäisissä, niin kasvot ja nimi jäävät muistiin ja töitä on helpompi saada.
- 1+5
2+2 kirjoitti:
Veikkaan, että tässä ed. kirjoittaja tarkoittaa, että pitää luoda suhteita opiskeluaikoina, jotta niitä sitten olisi valmistumisen aikoihin valmiina. Kun teet hommasi kunnialla ja olet mukana kaikenlaisissa kissanristiäisissä, niin kasvot ja nimi jäävät muistiin ja töitä on helpompi saada.
"Veikkaan, että tässä ed. kirjoittaja tarkoittaa, että pitää luoda suhteita opiskeluaikoina, jotta niitä sitten olisi valmistumisen aikoihin valmiina. Kun teet hommasi kunnialla ja olet mukana kaikenlaisissa kissanristiäisissä, niin kasvot ja nimi jäävät muistiin ja töitä on helpompi saada."
Toki, toki, juuri näin se on, mutta aloittajaa kiinnosti tietää, mikä humanistinen aine antaa (hänelle) kaikkein parhaimmat eväät työelämää ja uran luontia silmällä pitäen. Oli kyse mistä tahansa alasta, suhteiden luominen yms. kannattaa aina. Tämä ei kuitenkaan auta aiheen aloittajaa tipan vertaa, sillä hän ei vielä tuon perusteella tiedä, kannattaisiko hänen mennä opiskelemaan esim. aate- ja oppihistoriaa vaiko kieliä (vinkki: noista kahdesta kannattaa valita kielet).
- ushr980
Humanistisen aln työllistyminen riippuu täydellisesti suhteista. Ne eivät pätevöitä millekään alalle = vain suhteilla pärjää. Sama pätee valitettavasta tutkimustyöhön, apurahoihin yms. Älykkyyttä tai edes välttävää tervettä järkeä ei alalla tarvita eikä kaivata.
- serkkuserkku
Höpö höpö. Perusteetonta hölynpölyä.
- olen hyvä
No hups. Olet väärässä. Suhteita voi käyttää, mutta töitä saa muutenkin. Hyvällä tuurilla ennen kaikkea.
Älykkyyttä ja järkeä tarvitaan ihan joka allalla, mutta valitettavasti sitä ei ole kaikille suotu. Usein ylennykset annetaan niille, jotka eivät osaa hommiaan, ja ylennettyinä niistä päästään eroon.
Tästä esimerkkinä rehtorit, ovat surkeita opeja, siksi niistä tehdään reksejä.
Ja: humanistiset opinnot pätevöittävät ihan yhtä monelle allalle kuin mitkä tahansa muutkin opinnot. - Humanistisihisihiss
Eniten työllistävät ei välttämättä = eniten mahdollisuuksia antavat. Työllisyys voi riippua myös siitä, onko valmis muuttamaan työn perässä. Ja yläasteen opettaja ei ehkä ole kaikkien toiveammatti.
Logopedeistä on kuulemma pulaa, siis puheterapeuteista. - highlighter
"Mikä aine on sinun mielestäsi, hyvä ihmistoverini, kaikkein fiksuin valinta humanistisesta tiedekunnasta, jos mielit töihin ja uraa luomaan?"
Ensimmäinen ajatus on, että kovin moni humanisti ei ole kiinnostunut varsinaisesta uran luomisesta. "Hyviä" työpaikkoja (= kohtuullinen palkka ja jatkuvuutta) löytyy varmasti eniten opetussektorilta, jos vain onnistuu saamana vakituisen viran. Toki löytyy yksilöitä, jotka ovat edenneet korkeisiin asemiin esim. kustantamojen tai kulttuurilaitosten johdossa, valtion/kuntasektorin hallinnossa tai vaikka diplomaatteina...
Mielestäni yksikään aine humanistisessa ei välttämättä erotu selkeästi "fiksuimpana valintana"; pikemminkin on helppoa nimetä hyvin vaikeita työllistäjiä. Kaupalliset opinnot ja viestintäpainotus voivat helposti viedä eteenpäin. Uran luomisen näkökulmasta humanistinen on se pitkä ja kivinen tie. Sen sijaan jos haluaa tehdä sitä mihin on intohimoa, humanistinen on oiva paikka. - humanistipoika
FM-tutkinto humanistisesta ja tradenomi amk:sta on aika hyvä setti. Itsellä kohta molemmat tutkinnot valmiina ja edessä loistava tulevaisuus yritysviestinnässä tai HR:ssä. Etenkin viestinäduuneja on tullut tehtyä.
- humanisti, töissä
Minä ajattelen sen niin, että ei sillä pääaineella tai aineyhdistelmällä ole niin väliä - ei se ole se juttu. Juttu on siinä, että edes yhden aineen kautta tai suoraan työelämän kautta orietoituu tekemään muutakin kuin lukemaan tentteihin ja huomaan viiniä. Humanistin kannattaa tehdä ja opiskella myös jotakin käytännönläheistä, sellaista, että osaa sanoa empimättä asioita joita osaa. Kielet, tietotekniikka, jokin kaupallisen puolen asia jne.
- yx vaan
Suomessa on kyllä outo kulttuuri, kun humanisteja väheksytään. Monessa muussa humanistitkin palvelevat liike-elämään. Kyllä vaativan yliopistotutkinnon jälkeen liiketalouden perusteet omaksuu hetkessä. Sille suomalaiselle insinöörille tai ktm:lle tuo käsittäminen vain on liian vaikeaa. Mutta jospa ajan kanssa muutos tapahtuisi.
- verorahat kuluu
Sinänsä ymmärrettävää, koska Suomen talous on nojannut koko sotien jälkeisen ajan vientiteollisuuteen. Tällöin tärkeimpinä osaamisalueina on pidetty tuotantoa (inssit) ja sen tuotetun tavaran myyntiä (KTM:t). Muut alat ovat sitten vähän hippapiiperryksen maineessa.
- austerism1
Luettavaa:
Talouskasvua tärkeämpää: miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä
Martha C. Nussbaum
---------------------------------------
Talouskasvun edistämistä on alettu pitää koulutuksen ensisijaisena tavoitteena ympäri maailmaa. Lasten ja nuorten kasvattaminen kriittisesti ajatteleviksi ja empaattisiksi kansalaisiksi saa vähemmän painoa.
Filosofi Martha C. Nussbaum esittää, että humanistinen sivistys on edellytys toimivalle demokratialle ja oikeudenmukaiselle maailmanjärjestykselle. Lyhytnäköinen keskittyminen aineellista hyötyä tuottaviin taitoihin jäytää edellytyksiä arvostella vallanpitäjiä. Se myös vähentää myötätuntoa syrjäytyneitä ja poikkeavia kohtaan sekä heikentää kykyä ratkaista monimutkaisia maailmanlaajuisia ongelmia. Koulutus on uudelleen kytkettävä humanistisiin tieteisiin ja taiteisiin, jotta ihmiset voisivat kasvaa oman maansa ja koko maailman demokraattisiksi kansalaisiksi.
”Nykyään julistetaan yhä yleisesti, että demokratia ja itsemääräämisoikeus ovat hyviä asioita. Samoin ylistetään sananvapautta, erilaisuuden oikeuden tunnustamista ja toisten ihmisten kunnioittamista. Näitä arvoja toistellaan juhlapuheissa, mutta liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, mitä tarvitaan niiden siirtämiseksi elinvoimaisina tuleville sukupolville.”
”Yleissivistävää koulutusta ja taidekasvatusta tarvitaan myös talouden edistämiseen. Ne näet auttavat luomaan ilmapiirin, joka tukee vastuullista ja virkeää taloudenpitoa sekä kekseliästä tuotekehittelyä. (…) Talouskasvua tukevan koulutuksen kannattajilla on puutteellinen käsitys siitä, mitä heidän asettamiensa päämäärien saavuttamiseen tarvitaan. Tämä seikka ei kuitenkaan ole niin tärkeä kuin huoli demokratian instituutioiden horjumisesta.”
Martha C. Nussbaum (s. 1947) on professori Chicagon yliopiston filosofian laitoksella sekä oikeustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa (Ernst Freud Distinguished Service Professor of Law and Ethics). Hän on ollut Suomen Akatemian akateemikko vuodesta 2000. Nussbaumin laajaan tuotantoon kuuluvat esimerkiksi seuraavat palkitut teokset: Cultivating Humanity: A Classical Defense of Reform in Liberal Education (1997), Sex and Social Justice (1998) ja Hiding from Humanity: Disgust, Shame and the Law (2004).
”Nussbaum (…) antaa tärkeän panoksen kasvatuskeskusteluun. (…) On välttämätöntä, että päättäjillä ja kasvatusmaailman toimijoilla on selkeä ja perusteltu käsitys kasvatuksen ja koulutuksen päämääristä. (…) Laajasti ajatellen teos osallistuu keskusteluun siitä, minkälainen on ihmiskuvamme ja mitä hyvä inhimillinen elämä on.”
– Pauliina Remes, Helsingin yliopisto
”Tämä tärkeä ja erinomaisesti kirjoitettu teos on yhdistelmä intohimoa, tyynesti esitettyjä argumentteja ja valaisevia esimerkkejä. (…) Teos tutustuttaa lukijan usein väärinymmärrettyyn edistyksellisen kasvatuksen historiaan ja osoittaa sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa.”
– Harry Brighouse, Wisconsinin yliopisto, Madison
“Martha C. Nuusbaum on rohkea nainen, hän asettuu selkeästi valtavirtaa vastaan. Hän kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon, joka sanoo ääneen, ettei keisarilla ole vaatteita.”
- Markku Laitinen, Keskipohjanaa 21.1.2012
------------------------------------------
http://www.gaudeamus.fi/nussbaum_talouskasvua/ - iiss
Öö. Yksi kommentti tähän keskusteluun:
Kaikilla aloilla on työttömiä. Jopa lääkäreissä ja juristeissa on se porukka, joka ei vaan millään työllisty,
Eli itsestä kiinni hyvin vahvasti nämä asiat. Suhteilla ei valitettavasti pelkästään pärjää: kannattaa erikoistua omaan aineeseen (oli se mikä hyvänsä) vahvasti, humanistit toimivat kuitenkin pääasiassa asiantuntijatehtävissä. Toinen asia mikä kannattaa opetella, on erinomainen kirjoitus- ja kielitaito. Humanistit usein kirjoittavat ammatikseen, toimittajia ja kirjailijoita on paljon.
Humanistinen ja valtiotieteellinen ala ovat ainoita, jotka tarjoavat jonkinlaisen yleissivistävän ja akateemiseen vapauteen perustuvan koulutuksen. Tästä syystä hyvinkin tärkeitä. Humanistinen koulutus kyllä pätevöittää kaikkiin ammatteihin, joihin on vaatimuksena korkeakoulututkinto, eli aika moneen hommaan. Olennaista on se, että hankkii opiskelun ohessa työkokemusta, kuten kaikilla muillakin aloilla. - Anonyymi
E n lähtisi opiskelemaan kääntäjäksi nykytilanteessa. Koneissa tehdän jo hyvin käyttökelpoista käännöstä.
Siinä kyllä koulutetaan n turhia maistereita. - Anonyymi
Aloituksesta taitaa olla kymmenisen vuotta, joten ap on varmasti jo ratkaissut pulmansa. Aloitusta lukiessani jäi kuitenkin ihmetyttämään, oliko aloittajalla todella pääsy opiskelemaan mitä hyvänsä humanistisen tiedekunnan ainetta vai oliko kyseessä lähinnä kuvitteellinen ongelma.
Itselläni on FM-tutkinto humanistisesta tiedekunnasta. Kyllä siellä opiskeltiin paria kolmea ainetta, jotka kiinnostivat. Mikä hyvänsä ei tullut kysymykseen. Harvempi kai ajatteli ainakaan etukäteen ja opintojen alkuvaiheessa töitä ja rahaa. Silti kaikki tuntemani työllistyivät aika nopeasti valmistuttuaan, moni jo opiskeluaikana opiskelualalleen tai lähelle sitä. Toki oli niitäkin, jotka eivät ole valmistuneet, mutta näin on kaikissa tiedekunnissa, lääketieteessä varmaan vähiten.
Humanistinen tiedekunta on nimenomaan sivistystiedekunta, jolla on perinteitä. Minusta yliopistokoulutukseen pitäisi kuulua vahvasti myös sivistys, mutta joissakin tiedekunnissa se on aika kaukainen ja vieras asia. Silmissä väikkyy vain mani, mani, mani... Varmaan jo arvaatkin, mitä tiedekuntaa tarkoitan. Mutta ei se ole ainoa.
On olemassa ihmisiä, joilla on useita tutkintoja: diplomi-insinööri, KTM, OTM ja joukko kursseja useilta aloilta. Kaikki kuulemma tarpeellisia tai jopa välttämättömiä. FM-tutkinto humanistisesta tiedekunnasta sen sijaan riittää yksin moniin tehtäviin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1072765Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212300Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631021886- 1141620
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1681335Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2821157- 711024
- 801024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi233938