Olen ollut elämäni ensimmäisessä parisuhteessa nyt puolisen vuotta ja minulla ja tyttöystävälläni on kaikki ollut varsin hyvin koko aika. Tässä viime aikoina olen kuitenkin huomannut olevani mustasukkainen. Olen puhunut tyttöystäväni kanssa asiasta hyvin avoimesta, mutta silti tuo piinaava tunne ei ota helpottaakseni. Kaikki oikeastaan lähti siitä, että tyttöystäväni on luonteeltaan poikatyttö, joka tulee paremmin poikien kanssa juttuun kuin tyttöjen. Itse kuitenkin koen sen epämukavana, että hän haluaa kaveerata niin paljon miespuoleisten kanssa. En halua olla mikään sairas kontrollifriikki, joka estää hänen elämäänsä, mutta pelkään, että nuo jätkät yrittävät vokotella rakastani minulta. En siis ole väkivaltainen, urki hänen yksityisiä tavaroitaa tai mitään sellaista... Ainoa, mitä siis toivoisin on se, että saisin tämän tunteeni haltuun. Tyttöystäväni on vakuutellut minulle monta kertaa, että hän rakastaa minua, mutta silti se ei tunnu auttavan. Sellainen flirttaileva ja seksistinen keskustelu, kun ei oikein tunnu mukavalta, kun se tehdään toisten miesten kanssa... Miten minun tulisi suhtautua? Kuinka normaalia ylipäätään on se, että tytöillä on miespuoleisia ystäviä tai kavereita? Rakastan naistani, enkä halua häntä karkoittaa luotani pois mustasukkaisuudellani.
Piinaava mustasukkaisuuden tunne ei katoa
ahdistunut1993
1352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei sun tule olemaan helppoa vielä moneen vuoteen tuollaisen naisen kanssa. Jotenkin sun täytyisi hyväksyä että tyttö nyt on semmoinen kuin on. Poikien kanssa hyvin toimeentulevat tytöt ei suinkaan välttämättä petä! Niiden on helppo jutella poikien kanssa, mutta yllättävää kyllä, vaikeampaa rakastua oikein kunnolla. Tämä siksi, että kaveruus ja rakkaus on vähän eri juttu. Jos osaat olla naiselle mies etkä kaveri noin ensisijassa niin onnistut pitämään sen itselläsi. Röyhistä rinta ja anna piutpaut muille miehille - sun sänkyyn se tyttö tulee. ;) :)