Narsistit ovat huumorintajuttomia

Se vaatiikiin monen vuoden opettelun ja on usein seurausta tilanteesta kun sinua on syyllistetty itkemisestä tai itkuherkkyydestä, tyyliin:"Käytät kyyneleitä aseena/ et tajua, kuinka itkusi vaikuttaa muihin"

Itku ei ole paha asia, sille ei aina voi mitään, mutta voi opetella itkemään niin, että antaa vain kyyneleiden tulla menemättä muuhun sisäiseen myrskyilyyn mukaan.

Tuollaiset mielipiteiden heittelijät voisivat miettiä sitäkin, että kuinka heidän mielestään olisi ihan yhtä karseeta katsella kun toinen kunnolla antautuu itkuun. Samahan se on mitä toinen tekee, kunhan itse saa mitätöidä ja arvostella?

Ja siltikin, kuiva itku on kuivaa itkua. En tarkoita kyyneleetöntä, vaan sellaista, jossa huomaa toisen tarkoituksella puristavan sen kyyneleen sieltä silmänurkastaan silkalla tahdonvoimalla, on hetken todella kärsivän näköinen ja sitten jatkaa asiasta keskustelua omaan malliinsa, vailla minkäänlaista todellista tunnetta.

Silmät ovat sielun peili. Kaikki eivät halua toisten tietävän olevansa kykeneväisiä itkuun ja osa ihmisistä vuodattaa sen elämänsä katkerimman ja suolaisimman kyyneleen kun sielusta viiltää. Jos se tapahtuu ihmisen edessä, jolle ei halua paljastaa sisintään, eikö ole luonnollista kääntää se katse pois?

Kuinka moni muu kykenee itkemään lähettyvilläsi avoimesti? Kuinka moni ihminen itkee ylipäätään nykyisin avoimesti? Onko se heikkouden vai vahvuuden merkki, jos kykenee itkemään?

Miehet eivät tutkimusten mukaan itke yhtä paljon kuin naiset, eli naisten ja miesten itkuissa on eroja aiheiden, toistuvuuden ja keston osalta. Myös kyynelten koostumus tunteikkaassa itkussa on eri verrattuna fyysisestä kivusta johtuvaan itkuun.

- - kirjoitti:

Se vaatiikiin monen vuoden opettelun ja on usein seurausta tilanteesta kun sinua on syyllistetty itkemisestä tai itkuherkkyydestä, tyyliin:"Käytät kyyneleitä aseena/ et tajua, kuinka itkusi vaikuttaa muihin"

Itku ei ole paha asia, sille ei aina voi mitään, mutta voi opetella itkemään niin, että antaa vain kyyneleiden tulla menemättä muuhun sisäiseen myrskyilyyn mukaan.

Tuollaiset mielipiteiden heittelijät voisivat miettiä sitäkin, että kuinka heidän mielestään olisi ihan yhtä karseeta katsella kun toinen kunnolla antautuu itkuun. Samahan se on mitä toinen tekee, kunhan itse saa mitätöidä ja arvostella?

Ja siltikin, kuiva itku on kuivaa itkua. En tarkoita kyyneleetöntä, vaan sellaista, jossa huomaa toisen tarkoituksella puristavan sen kyyneleen sieltä silmänurkastaan silkalla tahdonvoimalla, on hetken todella kärsivän näköinen ja sitten jatkaa asiasta keskustelua omaan malliinsa, vailla minkäänlaista todellista tunnetta.

Silmät ovat sielun peili. Kaikki eivät halua toisten tietävän olevansa kykeneväisiä itkuun ja osa ihmisistä vuodattaa sen elämänsä katkerimman ja suolaisimman kyyneleen kun sielusta viiltää. Jos se tapahtuu ihmisen edessä, jolle ei halua paljastaa sisintään, eikö ole luonnollista kääntää se katse pois?

Kuinka moni muu kykenee itkemään lähettyvilläsi avoimesti? Kuinka moni ihminen itkee ylipäätään nykyisin avoimesti? Onko se heikkouden vai vahvuuden merkki, jos kykenee itkemään?

Miehet eivät tutkimusten mukaan itke yhtä paljon kuin naiset, eli naisten ja miesten itkuissa on eroja aiheiden, toistuvuuden ja keston osalta. Myös kyynelten koostumus tunteikkaassa itkussa on eri verrattuna fyysisestä kivusta johtuvaan itkuun.

Lue lisää

Narsisti ei itke muusta syystä, kuin turhautumisesta, kun ei saa tahtoaan läpi. Miehenä, en kestä katsella kenenkään itkua, mutta jos tiedän, että sitä käytetään vain jotta saataisiin tahto läpi niin se ei saa minussa muuta kuin vihaa ja halveksuntaa aikaiseksi.

aehre kirjoitti:

Narsisti ei itke muusta syystä, kuin turhautumisesta, kun ei saa tahtoaan läpi. Miehenä, en kestä katsella kenenkään itkua, mutta jos tiedän, että sitä käytetään vain jotta saataisiin tahto läpi niin se ei saa minussa muuta kuin vihaa ja halveksuntaa aikaiseksi.

Lue lisää

Olen siinä käsityksessä, että miehet ihan yleisesti ja poikkeuksetta kuvittelee jokaisen, varsinkin naisen, kyyneleen olevan merkki siitä, että ollaan vääntämässä tahtotiloja mieleiselleen mallille.

Ja kyllä minulla heräisi jokin ajatus jostakin, jos läheiseni vääntäisivät aina turhautumisitkua. Tai poikkeuksellisen useasti. Mutta, sellainen, että saa ympäristönsä turhautumaan kyyneliin asti, siitä sitten halveksuntaan ja vihaan, niin voisin ihan tässä todeta, että on tämän kansakunnan avioliitto-ongelmat sun muut parisuhdeongelmat ratkaistu vähintään seitkytärossaisesti.

Jos toinen ei muuta kuin itkee turhautumistaan suhteessa, niin joko lusikat jakoon tai muutosta kehiin.

- - kirjoitti:

Olen siinä käsityksessä, että miehet ihan yleisesti ja poikkeuksetta kuvittelee jokaisen, varsinkin naisen, kyyneleen olevan merkki siitä, että ollaan vääntämässä tahtotiloja mieleiselleen mallille.

Ja kyllä minulla heräisi jokin ajatus jostakin, jos läheiseni vääntäisivät aina turhautumisitkua. Tai poikkeuksellisen useasti. Mutta, sellainen, että saa ympäristönsä turhautumaan kyyneliin asti, siitä sitten halveksuntaan ja vihaan, niin voisin ihan tässä todeta, että on tämän kansakunnan avioliitto-ongelmat sun muut parisuhdeongelmat ratkaistu vähintään seitkytärossaisesti.

Jos toinen ei muuta kuin itkee turhautumistaan suhteessa, niin joko lusikat jakoon tai muutosta kehiin.

Lue lisää

Tämä tapaus ei ole millään tavoin kanssani parisuuhteessa ja kuten sanoin niin pari kolme kertaa olen tätä tihrustamista todistanut. Ja tuo itkun vääntäminen jotta saataisiin oma tahto läpi on kolme vuotiaiden touhua mille tasolle narsistitkin ovat jääneet.

Niinpä. Mä muistan, kun olin ala-asteikäisenä ja teininä jonkin asteisesti koulukiusattu, että kun mua ei koskaan yhtään naurattanut muhun kohdistettu pilkka, mulle sanottiin ikätovereideni taholta, että " sä olet vaan huumorintajuton".:D Hupaisaa, se, mutta ainoastaan jälkeenpäin ajateltuna. Lapsena olin aika rasittava ja epävarma yhdistelmä älyllisesti hyvin itsevarmaa ja toisaalta ujoa ja pätemisenhaluista ihmistä, mutta eniten kyllä loukkasi, että kiltteyttäni ja empatiaani ei arvostettu. Myöhemmin sitä ominaisuuttani, eli syvällisyyttäni ja empatiaani minussa kyllä on eniten kiitelty jokaisen mut lähemmin koskaan tunteneen tai tietäneen taholta, koska kukaan mut tunteva ei ajattele, että olisin p*skapää.:) Ehkä vähän outo, mutta vilpitön.:) Mutta mitä tulee huumoriin, niin nettipelleilyjä ja nettikiusaaamisia en sietäisi, siedä yhtään. Siinä on tosi iso ero, että sanooko itsekseen parille kaverille mielipiteensä, vaiko väittääkö vaikka tällasessa tässä Suomi24:a pilkkaamastaan tai pilkkaamistaan, pilkkaamansa tai pilkkaamiensa olevan asiaton tai asiattomia nettikäyttäytyjia tai täysin toisenlainen persoona tai toisenlaisia persoonia, kuin pilkattu tai pilkatut todellisuudessa ovat.

Oma rajani kulkee siinä, että en lähtisi leikkimään muiden mielipiteillä. Ja joku on ahdistellut minua tässä Suomi24:a, ilmaisuni tarkoitushakuisella törkeällä vääristelyllä. Toivottavasti sellaisen pellen "harrastus" rajoittuu ainoastaan nautintoon minun lukijan pelottelemisestani tässä ja näillä osaaottamillani Suomi24- nimettömillä keskustelupalstoilla, eikä henkilööni tai ensimmäisenkään yhdenkään olemamassaolevan henkilön herjaamiseen valheella tässä julkisessa keskusteluympäristössä.

totuus