Iso kuvakenno

sumantoblogin mukaan Nikon D800 kuvaa ei silmallä erota Nokian hyvällä kännykällä kuvatusta vielä A3-koossa.

Mutta on han valtavan hienoa kertoa täällä kuvaavansa kalliilla uudella kameralla (vaikkakin kittitason objektiiveilla).
Toiset taas rehvastelevat valovoimaisilla älyttömän kalliilla objektiiveilla (joita eivät ole edes unissaan nähneet).
Joku taas kuvaa Hasselilla Fujin ammattitason metritavaradialle jota ei saa mistään.
Keskari repussa turistimatkalla lienee ihan kiva hätävalhe sekin.
Nyt puuttuu enää joku jolla on matkoilla 8x10” palkki kassissa rantalomilla matkakamerana.

menee ihan hyvin kirjoitti:

sumantoblogin mukaan Nikon D800 kuvaa ei silmallä erota Nokian hyvällä kännykällä kuvatusta vielä A3-koossa.

Mutta on han valtavan hienoa kertoa täällä kuvaavansa kalliilla uudella kameralla (vaikkakin kittitason objektiiveilla).
Toiset taas rehvastelevat valovoimaisilla älyttömän kalliilla objektiiveilla (joita eivät ole edes unissaan nähneet).
Joku taas kuvaa Hasselilla Fujin ammattitason metritavaradialle jota ei saa mistään.
Keskari repussa turistimatkalla lienee ihan kiva hätävalhe sekin.
Nyt puuttuu enää joku jolla on matkoilla 8x10” palkki kassissa rantalomilla matkakamerana.

Lue lisää

Laitetaanpa 200 - 300 mm hyvä tele siihen D800:n ja verrataan kuvia mihin tahansa Nokiaan niin arvelen eroa syntyvän vastaavalla kuvakulmalla. Tai kokeillaan Fx kameralla ja vaikka 12 - 16 mm optiikalla!

Itse olen verrannut 8M Canon pokkarin ja 5M Nokian kännyn kuvia samasta kohteesta jossa oli roska-astioita tyhjäävä kuorma-auto, rajaus oli lähes tulkoon sama ja kyllä pokkarin kuva oli reuna-alueiltaan parempi oikein huomattavasti.Auton ovat tekstiä ei kyennyt lukemaan kännykuvasta ja pokkarikuvassa se oli selvästi esillä. Noista en lähde sen suurempia johtopäätöksiä vetämään koska siihen ei ole tarvetta.

Sumanto on oikeutettu mielipiteisiinsä mutta sinuna luottaisin vain omiin kokemuksiini, niin minäkin teen. Testit kuten vaikka photozone, dpreview tai DxO ovat asia erikseen, ne tekevät varsin perusteellisia testejä.

Kännykamera on parempi kuin ei mitään mutta perin rajoittunut ominaisuuksiltaan järkkäriin verrattuna ja jopa parempiin bridgeihinkin. Kännyjen optiset zoomit ovat poissa ja pelkkä digizoomi laskee erottelua varsinkin jos pikseleitä on vähän. Erittäin pienet kennot eivät salli mitään ISO3200 tai yli kuvia ilman jättikohinaa.

Kunnon harrastevälineet eivät ole rehvastelua ja kittioptiikatkin hakkaavat kännyt mennen tullen osaajan kädessä. Kännykameran ainoa etu lienee siinä jottei kaltaisesikaan tollero pysty väärillä asetuksilla pilaamaan kuvaa koska niitä asetuksia ei ole.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Laitetaanpa 200 - 300 mm hyvä tele siihen D800:n ja verrataan kuvia mihin tahansa Nokiaan niin arvelen eroa syntyvän vastaavalla kuvakulmalla. Tai kokeillaan Fx kameralla ja vaikka 12 - 16 mm optiikalla!

Itse olen verrannut 8M Canon pokkarin ja 5M Nokian kännyn kuvia samasta kohteesta jossa oli roska-astioita tyhjäävä kuorma-auto, rajaus oli lähes tulkoon sama ja kyllä pokkarin kuva oli reuna-alueiltaan parempi oikein huomattavasti.Auton ovat tekstiä ei kyennyt lukemaan kännykuvasta ja pokkarikuvassa se oli selvästi esillä. Noista en lähde sen suurempia johtopäätöksiä vetämään koska siihen ei ole tarvetta.

Sumanto on oikeutettu mielipiteisiinsä mutta sinuna luottaisin vain omiin kokemuksiini, niin minäkin teen. Testit kuten vaikka photozone, dpreview tai DxO ovat asia erikseen, ne tekevät varsin perusteellisia testejä.

Kännykamera on parempi kuin ei mitään mutta perin rajoittunut ominaisuuksiltaan järkkäriin verrattuna ja jopa parempiin bridgeihinkin. Kännyjen optiset zoomit ovat poissa ja pelkkä digizoomi laskee erottelua varsinkin jos pikseleitä on vähän. Erittäin pienet kennot eivät salli mitään ISO3200 tai yli kuvia ilman jättikohinaa.

Kunnon harrastevälineet eivät ole rehvastelua ja kittioptiikatkin hakkaavat kännyt mennen tullen osaajan kädessä. Kännykameran ainoa etu lienee siinä jottei kaltaisesikaan tollero pysty väärillä asetuksilla pilaamaan kuvaa koska niitä asetuksia ei ole.

Lue lisää

”Kunnon harrastevälineet eivät ole rehvastelua ja kittioptiikatkin hakkaavat kännyt mennen tullen osaajan kädessä.”

Ilmaisin kai itseäni taitamattomasti. Välineet eivät milloinkaan ole rehvastelua riippumatta siitä onko ne kunnon vai kunnottomia. Rehvastella voi vaikka Lomo kuvilla.
Hyvillä välineillä harrastaminen on hieno asia, mutta rehvastelu välineillä jotka omistaa (useimmiten täällä vain kuvittelee) on pelkästään typeryyttä.

Mutulla näyttää siltä, että mm. tällä palstalla luotettavimpia asiantuntijoita on ne jotka ei rehvastele välineillä (yleensä eivät edes kerro omistaan).

Jos Sumanto ei näe kuvissa eroa niin se on tietenkin mielipide, mutta en usko hänen valehtelevan.

Parhaat kuvat jotka muistan nähneeni eivät ole olleet välineriippuvaisia. Minusta hyvä kuva perustuu tekijän lahjakkuuteen ja osaamiseen, välineistä riippumatta.

Jos ymmärsin oikein niin sinusta hyvän kuvaan tarvitaan 200 - 300 mm hyvä tele ja D800. Lieneekö sekin vain mielipide johon olet ”oikeutettu”, mutta minä ”luottaisin vain omiin kokemuksiini.”

bridgeihinkin? kirjoitti:

”Kunnon harrastevälineet eivät ole rehvastelua ja kittioptiikatkin hakkaavat kännyt mennen tullen osaajan kädessä.”

Ilmaisin kai itseäni taitamattomasti. Välineet eivät milloinkaan ole rehvastelua riippumatta siitä onko ne kunnon vai kunnottomia. Rehvastella voi vaikka Lomo kuvilla.
Hyvillä välineillä harrastaminen on hieno asia, mutta rehvastelu välineillä jotka omistaa (useimmiten täällä vain kuvittelee) on pelkästään typeryyttä.

Mutulla näyttää siltä, että mm. tällä palstalla luotettavimpia asiantuntijoita on ne jotka ei rehvastele välineillä (yleensä eivät edes kerro omistaan).

Jos Sumanto ei näe kuvissa eroa niin se on tietenkin mielipide, mutta en usko hänen valehtelevan.

Parhaat kuvat jotka muistan nähneeni eivät ole olleet välineriippuvaisia. Minusta hyvä kuva perustuu tekijän lahjakkuuteen ja osaamiseen, välineistä riippumatta.

Jos ymmärsin oikein niin sinusta hyvän kuvaan tarvitaan 200 - 300 mm hyvä tele ja D800. Lieneekö sekin vain mielipide johon olet ”oikeutettu”, mutta minä ”luottaisin vain omiin kokemuksiini.”

Lue lisää

Ymmärrät näköjään tahallaan väärin koska haluat olla ymmärtämätön. Kysehän on siitä, ettei kännykameroilla helposti pääse pienillä kuvakulmilla samaan tulokseen kuin järkkärillä jos koskaan.

D800 on vain huippuesimerkki ja Nikonin jokaisella järkkärillä saa parempaa kuvaa yleisemmin kuin yhdelläkään kännyllä samoissa olosuhteissa lähes joka linssillä.

Tuo D800 ei tosiaan kuulu vielä kokoelmiini joten siinä kohden kirjoitin haavepuolelta mutta tulossa on kuten D7100:kin kunhan säästöpossu hieman vielä lihoo. Onko se D800 vai -E on vielä auki mutta D7100 kiinnostaa juuri tuon suodatinratkaisunsa vuoksi, jos siitä tulee huonoja kokemuksia niin saattaa se kiinnostuskin laskea.

Olet siinä oikeassa, että hyvät välineet antavat paremman ja laajemman mahdollisuuden hyviin kuviin mutta loppu on aina kiinni kuvaajasta ja hänen näkemyksestään. Hyväkään kamera ei ota ilman näkemystä omaavaa kuvaajaa hyvää kuvaa.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Ymmärrät näköjään tahallaan väärin koska haluat olla ymmärtämätön. Kysehän on siitä, ettei kännykameroilla helposti pääse pienillä kuvakulmilla samaan tulokseen kuin järkkärillä jos koskaan.

D800 on vain huippuesimerkki ja Nikonin jokaisella järkkärillä saa parempaa kuvaa yleisemmin kuin yhdelläkään kännyllä samoissa olosuhteissa lähes joka linssillä.

Tuo D800 ei tosiaan kuulu vielä kokoelmiini joten siinä kohden kirjoitin haavepuolelta mutta tulossa on kuten D7100:kin kunhan säästöpossu hieman vielä lihoo. Onko se D800 vai -E on vielä auki mutta D7100 kiinnostaa juuri tuon suodatinratkaisunsa vuoksi, jos siitä tulee huonoja kokemuksia niin saattaa se kiinnostuskin laskea.

Olet siinä oikeassa, että hyvät välineet antavat paremman ja laajemman mahdollisuuden hyviin kuviin mutta loppu on aina kiinni kuvaajasta ja hänen näkemyksestään. Hyväkään kamera ei ota ilman näkemystä omaavaa kuvaajaa hyvää kuvaa.

Lue lisää

Pakkoko on takertua pieniin kuvakulmiin kuin hukkuva oljenkorteen?

Nikonin jokaisella järkkärillä saa parempaa kuvaa yleisemmin kuin yhdelläkään kännyllä samoissa olosuhteissa lähes joka linssillä.

Samankaltaista mantraa täällä on hoettu pokkareista, mutta eipä löytynyt ”Ellin-testi” haastajaa pokkarille. Yksi surkimuksista väitti kuvaa huijaukseksi kunnes kutsuin hänet kotiini valvomaan kuvausta.

yleisemmin? kirjoitti:

Pakkoko on takertua pieniin kuvakulmiin kuin hukkuva oljenkorteen?

Nikonin jokaisella järkkärillä saa parempaa kuvaa yleisemmin kuin yhdelläkään kännyllä samoissa olosuhteissa lähes joka linssillä.

Samankaltaista mantraa täällä on hoettu pokkareista, mutta eipä löytynyt ”Ellin-testi” haastajaa pokkarille. Yksi surkimuksista väitti kuvaa huijaukseksi kunnes kutsuin hänet kotiini valvomaan kuvausta.

Lue lisää

Siitähän se riippuu kuka viitsii katsella Ellin metrimittaa jatkuvasti. Minä ainakin haen monipuolisempia kuvauskohteita.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Siitähän se riippuu kuka viitsii katsella Ellin metrimittaa jatkuvasti. Minä ainakin haen monipuolisempia kuvauskohteita.

Ahaa se D800 onkin monipuolisten kuvakohteiden etsimisväline, mutta ei pärjää erottelukyvyssä edes hyvälle pokkarille.

”Ellin metrimitta” oli oivallinen keksintö ”testikuvaksi” kun se on helposti jokaisen käytettävissä.
Ainut paha puoli siinä on se, että täällä rehvastelijat joutuu turvautumaan tekosyihin kun ei ole munaa osallistua testikisaan.

Olen ihan oikeasti pettynyt jos D800 omistajat ei pysty samaan kuin joku hyvällä pokkarilla.

riippuu kuka? kirjoitti:

Ahaa se D800 onkin monipuolisten kuvakohteiden etsimisväline, mutta ei pärjää erottelukyvyssä edes hyvälle pokkarille.

”Ellin metrimitta” oli oivallinen keksintö ”testikuvaksi” kun se on helposti jokaisen käytettävissä.
Ainut paha puoli siinä on se, että täällä rehvastelijat joutuu turvautumaan tekosyihin kun ei ole munaa osallistua testikisaan.

Olen ihan oikeasti pettynyt jos D800 omistajat ei pysty samaan kuin joku hyvällä pokkarilla.

Lue lisää

Mielestäni Työeläkeläinen on vasta haaveilemassa D800 rungosta. Hän siis tuskin on tehnyt Ellin tai Ilonan testiä sen kanssa.

Minä sen sijaan kuvaan D800:lla vaan olen antanut Ellin olla omissa oloissaan. Järkkäriin voi laittaa niin monenlaista lasia jotta tuo testi kertoo enemmän lasista kuin rungosta. Voin kuitenkin todeta D800 kuvan olevan ainakin minulle riittävää laatua niillä laseilla joita siinä olen käyttänyt. Se kestää varsin hyvin kroppaamista koska 34M pikselistä saa ottaa paljon pois jos tyytyy 16M kuvaan.

riippuu kuka? kirjoitti:

Ahaa se D800 onkin monipuolisten kuvakohteiden etsimisväline, mutta ei pärjää erottelukyvyssä edes hyvälle pokkarille.

”Ellin metrimitta” oli oivallinen keksintö ”testikuvaksi” kun se on helposti jokaisen käytettävissä.
Ainut paha puoli siinä on se, että täällä rehvastelijat joutuu turvautumaan tekosyihin kun ei ole munaa osallistua testikisaan.

Olen ihan oikeasti pettynyt jos D800 omistajat ei pysty samaan kuin joku hyvällä pokkarilla.

Lue lisää

"”Ellin metrimitta” oli oivallinen keksintö ”testikuvaksi” kun se on helposti jokaisen käytettävissä.
Ainut paha puoli siinä on se, että täällä rehvastelijat joutuu turvautumaan tekosyihin kun ei ole munaa osallistua testikisaan."

kyllä on muuten kumma juttu, kun pokkari pesee kaikki järkkärit kuvan laadussa ja vielä niin suvereenilla tavalla kuin testi osoitti.

sitä peruluokan taskukamera on kyllä ainakin 7 krt parempi kuin järjestelmäkamera :-)

moraalimittari kirjoitti:

"”Ellin metrimitta” oli oivallinen keksintö ”testikuvaksi” kun se on helposti jokaisen käytettävissä.
Ainut paha puoli siinä on se, että täällä rehvastelijat joutuu turvautumaan tekosyihin kun ei ole munaa osallistua testikisaan."

kyllä on muuten kumma juttu, kun pokkari pesee kaikki järkkärit kuvan laadussa ja vielä niin suvereenilla tavalla kuin testi osoitti.

sitä peruluokan taskukamera on kyllä ainakin 7 krt parempi kuin järjestelmäkamera :-)

Lue lisää

Mahdatko uskoa itsekään moiseen teoriaan, toisaalta jokainenhan se tulee omalla uskollaan autuaaksi.

moraalimittari ei liene paljoakaan tutustunut muihin kameroihin kuin pokkareihin. Työeläkeläinen taas on kuvannut niin pokkarilla, bridgellä (iso pokkari) kuin useammalla järkkärilläkin. Kyllä loppupeleissä nuo järkkärit pesevät aina nuo pokkarit johon usein on pääsyynä kennokoko ja sen antama herkkyys sekä tarkkuuslisä.

Helppoa ymmärtää kun otat kolme eri kokoista lehyä 6x5mm, 24x16mm ja 35x24mm sekä yrität piirtää niihin jokaiseen 10 miljoonaa pistettä eli pikseliä. Sitten mietit optiikan tehtävää kun sen on piirrettävä jokaiselle kennolle sama kuva, pokkarin kennolta vaaditaan paljon enemmän kuin järkkäreiden optiikoilta jos halutaan sama viivaerottelu jokaiselta noilta kolmelta kennolta.

Jos ellin testiin ottaa tuon metrimitan niin se vaatii jotta jokainen mm näkyisi 1000 viivaparin toiston vaakasuunnassa ja harva optiikka ei siihen pysty vaan selviytyy ongelmitta, jonkun laajakulman nurkissa saattaa olla ongelmia mutta niitähän ei pokkarissa juurikaan edes ole.

Esim. Nikkorin uusi 18 - 300 mm VR optiikka joka ei ole ihan hyvin onnistunut optisesti pystyy jopa äärimmäisissä kulmissa huonoimmassa mahdollisessa testionnistumisessaan 1500 juovaparia (musta ja valkoinen rinnakkain), kuvan keskustassa se yltää parhaimmillaan 2700 juovapariin ja tämä lyhyempään eli pystysuuntaan eikä pidempään vaakasuuntaan. Testirunkona on ollut D7000.

Jos otetaan täyskenno ja D4 sekä Nikkor 70 - 200mm niin päästään erotteluun 4000 viivaparia pystysuunnassa. Tällöin nähdään mm puolikkaatkin jos ne vaan on merkitty.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Mahdatko uskoa itsekään moiseen teoriaan, toisaalta jokainenhan se tulee omalla uskollaan autuaaksi.

moraalimittari ei liene paljoakaan tutustunut muihin kameroihin kuin pokkareihin. Työeläkeläinen taas on kuvannut niin pokkarilla, bridgellä (iso pokkari) kuin useammalla järkkärilläkin. Kyllä loppupeleissä nuo järkkärit pesevät aina nuo pokkarit johon usein on pääsyynä kennokoko ja sen antama herkkyys sekä tarkkuuslisä.

Helppoa ymmärtää kun otat kolme eri kokoista lehyä 6x5mm, 24x16mm ja 35x24mm sekä yrität piirtää niihin jokaiseen 10 miljoonaa pistettä eli pikseliä. Sitten mietit optiikan tehtävää kun sen on piirrettävä jokaiselle kennolle sama kuva, pokkarin kennolta vaaditaan paljon enemmän kuin järkkäreiden optiikoilta jos halutaan sama viivaerottelu jokaiselta noilta kolmelta kennolta.

Jos ellin testiin ottaa tuon metrimitan niin se vaatii jotta jokainen mm näkyisi 1000 viivaparin toiston vaakasuunnassa ja harva optiikka ei siihen pysty vaan selviytyy ongelmitta, jonkun laajakulman nurkissa saattaa olla ongelmia mutta niitähän ei pokkarissa juurikaan edes ole.

Esim. Nikkorin uusi 18 - 300 mm VR optiikka joka ei ole ihan hyvin onnistunut optisesti pystyy jopa äärimmäisissä kulmissa huonoimmassa mahdollisessa testionnistumisessaan 1500 juovaparia (musta ja valkoinen rinnakkain), kuvan keskustassa se yltää parhaimmillaan 2700 juovapariin ja tämä lyhyempään eli pystysuuntaan eikä pidempään vaakasuuntaan. Testirunkona on ollut D7000.

Jos otetaan täyskenno ja D4 sekä Nikkor 70 - 200mm niin päästään erotteluun 4000 viivaparia pystysuunnassa. Tällöin nähdään mm puolikkaatkin jos ne vaan on merkitty.

Lue lisää

"Mahdatko uskoa itsekään moiseen teoriaan, toisaalta jokainenhan se tulee omalla uskollaan autuaaksi."

en uskokkaan.
mutta se oli testin tulos.
Pokkarikuvat olivat paljon parempia kuin järkkärillä otetut.

Tämä ei tietenkään johdu moraalimittarin uskosta asioihin :-)


"moraalimittari ei liene paljoakaan tutustunut muihin kameroihin kuin pokkareihin."

Kommentti liittyi tuohon Ellin testin tuloksiin.
Minulla on kyllä kokemusta järjestelmäkameroista, ehkä noin 20v ajalta.

"Jos ellin testiin ottaa tuon metrimitan niin se vaatii jotta jokainen mm näkyisi 1000 viivaparin toiston vaakasuunnassa ja harva optiikka ei siihen pysty vaan selviytyy ongelmitta, jonkun laajakulman nurkissa saattaa olla ongelmia mutta niitähän ei pokkarissa juurikaan edes ole."

Tämän Elli ottikin esille keskustelussa.

Kun kuitenkin pokkarikuvat olivat teknuiseltä laadultaan kuin olisivat otettu 10cm matkalta, olenkin sitä mieltä, että pokkarikuvaajat huijasivat.
Toinen vaihtoehto on, että kuvaustapa oli vahvasti erilainen.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Mahdatko uskoa itsekään moiseen teoriaan, toisaalta jokainenhan se tulee omalla uskollaan autuaaksi.

moraalimittari ei liene paljoakaan tutustunut muihin kameroihin kuin pokkareihin. Työeläkeläinen taas on kuvannut niin pokkarilla, bridgellä (iso pokkari) kuin useammalla järkkärilläkin. Kyllä loppupeleissä nuo järkkärit pesevät aina nuo pokkarit johon usein on pääsyynä kennokoko ja sen antama herkkyys sekä tarkkuuslisä.

Helppoa ymmärtää kun otat kolme eri kokoista lehyä 6x5mm, 24x16mm ja 35x24mm sekä yrität piirtää niihin jokaiseen 10 miljoonaa pistettä eli pikseliä. Sitten mietit optiikan tehtävää kun sen on piirrettävä jokaiselle kennolle sama kuva, pokkarin kennolta vaaditaan paljon enemmän kuin järkkäreiden optiikoilta jos halutaan sama viivaerottelu jokaiselta noilta kolmelta kennolta.

Jos ellin testiin ottaa tuon metrimitan niin se vaatii jotta jokainen mm näkyisi 1000 viivaparin toiston vaakasuunnassa ja harva optiikka ei siihen pysty vaan selviytyy ongelmitta, jonkun laajakulman nurkissa saattaa olla ongelmia mutta niitähän ei pokkarissa juurikaan edes ole.

Esim. Nikkorin uusi 18 - 300 mm VR optiikka joka ei ole ihan hyvin onnistunut optisesti pystyy jopa äärimmäisissä kulmissa huonoimmassa mahdollisessa testionnistumisessaan 1500 juovaparia (musta ja valkoinen rinnakkain), kuvan keskustassa se yltää parhaimmillaan 2700 juovapariin ja tämä lyhyempään eli pystysuuntaan eikä pidempään vaakasuuntaan. Testirunkona on ollut D7000.

Jos otetaan täyskenno ja D4 sekä Nikkor 70 - 200mm niin päästään erotteluun 4000 viivaparia pystysuunnassa. Tällöin nähdään mm puolikkaatkin jos ne vaan on merkitty.

Lue lisää

"Jos otetaan täyskenno ja D4 sekä Nikkor 70 - 200mm niin päästään erotteluun 4000 viivaparia pystysuunnassa."

D4:ssä on 16.2 Mp kenno jonka suurin resoluutio pystysuunnassa on 3280.
Tuolla resoluutiolla voidaan esittää 1000-1200 viivaparia pystysuunnassa.
4000 viivaparin erotteluun tarvittaisiin yli 10000 pikseliä.

Voe mahotonta kirjoitti:

"Jos otetaan täyskenno ja D4 sekä Nikkor 70 - 200mm niin päästään erotteluun 4000 viivaparia pystysuunnassa."

D4:ssä on 16.2 Mp kenno jonka suurin resoluutio pystysuunnassa on 3280.
Tuolla resoluutiolla voidaan esittää 1000-1200 viivaparia pystysuunnassa.
4000 viivaparin erotteluun tarvittaisiin yli 10000 pikseliä.

Lue lisää

Tuolla pystysuunnalla nyt ei ole mitään merkitystä Ellin testissä jossa mittanauha on kennon pitkän sivun suuntaisena.
Kuvatessa kannattaa käyttää 9:16 sivusuhdetta jos se antaa eniten pikselileveyttä kuvaan.
D4:n kennon korkeus ei ole ihan kinokokoinen (23,9mm), kuvan maksimileveys on 4 928 pikseliä. Metrillä noita millimetriviivapareja on 1000 kpl joten yhden viivaparin piirtämiseen kennossa on (4 928/1000 pikseliä eli kennossa on noin 5 pikseliä yhden metrimitassa olevan millimetrin piirtämiseen.
Eli jos D4 ei selviä ellin testistä niin vika on kuvaajassa tai/ja objektiivissa.

D800:n kennossa pikseleitä on kuvan vaakasuunnassa max 7 360 kpl joten siitä riittää noin 7 pikseliä yhden millin piirtämiseen Ellin testissä.

LEICA D-LUX 4: kennossa pikseleitä on vaakasuunnassa 3 968 kpl joten siitä riittää noin 4 pikseliä yhden millin piirtämiseen.

Ellin testi kirjoitti:

Tuolla pystysuunnalla nyt ei ole mitään merkitystä Ellin testissä jossa mittanauha on kennon pitkän sivun suuntaisena.
Kuvatessa kannattaa käyttää 9:16 sivusuhdetta jos se antaa eniten pikselileveyttä kuvaan.
D4:n kennon korkeus ei ole ihan kinokokoinen (23,9mm), kuvan maksimileveys on 4 928 pikseliä. Metrillä noita millimetriviivapareja on 1000 kpl joten yhden viivaparin piirtämiseen kennossa on (4 928/1000 pikseliä eli kennossa on noin 5 pikseliä yhden metrimitassa olevan millimetrin piirtämiseen.
Eli jos D4 ei selviä ellin testistä niin vika on kuvaajassa tai/ja objektiivissa.

D800:n kennossa pikseleitä on kuvan vaakasuunnassa max 7 360 kpl joten siitä riittää noin 7 pikseliä yhden millin piirtämiseen Ellin testissä.

LEICA D-LUX 4: kennossa pikseleitä on vaakasuunnassa 3 968 kpl joten siitä riittää noin 4 pikseliä yhden millin piirtämiseen.

Lue lisää

Okei, lähes 5 pikseliä/mm. Jos metrin mitassa on 0.2 mm levyisiä viivoja 1 mm välein niin näkyäkseen jokaisen viivan pitää olla pikselirivin suuntainen ja osua samalle jaolle pikselirivin kanssa. Jokainen viiva joka osuu kahden pikselirivin väliin näkyy harmaana tai ei näy ollenkaan. Pahimmassa tapauksessa ei näy yhtään viivaa.
Onko silloin vika on kuvaajassa vai/ja objektiivissa?

Voe mahoton kirjoitti:

Okei, lähes 5 pikseliä/mm. Jos metrin mitassa on 0.2 mm levyisiä viivoja 1 mm välein niin näkyäkseen jokaisen viivan pitää olla pikselirivin suuntainen ja osua samalle jaolle pikselirivin kanssa. Jokainen viiva joka osuu kahden pikselirivin väliin näkyy harmaana tai ei näy ollenkaan. Pahimmassa tapauksessa ei näy yhtään viivaa.
Onko silloin vika on kuvaajassa vai/ja objektiivissa?

Lue lisää

”Pahimmassa tapauksessa ei näy yhtään viivaa …
Sehän tässä juuri hassuinta onkin kun nuo pahimmat tapaukset on kaikki järkkärillä rehvastelevia. Eikä ole munaa laittaa ”Ellin testi”-kuvaa näytille, vaan keksivät hätävalheita.

… Onko silloin vika on kuvaajassa vai/ja objektiivissa?”
Arvaan, että enempi kuvaajassa joka shoppailee kallista katu-uskottavuutta osaamatta käyttää sitä.

Totuus lienee kuitenkin täysin päinvastainen.
Fujin pokkari lienee tällä hetkellä ylivoimaisesti nopein kamera, viive vain sadasosasekunteja. Tuskinpa pystyt tuossa ajassa pikkuhousuja taskuun laittamaan jos saat jonkun kiinni? Ethän itse laukea pikkuhousuista?

Kerroppa edes yksi esimerkki raskaasta kömpelöstä järkkäristä joka on nopeampi kuin parhaat pokkarit?

suostui laukeamaan kirjoitti:

Totuus lienee kuitenkin täysin päinvastainen.
Fujin pokkari lienee tällä hetkellä ylivoimaisesti nopein kamera, viive vain sadasosasekunteja. Tuskinpa pystyt tuossa ajassa pikkuhousuja taskuun laittamaan jos saat jonkun kiinni? Ethän itse laukea pikkuhousuista?

Kerroppa edes yksi esimerkki raskaasta kömpelöstä järkkäristä joka on nopeampi kuin parhaat pokkarit?

Lue lisää

Esim. Fuji X 100S pokkari
– AF speed: 0.07 sec
– startup 0.9 sec
– shot-to-shot time 0.5 sec
– continuous shooting 6 fps

Eipä taida moni järkkäri pystyä samaan?

”Turha täällä huudella …”
Turha täällä valehdella, että järkkäri on aina pokkaria nopeampi.

Mistä se tulee, että moni moni markettikitin omistaja täällä luulee omistavansa supernopean kameran ja kuvittelee kaikkia pokkareita hitaiksi?

Minua kiinnostaisi nuo edellämainitut X100S:n nopeudet D800 verrattuna. Osaako kertoa D800:n vastaavat nopeudet?
– AF speed: X100S 0.07 sec, D800 ? (automaattitarkennus)
– startup X100S 0.9 sec, D800 ? (käynnistymisaika)
– shot-to-shot time X100S 0.5 sec, D800 ? (kuvasta kuvaan, yksitt)
– continuous shooting X100S 6 fps, D800 ? (sarjakuvaus)

turhaa kaikki kirjoitti:

”Turha täällä huudella …”
Turha täällä valehdella, että järkkäri on aina pokkaria nopeampi.

Mistä se tulee, että moni moni markettikitin omistaja täällä luulee omistavansa supernopean kameran ja kuvittelee kaikkia pokkareita hitaiksi?

Minua kiinnostaisi nuo edellämainitut X100S:n nopeudet D800 verrattuna. Osaako kertoa D800:n vastaavat nopeudet?
– AF speed: X100S 0.07 sec, D800 ? (automaattitarkennus)
– startup X100S 0.9 sec, D800 ? (käynnistymisaika)
– shot-to-shot time X100S 0.5 sec, D800 ? (kuvasta kuvaan, yksitt)
– continuous shooting X100S 6 fps, D800 ? (sarjakuvaus)

Lue lisää

No tässä vaikka jotain arvoja D800:sta. Lähteen (ephotozine) mukaan mitattuja keskimääräisiä arvoja, eikä mitään mainostekstiä:

Shutter Response:

turhaa kaikki kirjoitti:

”Turha täällä huudella …”
Turha täällä valehdella, että järkkäri on aina pokkaria nopeampi.

Mistä se tulee, että moni moni markettikitin omistaja täällä luulee omistavansa supernopean kameran ja kuvittelee kaikkia pokkareita hitaiksi?

Minua kiinnostaisi nuo edellämainitut X100S:n nopeudet D800 verrattuna. Osaako kertoa D800:n vastaavat nopeudet?
– AF speed: X100S 0.07 sec, D800 ? (automaattitarkennus)
– startup X100S 0.9 sec, D800 ? (käynnistymisaika)
– shot-to-shot time X100S 0.5 sec, D800 ? (kuvasta kuvaan, yksitt)
– continuous shooting X100S 6 fps, D800 ? (sarjakuvaus)

Lue lisää

Miksi vertaat "taskukameraa" ja isoa Pro runkoa linsseineen? Eivät ne ole mitenkään kilpailevia laitteita.

Käytäntö on osoittanut D800 olevan varsin nopea toimissaan ja sarjakuvauksessakin pitää ottaa huomioon kuvien pikselierot. Fujista en tiedä mutta D800 NEF on luokkaa 50M ja jpg vaihtelee laadun mukaan jossain 10M tienoilla normaalilaadulla eli yhteensä noin 60M kirjoitettavaa.

Fuijin X100S sisältää käsittääkseni kiinteän linssin 23mm F2 mutta D800:n voi laittaa lasin muutamasta millistä vaikka metriin jos vaan kukkaro kestää.

Kannattaa hieman vertailla samankaltaisia keskenään jotta hommassa olisi jotain järkeä.

tonnisatan kirjoitti:

No tässä vaikka jotain arvoja D800:sta. Lähteen (ephotozine) mukaan mitattuja keskimääräisiä arvoja, eikä mitään mainostekstiä:

Shutter Response:

Tuosta nyt ”unohtui” (tarkoitushakuisesti?) yksi oleellisimmista, käynnistymisaika
– startup X100S 0.9 sec
– startup D800 ?

nikon_d90 kirjoitti:

Miksi vertaat "taskukameraa" ja isoa Pro runkoa linsseineen? Eivät ne ole mitenkään kilpailevia laitteita.

Käytäntö on osoittanut D800 olevan varsin nopea toimissaan ja sarjakuvauksessakin pitää ottaa huomioon kuvien pikselierot. Fujista en tiedä mutta D800 NEF on luokkaa 50M ja jpg vaihtelee laadun mukaan jossain 10M tienoilla normaalilaadulla eli yhteensä noin 60M kirjoitettavaa.

Fuijin X100S sisältää käsittääkseni kiinteän linssin 23mm F2 mutta D800:n voi laittaa lasin muutamasta millistä vaikka metriin jos vaan kukkaro kestää.

Kannattaa hieman vertailla samankaltaisia keskenään jotta hommassa olisi jotain järkeä.

Lue lisää

Etkö osaa lukea mitä ”kirraavaoikea” kirjoitti?

Pikkuhousut kirjoitti:

Tuosta nyt ”unohtui” (tarkoitushakuisesti?) yksi oleellisimmista, käynnistymisaika
– startup X100S 0.9 sec
– startup D800 ?

Mitä tarkoitusta nyt tuossa hakisin? Ja eikös se startup sisälly tuohon:
Switch on Time to Taking a Photo: 0.15

”70mm filmillä saa tosiaan aivan omaa luokkaa olevan syväterävyyden”

Ylivoimainen enemmistä täällä näyttää olevan täysin eri mieltä kanssasi. Mitä pienempi kenno sitä suurempi syväterävyys.

Kun nyt tunnet olevasi asiantuntija syväterävyydessä ja filmin leveydessä/kennon koossa niin selitäpä minullekin tyhmälle miksi niissä kuvissa jotka otan bridgellä eli luokkaa 7x6 mm kennolla on syväterävyys aina suurempi ja taustaa on lähes tai aivan mahdotonta häivyttää kun taas kroppijärkkärillä D300s se onnistuu paljon helpommin?

Miten filmi ja digikenno voivat toimia noin eri tavalla optisesti?

Kinokoon kenno antaa myös ammattilaisille riittävän hyvää kuvaa, ainakin osalle joista tunnen yhden, ollen myös paljon helpompi käsitellä kuvattaessa asiakkaan ulko kohteita kokonsa vuoksi. Nyt varsinkin kun pikselimääräkin on kohtuullinen 36M ainakin Nikonilla.

Nyt vaan miettimään syitä ja seurauksia! ja raportoimaan!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kun nyt tunnet olevasi asiantuntija syväterävyydessä ja filmin leveydessä/kennon koossa niin selitäpä minullekin tyhmälle miksi niissä kuvissa jotka otan bridgellä eli luokkaa 7x6 mm kennolla on syväterävyys aina suurempi ja taustaa on lähes tai aivan mahdotonta häivyttää kun taas kroppijärkkärillä D300s se onnistuu paljon helpommin?

Miten filmi ja digikenno voivat toimia noin eri tavalla optisesti?

Kinokoon kenno antaa myös ammattilaisille riittävän hyvää kuvaa, ainakin osalle joista tunnen yhden, ollen myös paljon helpompi käsitellä kuvattaessa asiakkaan ulko kohteita kokonsa vuoksi. Nyt varsinkin kun pikselimääräkin on kohtuullinen 36M ainakin Nikonilla.

Nyt vaan miettimään syitä ja seurauksia! ja raportoimaan!

Lue lisää

Tee vertailu samalla polttovälillä, aukolla ja kuvausetäisyydellä. Silloin eroa ei pitäisi olla. Ja nyt puhun niistä todellisista milleistä polttovälissä, älä sekota pokkarin kinovastaavuuksia järkkärin todellisiin polttoväleihin. Vaikka 28mm/2.8 ja metrin päästä kuvattuna, kinokennoisella ja pikkupokkarilla. Löytyykö eroa syväterävyysalueessa?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kun nyt tunnet olevasi asiantuntija syväterävyydessä ja filmin leveydessä/kennon koossa niin selitäpä minullekin tyhmälle miksi niissä kuvissa jotka otan bridgellä eli luokkaa 7x6 mm kennolla on syväterävyys aina suurempi ja taustaa on lähes tai aivan mahdotonta häivyttää kun taas kroppijärkkärillä D300s se onnistuu paljon helpommin?

Miten filmi ja digikenno voivat toimia noin eri tavalla optisesti?

Kinokoon kenno antaa myös ammattilaisille riittävän hyvää kuvaa, ainakin osalle joista tunnen yhden, ollen myös paljon helpompi käsitellä kuvattaessa asiakkaan ulko kohteita kokonsa vuoksi. Nyt varsinkin kun pikselimääräkin on kohtuullinen 36M ainakin Nikonilla.

Nyt vaan miettimään syitä ja seurauksia! ja raportoimaan!

Lue lisää

”Nyt vaan miettimään syitä …”
—nyt olen miettinyt

”tunnen yhden, ollen myös paljon helpompi käsitellä kuvattaessa asiakkaan ulko kohteita kokonsa vuoksi.”
—kylläpä osaat värkätä käsittämättömiä tekstejä. Onko tässä kysymys meihen vai naisen ”ulko kohteista”
Minäkin tunnen yhden ammattilaisen (naisen) jolla on tudella komeat ”ulko kohteet”.

”… ja seurauksia!”
—”noin eri tavalla optisesti” kennon tai filmin koolla ei ole mitään merkitystä syväterävyyden suhteen. Siihen vaikuttaa vain etäisyys, aukko ja polttoväli!

”ja raportoimaan!”
—veikkaan, että sinulla ja elisa himmeli-kennolla nämä huikeat syväterävyyden erot tulee omasta ihan päästä, kennosta riippumatta.

yötyöläinen kirjoitti:

Tee vertailu samalla polttovälillä, aukolla ja kuvausetäisyydellä. Silloin eroa ei pitäisi olla. Ja nyt puhun niistä todellisista milleistä polttovälissä, älä sekota pokkarin kinovastaavuuksia järkkärin todellisiin polttoväleihin. Vaikka 28mm/2.8 ja metrin päästä kuvattuna, kinokennoisella ja pikkupokkarilla. Löytyykö eroa syväterävyysalueessa?

Lue lisää

Joo.
Minunkin asikkaalla on todella komeat ulko kohteet kokonsa vuoksi, ollen myös paljon helpompi käsitellä.
Sisäkohteissa taas tykkään enempi täti tiukoista.

on lähes tai aivan kirjoitti:

”Nyt vaan miettimään syitä …”
—nyt olen miettinyt

”tunnen yhden, ollen myös paljon helpompi käsitellä kuvattaessa asiakkaan ulko kohteita kokonsa vuoksi.”
—kylläpä osaat värkätä käsittämättömiä tekstejä. Onko tässä kysymys meihen vai naisen ”ulko kohteista”
Minäkin tunnen yhden ammattilaisen (naisen) jolla on tudella komeat ”ulko kohteet”.

”… ja seurauksia!”
—”noin eri tavalla optisesti” kennon tai filmin koolla ei ole mitään merkitystä syväterävyyden suhteen. Siihen vaikuttaa vain etäisyys, aukko ja polttoväli!

”ja raportoimaan!”
—veikkaan, että sinulla ja elisa himmeli-kennolla nämä huikeat syväterävyyden erot tulee omasta ihan päästä, kennosta riippumatta.

Lue lisää

Ulkokohde on tietysti kohde joka on ulkona. Se voi olla tilaajasta riippuen omakotitalo, kuorma-auto, pihakeinu tai mitä vaan jota joku valmistaa ja jonka valmistaja haluaa ulkona kuvattavaksi mainoksiinsa. Ei pitäisi olla vaikeaa!

Vaikka naisihminen omaisikin ulkonevia osia niin ulkokohteita ne ovat vasta rannalla tai uima-altaalla ulkona. Kovasti tuntuu jollain vain SE olevan mielessä vaikka valokuvauksesta ja kameroista kirjoitellaan. Suosittelen sinulle kylmää suihkua ennen osallistumista normaaliin keskusteluun valokuvauksesta ja kameroista.

yötyöläinen kirjoitti:

Tee vertailu samalla polttovälillä, aukolla ja kuvausetäisyydellä. Silloin eroa ei pitäisi olla. Ja nyt puhun niistä todellisista milleistä polttovälissä, älä sekota pokkarin kinovastaavuuksia järkkärin todellisiin polttoväleihin. Vaikka 28mm/2.8 ja metrin päästä kuvattuna, kinokennoisella ja pikkupokkarilla. Löytyykö eroa syväterävyysalueessa?

Lue lisää

Kuvakulmahan tässä ratkaisee eli kinovastaavuus millit ovat ne jotka vaikuttavat. Noin arviolta kun 35mm kinossa on vain luokkaa muutama milli pokkarissa ja pokkarin 35 todellista milliä on jo aika pitkä tele joten saman kohteen samankaltaisen kuvan ottaminen järkkärillä olkoon kroppi tai kinokennolla on mahdoton samoilla fyysisillä milleillä.

Myös aukot ovat eri luokkaa, kun vaikka tavallisessa järkkärioptiikassa on aukot F2.8 - F32 niin ne pokkarissa yleensä supistuvat alapäässään F5,6 tai F8 tienoille, muutoinhan ne muuttuvat neulanreikäkameroiksi. Näissähän F luvuissa pieni on suurta ja aika harva pokkari menee suurimmallakaan aukollaan F2.8 suuremmaksi eli pienemmäksi lukuarvoltaan.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Ulkokohde on tietysti kohde joka on ulkona. Se voi olla tilaajasta riippuen omakotitalo, kuorma-auto, pihakeinu tai mitä vaan jota joku valmistaa ja jonka valmistaja haluaa ulkona kuvattavaksi mainoksiinsa. Ei pitäisi olla vaikeaa!

Vaikka naisihminen omaisikin ulkonevia osia niin ulkokohteita ne ovat vasta rannalla tai uima-altaalla ulkona. Kovasti tuntuu jollain vain SE olevan mielessä vaikka valokuvauksesta ja kameroista kirjoitellaan. Suosittelen sinulle kylmää suihkua ennen osallistumista normaaliin keskusteluun valokuvauksesta ja kameroista.

Lue lisää

”… ulko kohteita kokonsa vuoksi vs Ulkokohde on tietysti kohde joka on ulkona”

Ahaa esim. linnunpönttö jota joku valmistaa ja jonka valmistaja haluaa ulkona kuvattavaksi mainoksiinsa, on ulko kohde kokonsa vuoksi jos se on ulkona. Sitä on siis helpompi kuvata kokonsa vuoksi, mutta se on sisäkohde jos se on sisällä ja silloin sitä ei ole helpompi kuvata kokonsa vuoksi?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kuvakulmahan tässä ratkaisee eli kinovastaavuus millit ovat ne jotka vaikuttavat. Noin arviolta kun 35mm kinossa on vain luokkaa muutama milli pokkarissa ja pokkarin 35 todellista milliä on jo aika pitkä tele joten saman kohteen samankaltaisen kuvan ottaminen järkkärillä olkoon kroppi tai kinokennolla on mahdoton samoilla fyysisillä milleillä.

Myös aukot ovat eri luokkaa, kun vaikka tavallisessa järkkärioptiikassa on aukot F2.8 - F32 niin ne pokkarissa yleensä supistuvat alapäässään F5,6 tai F8 tienoille, muutoinhan ne muuttuvat neulanreikäkameroiksi. Näissähän F luvuissa pieni on suurta ja aika harva pokkari menee suurimmallakaan aukollaan F2.8 suuremmaksi eli pienemmäksi lukuarvoltaan.

Lue lisää

Joo kaikissa pitkissä järkkärin putkissa yleensä kutistuu alapäässään ja se muuttuu neulanreikäkameraksi. Tai putki on aivan järjettömän kallis.
Kiinteäpolttovälinen ei kutistu alapäässään jos se on pokkarissa.

kokonsa vuoksi? kirjoitti:

”… ulko kohteita kokonsa vuoksi vs Ulkokohde on tietysti kohde joka on ulkona”

Ahaa esim. linnunpönttö jota joku valmistaa ja jonka valmistaja haluaa ulkona kuvattavaksi mainoksiinsa, on ulko kohde kokonsa vuoksi jos se on ulkona. Sitä on siis helpompi kuvata kokonsa vuoksi, mutta se on sisäkohde jos se on sisällä ja silloin sitä ei ole helpompi kuvata kokonsa vuoksi?

Lue lisää

Nyt on pönttö löytynyt ja se näkyy vessasi peilissä kun katsot siihen!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Nyt on pönttö löytynyt ja se näkyy vessasi peilissä kun katsot siihen!

Vessan peili on siis sisäkohde ollen myös paljon vaikeampi käsitellä kuvattaessa asiakkaan sisä kohteita kokonsa vuoksi.

Esim katupeili taas on ulkokohde ollen myös paljon helpompi käsitellä kuvattaessa asiakkaan ulko kohteita kokonsa vuoksi.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kuvakulmahan tässä ratkaisee eli kinovastaavuus millit ovat ne jotka vaikuttavat. Noin arviolta kun 35mm kinossa on vain luokkaa muutama milli pokkarissa ja pokkarin 35 todellista milliä on jo aika pitkä tele joten saman kohteen samankaltaisen kuvan ottaminen järkkärillä olkoon kroppi tai kinokennolla on mahdoton samoilla fyysisillä milleillä.

Myös aukot ovat eri luokkaa, kun vaikka tavallisessa järkkärioptiikassa on aukot F2.8 - F32 niin ne pokkarissa yleensä supistuvat alapäässään F5,6 tai F8 tienoille, muutoinhan ne muuttuvat neulanreikäkameroiksi. Näissähän F luvuissa pieni on suurta ja aika harva pokkari menee suurimmallakaan aukollaan F2.8 suuremmaksi eli pienemmäksi lukuarvoltaan.

Lue lisää

Siis mitä yritit sanoa?

"Näissähän F luvuissa pieni on suurta ja aika harva pokkari menee suurimmallakaan aukollaan F2.8 suuremmaksi eli pienemmäksi lukuarvoltaan. "???

Onko tämän tarkoitus sanoa; "Harva pokkari on valovoimaisempi kuin f/2,8?"

yötyöläinen kirjoitti:

Tee vertailu samalla polttovälillä, aukolla ja kuvausetäisyydellä. Silloin eroa ei pitäisi olla. Ja nyt puhun niistä todellisista milleistä polttovälissä, älä sekota pokkarin kinovastaavuuksia järkkärin todellisiin polttoväleihin. Vaikka 28mm/2.8 ja metrin päästä kuvattuna, kinokennoisella ja pikkupokkarilla. Löytyykö eroa syväterävyysalueessa?

Lue lisää

Näiden lopputuloksena on kaksi niin erilaista kuvaa, ettei niitä voi verrata mitenkään mielekkäästi. Tausta kuitenkin tässä tapauksessa on epätarkempi _pokkarilla_, koska sen kuvaa pitää suurentaa enemmän ja siten epäterävyydet kasvavat. (Kennolla epäterävyys on sama). Teknisemmin sanottaessa syväterävyyttä pollarille edellytetään pienempää CoC:ta. Sama toki koskee kroppijärkkäriä verrattuna kinokokoon.

Esimerkiksi

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

Aukko f/2,8 polttoväli 28 mm, etäisyys 3 m:

Canon PowerShot SX260 2,85 - 3,17 m
EOS 1000D: 2,49 - 3,77 m
EOS 5D: 2,27 m - 4,42 m

Ko. pokkarilla arvot ovat teoreettiset, koska sen valovoima on huonompi. Siirtymällä vastaavuuksiin, tilanne muuttuu:

SX260: 5 mm: 1,11 m - ääretön
1000D: 17,4 mm: 1,96 m - 6,38 m

Edelleen pokkarin arvo on teoreettinen.

CoC:t

SX260: 0,005 mm
1000D: 0,019 mm
5D: 0,03 mm

Jos kuitenkin muutat skenariota niin, että kuvausetäisyys valitaan niin, että kohde on yhtä suuri, on tausta kummassakin (tietyin reunaehdoin) yhtä epäterävä. Pokkarikuvassa se vain on lähempänä, koska kuvausetäisyys on suurempi.

Kennokoon vaikutus epäterävyyteen on käänteisesti lineaarinen. Polttovälin vaikutus on neliöllinen. Kun nämä yhdistetään, syntyy kennokoon ja polttovälin yhdistelmälle lineaarinen vaikutus kuvakulman pysyessä samana.

okaro kirjoitti:

Näiden lopputuloksena on kaksi niin erilaista kuvaa, ettei niitä voi verrata mitenkään mielekkäästi. Tausta kuitenkin tässä tapauksessa on epätarkempi _pokkarilla_, koska sen kuvaa pitää suurentaa enemmän ja siten epäterävyydet kasvavat. (Kennolla epäterävyys on sama). Teknisemmin sanottaessa syväterävyyttä pollarille edellytetään pienempää CoC:ta. Sama toki koskee kroppijärkkäriä verrattuna kinokokoon.

Esimerkiksi

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

Aukko f/2,8 polttoväli 28 mm, etäisyys 3 m:

Canon PowerShot SX260 2,85 - 3,17 m
EOS 1000D: 2,49 - 3,77 m
EOS 5D: 2,27 m - 4,42 m

Ko. pokkarilla arvot ovat teoreettiset, koska sen valovoima on huonompi. Siirtymällä vastaavuuksiin, tilanne muuttuu:

SX260: 5 mm: 1,11 m - ääretön
1000D: 17,4 mm: 1,96 m - 6,38 m

Edelleen pokkarin arvo on teoreettinen.

CoC:t

SX260: 0,005 mm
1000D: 0,019 mm
5D: 0,03 mm

Jos kuitenkin muutat skenariota niin, että kuvausetäisyys valitaan niin, että kohde on yhtä suuri, on tausta kummassakin (tietyin reunaehdoin) yhtä epäterävä. Pokkarikuvassa se vain on lähempänä, koska kuvausetäisyys on suurempi.

Kennokoon vaikutus epäterävyyteen on käänteisesti lineaarinen. Polttovälin vaikutus on neliöllinen. Kun nämä yhdistetään, syntyy kennokoon ja polttovälin yhdistelmälle lineaarinen vaikutus kuvakulman pysyessä samana.

Lue lisää

Samalla etäisyydellä ja samalla polttovölillä kuvattuna kuva on tietysti kennolla tai filmillä täsmälleen saman kokoinen kennon koosta riippumatta. Eikä siirry kauemmaksi tai lähemmäksi kennon koon mukaan.

– Iso kuvakenno lienee ns. keskikokoa suuremmissa kameroissa (geo-kamera). Sellaisia käytetään mm. sateliiteissa.
– Keskikokoisiksi nimitetään kennoja joiden leveys on yleensä n. 4 – 6,5 cm.
– Kinokokoiseksi (ff) nimitetään pieniä kennoja joiden leveys on n. 36 mm
– suurimmat pokkarien kennot on kinokokoisia
– APS, 4:3 yms ovat pinta-alaltaan n. puolet edellisestä
– edellistä pienempiäkin esiintyy järjestelmäkameroissa ja kompakteissa (Nikon J, Pentax Q, monet pokkait)

Kuvan kokoon kennon koko ei suoranaisesti vaikuta, Digikuvan koko muodostuu pikselien lukumäärästä (kennon resoluutio, mpix).

Esim.
järkkärit keskikoko
– Phase One IQ280 ≈ 80 mpix
– Leica S ≈ 37,5 mpix

pienet järjestelmäkamerat
– Canon EOS 7D ≈ 18 mpix
– Canon EOS M ≈ 18,0 mpix
– Pentax Q ≈ 12,4 mpix
– Nikon J ≈ 10,1 mpix

pokkareissa
– DSC-RX1 ≈ 24,3 mpix
– DSC-RX100 ≈ 20,2 mpix
– X100S ≈ 16 mpix

saa pienemmällä kirjoitti:

– Iso kuvakenno lienee ns. keskikokoa suuremmissa kameroissa (geo-kamera). Sellaisia käytetään mm. sateliiteissa.
– Keskikokoisiksi nimitetään kennoja joiden leveys on yleensä n. 4 – 6,5 cm.
– Kinokokoiseksi (ff) nimitetään pieniä kennoja joiden leveys on n. 36 mm
– suurimmat pokkarien kennot on kinokokoisia
– APS, 4:3 yms ovat pinta-alaltaan n. puolet edellisestä
– edellistä pienempiäkin esiintyy järjestelmäkameroissa ja kompakteissa (Nikon J, Pentax Q, monet pokkait)

Kuvan kokoon kennon koko ei suoranaisesti vaikuta, Digikuvan koko muodostuu pikselien lukumäärästä (kennon resoluutio, mpix).

Esim.
järkkärit keskikoko
– Phase One IQ280 ≈ 80 mpix
– Leica S ≈ 37,5 mpix

pienet järjestelmäkamerat
– Canon EOS 7D ≈ 18 mpix
– Canon EOS M ≈ 18,0 mpix
– Pentax Q ≈ 12,4 mpix
– Nikon J ≈ 10,1 mpix

pokkareissa
– DSC-RX1 ≈ 24,3 mpix
– DSC-RX100 ≈ 20,2 mpix
– X100S ≈ 16 mpix

Lue lisää

Hieman näyttää sinunkin arvostelusi ontuvan, keskikooksi lasket 4cm eli 40mm leveän kennon mutta 36 mm kinokenno on pieni. Siinäkö se keskikoon ja pienen raja kulkee?

Toisaalta rinnastat Canon kropin ja Nikon J sarjan vaikka kennojen koossa on eroa huomattavasti. Canon kroppi n. 23x15mm ja Nikon J 13x9 mm.

Noissa pokkareissasikin on isoa ja pientä kennoa. Mihin oikein pyrit?

saa pienemmällä kirjoitti:

– Iso kuvakenno lienee ns. keskikokoa suuremmissa kameroissa (geo-kamera). Sellaisia käytetään mm. sateliiteissa.
– Keskikokoisiksi nimitetään kennoja joiden leveys on yleensä n. 4 – 6,5 cm.
– Kinokokoiseksi (ff) nimitetään pieniä kennoja joiden leveys on n. 36 mm
– suurimmat pokkarien kennot on kinokokoisia
– APS, 4:3 yms ovat pinta-alaltaan n. puolet edellisestä
– edellistä pienempiäkin esiintyy järjestelmäkameroissa ja kompakteissa (Nikon J, Pentax Q, monet pokkait)

Kuvan kokoon kennon koko ei suoranaisesti vaikuta, Digikuvan koko muodostuu pikselien lukumäärästä (kennon resoluutio, mpix).

Esim.
järkkärit keskikoko
– Phase One IQ280 ≈ 80 mpix
– Leica S ≈ 37,5 mpix

pienet järjestelmäkamerat
– Canon EOS 7D ≈ 18 mpix
– Canon EOS M ≈ 18,0 mpix
– Pentax Q ≈ 12,4 mpix
– Nikon J ≈ 10,1 mpix

pokkareissa
– DSC-RX1 ≈ 24,3 mpix
– DSC-RX100 ≈ 20,2 mpix
– X100S ≈ 16 mpix

Lue lisää

No onhan se neljännes noin puolet :-)

Milloin kinokoko oli pienin koko? Oletko kuullut Minoxista?

okaro kirjoitti:

Milloin kinokoko oli pienin koko? Oletko kuullut Minoxista?

Minoxista
– Latvialainen VEF valmisti kameraa 1937–1943
– Minox GmbH aloitti 1948
– 110 -koon Minoxia tehtiin 1974 ja 1976

Leica 35mm
– Ernst Leitz Optische Werke aloitti 1913
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ur-Leica_IMG_0259.JPG
Filminä oli 18×24 mm mv elokuvanegatiivi (cine format)

Uusin malli lienee Leica M7 TTL .72
http://www.bhphotovideo.com/c/product/332583-USA/Leica_10546_M7_TTL_72_with.html

Eli noin vv 1913 – 1937 kiknokoko oli kai pienin.

Lieneekö nykyisinkin käytännössä pienin filmikoko, vaikka Lomo vielä myy 110-kokoa?
Isompia filmikokoja on myynnissä ainakin 8x10" -kokoon asti.

saa pienemmällä kirjoitti:

Minoxista
– Latvialainen VEF valmisti kameraa 1937–1943
– Minox GmbH aloitti 1948
– 110 -koon Minoxia tehtiin 1974 ja 1976

Leica 35mm
– Ernst Leitz Optische Werke aloitti 1913
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ur-Leica_IMG_0259.JPG
Filminä oli 18×24 mm mv elokuvanegatiivi (cine format)

Uusin malli lienee Leica M7 TTL .72
http://www.bhphotovideo.com/c/product/332583-USA/Leica_10546_M7_TTL_72_with.html

Eli noin vv 1913 – 1937 kiknokoko oli kai pienin.

Lieneekö nykyisinkin käytännössä pienin filmikoko, vaikka Lomo vielä myy 110-kokoa?
Isompia filmikokoja on myynnissä ainakin 8x10" -kokoon asti.

Lue lisää

Itseaisassa kinofilmiäkin alettiin myydä vasta 1934. Sitä ennen porukka purkitti itse elokuvafilmiä. Minulla on valokuvauskirja jostain 1950-luvulta ja siinä puhutaan kinofilmistä pienkamerana ja sanotaan niiden olevan rajoittuneita eivätkä sovi muistaakseni maisemakuvaukseen ollenkaan.

okaro kirjoitti:

Itseaisassa kinofilmiäkin alettiin myydä vasta 1934. Sitä ennen porukka purkitti itse elokuvafilmiä. Minulla on valokuvauskirja jostain 1950-luvulta ja siinä puhutaan kinofilmistä pienkamerana ja sanotaan niiden olevan rajoittuneita eivätkä sovi muistaakseni maisemakuvaukseen ollenkaan.

Lue lisää

No ei kun se kinofilmi tarkoittaa juuri elokuvafilmiä.
Juuri siksi kinofilmiä käyttävästä reportterikamerasta tuli suosittu kun kinofilmi oli halpaa ja sitä oli yleisesti saatavilla.

35 mm leveä filmi kehitettiin vuonna 1892 elokuvakäyttöön, mistä nimitys ”kinofilmi”.
Elokuvapuolella kinofilmi on edelleen vallitseva formaatti niin kuvauksessa kuin esityskopioissakin.

Arvaappa mitä terkoittaa sana ”kino” (cine)

J©B kirjoitti:

No ei kun se kinofilmi tarkoittaa juuri elokuvafilmiä.
Juuri siksi kinofilmiä käyttävästä reportterikamerasta tuli suosittu kun kinofilmi oli halpaa ja sitä oli yleisesti saatavilla.

35 mm leveä filmi kehitettiin vuonna 1892 elokuvakäyttöön, mistä nimitys ”kinofilmi”.
Elokuvapuolella kinofilmi on edelleen vallitseva formaatti niin kuvauksessa kuin esityskopioissakin.

Arvaappa mitä terkoittaa sana ”kino” (cine)

Lue lisää

Aivan sanan alkuperä on toki elokuvafilmissä ja siitä se on. Kuitenkin nykyään sanalla kinofilmi tarkoitetaan 135 tyypin filmiä (muitakin oli mutta ne ovat poistuneet). Aluksi filmiä ei saanut valmiina still-kameroille vaan se piti itse purkittaa.

okaro kirjoitti:

Aivan sanan alkuperä on toki elokuvafilmissä ja siitä se on. Kuitenkin nykyään sanalla kinofilmi tarkoitetaan 135 tyypin filmiä (muitakin oli mutta ne ovat poistuneet). Aluksi filmiä ei saanut valmiina still-kameroille vaan se piti itse purkittaa.

Lue lisää

”Kuitenkin nykyään sanalla kinofilmi tarkoitetaan 135 tyypin filmiä”
— no kerroppa mikä sana nykyään tarkoittaa 35 mm elokuvafilmiä.

Mikäs sen elokuvafilmin nimi oli ennen vuotta 1934 jolloin sinun mukaasi alettiin myydä kinofilmiä.

Kinofilmiä on perferoinnin tiheyden mukaan kaksi eri sersiota. "long pitch", KS-1870 ja "short pitch", BH-1866

Sinulla meni taas puurot ja vellit sekaisin 135 ei ole filmityyppi vaan se on kasetti johon kinofilmi on pakattu.

Katso:
http://en.wikipedia.org/wiki/35_mm_film
ja
http://en.wikipedia.org/wiki/135_film#Cassette

Image formats on 35 mm film are generally 24 mm wide, between the perforations in the 35 mm wide film. The common "full-frame" image size is 24×36 mm.
Other image formats are also used, such as the half-frame format of 18×24 mm that earned some popularity in the 1960s, and the 24×24 mm of the Robot cameras. The successful range of Olympus Pen cameras with the smaller half-frame size allowed a very compact pocket-sized camera.
Odd formats include the 24×32 mm and 24×34 mm on the early Nikon rangefinders, and 24×23 mm for use with some stereo cameras. In 1967, the Soviet KMZ factory introduced a 24×58 mm panoramic format with its Horizont camera (descendants of which are called, in the Roman alphabet, Horizon). In 1998, Hasselblad and Fuji introduced a 24×65 mm panoramic format with the XPan/TX-1 camera. There is also a 21×14 mm format used by Tessina subminiature camera.
The perforation size and pitch are according to the standard specification KS-1870. For each full frame, the film advances 8 perforations. This is specified as 1.4960 inches (approximately 38.00 mm). This allows for 2 mm gaps between frames.

nykyään? kirjoitti:

”Kuitenkin nykyään sanalla kinofilmi tarkoitetaan 135 tyypin filmiä”
— no kerroppa mikä sana nykyään tarkoittaa 35 mm elokuvafilmiä.

Mikäs sen elokuvafilmin nimi oli ennen vuotta 1934 jolloin sinun mukaasi alettiin myydä kinofilmiä.

Kinofilmiä on perferoinnin tiheyden mukaan kaksi eri sersiota. "long pitch", KS-1870 ja "short pitch", BH-1866

Sinulla meni taas puurot ja vellit sekaisin 135 ei ole filmityyppi vaan se on kasetti johon kinofilmi on pakattu.

Katso:
http://en.wikipedia.org/wiki/35_mm_film
ja
http://en.wikipedia.org/wiki/135_film#Cassette

Image formats on 35 mm film are generally 24 mm wide, between the perforations in the 35 mm wide film. The common "full-frame" image size is 24×36 mm.
Other image formats are also used, such as the half-frame format of 18×24 mm that earned some popularity in the 1960s, and the 24×24 mm of the Robot cameras. The successful range of Olympus Pen cameras with the smaller half-frame size allowed a very compact pocket-sized camera.
Odd formats include the 24×32 mm and 24×34 mm on the early Nikon rangefinders, and 24×23 mm for use with some stereo cameras. In 1967, the Soviet KMZ factory introduced a 24×58 mm panoramic format with its Horizont camera (descendants of which are called, in the Roman alphabet, Horizon). In 1998, Hasselblad and Fuji introduced a 24×65 mm panoramic format with the XPan/TX-1 camera. There is also a 21×14 mm format used by Tessina subminiature camera.
The perforation size and pitch are according to the standard specification KS-1870. For each full frame, the film advances 8 perforations. This is specified as 1.4960 inches (approximately 38.00 mm). This allows for 2 mm gaps between frames.

Lue lisää

HUOM!
235, 335 ja 435 kasetit ovat myös kinofilmiä

nykyään? kirjoitti:

”Kuitenkin nykyään sanalla kinofilmi tarkoitetaan 135 tyypin filmiä”
— no kerroppa mikä sana nykyään tarkoittaa 35 mm elokuvafilmiä.

Mikäs sen elokuvafilmin nimi oli ennen vuotta 1934 jolloin sinun mukaasi alettiin myydä kinofilmiä.

Kinofilmiä on perferoinnin tiheyden mukaan kaksi eri sersiota. "long pitch", KS-1870 ja "short pitch", BH-1866

Sinulla meni taas puurot ja vellit sekaisin 135 ei ole filmityyppi vaan se on kasetti johon kinofilmi on pakattu.

Katso:
http://en.wikipedia.org/wiki/35_mm_film
ja
http://en.wikipedia.org/wiki/135_film#Cassette

Image formats on 35 mm film are generally 24 mm wide, between the perforations in the 35 mm wide film. The common "full-frame" image size is 24×36 mm.
Other image formats are also used, such as the half-frame format of 18×24 mm that earned some popularity in the 1960s, and the 24×24 mm of the Robot cameras. The successful range of Olympus Pen cameras with the smaller half-frame size allowed a very compact pocket-sized camera.
Odd formats include the 24×32 mm and 24×34 mm on the early Nikon rangefinders, and 24×23 mm for use with some stereo cameras. In 1967, the Soviet KMZ factory introduced a 24×58 mm panoramic format with its Horizont camera (descendants of which are called, in the Roman alphabet, Horizon). In 1998, Hasselblad and Fuji introduced a 24×65 mm panoramic format with the XPan/TX-1 camera. There is also a 21×14 mm format used by Tessina subminiature camera.
The perforation size and pitch are according to the standard specification KS-1870. For each full frame, the film advances 8 perforations. This is specified as 1.4960 inches (approximately 38.00 mm). This allows for 2 mm gaps between frames.

Lue lisää

Miten olisi 35 mm elokuvafilmi.