Voi tätä elämää...

Moi !

Itselläni oli tuo sama tunne, kun olin kotona lapsen kanssa. Lapsenhoitoa, pyykkäystä, siivousta vaan päivät pitkät. Mies kun illalla tuli töistä kotiin, niin halusi ruokaa jne... Olin aivan poikki ! No lähdin töihin kun poika oli 2,5 vuotias. Luulin, että kyllä tämä tästä ! Kaikkea muuta. Vien pojan tarhaan aamulla, singahdan töihin 6 tunniksi, haen pojan tarhasta, kotiin tekemään ruokaa, kotitöitä, joita siis ihan yhtä paljon kuin ennenkin, nyt vaan aikaa niiden tekemiseen vielä vähemmän kun olen töissä. Mitään ei jaksa iltaisen edelleenkään tehdä ! Kaatuu vaan vielä väsyneempänä sinne sänkyyn ! Ja todella luulin kaiken paranevan, kun vaan pääsen sinne töihin ! Kattia kanssa parani ! Hullummaks tuli ! Entistä väsyneempi vaan olen näin. No ei voi mitään. Parin vuoden päästä lapsi kouluun jne. eiköhän taas helpota ;) tai jotain... Että kuule Taija, NAUTI siitä kotona olosta. Sitä aikaa kaipaa myöhemmin ihan varmasti!!! Ainakin minä !!! Hyvää syksyä ! :)

jättänyt niinsanottuja vapaapäiviä noista kotitöistä aina silloin tällöin fiiliksen mukaan.Ja nyt kun niitä ei ole "pakko" tehdä ne tulee tehtyä huomaamatta.Eli käytännössä se tarkoittaa että niitä puhtaita pyykkejä on kylppärissä hyllyllä vinopino odottamassa kaappiin menoa,ei ole pakko imuroida joka päivä eikä edes joka toinen,harjalla näkyvimmät vaan pois yms.Kyläilyt ja perhekerhot ja vieraiden käynnit piristävät päivää kummasti.Ja kunhan vaavi kasvaa niin huomaat että on hetkiä mitäs nyt tekisi...onneksi on tää tietsikka....Töihinkin halajaisin mutta sitten on vaan tosiaan kiireempi näiden välttämättömien kotihommien kanssa että liekkö se autuus siinäkään,no,aika aikaa kutakin.Jaksamista sullekkin!

Tämä saattaa kuulostaa turhalta neuvolta, jos tosiaan tuntee itsensä tosi väsyneeksi. Mutta itse ammennan lisää voimaa nimenomaan liikunnasta. Kun mies tulee töistä, pääsen 3-4 kertaa viikossa lenkille revittelemään tai jumppaan. Välillä kun on TODELLA väsynyt, niin lenkin jälkeen onkin yllättäen niin pirteä ja voimissaan että jaksaisi vaikka samanlaisen päivän heti perään ilman yötä :) Liikkuminen vapauttaa energiaa enemmän kuin syö sitä.

Minäkin kaipasin takaisin töihin ekat 3 kuukautta, mutta nyt (vauva kohta 6kk) osaan jo nauttia kotona olemisestakin. Teen mahdollisimman tehokkaasti kaikki pyykki-, tiski-, kauppa- ja siivousjutut heti aamupäivästä, yhdistän vauvan ulkoiluttamisen kaupassakäyntiin, kotimatkalla ollan hetki puistossa ja saa jutella muiden äitien kanssa. Sitten on hyvä lähteä iltapäivällä liikkumaan, mies hoitaa vauvaa pari tuntia. Illalla on todella hyvä olo!

Meillä on tullut sellainen rutiini että mieheni hakee lapsen hoidosta ja on lapsen kanssa pari tuntia siitä eteenpäin.
Minä teen rauhassa kotitöitä (tai sitten en =)) ja saan "huilata" rauhassa työn päälle.

Kiitos isille!