Näissä palstalla olleissa elatusmaksun määräytymis -keskusteluissa kerrotaan yleensä vain se, miten maksu määräytyy, jos lapsia on yksi tai kaksi mutta tietäisikö joku kertoa, miten sitten menetellään, jos lapsia on kolme? Onko summa kaikista sama vai laskeeko se jotenkin lapsiluvun mukaan?
Elatusmaksu kolmesta
Vielä kerran tästä
24
11474
Vastaukset
- Alkuperäinen
Ukko lähdössä kävelemään kun ei kestä perheen arkea ja pienten lasten "kitinää". Lapset siis jäävät minulle eli äidille.
Mulla tulot 3000 euroa/kk ja miehellä 1400 euroa/kk. Pitäis pikkuhiljaa alkaa laskemaan, onko mulla vara maksaa mies ulos talosta ja elättää lapset (ja siinä sivussa itseni) yhteisessä talossamme vai joudutaanko kaikki pakkaamaan kassimme miehen lapsellisuuden takia.
Ja niille, jotka haluavat huomauttaa, että elatusmaksut on tarkoitettu lapselle eikä äidille - olen asiasta tietoinen, ei tarvitse enää mainita..- M36
Noh, jos minulta kysytään, niin tältä pohjalta lähtisin asiaa purkamaan:
Lasten elatuksen tarve jollakin tavalla laskettuna, paras jos jaksetaan laskea omien tenavien todelliset kulut (etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.), ja jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaaksen kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle ... yh-isä voinee tarkentaa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim "sossun" prosentit lasten lukumäärän vuoksi... eli.
320 320 x 0,95 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Tämä sitten jaetaan vanhempien maksukyvyn mukaan, teillä suhteessa 1400/4400 mikä noin 32% etävanhemmalle.
Mistä saadaan elareiksi yhteensä 290 euroa, josta ei vielä vähennetty tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata.
Näin minä asian näkisin oikeudenmukaiseksi. - yh-isä
M36 kirjoitti:
Noh, jos minulta kysytään, niin tältä pohjalta lähtisin asiaa purkamaan:
Lasten elatuksen tarve jollakin tavalla laskettuna, paras jos jaksetaan laskea omien tenavien todelliset kulut (etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.), ja jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaaksen kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle ... yh-isä voinee tarkentaa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim "sossun" prosentit lasten lukumäärän vuoksi... eli.
320 320 x 0,95 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Tämä sitten jaetaan vanhempien maksukyvyn mukaan, teillä suhteessa 1400/4400 mikä noin 32% etävanhemmalle.
Mistä saadaan elareiksi yhteensä 290 euroa, josta ei vielä vähennetty tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata.
Näin minä asian näkisin oikeudenmukaiseksi.Kyllä se minunkin mielestäni noin menee. Kolmen lapsen kulut eivät ole tosiaankaan kolminkertaiset yhden lapsen tuloihin verrattuna eli samankaltaiset prosentit kuin toimeentulomäärittelyissä soveltunevat. Tässä lisäksi toinen (ilmeisesti tuleva lähivanhempi) selvästi paremmin tienaava, joten vaikuttaa kohtuulliselta. Kokonaan toinen asia on tietenkin se, tuntuuko jokin elatusmaksu riittävältä sen saajan kannalta ja toisaalta, onko se liikaa maksajan mielestä. Tässäkin tilanteessa lienee kysymys siitä, että esim. nykyisen asunnon ylläpitäminen yhden palkansaajan voimin voi olla vaikeaa ja toisaalta lähtijän osana voi olla asuminen "komerossa", mikä ei oikein tue luontevaa lasten tapaamista eikä ehkä muutenkaan tunnu kohtuulliselta. Jotenkin se näistä komponenteista olisi se lasten kannalta paras ja muutenkin vähiten ketään satuttava sopimus pystyttävä rakentelemaan.
- Laki niin kuin luetaan
M36 kirjoitti:
Noh, jos minulta kysytään, niin tältä pohjalta lähtisin asiaa purkamaan:
Lasten elatuksen tarve jollakin tavalla laskettuna, paras jos jaksetaan laskea omien tenavien todelliset kulut (etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.), ja jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaaksen kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle ... yh-isä voinee tarkentaa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim "sossun" prosentit lasten lukumäärän vuoksi... eli.
320 320 x 0,95 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Tämä sitten jaetaan vanhempien maksukyvyn mukaan, teillä suhteessa 1400/4400 mikä noin 32% etävanhemmalle.
Mistä saadaan elareiksi yhteensä 290 euroa, josta ei vielä vähennetty tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata.
Näin minä asian näkisin oikeudenmukaiseksi."yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaaksen kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle ... yh-isä voinee tarkentaa)."
Aivan oikein. Tutkimuksessa on kyse kolmihenkisestä perheestä (2 aikuista lapsi). Tällaisessa perheessä on lapsen kulutuksen arvioitu olevan 420 e/kk. Viisihenkisessä perheessä lapsen kulut laskevat niin, että yksi lapsi kuluttaa noin 320 e/kk.
Keskimääräisillä luvuilla laskien elatusavuksi tulee, jos vanhempien käytössä olevat tulot ovat yhtäsuuret (kohtuullisten asumismenojen ja välttämättömien monejoen jälkeen):
lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi
kolmesta lapsesta yhteensä siis 277,50.
Kunnallinen elatustuki on 118,15 e/kk, mutta em. sopimuksen tehnyt lähivanhempi ei voi hakea tukea pelkästään ko. sopimuksen perusteella, ellei elatusavun alhaisuuteen ole syynä se, että etävanhemman maksukyky on ollut alentunut. Toisin sanoen tukea ei makseta, jos ko. sopimukseen on päädytty lähivanhemman hyvän maksukyvyn vuoksi (ja samalla vanhempien keskinäisen elatusvastuun jakautumisen vuoksi). - M36
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
"yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaaksen kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle ... yh-isä voinee tarkentaa)."
Aivan oikein. Tutkimuksessa on kyse kolmihenkisestä perheestä (2 aikuista lapsi). Tällaisessa perheessä on lapsen kulutuksen arvioitu olevan 420 e/kk. Viisihenkisessä perheessä lapsen kulut laskevat niin, että yksi lapsi kuluttaa noin 320 e/kk.
Keskimääräisillä luvuilla laskien elatusavuksi tulee, jos vanhempien käytössä olevat tulot ovat yhtäsuuret (kohtuullisten asumismenojen ja välttämättömien monejoen jälkeen):
lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi
kolmesta lapsesta yhteensä siis 277,50.
Kunnallinen elatustuki on 118,15 e/kk, mutta em. sopimuksen tehnyt lähivanhempi ei voi hakea tukea pelkästään ko. sopimuksen perusteella, ellei elatusavun alhaisuuteen ole syynä se, että etävanhemman maksukyky on ollut alentunut. Toisin sanoen tukea ei makseta, jos ko. sopimukseen on päädytty lähivanhemman hyvän maksukyvyn vuoksi (ja samalla vanhempien keskinäisen elatusvastuun jakautumisen vuoksi).Ei se nyt kyllä noin mene, ei ykiskään tuomioistuin määräisi noin alhaisia elareita, TOIVOTTAVASTI ... sinä laskit kolmen lapsen elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa lapsilisät
Kuten tiedämme, ei toimeentulotuella ihmiset oikeasti leveää elämää elä, joten eiköhän sitä voida pitää toimeentulon "miniminä" (taitaa perustua jopa lakiin). Oheisesta linkistä löytyvät toimeentulotuen perusosan määrät vuonna 2004 http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B649-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf
Lasketaanpa kolmen lapsen tuki kahdella esimerkillä (max. ja min.)
kolme yli 10v. lasta kuntaryhmä I => 264 264 x 0,95 264 x 0,90 = 752 euroa lapsilisät
kolme alle 10v. lasta kuntaryhmä II => 227 227 x 0,95 227 x 0,90 = 647 euroa lapsilisät
Olen kyllä varma, että moni kunta Suomessa haluaisi noudattaa sinun laskentaasi lapsen elinkustannuksista ...
Jos nyt sitten käytetään tuota minimi kulutuksen minimiä (millaiseksi toimeentulotuen rajat varmasti on määritetty) elareiden määrityksessä, niin saadaan alkuperäisen kirjoittajan elareiksi 0,32 x 752 = 240 euroa/kk tai 0,32 x 647 = 207 euroa/kk
Tai oma mallisi joka 50/50 suhteilla tekisi vastaavasti elareiksi 324 euroa/kk tai 376 euroa/kk ... eikä suinkaan 277,50 euroa
Etenkin kun alkuperäisen kirjoittajan tilanteessa perheen yhteenlasketut nettotulot ovat olleet 4400 euroa/kk, voidaan perustellusti väittää, etteivät lapset ihan ole elatusavun perusosalla saatavaan elintasoon tottuneet... - Alkuperäinen
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
"yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaaksen kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle ... yh-isä voinee tarkentaa)."
Aivan oikein. Tutkimuksessa on kyse kolmihenkisestä perheestä (2 aikuista lapsi). Tällaisessa perheessä on lapsen kulutuksen arvioitu olevan 420 e/kk. Viisihenkisessä perheessä lapsen kulut laskevat niin, että yksi lapsi kuluttaa noin 320 e/kk.
Keskimääräisillä luvuilla laskien elatusavuksi tulee, jos vanhempien käytössä olevat tulot ovat yhtäsuuret (kohtuullisten asumismenojen ja välttämättömien monejoen jälkeen):
lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi
kolmesta lapsesta yhteensä siis 277,50.
Kunnallinen elatustuki on 118,15 e/kk, mutta em. sopimuksen tehnyt lähivanhempi ei voi hakea tukea pelkästään ko. sopimuksen perusteella, ellei elatusavun alhaisuuteen ole syynä se, että etävanhemman maksukyky on ollut alentunut. Toisin sanoen tukea ei makseta, jos ko. sopimukseen on päädytty lähivanhemman hyvän maksukyvyn vuoksi (ja samalla vanhempien keskinäisen elatusvastuun jakautumisen vuoksi).Entäs jos en suostuisikaan tuollaiseen sopimukseen (siis alle minimin per lapsi)? Olisiko minulla silloin oikeus saada tuo erotus soskulta?
Miehellä on tosiaan pienet tulot eikä varaa maksaa tuota 118,50 euroa/lapsi, hän varmaan voisi vedota huonoon maksukykyynsä. - M36
Alkuperäinen kirjoitti:
Entäs jos en suostuisikaan tuollaiseen sopimukseen (siis alle minimin per lapsi)? Olisiko minulla silloin oikeus saada tuo erotus soskulta?
Miehellä on tosiaan pienet tulot eikä varaa maksaa tuota 118,50 euroa/lapsi, hän varmaan voisi vedota huonoon maksukykyynsä.Nyt ollaan alueella josta ei aivan tarkkaa käsitystä, mutta ei se kommentoimasta ole aikaisemminkaan estänyt ;-))
Koetan valottaa hieman liioitellulla esimerkillä tilannetta. Miehen nettotulot 5000 e/kk, naisen 1000 e/kk. Lapsen elatuksen tarpeeksi laskettu 420 e/kk, josta lapsilisä vähennetään. Isästä tulee lapsen lähivanhempi. Äidin elatusmaksu on 1000/6000 x 320 = 53 e/kk ... joka olisi mielestäni oikeudenmukainen, ja selkeästi alle tuon 118 e/kk ... eikä "sossu" varmasti maksaisi isälle 65 e/kk erotuksena.
Sitten tullan tilanteeseen josta en enää olekaan varma (oisko jollain muulla tietoa), yllä laskettu nerrotulojen suhteessa, joka voi olla eri kuin maksukyky. Äidille tulee jossain vaiheessa esim. siskonsa takaajana kunnon velat niskaan, eikä 53 e/kk jälkeen enää rahaa edes minimitoimeentuloon. Voi olla, että solmitun elatussopimuksen summa (53 e/kk) tulisi isälle "sossusta".
Ja kysymykseesi ... käsittääkseni (toivottavasti) 118 e/kk ei ole elareiden minimi, mutta maksimi minkä yhteiskunta maksaisi. Luullakseni se mitä tilanteessasi "sossusta" saisit, riippuu niin miehesi kuin sinunkin maksukyvystä. Ei sinun tai miehesi tarvitse suostua elareihin mitkä kokee riittämättömiksi (tai liian suuriksi) ottaen huomioon lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien maksukyvyt. Sovun löytäminen vain teidän kahden asia, ellei onnistu niin tuomioistuin jutun päättää. Mutta siinä vaiheessa kun käännytään yhteiskunnan taskulle elareiden maksajana, niin saadaan soppaan kolmas osapuoli... jolla saattaa olla hieman eri käsitys kuin teillä siitä, mitä kumpikin vanhemmista kykenee maksamaan, ja mitä veronmaksajat... - Laki niin kuin luetaan
M36 kirjoitti:
Ei se nyt kyllä noin mene, ei ykiskään tuomioistuin määräisi noin alhaisia elareita, TOIVOTTAVASTI ... sinä laskit kolmen lapsen elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa lapsilisät
Kuten tiedämme, ei toimeentulotuella ihmiset oikeasti leveää elämää elä, joten eiköhän sitä voida pitää toimeentulon "miniminä" (taitaa perustua jopa lakiin). Oheisesta linkistä löytyvät toimeentulotuen perusosan määrät vuonna 2004 http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B649-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf
Lasketaanpa kolmen lapsen tuki kahdella esimerkillä (max. ja min.)
kolme yli 10v. lasta kuntaryhmä I => 264 264 x 0,95 264 x 0,90 = 752 euroa lapsilisät
kolme alle 10v. lasta kuntaryhmä II => 227 227 x 0,95 227 x 0,90 = 647 euroa lapsilisät
Olen kyllä varma, että moni kunta Suomessa haluaisi noudattaa sinun laskentaasi lapsen elinkustannuksista ...
Jos nyt sitten käytetään tuota minimi kulutuksen minimiä (millaiseksi toimeentulotuen rajat varmasti on määritetty) elareiden määrityksessä, niin saadaan alkuperäisen kirjoittajan elareiksi 0,32 x 752 = 240 euroa/kk tai 0,32 x 647 = 207 euroa/kk
Tai oma mallisi joka 50/50 suhteilla tekisi vastaavasti elareiksi 324 euroa/kk tai 376 euroa/kk ... eikä suinkaan 277,50 euroa
Etenkin kun alkuperäisen kirjoittajan tilanteessa perheen yhteenlasketut nettotulot ovat olleet 4400 euroa/kk, voidaan perustellusti väittää, etteivät lapset ihan ole elatusavun perusosalla saatavaan elintasoon tottuneet...>>Ei se nyt kyllä noin mene, ei ykiskään tuomioistuin määräisi noin alhaisia elareita, TOIVOTTAVASTI ... sinä laskit kolmen lapsen elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa lapsilisät>>
Tuomioistuinten käytäntöä tuntien tiedän, että sieltä tulee aivan satunnaisia päätöksiä. Nyt oli kyse tilastokeskuksen tekemistä kulutustutkimuksista koskien ehjän perheen lasten keskimääräisiä elinkustannuksia. Tätä sitten jotkut käyttävät tai suosittelevat käytettäväksi lapsen elatuksen laskemisessakin. Tätäkin lähtökohtaa voi kritisoida.
Kerroin yhden lapsen viisihenkisessä perheessä kuluttavan keskimäärin 320 euroa, jolloin lapset yhteensä kuluttavat 960 euroa. Saatu luku on tosiaankin keskimääräinen käsittäen koko lapsien elinkaaren 18 vuotta. Puhut itse yli 10-vuotiaista, jonka ikäisillä lapsilla elinkustannukset ovat tilastotietojenkin mukaan huomattavasti korkeammat keskimäärinkin.
Keskimääräisten lukujen esittämisen ongelma onkin se, että niitä käytettäessä säännönmukaisesti ihmiset unohtavat, missä tilanteessa ne ovat sovellettavissa. Lapsen koko elinkaaren 0-18 luku ei ole sellaisenaan sovellettavissa, jos yli 10-vuotiaalle määritellään hänen keskimääräisiä elinkustannuksia. Täytyy käyttää toisia, täsmällisempiä tilastotietoja.
Paras elinkustannusten mittari on lapsen todellisten kulujen seuraaminen ko. perheessä, mihin elatusapuja ollaan määrittelemässä. Keskiarvot kuin kertovat vain "keskimääräisestä perheestä", jollaista ei todellisuudessa ole lainkaan olemassa! - Laki niin kuin luetaan
Alkuperäinen kirjoitti:
Entäs jos en suostuisikaan tuollaiseen sopimukseen (siis alle minimin per lapsi)? Olisiko minulla silloin oikeus saada tuo erotus soskulta?
Miehellä on tosiaan pienet tulot eikä varaa maksaa tuota 118,50 euroa/lapsi, hän varmaan voisi vedota huonoon maksukykyynsä.Elatustukea maksetaan ainoastaan, jos on olemassa sosiaaliviraston vahvistama sopimus elatusavusta tai tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös siitä. Lisäksi em. sopimuksessa tai päätöksessä on oltava maininta, että elatusapu on alle 118,15 e/kk/lapsi sen vuoksi, että elatusavun maksamiseen sitoutuneen vanhemman maksukyky on alentunut (työttömyydestä, opiskelusta tai muusta vastaavasta hänestä itsestään riippumattomasta syystä).
- M36
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
>>Ei se nyt kyllä noin mene, ei ykiskään tuomioistuin määräisi noin alhaisia elareita, TOIVOTTAVASTI ... sinä laskit kolmen lapsen elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa lapsilisät>>
Tuomioistuinten käytäntöä tuntien tiedän, että sieltä tulee aivan satunnaisia päätöksiä. Nyt oli kyse tilastokeskuksen tekemistä kulutustutkimuksista koskien ehjän perheen lasten keskimääräisiä elinkustannuksia. Tätä sitten jotkut käyttävät tai suosittelevat käytettäväksi lapsen elatuksen laskemisessakin. Tätäkin lähtökohtaa voi kritisoida.
Kerroin yhden lapsen viisihenkisessä perheessä kuluttavan keskimäärin 320 euroa, jolloin lapset yhteensä kuluttavat 960 euroa. Saatu luku on tosiaankin keskimääräinen käsittäen koko lapsien elinkaaren 18 vuotta. Puhut itse yli 10-vuotiaista, jonka ikäisillä lapsilla elinkustannukset ovat tilastotietojenkin mukaan huomattavasti korkeammat keskimäärinkin.
Keskimääräisten lukujen esittämisen ongelma onkin se, että niitä käytettäessä säännönmukaisesti ihmiset unohtavat, missä tilanteessa ne ovat sovellettavissa. Lapsen koko elinkaaren 0-18 luku ei ole sellaisenaan sovellettavissa, jos yli 10-vuotiaalle määritellään hänen keskimääräisiä elinkustannuksia. Täytyy käyttää toisia, täsmällisempiä tilastotietoja.
Paras elinkustannusten mittari on lapsen todellisten kulujen seuraaminen ko. perheessä, mihin elatusapuja ollaan määrittelemässä. Keskiarvot kuin kertovat vain "keskimääräisestä perheestä", jollaista ei todellisuudessa ole lainkaan olemassa!Sinä itse laskit kolmen lapsen (ka. 0 - 18 v.) elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 855 euroa. Ai miksi käytin lapsilisää ilman yh-lisää ... NO KOSKA sinäkin perustit laskelmasi VIISI henkiseen kolmen lapsen perheeseen, jossa lapsilisä on á 100 euroa. Oletko samaa mieltä? "Compare apples with apples!"
Sitten minä laskin toimeentulotuen perusosan mukaisen elatuksen tarpeen (jonka luulisi olevan minimi)... otetaan nyt sitten vaikka se pienin laskelma (halpa kuntaryhmä, alle 10 vuotiaita ... eli pitäisi olla pienempi kuin sinun ka.)
227 227 x 0,95 227 x 0,90 = 647 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 947 euroa
Vatinettasi mielenkiinnolla odotan...
ps. tuomioistuinten elareiden määrittäminen on mielivaltaista joskus, mutta EI TUOHON SUUNTAAN. Eikä pidäkään olla, pistettäisiin leipään hieman enemmän pettua kuin puolet... - Laki niin kuin luetaan
M36 kirjoitti:
Sinä itse laskit kolmen lapsen (ka. 0 - 18 v.) elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 855 euroa. Ai miksi käytin lapsilisää ilman yh-lisää ... NO KOSKA sinäkin perustit laskelmasi VIISI henkiseen kolmen lapsen perheeseen, jossa lapsilisä on á 100 euroa. Oletko samaa mieltä? "Compare apples with apples!"
Sitten minä laskin toimeentulotuen perusosan mukaisen elatuksen tarpeen (jonka luulisi olevan minimi)... otetaan nyt sitten vaikka se pienin laskelma (halpa kuntaryhmä, alle 10 vuotiaita ... eli pitäisi olla pienempi kuin sinun ka.)
227 227 x 0,95 227 x 0,90 = 647 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 947 euroa
Vatinettasi mielenkiinnolla odotan...
ps. tuomioistuinten elareiden määrittäminen on mielivaltaista joskus, mutta EI TUOHON SUUNTAAN. Eikä pidäkään olla, pistettäisiin leipään hieman enemmän pettua kuin puolet...Mistäköhän keskustelemme? En tiedä.
Mutta kommentoin vielä.
>>Sinä itse laskit kolmen lapsen (ka. 0 - 18 v.) elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 855 euroa.>>
En ole esittänyt tällaista luku (855 e/kk) 3 lapsen elatustarpeeksi. Esitin tilastokeskuksen luvun 320 e/kk/lapsi eli se kolme kertaa on kyllä 960 e/kk.
Tätä 320 e/kk/lapsi käytin pohjana elatusavun määrittämiseen. Lähtökohta elatusavulle kun on lapsen tarve.
Kirjoitin: >>lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi >>
Lapsen tarpeesta tulisi mielestäni vähentää elatusapua laskettaessa myös lapsilisän yh-korotus, jos lähihuoltaja ei asu uuden kumppanin kanssa (laki lapsen elatuksesta 2 § 2 mom).
>>NO KOSKA sinäkin perustit laskelmasi VIISI henkiseen kolmen lapsen perheeseen, jossa lapsilisä on á 100 euroa. Oletko samaa mieltä?>>
En ole. Erotilanteessa lähihuoltaja saa yleensä yh-korotuksen. Perhehän särkyy!
>>227 227 x 0,95 227 x 0,90 = 647 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 947 euroa>>
Sait siis PIENEMMÄN elatustarpeen kolmelle lapselle kuin minä. Sinun 947 euroa/kk ja minä 960 euroa/kk.
>>ps. tuomioistuinten elareiden määrittäminen on mielivaltaista joskus, mutta EI TUOHON SUUNTAAN. Eikä pidäkään olla, pistettäisiin leipään hieman enemmän pettua kuin puolet... >>
Mistäköhän siis nyt keskusteltiin?? - M36
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
Mistäköhän keskustelemme? En tiedä.
Mutta kommentoin vielä.
>>Sinä itse laskit kolmen lapsen (ka. 0 - 18 v.) elatuksen tarpeeksi (92,50 x 2) x 3 = 555 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 855 euroa.>>
En ole esittänyt tällaista luku (855 e/kk) 3 lapsen elatustarpeeksi. Esitin tilastokeskuksen luvun 320 e/kk/lapsi eli se kolme kertaa on kyllä 960 e/kk.
Tätä 320 e/kk/lapsi käytin pohjana elatusavun määrittämiseen. Lähtökohta elatusavulle kun on lapsen tarve.
Kirjoitin: >>lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi >>
Lapsen tarpeesta tulisi mielestäni vähentää elatusapua laskettaessa myös lapsilisän yh-korotus, jos lähihuoltaja ei asu uuden kumppanin kanssa (laki lapsen elatuksesta 2 § 2 mom).
>>NO KOSKA sinäkin perustit laskelmasi VIISI henkiseen kolmen lapsen perheeseen, jossa lapsilisä on á 100 euroa. Oletko samaa mieltä?>>
En ole. Erotilanteessa lähihuoltaja saa yleensä yh-korotuksen. Perhehän särkyy!
>>227 227 x 0,95 227 x 0,90 = 647 euroa 300 euroa (lapsilisät) = 947 euroa>>
Sait siis PIENEMMÄN elatustarpeen kolmelle lapselle kuin minä. Sinun 947 euroa/kk ja minä 960 euroa/kk.
>>ps. tuomioistuinten elareiden määrittäminen on mielivaltaista joskus, mutta EI TUOHON SUUNTAAN. Eikä pidäkään olla, pistettäisiin leipään hieman enemmän pettua kuin puolet... >>
Mistäköhän siis nyt keskusteltiin??... eipä tämä matematiikka tässä kovin monimutkaista ole, ero tulee periaatteesta käsitellä yksinhuoltajalisää -- katsotaanko se osaksi yhteiskunnan tukea lapselle, vai lapsilisän ohessa maksettavaksi tueksi yh:lle. Tästä siis keskustelemme.
Mielestäni lapsilisä on yhteiskunnan maksama etu lapsen elatuksen tukemiseksi ... 100 e/kk jokaiselle lapselle Suomessa (tai siis miten se nyt porrastuukaan lasten lukumäärän mukaan).
Sitten on se yh-lisä. Sen tarkoitus on kompensoida esim. se "puuttuva viides" ... kuten itsekin kirjoitit "Erotilanteessa lähihuoltaja saa yleensä yh-korotuksen. Perhehän särkyy!".
Kun tässä koko keskustelussa on ollut kysymys siitä, mikä on oikeudenmukainen etävanhemman maksamat elarit ... niin en keksi logiikkaa sille, miksi yh-lisä tulkittaisiin kuten sinä teet -- joka johtaisi siihen, että nainen joka lapsineen lähtee toisen matkaan (eikä "nöyrry" yh:ksi) saa paremmat elarit !
-------------
"But for the arguments sake", otetaan esimerkki joka mielestäni osoittaa kuinka epäjohdonmukainen tulkintsi yh-lisästä on, ja mihin se johtaa. Josko tämä avaisi silmäsi *epäilee*.
Sovitaan lähtökohdaksi että olet oikeassa ... kolmen lapsen etävanhempi maksaa elareitä näiden yh-äidille siis laskelmasi mukaan:
lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi => kolmesta lapsesta yhteensä siis 277,50
Ja seuraavaksi otetaan aivan identtinen tapaus, paitsi että nainen on lähtenyt hyvin toimeentulevan juristin matkaan ja täräyttävät välittömästi naimisiin ... eli nainen ei tietenkään ole oikeutettu yh-lisään (ja nyt perheessä todellakin olisi viisi henkilöä, mistä koko case:sisi lähti rakentumaan, ontuvasti).
Logiikkasi mukan etävanhempa maksaisi nyt :
lapsen kulut - lapsilisä ilman yh-korotusta jaettuna kahdella = (320 - 100) : 2 = 110 e/kk/lapsi
kolmesta lapsesta yhteensä siis 330 euroa !!!
Eli samoista lapsista 52,50 e/kk pitäisi maksaa enemmän KUIN jos asuisivat yh-äidin kanssa.
--------------------
Mikäli tuon oikeutuksen kykenet perustelemaan, niin aikamoinen Guri olet ! Ja kerro ihmeessä jos olen "jälleen" tulkinnut sinua väärin.
M.O.T. - M36
M36 kirjoitti:
... eipä tämä matematiikka tässä kovin monimutkaista ole, ero tulee periaatteesta käsitellä yksinhuoltajalisää -- katsotaanko se osaksi yhteiskunnan tukea lapselle, vai lapsilisän ohessa maksettavaksi tueksi yh:lle. Tästä siis keskustelemme.
Mielestäni lapsilisä on yhteiskunnan maksama etu lapsen elatuksen tukemiseksi ... 100 e/kk jokaiselle lapselle Suomessa (tai siis miten se nyt porrastuukaan lasten lukumäärän mukaan).
Sitten on se yh-lisä. Sen tarkoitus on kompensoida esim. se "puuttuva viides" ... kuten itsekin kirjoitit "Erotilanteessa lähihuoltaja saa yleensä yh-korotuksen. Perhehän särkyy!".
Kun tässä koko keskustelussa on ollut kysymys siitä, mikä on oikeudenmukainen etävanhemman maksamat elarit ... niin en keksi logiikkaa sille, miksi yh-lisä tulkittaisiin kuten sinä teet -- joka johtaisi siihen, että nainen joka lapsineen lähtee toisen matkaan (eikä "nöyrry" yh:ksi) saa paremmat elarit !
-------------
"But for the arguments sake", otetaan esimerkki joka mielestäni osoittaa kuinka epäjohdonmukainen tulkintsi yh-lisästä on, ja mihin se johtaa. Josko tämä avaisi silmäsi *epäilee*.
Sovitaan lähtökohdaksi että olet oikeassa ... kolmen lapsen etävanhempi maksaa elareitä näiden yh-äidille siis laskelmasi mukaan:
lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi => kolmesta lapsesta yhteensä siis 277,50
Ja seuraavaksi otetaan aivan identtinen tapaus, paitsi että nainen on lähtenyt hyvin toimeentulevan juristin matkaan ja täräyttävät välittömästi naimisiin ... eli nainen ei tietenkään ole oikeutettu yh-lisään (ja nyt perheessä todellakin olisi viisi henkilöä, mistä koko case:sisi lähti rakentumaan, ontuvasti).
Logiikkasi mukan etävanhempa maksaisi nyt :
lapsen kulut - lapsilisä ilman yh-korotusta jaettuna kahdella = (320 - 100) : 2 = 110 e/kk/lapsi
kolmesta lapsesta yhteensä siis 330 euroa !!!
Eli samoista lapsista 52,50 e/kk pitäisi maksaa enemmän KUIN jos asuisivat yh-äidin kanssa.
--------------------
Mikäli tuon oikeutuksen kykenet perustelemaan, niin aikamoinen Guri olet ! Ja kerro ihmeessä jos olen "jälleen" tulkinnut sinua väärin.
M.O.T.... on 3 x 110 e/kk = 330 e/kk ... ja molemmissa tapauksissa.
- Laki niin kuin luetaan
M36 kirjoitti:
... eipä tämä matematiikka tässä kovin monimutkaista ole, ero tulee periaatteesta käsitellä yksinhuoltajalisää -- katsotaanko se osaksi yhteiskunnan tukea lapselle, vai lapsilisän ohessa maksettavaksi tueksi yh:lle. Tästä siis keskustelemme.
Mielestäni lapsilisä on yhteiskunnan maksama etu lapsen elatuksen tukemiseksi ... 100 e/kk jokaiselle lapselle Suomessa (tai siis miten se nyt porrastuukaan lasten lukumäärän mukaan).
Sitten on se yh-lisä. Sen tarkoitus on kompensoida esim. se "puuttuva viides" ... kuten itsekin kirjoitit "Erotilanteessa lähihuoltaja saa yleensä yh-korotuksen. Perhehän särkyy!".
Kun tässä koko keskustelussa on ollut kysymys siitä, mikä on oikeudenmukainen etävanhemman maksamat elarit ... niin en keksi logiikkaa sille, miksi yh-lisä tulkittaisiin kuten sinä teet -- joka johtaisi siihen, että nainen joka lapsineen lähtee toisen matkaan (eikä "nöyrry" yh:ksi) saa paremmat elarit !
-------------
"But for the arguments sake", otetaan esimerkki joka mielestäni osoittaa kuinka epäjohdonmukainen tulkintsi yh-lisästä on, ja mihin se johtaa. Josko tämä avaisi silmäsi *epäilee*.
Sovitaan lähtökohdaksi että olet oikeassa ... kolmen lapsen etävanhempi maksaa elareitä näiden yh-äidille siis laskelmasi mukaan:
lapsen kulut - lapsilisä yh-korotuksineen jaettuna kahdella = (320 - 135) : 2 = 92,50 e/kk/lapsi => kolmesta lapsesta yhteensä siis 277,50
Ja seuraavaksi otetaan aivan identtinen tapaus, paitsi että nainen on lähtenyt hyvin toimeentulevan juristin matkaan ja täräyttävät välittömästi naimisiin ... eli nainen ei tietenkään ole oikeutettu yh-lisään (ja nyt perheessä todellakin olisi viisi henkilöä, mistä koko case:sisi lähti rakentumaan, ontuvasti).
Logiikkasi mukan etävanhempa maksaisi nyt :
lapsen kulut - lapsilisä ilman yh-korotusta jaettuna kahdella = (320 - 100) : 2 = 110 e/kk/lapsi
kolmesta lapsesta yhteensä siis 330 euroa !!!
Eli samoista lapsista 52,50 e/kk pitäisi maksaa enemmän KUIN jos asuisivat yh-äidin kanssa.
--------------------
Mikäli tuon oikeutuksen kykenet perustelemaan, niin aikamoinen Guri olet ! Ja kerro ihmeessä jos olen "jälleen" tulkinnut sinua väärin.
M.O.T.>>... eipä tämä matematiikka tässä kovin monimutkaista ole, ero tulee periaatteesta käsitellä yksinhuoltajalisää -- katsotaanko se osaksi yhteiskunnan tukea lapselle, vai lapsilisän ohessa maksettavaksi tueksi yh:lle. Tästä siis keskustelemme.>>
Jep. Taidat olla keskustelun aiheesta oikeassa. Mutta vaikka lapsilisä otettaisiinkin huomioon esittämälläni tavalla, se ei kuitenkaan käytännössä johda kertomaasi lopputulokseen. Tilanteet tosin vaihtelevat, mutta esimerkkini alla antaa osviittaa.
Käytännön elämässä asia on näet niin, että yksinhuoltajan perheessä (ilman uutta kumppania) on ainoastaan yksi tulojen ansaitsija, jolloin yksinhuoltajan maksettavaksi koituvat menot ovat suuremmat, mistä taas seuraa vanhempien elatusvastuun jakautumisen johdosta (yh:n käteen jäävä tulo pienenee) se, että elatusmaksutkin ovat tällöin suuremmat.
>>"But for the arguments sake", otetaan esimerkki joka mielestäni osoittaa kuinka epäjohdonmukainen tulkintsi yh-lisästä on, ja mihin se johtaa. Josko tämä avaisi silmäsi *epäilee*. >>
Esimerkkisi ei siis avaa silmiäni kuin teoriassa. Toki laskelmasi johtaa selvästi korkeampiin elatusmaksuihin, jos eronnut menee uuteen suhteeseen eikä tästä aiheutuvaa menojen vähentymistä huomioida.
Otetaan esimerkki:
A on eronnut ja elättää kolme lasta yksinhuoltajana, mutta uuden miehen/naisen rinnalla. Perheen asumismenot ovat 1 000 e/kk, josta kumppani maksaa puolet, joten yh maksaa 500 e/kk. Yh:n välttämättömiksi elinkustannuksiksi voitaneen laskea vaikkapa 400 e/kk. Lasten tarve on 960 e/kk (kuten ennenkin).
Yh ja hänen ex tienaavat yhtä paljon netto, esim. 2 000 e/kk. Miehen asumismenot ovat 700 e/kk (asuu kaksiossa lasten tapaamisten takia) ja välttämättömät elinkustannukset 470 e/kk (yksinasuvan kustannukset ovat korkeammat kuin parisuhteessa asuvalla).
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (1100 830) = 0.43
Ex:n osuus lasten elatuksesta on siis 43 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.43 = 283,80 e/kk kaikki lapset yhteensä.
Jos teet vertailun aiemmassa esimerkissä olleeseen 277,50 e/kk:hon eroa tulee ex:än tappioksi (elari nousee) vielä reilu kuusi euroa kuukaudessa. Eli melkein sama lopputulos. Lapsilisän yh-korotus kompensoi siis aika hyvin esimerkissäni ilman kumppania asuvan yh:n menonlisäyksen. Ex:ltä vaadittava elatusmaksu ei juuri muutu, vaikka yh kimppaan muuttaisikin.
Esimerkki on lisäksi hieman poikkeava sikäli, että jos yh asuisi samassa asunnossa (vuokra 1000 e/kk) ilman kumppania niin laskelma olisi seuraava:
Yh: 2000 - 1000 - 470 = 530 e/kk
Ex: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (530 830) = 0.61
Ex:n maksuosuus kasvaa 61 %:iin eikä jää 50 %:iin kuten aiemmassa esimerkissä oli tilanne (50/50).
Elatusapu: (960 - 405) x 0.61 = 338,55 e/kk
Tämä viimeisin laskelma soittaa, että jos yh asuu yksin, elatusmaksu voi olla selkeästi korkeampi kuin kumppanin kanssa asuessa.
338,55 - 283,80 = 54,75 e/kk enemmän kuin yh:n asuessa uuden kanssa kimpassa. Ero johtuu tietenkin siitä, miten asumismenot huomioidaan ja mitä hyväksytään KOHTUULLISIKSI asumismenoiksi. Onko oikein, että yh asuu kolmen lapsen kanssa 1000 e/kk vuokralla? - M36
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
>>... eipä tämä matematiikka tässä kovin monimutkaista ole, ero tulee periaatteesta käsitellä yksinhuoltajalisää -- katsotaanko se osaksi yhteiskunnan tukea lapselle, vai lapsilisän ohessa maksettavaksi tueksi yh:lle. Tästä siis keskustelemme.>>
Jep. Taidat olla keskustelun aiheesta oikeassa. Mutta vaikka lapsilisä otettaisiinkin huomioon esittämälläni tavalla, se ei kuitenkaan käytännössä johda kertomaasi lopputulokseen. Tilanteet tosin vaihtelevat, mutta esimerkkini alla antaa osviittaa.
Käytännön elämässä asia on näet niin, että yksinhuoltajan perheessä (ilman uutta kumppania) on ainoastaan yksi tulojen ansaitsija, jolloin yksinhuoltajan maksettavaksi koituvat menot ovat suuremmat, mistä taas seuraa vanhempien elatusvastuun jakautumisen johdosta (yh:n käteen jäävä tulo pienenee) se, että elatusmaksutkin ovat tällöin suuremmat.
>>"But for the arguments sake", otetaan esimerkki joka mielestäni osoittaa kuinka epäjohdonmukainen tulkintsi yh-lisästä on, ja mihin se johtaa. Josko tämä avaisi silmäsi *epäilee*. >>
Esimerkkisi ei siis avaa silmiäni kuin teoriassa. Toki laskelmasi johtaa selvästi korkeampiin elatusmaksuihin, jos eronnut menee uuteen suhteeseen eikä tästä aiheutuvaa menojen vähentymistä huomioida.
Otetaan esimerkki:
A on eronnut ja elättää kolme lasta yksinhuoltajana, mutta uuden miehen/naisen rinnalla. Perheen asumismenot ovat 1 000 e/kk, josta kumppani maksaa puolet, joten yh maksaa 500 e/kk. Yh:n välttämättömiksi elinkustannuksiksi voitaneen laskea vaikkapa 400 e/kk. Lasten tarve on 960 e/kk (kuten ennenkin).
Yh ja hänen ex tienaavat yhtä paljon netto, esim. 2 000 e/kk. Miehen asumismenot ovat 700 e/kk (asuu kaksiossa lasten tapaamisten takia) ja välttämättömät elinkustannukset 470 e/kk (yksinasuvan kustannukset ovat korkeammat kuin parisuhteessa asuvalla).
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (1100 830) = 0.43
Ex:n osuus lasten elatuksesta on siis 43 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.43 = 283,80 e/kk kaikki lapset yhteensä.
Jos teet vertailun aiemmassa esimerkissä olleeseen 277,50 e/kk:hon eroa tulee ex:än tappioksi (elari nousee) vielä reilu kuusi euroa kuukaudessa. Eli melkein sama lopputulos. Lapsilisän yh-korotus kompensoi siis aika hyvin esimerkissäni ilman kumppania asuvan yh:n menonlisäyksen. Ex:ltä vaadittava elatusmaksu ei juuri muutu, vaikka yh kimppaan muuttaisikin.
Esimerkki on lisäksi hieman poikkeava sikäli, että jos yh asuisi samassa asunnossa (vuokra 1000 e/kk) ilman kumppania niin laskelma olisi seuraava:
Yh: 2000 - 1000 - 470 = 530 e/kk
Ex: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (530 830) = 0.61
Ex:n maksuosuus kasvaa 61 %:iin eikä jää 50 %:iin kuten aiemmassa esimerkissä oli tilanne (50/50).
Elatusapu: (960 - 405) x 0.61 = 338,55 e/kk
Tämä viimeisin laskelma soittaa, että jos yh asuu yksin, elatusmaksu voi olla selkeästi korkeampi kuin kumppanin kanssa asuessa.
338,55 - 283,80 = 54,75 e/kk enemmän kuin yh:n asuessa uuden kanssa kimpassa. Ero johtuu tietenkin siitä, miten asumismenot huomioidaan ja mitä hyväksytään KOHTUULLISIKSI asumismenoiksi. Onko oikein, että yh asuu kolmen lapsen kanssa 1000 e/kk vuokralla?On totta, että jokainen tapaus on erilainen. Sen vuoksi me molemmat voimme keksiä loputtomiin esimerkkejä rakentamalla mielikuvituksellisia "kohtaloita" ...
- yh äiti oasuu omassa maksetussa talossa, sen mukaan laskettu elarit ja näkemyksesi mukaan yh-lisä huomioitu lasten elatuksen tueksi. Ottaa hampuusin, eli asumiskustannukset eivät suinkaan puolitu... mutta lasten elatukseen tuleva rahamäärä putoaa... väärät ihmiset kärsivät.
- etävanhempi muuttaa asumaan uuden puolison kanssa ... logiikkasi mukaan hänen maksukykynsä paranee, joten elareiden määrää nostettava automaattisesti... nyt sanot varmaan "onko muutos merkittävä" ... mutta eihän muutoksen rahallista vaikutusta katsota yh-lisän poistumisessakaan (on/off).
Voisihan näitä keksiä ... mutta periaate säilyy, etkä ole onnistunut minua siinä vakuuttamaan toisin. Ja alkuperäisen esimerkinhän jo värititkin muuksi mistä lähdettiin. Siis,
yh-lisä äidille, lapsilisä lapsille ... yh-lisän poistuminen ei harkinnanvaraista. Jos se otettu osaksi lapsen elatusta, syntyy "elatuksentarveleikkuri" (ao. lisän verran) mikä tunnoton sille minkä valinnan esim. äiti on tehnyt uuden puolison valinnassa. Peräänkuuluttamasi harkinta ja tilanteiden yksilöllisyys ei toteudu.
Yh-lisä laskettava toki sitä saavan nettotuloihin tai maksukykyyn. - Laki niin kuin luetaan
M36 kirjoitti:
On totta, että jokainen tapaus on erilainen. Sen vuoksi me molemmat voimme keksiä loputtomiin esimerkkejä rakentamalla mielikuvituksellisia "kohtaloita" ...
- yh äiti oasuu omassa maksetussa talossa, sen mukaan laskettu elarit ja näkemyksesi mukaan yh-lisä huomioitu lasten elatuksen tueksi. Ottaa hampuusin, eli asumiskustannukset eivät suinkaan puolitu... mutta lasten elatukseen tuleva rahamäärä putoaa... väärät ihmiset kärsivät.
- etävanhempi muuttaa asumaan uuden puolison kanssa ... logiikkasi mukaan hänen maksukykynsä paranee, joten elareiden määrää nostettava automaattisesti... nyt sanot varmaan "onko muutos merkittävä" ... mutta eihän muutoksen rahallista vaikutusta katsota yh-lisän poistumisessakaan (on/off).
Voisihan näitä keksiä ... mutta periaate säilyy, etkä ole onnistunut minua siinä vakuuttamaan toisin. Ja alkuperäisen esimerkinhän jo värititkin muuksi mistä lähdettiin. Siis,
yh-lisä äidille, lapsilisä lapsille ... yh-lisän poistuminen ei harkinnanvaraista. Jos se otettu osaksi lapsen elatusta, syntyy "elatuksentarveleikkuri" (ao. lisän verran) mikä tunnoton sille minkä valinnan esim. äiti on tehnyt uuden puolison valinnassa. Peräänkuuluttamasi harkinta ja tilanteiden yksilöllisyys ei toteudu.
Yh-lisä laskettava toki sitä saavan nettotuloihin tai maksukykyyn.Niin. Suolla tällainen keskustelu hyllyy ilman konkreettisia lukuja. Ja niitähän ei alkuperäisen kirjoittajakaan antanut (oli vain nettotulot, ei asumiskuluja yms.).
>> etävanhempi muuttaa asumaan uuden puolison kanssa ... logiikkasi mukaan hänen maksukykynsä paranee, joten elareiden määrää nostettava automaattisesti... >>
Siis elari ei sinänsä uuden kumppanin myötä juurikaan muutu. Kuten kirjoitin:
"Jos teet vertailun aiemmassa esimerkissä olleeseen 277,50 e/kk:hon eroa tulee ex:än tappioksi (elari nousee) vielä reilu kuusi euroa kuukaudessa. Eli melkein sama lopputulos. Lapsilisän yh-korotus kompensoi siis aika hyvin esimerkissäni ilman kumppania asuvan yh:n menonlisäyksen. Ex:ltä vaadittava elatusmaksu ei juuri muutu, vaikka yh kimppaan muuttaisikin."
Elari siis pelkästä muuttamisen vaikutuksesta "alkuperäisessä esimerkissä" nousi noin kuusi euroa per kk. Tällä ei lie käytännön merkitystä. Mutta jos itse asumisjärjestelyt muuttuu, niin koko pakka voi mennä uusiksi.
>>Voisihan näitä keksiä ... mutta periaate säilyy, etkä ole onnistunut minua siinä vakuuttamaan toisin.>>
En uskonutkaan. Nämä elariasiat ovat sellaisia, että jokaisella on niistä oma "totuus", jota ei kukaan koskaan muuta miksikään olipa argumentit mitä hyvänsä.
Mutta käytiinpähän näkemysten vaihtoa :)) - M36
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
Niin. Suolla tällainen keskustelu hyllyy ilman konkreettisia lukuja. Ja niitähän ei alkuperäisen kirjoittajakaan antanut (oli vain nettotulot, ei asumiskuluja yms.).
>> etävanhempi muuttaa asumaan uuden puolison kanssa ... logiikkasi mukaan hänen maksukykynsä paranee, joten elareiden määrää nostettava automaattisesti... >>
Siis elari ei sinänsä uuden kumppanin myötä juurikaan muutu. Kuten kirjoitin:
"Jos teet vertailun aiemmassa esimerkissä olleeseen 277,50 e/kk:hon eroa tulee ex:än tappioksi (elari nousee) vielä reilu kuusi euroa kuukaudessa. Eli melkein sama lopputulos. Lapsilisän yh-korotus kompensoi siis aika hyvin esimerkissäni ilman kumppania asuvan yh:n menonlisäyksen. Ex:ltä vaadittava elatusmaksu ei juuri muutu, vaikka yh kimppaan muuttaisikin."
Elari siis pelkästä muuttamisen vaikutuksesta "alkuperäisessä esimerkissä" nousi noin kuusi euroa per kk. Tällä ei lie käytännön merkitystä. Mutta jos itse asumisjärjestelyt muuttuu, niin koko pakka voi mennä uusiksi.
>>Voisihan näitä keksiä ... mutta periaate säilyy, etkä ole onnistunut minua siinä vakuuttamaan toisin.>>
En uskonutkaan. Nämä elariasiat ovat sellaisia, että jokaisella on niistä oma "totuus", jota ei kukaan koskaan muuta miksikään olipa argumentit mitä hyvänsä.
Mutta käytiinpähän näkemysten vaihtoa :))... kommenttisi näkemykseeni siitä, että elareiden pitäisi nousta jos ETÄvanhempi muuttaa yksiin uuden puolison kanssa jos LÄHIvanhemmankin status muuttuu (yh-lisä lakkaa).
Yritän uudestaan, esimerkkiäsi lainatakseni :
Lähivanhempi uusi kumppani", sinkku "etä"
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (1100 830) = 0.43
Ex:n osuus lasten elatuksesta on siis 43 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.43 = 283,80 e/kk kaikki lapset yhteensä.
MUTTA sitten etävanhempakin löytää kumppanin ja muuttavat asumaan kuten lähivanhempikin (tilanteet siis identtiset nyt) :
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Maksuvarojen suhde: 1100 : (1100 1100) = 0.50
Ex:n osuus lasten elatuksesta nyt siis 50 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.50 = 330 e/kk kaikki lapset yhteensä. Eli, kun uusi puoliso löytyy, niin elareita korotetaan lähes 50 e/kk?
Nyt toivottavasti selvensin sen ajatuksen minkä aikaisemmin olin huonosti selittänyt.
Seuraa kysymys :
Kun kerran yh-lisän loppuminen on automaatti, ja haluat tulkita sen olennaiseksi osaksi elatusmaksujen muodostumista. NIIN millä perusteella ei olisi oikein käyttää samanlaista tunnotonta auttomaattia etävanhemman maksamiin elareihin jos hän lakkaa olemasta sinkku?
Seuraa oikea vastaus :
Koska koko ongelmaa ei ole, kun yh-lisä tulkitaan sitä saavan nettotuloksi, eikä osaksi yhteiskunnan tukea lapsen elatukseen.
Lisäksi :
Yleensä elarit määritetään tilanteessa, missä molemmat vanhemmat "sinkkuja", sen jälkeen tapahtuu uusi pariutuminen ... jos yh-lisä katsottu lapsen elatuksen tarpeen "tulorahoitukseksi" (kuten elaritkin), niin elarisopimuksiahan pitäisi olla kokoajan virittämässä.
Kommenttisi
No en minäkään ! ;-) - Alkuperäinen
M36 kirjoitti:
... kommenttisi näkemykseeni siitä, että elareiden pitäisi nousta jos ETÄvanhempi muuttaa yksiin uuden puolison kanssa jos LÄHIvanhemmankin status muuttuu (yh-lisä lakkaa).
Yritän uudestaan, esimerkkiäsi lainatakseni :
Lähivanhempi uusi kumppani", sinkku "etä"
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (1100 830) = 0.43
Ex:n osuus lasten elatuksesta on siis 43 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.43 = 283,80 e/kk kaikki lapset yhteensä.
MUTTA sitten etävanhempakin löytää kumppanin ja muuttavat asumaan kuten lähivanhempikin (tilanteet siis identtiset nyt) :
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Maksuvarojen suhde: 1100 : (1100 1100) = 0.50
Ex:n osuus lasten elatuksesta nyt siis 50 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.50 = 330 e/kk kaikki lapset yhteensä. Eli, kun uusi puoliso löytyy, niin elareita korotetaan lähes 50 e/kk?
Nyt toivottavasti selvensin sen ajatuksen minkä aikaisemmin olin huonosti selittänyt.
Seuraa kysymys :
Kun kerran yh-lisän loppuminen on automaatti, ja haluat tulkita sen olennaiseksi osaksi elatusmaksujen muodostumista. NIIN millä perusteella ei olisi oikein käyttää samanlaista tunnotonta auttomaattia etävanhemman maksamiin elareihin jos hän lakkaa olemasta sinkku?
Seuraa oikea vastaus :
Koska koko ongelmaa ei ole, kun yh-lisä tulkitaan sitä saavan nettotuloksi, eikä osaksi yhteiskunnan tukea lapsen elatukseen.
Lisäksi :
Yleensä elarit määritetään tilanteessa, missä molemmat vanhemmat "sinkkuja", sen jälkeen tapahtuu uusi pariutuminen ... jos yh-lisä katsottu lapsen elatuksen tarpeen "tulorahoitukseksi" (kuten elaritkin), niin elarisopimuksiahan pitäisi olla kokoajan virittämässä.
Kommenttisi
No en minäkään ! ;-)Tässäpä näitä meidän todellisia tietoja, laskekaa molemmat oman tapanne mukaan ja katsotaan miten käy.
Minun nettotulot noin 2300 euroa/kk,
lapsilisät kolmesta lisättynä yh-korotus noin 400 euroa,
asumiskulut noin 1000 euroa/kk (laina, sähkö, vesi).
Puolison nettotulot noin 1300 euroa/kk,
asumiskulut noin 400 euroa/kk (vuokra, sähkö, vesi).
Jäikö jotain kuluja vielä mainitsematta? - Laki niin kuin luetaan
M36 kirjoitti:
... kommenttisi näkemykseeni siitä, että elareiden pitäisi nousta jos ETÄvanhempi muuttaa yksiin uuden puolison kanssa jos LÄHIvanhemmankin status muuttuu (yh-lisä lakkaa).
Yritän uudestaan, esimerkkiäsi lainatakseni :
Lähivanhempi uusi kumppani", sinkku "etä"
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 700 - 470 = 830 e/kk
Maksuvarojen suhde: 830 : (1100 830) = 0.43
Ex:n osuus lasten elatuksesta on siis 43 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.43 = 283,80 e/kk kaikki lapset yhteensä.
MUTTA sitten etävanhempakin löytää kumppanin ja muuttavat asumaan kuten lähivanhempikin (tilanteet siis identtiset nyt) :
Yh:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Ex:n maksuvara: 2000 - 500 - 400 = 1100 e/kk
Maksuvarojen suhde: 1100 : (1100 1100) = 0.50
Ex:n osuus lasten elatuksesta nyt siis 50 %.
Elatusapu saadaan (960 - 300) x 0.50 = 330 e/kk kaikki lapset yhteensä. Eli, kun uusi puoliso löytyy, niin elareita korotetaan lähes 50 e/kk?
Nyt toivottavasti selvensin sen ajatuksen minkä aikaisemmin olin huonosti selittänyt.
Seuraa kysymys :
Kun kerran yh-lisän loppuminen on automaatti, ja haluat tulkita sen olennaiseksi osaksi elatusmaksujen muodostumista. NIIN millä perusteella ei olisi oikein käyttää samanlaista tunnotonta auttomaattia etävanhemman maksamiin elareihin jos hän lakkaa olemasta sinkku?
Seuraa oikea vastaus :
Koska koko ongelmaa ei ole, kun yh-lisä tulkitaan sitä saavan nettotuloksi, eikä osaksi yhteiskunnan tukea lapsen elatukseen.
Lisäksi :
Yleensä elarit määritetään tilanteessa, missä molemmat vanhemmat "sinkkuja", sen jälkeen tapahtuu uusi pariutuminen ... jos yh-lisä katsottu lapsen elatuksen tarpeen "tulorahoitukseksi" (kuten elaritkin), niin elarisopimuksiahan pitäisi olla kokoajan virittämässä.
Kommenttisi
No en minäkään ! ;-)Hups. Luinpa huonosti aiemman kommenttisi. Puhuitkin siinä ETÄvanhemman muuttamisesta. Pahoittelen sekaannusta. Etän muuttaminen on ihan eri juttu ja lapsen vanhemman muuttamisen vaikutuksesta on muistaakseni käytykin aiemmin keskustelua lakipalstalla (yleisellä tasolla).
>>NIIN millä perusteella ei olisi oikein käyttää samanlaista tunnotonta auttomaattia etävanhemman maksamiin elareihin jos hän lakkaa olemasta sinkku?>>
Niin. Teet hyvän kysymyksen. Ja vastaan siihen, että miksi ei olisi oikein nostaa etävanhemman maksamia elatusapumaksuja, kun hänen elatuskykynsä paranee muutettuaan yhteen uuden tuloja ansaitsevan (huomioi kumppanin maksukyky) ihmisen kanssa. Tottakai etän elatuskyvyn parantuessa elareita nostetaan.
>>Koska koko ongelmaa ei ole, kun yh-lisä tulkitaan sitä saavan nettotuloksi, eikä osaksi yhteiskunnan tukea lapsen elatukseen.>>
Siis eihän tässä mitään ongelmaa ole ollut, jos seurataan minun ajatuskulkuani yh-lisästä. Lähivanhempi menettää julkisista varoista saadun kompensaation, kun muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen -> pääsääntöisesti ei muutosta kykyyn huolehtia lasten elatuksesta omalta osaltaan, koska lähin menojen vähentyminen korvautuu menetetyllä lapsilisän yh-korotuksella (eli lähin tulotkin vähenee).
Etävanhemman muuttaminen uuden kumppanin kanssa yhteen vähentää hänen menojaan -> kyky huolehtia lasten elatuksesta paranee ja elatusmaksuja voidaan korottaa.
Asiahan on niin, että lapsilisä maksetaan lähivanhemmalle ja yh-korotus vaikuttaa ainoastaan silloin kuin LÄHIvanhempi hankkii uuden avo/aviosuhteen itselleen. Etävanhemmalla ei ole tätä oikeutta ja näin ollen lain edessä etä- ja lähivanhemmat eivät ole tässä suhteessa tasa-arvoisessa asemassa. Jos haluat tähän muutosta, pitäisi lainsäädäntöön muodostaa joitakin etävanhemman taloudellisen tuen muotoja. Mitä ne olisivat ja olisiko sellaisiin resursseja? En tiedä. Nyt laki tuntee vain lähihuoltajalle maksettavan yh-lisän silloin, kun tämä asuu ainoastaan lasten kanssa kimpassa.
>>Lisäksi :
Yleensä elarit määritetään tilanteessa, missä molemmat vanhemmat "sinkkuja", sen jälkeen tapahtuu uusi pariutuminen ... jos yh-lisä katsottu lapsen elatuksen tarpeen "tulorahoitukseksi" (kuten elaritkin), niin elarisopimuksiahan pitäisi olla kokoajan virittämässä.>>
Kumpikin tiedämme tähän vastauksen. Elatusjärjestelmän jäykkyyden vuoksi toinen vanhemmista voi torjua alituiseen tehtävät elatusavun muutosvaatimukset. Laki edellyttää olennaisia muutoksia olosuhteissa, mitä pelkästään yhteen muuttaminen uuden kumppanin kanssa ei ole. Tätä kommentoin aiemmin lakipalstallakin. - Laki niin kuin luetaan
Alkuperäinen kirjoitti:
Tässäpä näitä meidän todellisia tietoja, laskekaa molemmat oman tapanne mukaan ja katsotaan miten käy.
Minun nettotulot noin 2300 euroa/kk,
lapsilisät kolmesta lisättynä yh-korotus noin 400 euroa,
asumiskulut noin 1000 euroa/kk (laina, sähkö, vesi).
Puolison nettotulot noin 1300 euroa/kk,
asumiskulut noin 400 euroa/kk (vuokra, sähkö, vesi).
Jäikö jotain kuluja vielä mainitsematta?Puuttuu vielä lasten iät ja heidän mahdolliset erityistarpeet sekä mahdollinen päivähoitomaksu, joka ei sisälly tilastokeskuksen keskiarvolukuun.
Mutta laskelma voisi olla esim:
Lähivanhemman maksuvara:
2300 - 1000 - 470 = 830 e/kk
Etävanhemman maksuvara:
1300 - 400 - 470 = 430 e/kk
Maksuvarojen suhde etävanhemman kannalta:
430 : (830 430) = 34 %
Lapsen tarve keskimäärin (3 lasta) 320 e /kk, joten etän elatusvastuu yhdestä lapsesta on:
(320 - 135) x 0,34 = 62,90 e/kk
Yhteensä elatusapu on 3 x 62,90 = 188,70 e/kk.
Jos summa tuntuu pieneltä, se johtuu siitä, että tässä tapauksessa lähivanhemman elatusvastuu on 66 % lasten tarpeista (=366,30 e /kk yhteensä).
Laskelman mukainen elatusapu ei oikeuta lähivanhempaa kunnaliseen elatustukeen, koska etän maksukyky (430 e/kk) riittää maksamaan kolmen lapsen elatustuen suuruisen elatusavun eli 3 x 118,15 = 354,45 e/kk. Jos etän maksuvara olisi alle tämän luvun, syntyisi lähivanhemmalle oikeus elatustukeen. - Alkuperäinen
Laki niin kuin luetaan kirjoitti:
Puuttuu vielä lasten iät ja heidän mahdolliset erityistarpeet sekä mahdollinen päivähoitomaksu, joka ei sisälly tilastokeskuksen keskiarvolukuun.
Mutta laskelma voisi olla esim:
Lähivanhemman maksuvara:
2300 - 1000 - 470 = 830 e/kk
Etävanhemman maksuvara:
1300 - 400 - 470 = 430 e/kk
Maksuvarojen suhde etävanhemman kannalta:
430 : (830 430) = 34 %
Lapsen tarve keskimäärin (3 lasta) 320 e /kk, joten etän elatusvastuu yhdestä lapsesta on:
(320 - 135) x 0,34 = 62,90 e/kk
Yhteensä elatusapu on 3 x 62,90 = 188,70 e/kk.
Jos summa tuntuu pieneltä, se johtuu siitä, että tässä tapauksessa lähivanhemman elatusvastuu on 66 % lasten tarpeista (=366,30 e /kk yhteensä).
Laskelman mukainen elatusapu ei oikeuta lähivanhempaa kunnaliseen elatustukeen, koska etän maksukyky (430 e/kk) riittää maksamaan kolmen lapsen elatustuen suuruisen elatusavun eli 3 x 118,15 = 354,45 e/kk. Jos etän maksuvara olisi alle tämän luvun, syntyisi lähivanhemmalle oikeus elatustukeen.Lasten iät 7, 5 ja 2 vuotta, hoitomaksut 350 euroa/kk, ei muita erityistarpeita.
- M36
Oletan että tapauksessasi on kolme lasta ... eli, olet asiantuntija "pesueesi" kustannuksista, ja ovatko ne alemmat kuin kun heitä yksi tai kaksi (kokemusta siitäkin, elleivät ole kolmoset). Mutta voisi kuvitella että ruokakustannuksista, mahdollisesti joissakin vaatemenoissa ja leikkikaluissa voi "synergiaetua" syntyä. Jos aivan tarkkaan halutaan laskea, niin tarkastellaan kunkin lapsen todelliset kulut hankintoinneen, ne lasketaan yhteen ja jaetaan kolmella (könttäsumma mahdoton elleivät kolmosia, koska 18 tulee plakkariin eri aikoihin).
Ja jos ihan pattitilanteeseen vanhempien kesken arviointi ajautuu, niin kai jokin ohjenuora voi olla kaava mitä toimeentulotuen määrityksessä käytetään yhteiskunnan suunnalta. Toisesta lapsesta maksettava tuki on 5% pienempi kuin ensimmäisestä, ja kolmannesta 10% pienempi kuin ensimmäisestä.- ???
ihmettä sä teet työkses kun sulla on aikaa tollasia laskelmia tehdä? (Kirjoittelet kyllä hyviä ja asiallisia kommentteja)
- M36
??? kirjoitti:
ihmettä sä teet työkses kun sulla on aikaa tollasia laskelmia tehdä? (Kirjoittelet kyllä hyviä ja asiallisia kommentteja)
... uravalintakysymys :-)) ... ei, en elä verorahoillanne (lue: virkamies)
noh, ei ole 8 - 16 työ, hyvin paljon etätyötä kotona... ja irrottaa ajatuksia työstä (ettei puudu) kun päästää mielen täysin muuhun hetkeksi. Toiset käy typakalla.
Toisekseen, en kirjoita kaksisormijärjestelmällä ja ajatus lentää vauhdilla.
Joskus kun on aikaa kirjoittaa, kykenen puristamaan lyhyenkin tekstin aikaiseksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1776660- 322382
- 1872129
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101403Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1171389- 731097
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241057Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,291029Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty44961Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke11924