Selvähän tämä

Onhan se toisaalta pikku huppelissa hauskempaa laihduttaa.

A.Suhola kirjoitti:

Onhan se toisaalta pikku huppelissa hauskempaa laihduttaa.

Etenkin jos polttaa vain vähäpäästöisiä kevytsavukkeita.

Kevytmaito ei paljoa paina.

A.Suhola kirjoitti:

Onhan se toisaalta pikku huppelissa hauskempaa laihduttaa.

Ja tiukan paikan tullen parasta on panna liha piiloon.

"Oli vähällä, ettei Suomen armeija joutunut sodan aikana aloittamaan toisen rintaman sotaa. Päämaja suunnitteli omien sotilaiden hyökkäystä maataloihin takavarikoimaan viljaa, lihaa, maitoa, voita ja kananmunia.

Talonpojat kätkivät tuotteensa ja myivät ne mustassa pörssissä kiskurihintaan. Armeijan ja siviilien oli vaikea saada elintarvikkeita säännöstelyhintaan, eikä kaupoissa ollut aina peruselintarvikkeita edes säännöstelykortteja vastaan.

Maaseudulla poliisit katselivat läpi sormien säännöstelyrikkomuksia. Maanviljelijöiden poikina poliisit olivat pikemminkin osa mustaa pörssiä.

Sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn vaikeuksista saa hyvän kuvan Untamo Utrion uudesta kirjasta Kotirintama kestää, jonka hänen jälkeläisensä ovat toimittaneet. Utrio toimi kansanhuollon tiedotuspäällikkönä ja näki läheltä kaikki elintarvikehuollon ongelmat.

Vaikka Suomi näki nälkää, se ei kokenut nälänhätää. Kun suomalaiset maanviljelijät pimittivät ruokaa, Suomi joutui turvautumaan Hitlerin Saksan elintarvikkeisiin, jotka oli usein ryöstetty sen miehittämistä maista.

Suomalaiset söivät ukrainalaista viljaa tai tanskalaista voita. Saksa kiristi Suomea elintarviketoimituksilla. Ne jotka kuvittelevat, että Suomi olisi voinut irtautua sodasta jo 1943, eivät ajattele sitä, että edessä olisi ollut nälänhätä ja joukkokuolemat, kun Saksa olisi lopettanut elintarviketoimitukset.

Sodan aikana Suomella ei ollut meriyhteyksiä Itämeren ulkopuolelle, joten se oli täysin Saksan avun armoilla.

Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.

Viranomaiset eivät juuri puuttuneet maanviljelijöiden harjoittamaan salakauppaan, sillä syytteet olisi pitänyt nostaa satojatuhansia viljelijöitä vastaan. Maalaisliittolaiset kansanhuoltoministeritkin taistelivat viljelijöiden etujen puolesta, vaikka se merkitsi muille nälkää.

Kun tänä päivänä vaaditaan, että Suomen maatalouden pitää olla niin laaja, että se pystyy kriisioloissa ruokkimaan kansan, herää epäluulo, että ahneet maanviljelijät eivät kuitenkaan toimita tuotteitaan kansalle tai armeijalle, jos musta pörssi tuottaa enemmän.

Utrion kirja on monin tavoin mainio ajankuva. Jo varhain syksyllä 1941 hän ennustaa, että Saksa häviää sodan. Tuohon aikaan Urho Kekkonenkin uskoi vielä Saksan aseiden voittoon, vaikka hänestä jälkeenpäin on tehty ensimmäisiä, jotka ennakoivat Saksan tappiota.

Kirjan huikea kuvitus kertoo monenlaisia asioita. Kun virkamiehet komennetaan talkoisiin maataloustöihin, heillä ei ole työvaatteita, vaan puku päällä ja solmio kaulassa nostetaan heiniä seipäälle. Tuleva kansanedustaja Margit Borg-Sundman on pellolla muodikkaassa mekossa ja korkokengissä.

Sotasensuuri oli kieltänyt julkaisemasta lehdissä kuvia korkeista saksalaisista upseereista, joita nyt nähdään runsaasti. Sellainenkin seikka kirjasta selviää, että ylihuomenna päättyvän tipattoman tammikuun otti käyttöön kansanhuoltoministeriö mainostoimiston ehdotuksesta tammikuussa 1943. "

Voi että.. kirjoitti:

Ja tiukan paikan tullen parasta on panna liha piiloon.

"Oli vähällä, ettei Suomen armeija joutunut sodan aikana aloittamaan toisen rintaman sotaa. Päämaja suunnitteli omien sotilaiden hyökkäystä maataloihin takavarikoimaan viljaa, lihaa, maitoa, voita ja kananmunia.

Talonpojat kätkivät tuotteensa ja myivät ne mustassa pörssissä kiskurihintaan. Armeijan ja siviilien oli vaikea saada elintarvikkeita säännöstelyhintaan, eikä kaupoissa ollut aina peruselintarvikkeita edes säännöstelykortteja vastaan.

Maaseudulla poliisit katselivat läpi sormien säännöstelyrikkomuksia. Maanviljelijöiden poikina poliisit olivat pikemminkin osa mustaa pörssiä.

Sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn vaikeuksista saa hyvän kuvan Untamo Utrion uudesta kirjasta Kotirintama kestää, jonka hänen jälkeläisensä ovat toimittaneet. Utrio toimi kansanhuollon tiedotuspäällikkönä ja näki läheltä kaikki elintarvikehuollon ongelmat.

Vaikka Suomi näki nälkää, se ei kokenut nälänhätää. Kun suomalaiset maanviljelijät pimittivät ruokaa, Suomi joutui turvautumaan Hitlerin Saksan elintarvikkeisiin, jotka oli usein ryöstetty sen miehittämistä maista.

Suomalaiset söivät ukrainalaista viljaa tai tanskalaista voita. Saksa kiristi Suomea elintarviketoimituksilla. Ne jotka kuvittelevat, että Suomi olisi voinut irtautua sodasta jo 1943, eivät ajattele sitä, että edessä olisi ollut nälänhätä ja joukkokuolemat, kun Saksa olisi lopettanut elintarviketoimitukset.

Sodan aikana Suomella ei ollut meriyhteyksiä Itämeren ulkopuolelle, joten se oli täysin Saksan avun armoilla.

Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.

Viranomaiset eivät juuri puuttuneet maanviljelijöiden harjoittamaan salakauppaan, sillä syytteet olisi pitänyt nostaa satojatuhansia viljelijöitä vastaan. Maalaisliittolaiset kansanhuoltoministeritkin taistelivat viljelijöiden etujen puolesta, vaikka se merkitsi muille nälkää.

Kun tänä päivänä vaaditaan, että Suomen maatalouden pitää olla niin laaja, että se pystyy kriisioloissa ruokkimaan kansan, herää epäluulo, että ahneet maanviljelijät eivät kuitenkaan toimita tuotteitaan kansalle tai armeijalle, jos musta pörssi tuottaa enemmän.

Utrion kirja on monin tavoin mainio ajankuva. Jo varhain syksyllä 1941 hän ennustaa, että Saksa häviää sodan. Tuohon aikaan Urho Kekkonenkin uskoi vielä Saksan aseiden voittoon, vaikka hänestä jälkeenpäin on tehty ensimmäisiä, jotka ennakoivat Saksan tappiota.

Kirjan huikea kuvitus kertoo monenlaisia asioita. Kun virkamiehet komennetaan talkoisiin maataloustöihin, heillä ei ole työvaatteita, vaan puku päällä ja solmio kaulassa nostetaan heiniä seipäälle. Tuleva kansanedustaja Margit Borg-Sundman on pellolla muodikkaassa mekossa ja korkokengissä.

Sotasensuuri oli kieltänyt julkaisemasta lehdissä kuvia korkeista saksalaisista upseereista, joita nyt nähdään runsaasti. Sellainenkin seikka kirjasta selviää, että ylihuomenna päättyvän tipattoman tammikuun otti käyttöön kansanhuoltoministeriö mainostoimiston ehdotuksesta tammikuussa 1943. "

Lue lisää

Törkeintä oli, että mustan pörssin maidostakin talonpojat kirnusivat ensin rasvan pois. Sitten myivät "kevytmaidon" myytiin normimaidon kilohinnalla, vaikka olisi kuulunut vähentää pois rasvan paino. Kaiken huipuksi vielä myivät rasvankin erikseen voina omalla kilohinnallaan.

Läpi sormien poliisit katselivat mustan pörssin ostajiakin. Heillehän olisi pitänyt tehdä samoin kuin huumeiden ostajillekin. Kyllä aikoihin on eletty.