Laitanpa tänne reposteltavaksi idean: mitä jos sisään tuleva korvausilma pientalossa otettaisiinkin ryömintätilasta?
Sen voisi oikein tehdyn, kuivan ja hoidetun ryömintätilan tapauksessa jopa ihan ottaa sieltä suoraan ei-radon-alueilla. Mutta tehdään hommasta hieman yleisempi ja sanotaan, että korvausilma tulee ulkoa ja vain kulkee ryömintätilassa pitkissä metalliputkissa, joissa on kondenssiveden poisto sekä sisä- että ulkopuolella.
Hyödyt talvella:
1) Tuloilman esilämmitys => pienempi energian kulutus.
2) Kylmät metalliset ilmaputket kondensoivat ryömintätilan kosteutta => kuivaavat ryömintätilaa.
3) kondenssiveden voisi suodatettuna johtaa tulilmaputken sisälle => kosteuttaa liian kuivaa tuloilmaa.
Hyödyt kesällä:
1) Tuloilman viilennys => energian säästö, kun ei tarvita ilmastointia
2) Lämpimän kesäilman kosteus kondensoituu kylmempiin ilmaputkiin => liian kostean tuloilman kuivatus.
3) Tuolimaputkien lämpö varastoituu ryömintätilaan talvea varten.
Toimisiko? Mitä ongelmia?
Sen voisi oikein tehdyn, kuivan ja hoidetun ryömintätilan tapauksessa jopa ihan ottaa sieltä suoraan ei-radon-alueilla. Mutta tehdään hommasta hieman yleisempi ja sanotaan, että korvausilma tulee ulkoa ja vain kulkee ryömintätilassa pitkissä metalliputkissa, joissa on kondenssiveden poisto sekä sisä- että ulkopuolella.
Hyödyt talvella:
1) Tuloilman esilämmitys => pienempi energian kulutus.
2) Kylmät metalliset ilmaputket kondensoivat ryömintätilan kosteutta => kuivaavat ryömintätilaa.
3) kondenssiveden voisi suodatettuna johtaa tulilmaputken sisälle => kosteuttaa liian kuivaa tuloilmaa.
Hyödyt kesällä:
1) Tuloilman viilennys => energian säästö, kun ei tarvita ilmastointia
2) Lämpimän kesäilman kosteus kondensoituu kylmempiin ilmaputkiin => liian kostean tuloilman kuivatus.
3) Tuolimaputkien lämpö varastoituu ryömintätilaan talvea varten.
Toimisiko? Mitä ongelmia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ihan sama miten imet, kosteus ainakin vähenee ja pakkanen pääsee 'puolilämpimään' jäähdyttämään alapohjan eristeitä.
maan lämpövaikutus minimaalinen, mieti ilmamäärää/tunti...
esilämmitys hoidetaan maapiirillä, jäähdytys maapiirillä, yhdellä vehkeellä, lämmittää taloa pitää kuitenkin yli 7kk vuodesta, jäähdyttää noin 1-4 viikkoa.
Ensin noista ilmamääristä: sekä asunnon että tuuletetun ryömintätilan ilman vaihtuvuuden tulee suositusten mukaan molempien olla vähintään 0,5/h (vaihto 2 tunnissa). Puisella alapohjalla ryömintätilassa enemmänkin -> 1/h. Kun asunnon ilmamäärä on noin 3 kertainen niin näiden suhde olisi tällöin jo 2/3. Aika lähellä toisiaan eli ilman putkia voisi lähes koko korvausilman ottaa ryömintätilasta ja samalla hoituu sen tuuletus hienosti.
Tuota kommenttiasi pakkasen pääsystä "puolilämpimään" ryömintätilaan en ymmärrä? Kyllä se on kuivalla pakkasilmalla joka tapauksessa tuuletettava jotta se kuivuisi (kesällä se ei kuivu vaan kostuu). Ei sen keskilämpötila silti pakkaselle mene, jos se on oikein tehty.
Kesällähän vanhoissa taloissa lattian alapuoliset tilat kuivataan. Talvella putket ovat visusti tukittuina. Näin on kotitalossani tehty yli 100 vuotta, ja hyvässä kunnossa talo on.
Niin että kun sinne, sanotaan vaikka 15 asteiseen, ryömintätilaan tulee kesällä 30 asteista 60% kosteuden omaavaa ilmaa niin se muka kuivuisi? Fysikan lakien mukaan se kyllä kastuu tuossa tapauksessa, kun se ilma jäähtyessään saavuttaa 100% kosteuden eli kastepisteen.
Vastaaavasti talvella, kun ryömintätila on vaikka sanotaan 3 asteinen ja sinne tuuletetaan -30 asteista 100% kosteuden omaavaa ilmaa niin se kuivuu. Koska tuon ulkolman suhteellinen kosteus romahtaa lämmetessään siellä ja se voi sitoa itseensä kosteutta.
Kesäilma +30 C ja 60% kosteus = 18 g vettä / m3
Talvi-ilma -30 ja 100% kosteus = 0,33 g vettä / m3
Ilmiön voi hyvin havaita, kun menee talvella pakkasella suoraan saunasta ulos: ihon pinta kuivuu hyvin nopeasti. Sen sijaan kesällä kun lämpötila on 20-30 C niin eipä kuivukkaan (ellei tuule kovasti).
Ääriarvoilla leikittely johtaa harhaan. Prosessit ovat jokseenkin hitaita.
Pitää muistaa vanhat, hyvät säännöt eli syksyllä, ei siis kesällä, kuivataan talonaluset ja kellarit, molemmat suljetaan suunnilleen lokakuussa ennen kovempia pakkasjaksoja.
Muuten muuten tulee ryömintätilan lämmön hyväksikäyttöön, siinä ei ole mitään järkeä.
Juu, olet oikeassa, keskimääräiset arvot ratkaisevat loppupeleissä. Tuuletettu ryömintätila periaatteessa kuivaa silloin, kun sen lämpötila on suurempi kuin ulkoilman (=tuuletusilma) keskimäärin. Ja taas kostuu kun sen lämpötila on alhaisempi kuin tuuletusilma keskimäärin. Näiden suhde määrää millä tasolla mennään.
Oheisen linkin esitteen sivulla 2 on hyvä kuva ryömintätilan kosteuskäyttäytymisestä eri vuodenaikoina (Ruotsissa mitattu. Mitään kuivaimia ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos tuuletus on riittävä).
http://www.kryotherm.fi/DST kuvat_pdf/Alapohjat.pdf