Mikä järkevin ratkaisu

Samoin sailguide näyttää, että sisämoottorilla varustetuissa Nord80:ssä on ollut S-vetolaite:
http://www.sailguide.com/search/infopage.php?boat_id=1015

Se on myös helpompi ja nopeampi asentaa kuin rakentaa moottoripeti, vannasputki, akselituki jne. Vetolaitteelle on tietääkseni saatavissa valmiita moottoripetejä.
Meinaatko muuten tehdä homman itse vai teettää?

vetolaite Nord80 kirjoitti:

Samoin sailguide näyttää, että sisämoottorilla varustetuissa Nord80:ssä on ollut S-vetolaite:
http://www.sailguide.com/search/infopage.php?boat_id=1015

Se on myös helpompi ja nopeampi asentaa kuin rakentaa moottoripeti, vannasputki, akselituki jne. Vetolaitteelle on tietääkseni saatavissa valmiita moottoripetejä.
Meinaatko muuten tehdä homman itse vai teettää?

Lue lisää

Kyllä teen itse. olen kahteen veneeseen akslivedon asentanut, se on tuttua hommaa. Ja eiköhän tuon saildrivenkin pedin kiinnilaminointi onnistu samoilla opeilla kuin moottoripukin teko akselivetoiseen.

northi_ kirjoitti:

Kyllä teen itse. olen kahteen veneeseen akslivedon asentanut, se on tuttua hommaa. Ja eiköhän tuon saildrivenkin pedin kiinnilaminointi onnistu samoilla opeilla kuin moottoripukin teko akselivetoiseen.

Lue lisää

tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa. yanmar 20gm20f s20 vetolaite tai VP2001 s120 . Molemmat glykoolikoneita ja vähillä tunneilla. Tehoissa tietysti eroa mutta varmaan vp,lläkin liikkuisi minkä tarvii. Mitä mieltä raati muuten?

vielä northi kirjoitti:

tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa. yanmar 20gm20f s20 vetolaite tai VP2001 s120 . Molemmat glykoolikoneita ja vähillä tunneilla. Tehoissa tietysti eroa mutta varmaan vp,lläkin liikkuisi minkä tarvii. Mitä mieltä raati muuten?

Lue lisää

no jos noista pitää valita niin ehdottomasti Yanmar. Luotettava kone jolla ajelee tuhansia tunteja ja helposti neljä viisi vuosikymmentä

Erityisesti nuo VP tuhat sarjan koneet on huonossa maineessa, ongelmia mm lämmönvaihtimissa ja monessa muussakin kohteessa

vielä northi kirjoitti:

tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa. yanmar 20gm20f s20 vetolaite tai VP2001 s120 . Molemmat glykoolikoneita ja vähillä tunneilla. Tehoissa tietysti eroa mutta varmaan vp,lläkin liikkuisi minkä tarvii. Mitä mieltä raati muuten?

Lue lisää

Minulla oli Nord, koneena MD 2010 s120. Marssivauhti 5 kn, 10 hp on riittävä mutta lisäteho ei haittaa, puolisen solmua saa lisää vauhtia pläkässä ja etenkin vasta-aaltoon etenee paremmin. Nortissa on nimittäin aika täyteläinen keula.

Konetila on ahdas, katso että jammu mahtuu ja voi huoltaa. Vm -78 ja uudemmissa kuulemma luukku myös sitlootan turkin kautta, jota vanhemmissa ei ollut. S-vetolaitteelle ne on suunniteltu. Taittolapapotkuria suosittelen ehdottomasti, sen verran alirikattu että jos kiinteä on vielä jarruttamassa niin moottoriajoa tulee turhaan.

Muutoin hieno paatti, hyvin rakennettu, merikelpoinen ja kompaktisti sisustettu. Perämoottoriversioita en ole nähnyt kuin tänä talvena Blocketissa yhden järkyttävän edullisen - ethän vaan sitä ostanut?

sy Aava kirjoitti:

Minulla oli Nord, koneena MD 2010 s120. Marssivauhti 5 kn, 10 hp on riittävä mutta lisäteho ei haittaa, puolisen solmua saa lisää vauhtia pläkässä ja etenkin vasta-aaltoon etenee paremmin. Nortissa on nimittäin aika täyteläinen keula.

Konetila on ahdas, katso että jammu mahtuu ja voi huoltaa. Vm -78 ja uudemmissa kuulemma luukku myös sitlootan turkin kautta, jota vanhemmissa ei ollut. S-vetolaitteelle ne on suunniteltu. Taittolapapotkuria suosittelen ehdottomasti, sen verran alirikattu että jos kiinteä on vielä jarruttamassa niin moottoriajoa tulee turhaan.

Muutoin hieno paatti, hyvin rakennettu, merikelpoinen ja kompaktisti sisustettu. Perämoottoriversioita en ole nähnyt kuin tänä talvena Blocketissa yhden järkyttävän edullisen - ethän vaan sitä ostanut?

Lue lisää

ei taida sama olla, näitä on muutama tuolla Ruotsin puolella vastaan tullut perämoottorilla. Nordin kuulemma pystyi ostamaan sellaisena 3/4 valmiina, runko ja sisustus oli nipussa, ei konetta ja sisällä ei verhoiluja ym. varusteita puutui.

northi_ kirjoitti:

ei taida sama olla, näitä on muutama tuolla Ruotsin puolella vastaan tullut perämoottorilla. Nordin kuulemma pystyi ostamaan sellaisena 3/4 valmiina, runko ja sisustus oli nipussa, ei konetta ja sisällä ei verhoiluja ym. varusteita puutui.

Lue lisää

Joo, meillä oli nortti 6 kesää, ja jonkun verran on tullut seurattua sekä uivia että myynnissä olevia. Ensimmäisen perämoottoriversion hoksasin tosiaan tänä talvena blocketissa (ei ole enää myynnissä). Itse asiassa luulin että ne kaikki olisivat olleet ns. veistämöllä (Nordverk AB) valmiiksi rakennettuja, sisäkuvien perusteella erot tiikkisisustuksessa ja sen laadussa ovat pieniä. Itse asiassa meidän Ruotsista ostetussa yksilössä oli mukana myös veneeseen uutena kuulunut astiasto (Gustavsbergs båtporslin) joten senkin perusteella kuvittelin toimitusten olleen valmiista ja hyvin varustellusta veneestä. Tilausdokumentti vuodelta -74 oli myös, ja siinä oli lueteltu toimitukseen kuuluvat yksityiskohdat, mm. tuo astiasto. Tuon ajan venetestien perusteella Nord oli kalliimpi kuin esim reilusti isompi Ohlson 29 tai Shipman. Meillä oli runko nro 21, eli ensimmäisen vuoden (-75) valmistussarjaa.

Nord tehtiin Lysekilissä, eli aika lailla lähellä kuulua Orustin laatuveneiden veistoaluetta, ja laatu vastaa hyvinkin tuon ajan HR tai Najad veistämöiden vastaavaa. Itse asiassa Nord on HR29:n pikkusisko, molemmat Enderleinin piirtämiä ja monissa yksityiskohdissa sekä rungon muodoissa että sisustuksessa on yhtäläisyyksiä.

Menestystä moottoriprojektiin!

sy Aava kirjoitti:

Joo, meillä oli nortti 6 kesää, ja jonkun verran on tullut seurattua sekä uivia että myynnissä olevia. Ensimmäisen perämoottoriversion hoksasin tosiaan tänä talvena blocketissa (ei ole enää myynnissä). Itse asiassa luulin että ne kaikki olisivat olleet ns. veistämöllä (Nordverk AB) valmiiksi rakennettuja, sisäkuvien perusteella erot tiikkisisustuksessa ja sen laadussa ovat pieniä. Itse asiassa meidän Ruotsista ostetussa yksilössä oli mukana myös veneeseen uutena kuulunut astiasto (Gustavsbergs båtporslin) joten senkin perusteella kuvittelin toimitusten olleen valmiista ja hyvin varustellusta veneestä. Tilausdokumentti vuodelta -74 oli myös, ja siinä oli lueteltu toimitukseen kuuluvat yksityiskohdat, mm. tuo astiasto. Tuon ajan venetestien perusteella Nord oli kalliimpi kuin esim reilusti isompi Ohlson 29 tai Shipman. Meillä oli runko nro 21, eli ensimmäisen vuoden (-75) valmistussarjaa.

Nord tehtiin Lysekilissä, eli aika lailla lähellä kuulua Orustin laatuveneiden veistoaluetta, ja laatu vastaa hyvinkin tuon ajan HR tai Najad veistämöiden vastaavaa. Itse asiassa Nord on HR29:n pikkusisko, molemmat Enderleinin piirtämiä ja monissa yksityiskohdissa sekä rungon muodoissa että sisustuksessa on yhtäläisyyksiä.

Menestystä moottoriprojektiin!

Lue lisää

Yksi Nord 80 omistaja ilmotautuu lisää...

Meillä koneena VP MD2002 120S ja taittolapa.

Marssivauhti max 5.8 solmua jolloin jo perä vajoaa todella paljon.

Normaali vauhti 5.2 -5.5 solmua.

Elikkäs 20hv moottorissa on reserviä jo todella paljon toki kierrokset ajettaessa pysyy maltillisena.

Nämä 2001,2002 sarjan moottorit ovat makeavesijäähdytteisinä en nyt sanoisi epälueotettavia, mutta juuri lämmönvaihdin ja jäähdytyksen kiertopumppu rupeaa vuotamaan. omani muutin merivesikoneeksi toissavuonna em. syistä. Samalla tuli rempattua muutenkin koko kone. Kansi, hoonaus, uudet männänrenkaat ja laakerit, ym...

Voin oman Md2002 myydä 2500-2000€ jos kiinnostaa.

Ostaisin tilalle kokonaan uuden moottorin.

sy Aava kirjoitti:

Joo, meillä oli nortti 6 kesää, ja jonkun verran on tullut seurattua sekä uivia että myynnissä olevia. Ensimmäisen perämoottoriversion hoksasin tosiaan tänä talvena blocketissa (ei ole enää myynnissä). Itse asiassa luulin että ne kaikki olisivat olleet ns. veistämöllä (Nordverk AB) valmiiksi rakennettuja, sisäkuvien perusteella erot tiikkisisustuksessa ja sen laadussa ovat pieniä. Itse asiassa meidän Ruotsista ostetussa yksilössä oli mukana myös veneeseen uutena kuulunut astiasto (Gustavsbergs båtporslin) joten senkin perusteella kuvittelin toimitusten olleen valmiista ja hyvin varustellusta veneestä. Tilausdokumentti vuodelta -74 oli myös, ja siinä oli lueteltu toimitukseen kuuluvat yksityiskohdat, mm. tuo astiasto. Tuon ajan venetestien perusteella Nord oli kalliimpi kuin esim reilusti isompi Ohlson 29 tai Shipman. Meillä oli runko nro 21, eli ensimmäisen vuoden (-75) valmistussarjaa.

Nord tehtiin Lysekilissä, eli aika lailla lähellä kuulua Orustin laatuveneiden veistoaluetta, ja laatu vastaa hyvinkin tuon ajan HR tai Najad veistämöiden vastaavaa. Itse asiassa Nord on HR29:n pikkusisko, molemmat Enderleinin piirtämiä ja monissa yksityiskohdissa sekä rungon muodoissa että sisustuksessa on yhtäläisyyksiä.

Menestystä moottoriprojektiin!

Lue lisää

Sailguide:"Enligt uppgift såldes Nord 80 såväl i halvfabrikat som färdigbyggd."

MD2002 kirjoitti:

Yksi Nord 80 omistaja ilmotautuu lisää...

Meillä koneena VP MD2002 120S ja taittolapa.

Marssivauhti max 5.8 solmua jolloin jo perä vajoaa todella paljon.

Normaali vauhti 5.2 -5.5 solmua.

Elikkäs 20hv moottorissa on reserviä jo todella paljon toki kierrokset ajettaessa pysyy maltillisena.

Nämä 2001,2002 sarjan moottorit ovat makeavesijäähdytteisinä en nyt sanoisi epälueotettavia, mutta juuri lämmönvaihdin ja jäähdytyksen kiertopumppu rupeaa vuotamaan. omani muutin merivesikoneeksi toissavuonna em. syistä. Samalla tuli rempattua muutenkin koko kone. Kansi, hoonaus, uudet männänrenkaat ja laakerit, ym...

Voin oman Md2002 myydä 2500-2000€ jos kiinnostaa.

Ostaisin tilalle kokonaan uuden moottorin.

Lue lisää

Nyt kun muita Nord80 omistajia on kuulolla niin kysynkin teiltä missä päin seilaatte?
Meillä on vene Paraisilla ja liikutaan saaristomerellä.

Ja toinen kysymys liittyy kansiluukkuun.

Oletteko löytänyt jostain uuden vanhan paikalle sopivan kansiluukun vai onko vanhan kunnostaminen ainoa vaihtoehto?

Meillä vm74 ja luukku ei ole malliltaan neliskanttinen vaan hieman keulaan päin kapeneva.

Vuosimallista vielä niin meidän veneessä on sitloodan jalkatilan kokoinen luukku moottoritilaan...

MD2002 kirjoitti:

Nyt kun muita Nord80 omistajia on kuulolla niin kysynkin teiltä missä päin seilaatte?
Meillä on vene Paraisilla ja liikutaan saaristomerellä.

Ja toinen kysymys liittyy kansiluukkuun.

Oletteko löytänyt jostain uuden vanhan paikalle sopivan kansiluukun vai onko vanhan kunnostaminen ainoa vaihtoehto?

Meillä vm74 ja luukku ei ole malliltaan neliskanttinen vaan hieman keulaan päin kapeneva.

Vuosimallista vielä niin meidän veneessä on sitloodan jalkatilan kokoinen luukku moottoritilaan...

Lue lisää

Ilmeisesti luukkunne on tehty jälkikäteen, ehkä moottorin vaihdon yhteydessä, vakiona se oli vasta -78 ilmestyneessä Mk2 Nordissa, jossa muut muutokset:
- mastoliikki metrin pitempi
- lyijyköli
- alumiiniset varvaslistat
- lys 1,03 (Mk1, 1,00)

Tässä hauska kuva, Nordissa pelastuvene mukana eli mahonkijolla taaveteissa perässä.
http://www.blocket.se/vastmanland/Nord_80___76_45602592.htm?ca=11&w=3

No, sisäkuvat ovat ihan samanlaiset kuin kaikissa Nordeissa. Ilmeisesti niitä "halvfabrikat" Nordeja ei ole kovin monta. Nostalgisista syistä on tullut seurattua myynnissä olevia nortteja, enkä ole havainnut yhtään yksilöä jossa sisustus olisi jotenkin eronnut veistämön tekemästä. Ja tosiaan pari kuukautta sitten näin ensimmäiset perämoottoriversion myyntikuvat.

Jossain muissakin 70-luvun veneissä on sama keulaluukku, jos se on sellainen jossa metallirivat luukun päällä. Esim. Netta ja Linjett 30. Jotkut ovat tehneet tiikkikauluksen uuden luukun ja aukon reunojen väliin sovituskappaleeksi. Tästä päätellen ei ole helppo löytää, ainakaan uutena.

Ei Nortteja ole kovin monta Suomessa, kokoisekseen oli aikoinaan kallis köyhille suomalaisille, joten uutena Suomeen rekisteröityjä vain muutama. Kuuden purjehduskesän aikana näimme kaksi muuta vierassatamissa. Ruotsissa niitä on kait kolmisensataa, eli suunnilleen yhtä yleinen kuin Ohlson 29 Suomessa.

Minulla on vielä tallella kaikki dokumentaatio edelliseltä omistajalta, myyntiesitteitä vuodelta -75, kaikki tilaus- ja maksukuitit (1974-75), jne. Vanhat veneet ovat myös historiallisia yksilöitä, joten nuo yksityiskohdat ovat mukavia, jos tuollaisesta kulttuurista tykkää. Aava jäi hänet myytyäni uuden omistajan toimesta itäiselle Suomenlahdelle, kotisatama Klamila.

sy Aava kirjoitti:

Ilmeisesti luukkunne on tehty jälkikäteen, ehkä moottorin vaihdon yhteydessä, vakiona se oli vasta -78 ilmestyneessä Mk2 Nordissa, jossa muut muutokset:
- mastoliikki metrin pitempi
- lyijyköli
- alumiiniset varvaslistat
- lys 1,03 (Mk1, 1,00)

Tässä hauska kuva, Nordissa pelastuvene mukana eli mahonkijolla taaveteissa perässä.
http://www.blocket.se/vastmanland/Nord_80___76_45602592.htm?ca=11&w=3

No, sisäkuvat ovat ihan samanlaiset kuin kaikissa Nordeissa. Ilmeisesti niitä "halvfabrikat" Nordeja ei ole kovin monta. Nostalgisista syistä on tullut seurattua myynnissä olevia nortteja, enkä ole havainnut yhtään yksilöä jossa sisustus olisi jotenkin eronnut veistämön tekemästä. Ja tosiaan pari kuukautta sitten näin ensimmäiset perämoottoriversion myyntikuvat.

Jossain muissakin 70-luvun veneissä on sama keulaluukku, jos se on sellainen jossa metallirivat luukun päällä. Esim. Netta ja Linjett 30. Jotkut ovat tehneet tiikkikauluksen uuden luukun ja aukon reunojen väliin sovituskappaleeksi. Tästä päätellen ei ole helppo löytää, ainakaan uutena.

Ei Nortteja ole kovin monta Suomessa, kokoisekseen oli aikoinaan kallis köyhille suomalaisille, joten uutena Suomeen rekisteröityjä vain muutama. Kuuden purjehduskesän aikana näimme kaksi muuta vierassatamissa. Ruotsissa niitä on kait kolmisensataa, eli suunnilleen yhtä yleinen kuin Ohlson 29 Suomessa.

Minulla on vielä tallella kaikki dokumentaatio edelliseltä omistajalta, myyntiesitteitä vuodelta -75, kaikki tilaus- ja maksukuitit (1974-75), jne. Vanhat veneet ovat myös historiallisia yksilöitä, joten nuo yksityiskohdat ovat mukavia, jos tuollaisesta kulttuurista tykkää. Aava jäi hänet myytyäni uuden omistajan toimesta itäiselle Suomenlahdelle, kotisatama Klamila.

Lue lisää

No ei auta kun entisöidä vanha keulaluukku. Sitä mieltä olen ollut oikeastaan koko ajan, koska se sopii paremmin veneen habitukseen.

Sitloodasta luukku moottoritilaan on kyllä ollut jo ihan muotista lähtien ainakin meidän veneessä vaikka vm74. Sikseen siistiä jälkeä reiän reunat ja luukku.

Liittyiskö tämä siihen onko vene tilattu sisämoottorilla vai ei. En tiedä, mutta esim tankki on tänne asennettu moottorin taakse ja näytti kyllä todella alkuperäiseltä kun sen uusin.

Käsitääkseni veneessä on ollut myös s-vetolaite alusta alkaen tai sitten se on tullut tehtaalta ilman moottoria koska mistään perämoottori asennuksista ei ole mitään jälkeä...

MD2002 kirjoitti:

No ei auta kun entisöidä vanha keulaluukku. Sitä mieltä olen ollut oikeastaan koko ajan, koska se sopii paremmin veneen habitukseen.

Sitloodasta luukku moottoritilaan on kyllä ollut jo ihan muotista lähtien ainakin meidän veneessä vaikka vm74. Sikseen siistiä jälkeä reiän reunat ja luukku.

Liittyiskö tämä siihen onko vene tilattu sisämoottorilla vai ei. En tiedä, mutta esim tankki on tänne asennettu moottorin taakse ja näytti kyllä todella alkuperäiseltä kun sen uusin.

Käsitääkseni veneessä on ollut myös s-vetolaite alusta alkaen tai sitten se on tullut tehtaalta ilman moottoria koska mistään perämoottori asennuksista ei ole mitään jälkeä...

Lue lisää

Ehkä sitten päinvastoin, jos vuosimalli on -74 niin se on saattanut olla prototyyppisarjaa, joka tapauksessa pienempi runkonumero kuin meidän 21, koska edellisen vuoden mallia (tiedätkö runkonumeron?). Viitisenkymmentä vuodessa niitä tehtiin. Ja sisämoottorilla ne olivat lähes kaikki, ellei 99 niin ainakin 95 prosenttisesti.
Itse asiassa tämä keskusteluketju on ensimmäinen kerta kun kuulen Nordin olleen uudesta saakka perämoottorilla, mutta kaikkea sitä oppii. Mikä lie ollut veneen vuosimalli?
Samoin minulla oli n. 60 litran rosterinen löpötankki moottorin takana, koska sitlootasta ei ollut luukkua se oli täysin mahdoton huoltaa ellei moottoria ottanut pois. Vetolaitteen öljyn tarkistuskin vaati notkeaa rannetta ja solakkaa kättä. En nyt muista enkä löydä viitettä, mistä lie minulle tullut käsitys että luukku tuli myöhempii vuosimalleihin... Ainahan sitä voi erehtyä, varmaa on vain että meillä oli runko numero 21, joka oli toimitettu ostajalle keväällä 75 eikä siinä ollut moottoritilaan muuta pääsyä kuin kajuutan kautta. Sailguidenkin mukaan se olisi esitelty 1975 http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=1014 joten -74 kuulostaa protoyksilöltä.

Tässä linkit Vene-lehden (4/78)
http://www.avicom-group.com/sailing/nord80vl.html

ja Båtnytin (7/75)
http://www.avicom-group.com/sailing/bnsida1.html

testeihin, niiden kertoman perusteella kyseessä on erinomaisesti viimeistelty ja yläkanttiin hinnoiteltu vene, ja Båtnytin artikkelissa mainitaan varustetasosta että astiasto kuulu siihen. Joten ainakin ensialkuun Nordverk AB yritti luoda laatuveneimagoa, ja tuskin on antanut puolivalmiita pilaamaan mainetta.

sy Aava kirjoitti:

Ehkä sitten päinvastoin, jos vuosimalli on -74 niin se on saattanut olla prototyyppisarjaa, joka tapauksessa pienempi runkonumero kuin meidän 21, koska edellisen vuoden mallia (tiedätkö runkonumeron?). Viitisenkymmentä vuodessa niitä tehtiin. Ja sisämoottorilla ne olivat lähes kaikki, ellei 99 niin ainakin 95 prosenttisesti.
Itse asiassa tämä keskusteluketju on ensimmäinen kerta kun kuulen Nordin olleen uudesta saakka perämoottorilla, mutta kaikkea sitä oppii. Mikä lie ollut veneen vuosimalli?
Samoin minulla oli n. 60 litran rosterinen löpötankki moottorin takana, koska sitlootasta ei ollut luukkua se oli täysin mahdoton huoltaa ellei moottoria ottanut pois. Vetolaitteen öljyn tarkistuskin vaati notkeaa rannetta ja solakkaa kättä. En nyt muista enkä löydä viitettä, mistä lie minulle tullut käsitys että luukku tuli myöhempii vuosimalleihin... Ainahan sitä voi erehtyä, varmaa on vain että meillä oli runko numero 21, joka oli toimitettu ostajalle keväällä 75 eikä siinä ollut moottoritilaan muuta pääsyä kuin kajuutan kautta. Sailguidenkin mukaan se olisi esitelty 1975 http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=1014 joten -74 kuulostaa protoyksilöltä.

Tässä linkit Vene-lehden (4/78)
http://www.avicom-group.com/sailing/nord80vl.html

ja Båtnytin (7/75)
http://www.avicom-group.com/sailing/bnsida1.html

testeihin, niiden kertoman perusteella kyseessä on erinomaisesti viimeistelty ja yläkanttiin hinnoiteltu vene, ja Båtnytin artikkelissa mainitaan varustetasosta että astiasto kuulu siihen. Joten ainakin ensialkuun Nordverk AB yritti luoda laatuveneimagoa, ja tuskin on antanut puolivalmiita pilaamaan mainetta.

Lue lisää

Tuo minun on paperien mukaan -76 . Ei tosin tietoa milloin runko leivottu, en muista että olisin numeroa huomannut. Missä kohti se noissa on ? Ei luukkua ole eikä moottoria koskaan ollut. toimitettu siis ilman moottoria, sisustus on ollut valmiiksi kasattuna veistämön toimesta ja ovat täysin samanlaiset kuin muissakin .. Patjat, verhot, ja tekniikka ei ole sisältynyt toimitukseen entisen omistajan kertoman mukaan.

MD2002 kirjoitti:

Yksi Nord 80 omistaja ilmotautuu lisää...

Meillä koneena VP MD2002 120S ja taittolapa.

Marssivauhti max 5.8 solmua jolloin jo perä vajoaa todella paljon.

Normaali vauhti 5.2 -5.5 solmua.

Elikkäs 20hv moottorissa on reserviä jo todella paljon toki kierrokset ajettaessa pysyy maltillisena.

Nämä 2001,2002 sarjan moottorit ovat makeavesijäähdytteisinä en nyt sanoisi epälueotettavia, mutta juuri lämmönvaihdin ja jäähdytyksen kiertopumppu rupeaa vuotamaan. omani muutin merivesikoneeksi toissavuonna em. syistä. Samalla tuli rempattua muutenkin koko kone. Kansi, hoonaus, uudet männänrenkaat ja laakerit, ym...

Voin oman Md2002 myydä 2500-2000€ jos kiinnostaa.

Ostaisin tilalle kokonaan uuden moottorin.

Lue lisää

Katopas, ensimmäinen kerta kun kuulen jonkun muuttaneen alunperin makeavesijäähdytteisen koneen raakavesijäähdytykseen. Toki voi olla mielekästä laitteen elinkaaren pidentämiseksi, jos putkisto on kunnossa. Yleensähän kuitenkin juuri raakavesijäähdytteisiä vanhoja koneita pidetään pommeina.

18+12 kirjoitti:

Katopas, ensimmäinen kerta kun kuulen jonkun muuttaneen alunperin makeavesijäähdytteisen koneen raakavesijäähdytykseen. Toki voi olla mielekästä laitteen elinkaaren pidentämiseksi, jos putkisto on kunnossa. Yleensähän kuitenkin juuri raakavesijäähdytteisiä vanhoja koneita pidetään pommeina.

Lue lisää

No joo onhan sitä moni ihmetellyt...

Ajattelin et koska lämmönvaihdin ja kietopumppu oli elinkaarensa loppupäässä jotain pitää tehdä.
Moottori on aloittanut elämänsä makeavesijäähdytteisenä vuona 1984 ja oli sisältä hyvässä kunnossa, totesin sillä olevan vielä elämää jäljellä kun riisun nuo apulaiteet pois, ainakin 10v.
Onhan sitä tuotakin vanhempia merivesikoneita olemassa.
Koneeseen laitoin kaikki uusiksi ja mm. sähköt vaihdoin kun rupesi olemaan johdot niin hapettuneita.
Tankin uusin myös samalla ja uuden tilavuudeksi tuli 120l, ei tarvitse useasti tankata vaikka lämmitin ottaa täältä myös polttoaineensa.

En osaa minäkään runkonumeroa kertoa, eikä sellaista ole missään vastaan tullut.
Sen tiedän ettei ensimmäinen ostaja ole kauhean kaukana veistämöstä asunut joten voihan olla jotta luukku on jälkikäteen ostettu?

Täytyy irroitella viikonloppuna keulasta luukku jotta voin tutkia mistä saisi uudet tiivisteet ja viedä osat kromaukseen.

Muita muutoksia mitä tein heti kättelyssä on vanhan kylmäpoksin poistaminen uuden teko kompura.

Muita takaperin hommia merivesijäähdytyksen lisäksi oli kun myin rullalaiteen pois ja laitoin perinteisen keulaharuksen. Mikä onkin osottautunut onnistuneeksi vaihtoehdoksi alirikatuun paattiin.

sy Aava kirjoitti:

Minulla oli Nord, koneena MD 2010 s120. Marssivauhti 5 kn, 10 hp on riittävä mutta lisäteho ei haittaa, puolisen solmua saa lisää vauhtia pläkässä ja etenkin vasta-aaltoon etenee paremmin. Nortissa on nimittäin aika täyteläinen keula.

Konetila on ahdas, katso että jammu mahtuu ja voi huoltaa. Vm -78 ja uudemmissa kuulemma luukku myös sitlootan turkin kautta, jota vanhemmissa ei ollut. S-vetolaitteelle ne on suunniteltu. Taittolapapotkuria suosittelen ehdottomasti, sen verran alirikattu että jos kiinteä on vielä jarruttamassa niin moottoriajoa tulee turhaan.

Muutoin hieno paatti, hyvin rakennettu, merikelpoinen ja kompaktisti sisustettu. Perämoottoriversioita en ole nähnyt kuin tänä talvena Blocketissa yhden järkyttävän edullisen - ethän vaan sitä ostanut?

Lue lisää

No ei se Jammu sitten olisi mahtunut ilman moottorisahaa. Tai tarkemmin sanottuna ei olisi mahtunut keskelle poteroa, toinen reuna olisi vaatinut modausta.
En alkanut sahailemaan ja loppujen lopuksi päädyin kolmanteen vaihtoehtoon. VP 2002 merivesijäähdytteisenä ja 120S on nyt vaivoina, moottoripeti pitää vielä taikoa jostakin.

northi_ kirjoitti:

No ei se Jammu sitten olisi mahtunut ilman moottorisahaa. Tai tarkemmin sanottuna ei olisi mahtunut keskelle poteroa, toinen reuna olisi vaatinut modausta.
En alkanut sahailemaan ja loppujen lopuksi päädyin kolmanteen vaihtoehtoon. VP 2002 merivesijäähdytteisenä ja 120S on nyt vaivoina, moottoripeti pitää vielä taikoa jostakin.

Lue lisää

tiedoksi vielä Nord miehille. Purin pois moottoritilassa olleen säilytystilan pohjan ja alta paljastui pentan moottoripukki. Reikää saildrivelle ei ollut, pelkkä pukki kiinnilaminoituna. Eli hiukan moottorinasennus helpottui.
Perämoottori on tässä veneessä muuten aika epätoivoinen ratkaisu. 15 hp työvenepotkurilla kyllä vie eteenpäin mutta ei jarruta juuri ollenkaan ja käännökset on aika loivia. Ei paljon satamissa naurata vaikka onkin kaukosäätölaite, pakin kun pistää päälle niin ei kyllä taaksepäin lähde, perä vaan lähtee sivulle

Northi kirjoitti:

tiedoksi vielä Nord miehille. Purin pois moottoritilassa olleen säilytystilan pohjan ja alta paljastui pentan moottoripukki. Reikää saildrivelle ei ollut, pelkkä pukki kiinnilaminoituna. Eli hiukan moottorinasennus helpottui.
Perämoottori on tässä veneessä muuten aika epätoivoinen ratkaisu. 15 hp työvenepotkurilla kyllä vie eteenpäin mutta ei jarruta juuri ollenkaan ja käännökset on aika loivia. Ei paljon satamissa naurata vaikka onkin kaukosäätölaite, pakin kun pistää päälle niin ei kyllä taaksepäin lähde, perä vaan lähtee sivulle

Lue lisää

Minkä merkkisessä 15 hp koneessa on mainitsemasi työvenepotkuri?
Ettei vaan olis pelkkää markkinointimiesten löpinää.
Ainoa työvenepotkuri minkä olen perämoottoreissa nähnyt on yamahan 9.9hp:n t-mallin koneessa, halkaisija lähes 12 tuumaa. Markkinointinimeltään highthrust tai dualthrust, ym.

mikä rutku? kirjoitti:

Minkä merkkisessä 15 hp koneessa on mainitsemasi työvenepotkuri?
Ettei vaan olis pelkkää markkinointimiesten löpinää.
Ainoa työvenepotkuri minkä olen perämoottoreissa nähnyt on yamahan 9.9hp:n t-mallin koneessa, halkaisija lähes 12 tuumaa. Markkinointinimeltään highthrust tai dualthrust, ym.

Lue lisää

Kyllä perämoottoreitakin käytetään ihan työveneissäkin ainakin Venetsiassa, joten lienee niihin potkureitakin saatavissa.

mikä rutku? kirjoitti:

Minkä merkkisessä 15 hp koneessa on mainitsemasi työvenepotkuri?
Ettei vaan olis pelkkää markkinointimiesten löpinää.
Ainoa työvenepotkuri minkä olen perämoottoreissa nähnyt on yamahan 9.9hp:n t-mallin koneessa, halkaisija lähes 12 tuumaa. Markkinointinimeltään highthrust tai dualthrust, ym.

Lue lisää

mariner se on, vanha 2t värkki johon on istutettu joku nelilapainen 7 tuuman nousulla oleva rupeli. Voihan se olla että työvenepotkuri on väärä nimi moiselle, isot lavat siinä on ja hyvin lykkää eteenpäin, jarrutus ja peruutus vaan on ongelma. Voihan se johtua tästä yli 3 tonnin massastakin osittain