Mentäis vähän kauemmaksi, mutta kyllä minä soudan ja huopaan...
Pysyisimme tässä lestadiolaisten suomi24 kuviossa. Tarvitsisin kalamatkalle palautteen antajan, kysyjän, vastaajankin, soutaessamme Jumalan luoman meren ja järvien ihmeelliseen maailmaan.
Toki muutkin forumilaiset voivat tulla veneeseen auttamaan soutamisessa ja huopaamisessa, ei eno siitä putoa (toivottavasti).
Voisit milloin tahansa hypätä rannalle ja sanoa, että kalastus riittää tällä erää.
Pyytäisimme yhdessä, että Galilean kuuluisa kalamies antaisi runsaan kalansaaliin, josta olisi iloa ja hyötyä meille ja muille Taivasten valtakunnan asiassa.
Kalakirjana olisi ensisijaisesti luomakunta, se Jumalan luoma maailma jossa elämme ja liikumme. Toki Raamattuakin pitäisimme matkassa.
Mitäs sanot?
Pysyisimme tässä lestadiolaisten suomi24 kuviossa. Tarvitsisin kalamatkalle palautteen antajan, kysyjän, vastaajankin, soutaessamme Jumalan luoman meren ja järvien ihmeelliseen maailmaan.
Toki muutkin forumilaiset voivat tulla veneeseen auttamaan soutamisessa ja huopaamisessa, ei eno siitä putoa (toivottavasti).
Voisit milloin tahansa hypätä rannalle ja sanoa, että kalastus riittää tällä erää.
Pyytäisimme yhdessä, että Galilean kuuluisa kalamies antaisi runsaan kalansaaliin, josta olisi iloa ja hyötyä meille ja muille Taivasten valtakunnan asiassa.
Kalakirjana olisi ensisijaisesti luomakunta, se Jumalan luoma maailma jossa elämme ja liikumme. Toki Raamattuakin pitäisimme matkassa.
Mitäs sanot?
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kiitos tarjouksesta!
No tottahan me lähdemme! Ei kuitenkaan mennä merta edemmäs kalaan! Minä pidän melaa peräsimenä niin suuntakin pysyy oikeana! (eikä nyt pidä kenenkään sortua kaksimieliseen ajatteluun) :)))))
No, jopas! Vara-airo on täällä kirosana???
Vanhasta veisusta: Saaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan! Saahan soutaja sentään perkeitä kasan...
Tästähän voi tulla mielenkiintoista
Sairaaksi ja mauttomaksi on mennyt keskustelu tällä palstalla.
Ikävää,että taso on mitä on.
kalossit jalkaan vaan ja hyppää mukaan paattiin, sumeri, tilaa on kaikille. Kaloista on puhe.
tuulenvirettä odotellessa ensin rantakalan hyvää savun tuoksua, Saara. Paimelan lahnat Vesijärveltä ovat suussa sulavia, kun ne hyvin savustetaan. Täytyy varoa vain niiden kaksoisruotoja, jotka voivat pahasti tarttua syöjän kurkkuun.
Itä.-Lapin rajavartijat kerran vieraille laittoivat tammukoita, enkä vielkään ole unohtanut miten maukkaita ne olivat! Helsingin kauppatorilta saa matamilta ostaa voissa käristettyjä muikkuja, ja lokit kateudesta kirkuvat. Kyllä suolasillikin on hyvää eikä aina tarvi punaista Norjan meriloheen tai altaassa taikinalla lihotettuujn kirjolohteen törsätä.
Laitatko sinä, Saara, jotain super kalaruokaa vieraiden iloksi tai muuten ravinnoksi? Pidätkö jostain kalasta erityisesti? (Ei ole pakko uteluun vastata)
Jos olen oikein tulkinnut, niin se on SU tämä kalakaverini? Hyvä että lapin mainitsit niin pysytään palstan aiheessa.
Kyllä paistettu ahven parasta on. Savustanut olen monenlaista kalaa, lohta, siikaa, lahnaa...
Lapissakin olen kalastanut, saamatta mitään saaliiksi. Paikallinen kalamies antoi sitten oman saaliinsa minulle.
Lohta voi tehdä uunissa tai loimulohena tai savustaa, kaikki erinomaisia herkkuja. Muikkuja tulee toki myös paistettua.
Veikkaisin jotain muuta, Savon Ukkoa mitenkään väheksymättä. Veikkaan ja toivon kerperoksen olevan airoissa. pääseekö mukaan kuuntelemaan kalajuttuja?
Oletko verkkoja nostanut, putsannut, uistinta veneen perässä vetänyt, katiskaa koetellut?
Minä en ole Lapissa koskaan perhoja osannut heittää, näyttää liian vaativalta ja joku naapuri saa vielä koukun poskeensa
Juu, kaikkea noita olen tehnyt. Myöskin pilkillä käynyt. :)))
En osaa perhoa heittää, kalastin lapissa virvelillä. Sain monta perhettä ystäväkseni. Olin Kaamasessa, Inarin yläpuolella ja sieltä Karikasjoen kautta Norjan lapissa. Mahtavia seutuja. Viihdyin puolitoista kuukautta ja pääsin paikallisten ystäväksi. Silloin pääsee parhaiten tutustumaan heidän tapoihinsa, kun ei pidetä enää turistina.
Ai? Olisko kerperos? :))))
Tottakai mukaan pääsee! :)))
Kahvittelin tuossa tyttäreni kanssa. Hän toi äidille valkoisia tulppaaneja ja tummaa suklaata, naisten päivän kunniaksi.
Mukaan vaan, kalajuttuja ja saaliita jakamaan
Puolitoista kuukautta tundralla. Oikeasti kateeksi käy vaikka ei saisi.
Varoitus! Tämän porukan kalat on myrkytetty! ja niiden vene uppoaa!!
Kyllä, näin taitaa olla!
Saastunutta tavaraa kaikki ja vene lahoamispisteessä.
Sokeita sopankeittäjiä.
Kalastajat taisivat upota merensyvyyksiin..ovat niin hiljaa. ( Heti kun vihdoin tajusivat haureutensa.)
Toivon että kalamiehet olisivat ahkerina heittämään verkkoja veteen jotta tulisi isoja ja pienempiä kaloja ja ettei verkko repeäisi saaliin painosta. Naisiakin tarvitaan kalastuspuuhissa. Itse olen hyvin vaatimaton saamaan edes pieniä sinttejä. Joten jäänen rannalle ruikuttamaan.
Älä ihmeessä jää, hyppää mukaan kaikkien aikojen kalaretkelle!
muuttis mukaan tietenkin! Katsos ystäväni kun naisia tarvitaan aina kattamaan retkipöytää ja keräämään luonnonkukkakimppuja! :)))
Älkää toki minua väheksykö. Kerron vielä kerran sen Tuntemattomassa olleen Kommunisti-alkersantin sanat: Ihminen on alkujaan ollut kala, kyllä sen on todistaneet kaikki tiedemiehet. Tämä oli kova kalajuttu.
Minä olen ollut huono kalamies. Pikkupoikana kyllä särkiä muutaman ongin, mutta näin isona on tullut tulppa eteen. Pilkillä viereiset kalaveikot vetelevät solkenaan, mutta minä en saa nykäystäkään. Se johtunee varmaan siitä, että Jumala on tehnyt minut sellaiseksi, että en voi itseäni ja esi-isiäni onkia, ja vielä tulilla hiilillä kiusaamalla syötäväksi. Kaikkki kalamiehet ovat murhamiehiä, ja kiduttajia.
SU hätä ei ole tämän näköinen! Otamme sinut mukaan vesisaaviin, niin tunnet olosi kotoisaksi. :))))
Herkulliselta kuulostaa loimulohi, Saara, en ole koskaan aitoa saanut tulen äärellä mutta kuullut kehuttavan.
Pysytellään edelleen vielä hetki tutuilla rannoilla. Tuhansien järvien maassa arvokalat näkyvät sekä ihmisten sukunimissä että paikannimissä, jotka voivat olla hyvinkin vanhoja. Järviemme peto hauki se siellä, Haukiputaalta Haukijärvelle, mutta kyrmyniska ahven vetää voiton, kun ei ole vain Ahvenjärvi, ahveniston rata vaan aivan Ahvenanmaa. Sanovatkin jotkut, ettei meriahventa maistuvampaa kalaa ole.
Vaan kala sana on myös paikannimissä, on kalajärveä ja Kalatointa. Itse asiassa sana KALA on suomenkielen vanhin sana tunnettu kaikissa sukukielissä Siperian perukoita myöten.
Mutta tosi arvokkaita ovat Siikainen, kirkkaanveden kuhasta puhumatta, on Lahnajärvi, Ruutanan kylä, Säyneinen kanta Hämeessä, vaan ei taida olla ankeriasta eikä nieriää.
Kyllä se oli pienenä suurta, kun ongen koho alkoi uppoilla ja lopulta häipyi pinnan alle. Riemu oli sanomaton, vaikka sitten menikin naama vakavaksi, kun sintti piti kalikalla niskaanlyöden tappaa, suomut perata, sisälmykset poistaa sappea puhkaisematta. Vaan mitäpä nuori kalamies metsälammen nuotiolle mieluummin laittoi!
Saanko kuitenkin su** muistuttaa, että kala oli Jeesuksen mieliruokaa, osasi sitä hyvin valmistaa ja lähiporukkassaan oli monta ammattikalastajaa. Kyllä Luoja on kalan nautittavaksi tarkoittanut, vaikka olisi vain kaksi leipää ja viisi kalaa.
Ylösnousemuksen häkellyttämät luulivat Jeesusta hengeksi, aaveeksi. Tämäpä pyysi syötävää ja ensimmäinen ateriansa kuolemansa jälkeen oli näin kalaa!
No kyllä se koko ihmeellinen silmänkääntö temppu oli, ruokkia 5000 miestä kahdella leivällä ja viidellä kalalla.
Jos Jeesus oli hyvä kokki, niin hän oli kuulemma myös hyvä "kirvesmies"
"Kyllä se oli pienenä suurta, kun ongen koho alkoi uppoilla ja lopulta häipyi pinnan alle." -Minusta se on parasta vieläkin! :)
Muistan kun lapsena vietin lomat maalla ja töitä piti tehdä koko päivän. Kun lopulta saimme luvan lähteä illalla ongelle serkkutytön kanssa, ongimme innoissamme valtavan määrän ahvenia. Järkytys oli melkoinen, kun jouduimmekin itse ne vielä puhdistamaan ja tekemään seuraavan päivän ruoan niistä.
Sen jälkeen meillä oli jostain syystä huomattavasti huonompi kalaonni! ;))))
Miten metsälampiin tulee särkiä ja ahvenia? Osaako joku selittää, kun en tiedä
Ai, näyttää vielä sekopäinen seurakunta olevan pinnalla. Luojalle kiitos!!
Meitsi lähtee seuraamaan jotain älykkäämpää/henkevämpää keskustelua.
Koittakaahan selvitä sieltä jotenkin kotisatamaan.
No metsälampiin tulee särkiä ja ahvenia samoi kuin mereen haikaloja. Bakteereita , soluista, ynnä muista eliöistä. Sen ymmärtäminen on yhtä hankalaa kuin raamatun selitys.
Lipeäkala on todella pahaa jos sitä ei osata laittaa. Se on monasti väkisin syötävää.
Kai ne viikingit söivät sitä nälkäänsä. Ja sen jälkeen on ollut muitakin nälkäisiä.
No niin, lähdemme liikkeelle.
Purjehdimme Itämeren yli surren ihmisen sille aiheuttamaa korjaamatonta tuhoa, ahneuden ja lyhytnäköisyyden ja hillitsemättömän tekniikan karua satoa.
Juutinrauma, Kattengat, Ruotsi oikealla puolellamme, Tanska vasemmalla. Skattengat ja jo alkaa laineikko olla vakavaa. Kaikki nauttivat Pohjanmeren raikkaista tuulista ... Paitst keinuvassa paatissa merisairaiksi tulleet valko ja viherkasvot.
Atlantin kuohujen keskellä tajuamme, rttä tämä meri vilisee valtoimenaan kaloja. Meri on rajaton, kalat eivät passeja tarvitse, ja Gulf virran lämmössä on mukava uiskennella. Kalojen lisäksi on valaita, mereen elämään soputuneita nisäkkäitä, joiden äidit lapsiaan imettävät.
Näemme kansainvälisen armadan troolareita saalistamassa meren viljaa ja joukossa myös valaanpyyntialuksia harppuunoineen. Meren elämää, ankaraa ja joskus öljyäkin porataan.
Vaan yhä kauemmas jää kotimaa ja laulamme jo haikeina Calaisin luona "hän oli maata monta nähnyt, oli itää ja etelää..."
Vaan Englannin puoeista Kanaalin rantaa seuraamme ensimmäiseen kalamatkamme etapin tuntumaan, Plymouthin jo näkyessä horisontissa.
Päätä sinä Saara nyt, mitä teemme. Yövymme tässä ja huomenna joko palaamme kotimaahan ja reissu on ohi.
Tai jos niin päätät, jatkamme suunniteltua kalareissuamme, mutta joudumme todella oudoille vesille.
Ratkaise sinä, takaisin tuttuun turvalliseen kotimaahan vai oudoille vesille! Porukka kunnioittaa päätöstäsi.
Hello kiihkouskovaiset. Taitaa muuten avaaja olla aikamoinen reissunainen, Lappi, nähty, ja nyt ajelehditaan jo Atlantin tuulissa.. Jeesus kutsuu sinua jo nöyränä palaamaan luokseen sieltä netti/mielikuvitusmaailmasta. ps. se on muuten golf-virta, eikä gulf !
Kylläppäs tämä meri on iso ja pyöreä. : o
Noh, met olemma tottunhet ethä kirjain kuolethaap ja Henkhi tekheep eläväkshi!
No, kun olemme matkaan lähteneet, niin kierrämme samoin tein koko pallon!
Pitää vaihtaa vesi saaviin tuolle savon ukolle, nyt tulee kyllä hiukan suolaisempaa vettä, mutta älä huoli, suola on säilöntäaine, pysyt sinäkin hengissä paremmin, kun on tuota ikääkin jo karttunut!
D.
Meinasin kertoa, et minäpä olen uiskennellut lapsena Kalattomassa ja Viinijärvessä, mut en ehtinyt kun matka joutui jo valtamerelle asti. Siellä on vaikea kalastaa ainakin mato-ongella, luulisin. Eikä katiskallakaan onnistuisi. Pitkäsiimakin vaatisi pysäköimistä aavalle merelle, ei hyvä idea. Muulla tavoin en ole sitten kokeillutkaan kaloja narrata.
:-)) Savon ukolle voipi tulla vähän märkä matka! Mitäs läksi!
SU, jos alkaa nahkaa kutittamaan ja hilsettä ilmaantumaan, niin otetaan sut pois paljusta, ettet muutu takas ahvenaks. Ei me kestetä, jos susta tulee mykkä kala. : )
Asia on siis päätetty ja kalareissumme jatkuu yhä kauemmas Kalattomasta ja Viinijärvestäkin, jos Jumala suo!
Todellakin, golf virta eikä gulf, korjaus oli paikallaan.
Varoitettu on, että oudoille vesille, ja hyvä että rohkeutta piisaa.
Sillä tämä kertomus on tosi.
Saara, joko minä kohta pääsen täältä vesi saavista pois. Minä kohta tukehdun?
Heitä vaikka takaisin järveen, mutta älä sinne tulijärveen.
No eihän Saara eikä kukaan matkaajista haluaisi sitä Su! Niin kauan kuin matka jatkuu ja pysyt kyydissä, Mutta tynnyristä sinun pitäisi päästä pois! Siinä voi muuten käydä huonosti, suolavesi ei pitkän päälle ole hyväksi. Vai mitä kippari tuumii?