Kalanmaksaöljy

Söin lapsena väkisin ja nykyään vapaaehtoisesti, joka aamu 1rkl tyhjään vatsaan.

Tulihan tuota syötyä "mölleriä", "rautatabletteja" ja eiköhän "vitolhelmetkin" kuuluneet silloiseen ruokavalioon. Noita kun pisteli joka päivä, niin muuta ei juuri tarvittukaan ja olihan se kalanmaksaöljyn maku jokaisen kakaran lempparia maultaan :))
Olin silloin niin pieni etten muista oliko se neuvolan suositus, mutta kenenkäs muunkaan.

Kyllä söin. Myös nyt aikuisen ja kapseleina. En tiedä onko tuolla vaikutusta mutten ole koskaan sairastanut flunssaa tai ollut kuumeisena. Muistelen, että joskus 70-luvulla olen ollut viimeksi sairas...

Mölleriä

Eihän se välttämättä hyvää ollut, mutta pakon edessä sitä lusikallinen aina otettiin. Oletan, ihan hyvä asia.

Iteasiassa, syön satunnaisesti kalanmaksaöljyä kapseleina nykyäänkin. Niissä sellainen kelju piirre, vaikkei maistu syödessä, jostenkin se maku vaan tahtoo sitten tulla suuhun myöhemmin :D

Ja tunnen parikin tyyppiä, jotka ottaa ihan Mölleriä huikan aamuisin. Parempi se on, kuin kossuhuikka. Ja onhan siinä sitä paljon puhuttua D-vitamiinia, siihen koko juttu perustuukin. Aikanaan ruokahuolto oli ykstotista ja pentuna oli ihan varmasti hyvä asia kitata öljyä, koska ravinto siis ei ollut samaa tasoa kuin tänäpäivänä.

Sitä olen ihmetellyt, että kepapin, hampurilaisen ja pitsan terveydelle hyvistä asioista ei koskaan puhuta mitään. Aina jauhetaan kaloreista (valetta, jos ei syö liikaa, ei tule liikaa kaloreitakaan) tai kolesterolista (valhetta, viittaan edelliseen) Pitsa, etenkin kepap jne, nehän on erittäin monipuolista ruokaa. Viljaa, vihanneksia, lihaa, maitotuotteita, kaikkia samassa paketissa. Ja kun pitsasta puhutaan, kukaan ei koskaan laske mukaan sitä ämpärillistä salaattia, mitä köyhä pitserian asiakas vetää alkuruuaksi pitsaa odotellesssaan. Meinaan vaan, monikohan oikeasti syö alkuruuaksi tuoresaalaattia kotona?

Edelleen. Pitsat kepapit jne. Niitten vitamiinipitoisuuksista ei ole tehty mitään tutkimuksia. Mietis nyt. Kepapissa on tomaattia, kurkkua, salaattia, valkosipulia, sipulia, hitonko roskaruokaa se on?

Ei pitsa sukupolven enää ole pakko kiskoa kalanmaksaöljyä, se pitäisi määrätä pakolliseksi persaukisille kaurapuurolla ja kossulla eläville loispummieläkeläisille, joilla ei ole taalereita edes käydä hampurilaisella.

=DW=

Annettiin Mölleriä, josta jäi muisto seinätapettiin rasvaläntin muodossa, kun sisko nakkasi Möllerit sinne. Maku palutuu taas mieleen muistellessa. Mutta ihan hyvä tökötti, paitsi maultaan.

Minua ei pidetty sen arvoisena. Vanhemmalle veljelleni sitä toki annettiin.
Eiköhän aikanaan ollut kyse D-vitskusta?

Nyt, ikärinäkin, otan aamuisin ruokalusikallisen kalanmaksaöljyä.
Kapselit ovat kalliimpia.

D-vitskua saan riittävästi muutenkin mutta mielikuvittelen maksaöljyn vaikuttavan edullisesti kolestrolijakaumaani.
HDL yli 2:n ja Trigly alle 0,60.

Hb on, huolimatta napakasta kuntoilusta, ilman lisärautaa yli 160:n. Viimeeksi 163.
Sapuska ja perushivenaineet lienevät niiltä osin kohdallaan.

Muistatteko kuka mainosti kalanmaksaöljyä televisiossa joskus vuosia sitten? Sanoi jokseenkin näin: "Maku ei kyllä ole paras mahdollinen, mutta ei se mitään kun tietää miten hyvää se tekee."

Ramavit oli se jota mulle syötettiin, ei kalanmaksaöljyä.
Rautaa, maksaa ja vitamiineja yhdessä purkissa.

Se oli oikeasti hyvää. Yököttely on kavereilta opittua.

Kyllähän se aina äiti silloin tällöin sen ötläpullon esille otti ja minulle annettiin vielä hapanleipäsykerön sisällä kuivattuja ruskeita näsiänmarjoja. Ne ovat nykytietämyksen mukaan kai hengenvaarallisia. Riisitautia niillä oletettiin vastustettavan.

Kyllä vain nielin kalanmaksaöljyä pienenä, mutta en vapaaehtoisesti. Vieläkin tekee pahaa pelkkä muisto ja haju tuntuu nenässä vuosikymmenten jälkeenkin. Ei pidä ajatellakaan, muuten oksennan. Huhuhh!!

Ruokalusikallinen päivässä, itselle ja koiralle. Eiköhän se ainakin sydämelle ole hyväksi. Ja koiralla karvoille. Omista karvoista en oikein tiedä, ei tunnu ainakaan harmaantumiseen auttavan.