Söittekö kalanmaksaöljyä lapsena? Meillä ei muistaakseni syöty.
Olikohan se neuvolan suositus ja miksi?
Olikohan se neuvolan suositus ja miksi?
Kalanmaksaöljy
Tarpeellinen
21707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Söin lapsena väkisin ja nykyään vapaaehtoisesti, joka aamu 1rkl tyhjään vatsaan.
Onkohan tuo parempi vaihtoehto kuin pari kapselia Möllerin tuplaa, omega 3, kalaöljykapselit.
Ramavit maistui hyvälle, ilmeisesti rautaa, ja vitoliakin piti ottaa, vaikka jo vähä osas hävetä, kun se oli vauvojen juttu?)
Ei tietoa ketkä suositellu, eikä mitään pakotettu.. kait sitä on ollu kiltti ja kuuliainen lapsi.. ;)
Nuo kalaöljykapselit on hyvä vaihtoehto eivätkä maistukaan pahalle.
Lääkärini kehotti minua ostamaan nimenomaan kalan maksasta tehtyä öljyä. En kysynyt perusteluja koska pidän pullosysteemiä muutenkin kätevämpänä. Hänen vinkistään myös huuhtelen öljyn lasillisella vettä johon olen puristanut yhden limetin mehun(kuulemma paljon enemmän C:tä kuin sitruunassa).
En ole vuosiin sairastunut flunssiin vaikka perheessä kaikki muut ovat. Johtuneeko tästä aamurutiinista, en tiedä, enkä edes halua kokeilla jättää sitä pois.
Tulihan tuota syötyä "mölleriä", "rautatabletteja" ja eiköhän "vitolhelmetkin" kuuluneet silloiseen ruokavalioon. Noita kun pisteli joka päivä, niin muuta ei juuri tarvittukaan ja olihan se kalanmaksaöljyn maku jokaisen kakaran lempparia maultaan :))
Olin silloin niin pieni etten muista oliko se neuvolan suositus, mutta kenenkäs muunkaan.
Kyllä söin. Myös nyt aikuisen ja kapseleina. En tiedä onko tuolla vaikutusta mutten ole koskaan sairastanut flunssaa tai ollut kuumeisena. Muistelen, että joskus 70-luvulla olen ollut viimeksi sairas...
Mölleriä
Eihän se välttämättä hyvää ollut, mutta pakon edessä sitä lusikallinen aina otettiin. Oletan, ihan hyvä asia.
Iteasiassa, syön satunnaisesti kalanmaksaöljyä kapseleina nykyäänkin. Niissä sellainen kelju piirre, vaikkei maistu syödessä, jostenkin se maku vaan tahtoo sitten tulla suuhun myöhemmin :D
Ja tunnen parikin tyyppiä, jotka ottaa ihan Mölleriä huikan aamuisin. Parempi se on, kuin kossuhuikka. Ja onhan siinä sitä paljon puhuttua D-vitamiinia, siihen koko juttu perustuukin. Aikanaan ruokahuolto oli ykstotista ja pentuna oli ihan varmasti hyvä asia kitata öljyä, koska ravinto siis ei ollut samaa tasoa kuin tänäpäivänä.
Sitä olen ihmetellyt, että kepapin, hampurilaisen ja pitsan terveydelle hyvistä asioista ei koskaan puhuta mitään. Aina jauhetaan kaloreista (valetta, jos ei syö liikaa, ei tule liikaa kaloreitakaan) tai kolesterolista (valhetta, viittaan edelliseen) Pitsa, etenkin kepap jne, nehän on erittäin monipuolista ruokaa. Viljaa, vihanneksia, lihaa, maitotuotteita, kaikkia samassa paketissa. Ja kun pitsasta puhutaan, kukaan ei koskaan laske mukaan sitä ämpärillistä salaattia, mitä köyhä pitserian asiakas vetää alkuruuaksi pitsaa odotellesssaan. Meinaan vaan, monikohan oikeasti syö alkuruuaksi tuoresaalaattia kotona?
Edelleen. Pitsat kepapit jne. Niitten vitamiinipitoisuuksista ei ole tehty mitään tutkimuksia. Mietis nyt. Kepapissa on tomaattia, kurkkua, salaattia, valkosipulia, sipulia, hitonko roskaruokaa se on?
Ei pitsa sukupolven enää ole pakko kiskoa kalanmaksaöljyä, se pitäisi määrätä pakolliseksi persaukisille kaurapuurolla ja kossulla eläville loispummieläkeläisille, joilla ei ole taalereita edes käydä hampurilaisella.
=DW=
Eikö D-vitamiinin nieleminen ole ollut suurelta osin siksi, että meillä on pitkä ja pimeä talvi, eikä saada auringosta sitä.
Jostain olin lukevinani, että sitä kannattaa niellä kesälläkin.
Annettiin Mölleriä, josta jäi muisto seinätapettiin rasvaläntin muodossa, kun sisko nakkasi Möllerit sinne. Maku palutuu taas mieleen muistellessa. Mutta ihan hyvä tökötti, paitsi maultaan.
Minua ei pidetty sen arvoisena. Vanhemmalle veljelleni sitä toki annettiin.
Eiköhän aikanaan ollut kyse D-vitskusta?
Nyt, ikärinäkin, otan aamuisin ruokalusikallisen kalanmaksaöljyä.
Kapselit ovat kalliimpia.
D-vitskua saan riittävästi muutenkin mutta mielikuvittelen maksaöljyn vaikuttavan edullisesti kolestrolijakaumaani.
HDL yli 2:n ja Trigly alle 0,60.
Hb on, huolimatta napakasta kuntoilusta, ilman lisärautaa yli 160:n. Viimeeksi 163.
Sapuska ja perushivenaineet lienevät niiltä osin kohdallaan.
Muistatteko kuka mainosti kalanmaksaöljyä televisiossa joskus vuosia sitten? Sanoi jokseenkin näin: "Maku ei kyllä ole paras mahdollinen, mutta ei se mitään kun tietää miten hyvää se tekee."
Kuvan miestä en tunne, ääni on Mikko Kivisen.
http://www.youtube.com/watch?v=nQne-UhRnHI
Juu Mikko Kivistä tässä haettiin, mutta en kyllä muistanut että hän oli vain äänenä. Hassua miten muisti voi tehdä tepposia...
Ramavit oli se jota mulle syötettiin, ei kalanmaksaöljyä.
Rautaa, maksaa ja vitamiineja yhdessä purkissa.
Ei purkissa vaan pullossa.
Juu ja aina piti muistaa sanoa että litkun nimi tuli sanoista RAmasee, MAsentaa ja VITuttaa.
Mutta kait se auttoi tohon kun mulla oli silloin aina veriarvot liian matalat....Nykyään ei ole niissäkään mitään valittamista.
Lääkääri ihmetteli kun kaikki arvot on muuten ihan hyvät mutta kolesterolia liikaa.
Minkäs sille voi jos syö ihan oikein mutta samalla maistuu myös vähän vääränlainen ruoka. Aina sen kuitenkin olen alas saanut sen kolesterolinkin. En suostu syömään mitää pillereitä.
tulisilla
Pysyppäs asiassa, kakkaa sulle syötettiin ja potasta...
Se oli oikeasti hyvää. Yököttely on kavereilta opittua.
Kyllähän se aina äiti silloin tällöin sen ötläpullon esille otti ja minulle annettiin vielä hapanleipäsykerön sisällä kuivattuja ruskeita näsiänmarjoja. Ne ovat nykytietämyksen mukaan kai hengenvaarallisia. Riisitautia niillä oletettiin vastustettavan.
Kyllä vain nielin kalanmaksaöljyä pienenä, mutta en vapaaehtoisesti. Vieläkin tekee pahaa pelkkä muisto ja haju tuntuu nenässä vuosikymmenten jälkeenkin. Ei pidä ajatellakaan, muuten oksennan. Huhuhh!!
Ruokalusikallinen päivässä, itselle ja koiralle. Eiköhän se ainakin sydämelle ole hyväksi. Ja koiralla karvoille. Omista karvoista en oikein tiedä, ei tunnu ainakaan harmaantumiseen auttavan.