Järkkärit turhia ?

näinsemenee.

Jokainen yli 100€ maksava pokkari ottaa riittävän hyviä kuvia normaali valokuvaajan tarpeisiin, teki sitten paperikuvia tai katselee 46" näytöltä. Ja lisäksi pokkarit helppoja kuljettaa ja laittaa kuvauskuntoon, ja jos on zoomia jonkinverran, niin pääsee hieman kauempaakin kuvaamaan. Järkkäri vs Pokkari = 2 - 10

161

846

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kullekin omansa

      No mitä itse kukin katsoo tarvitsevansa.

    • On siinä eroa

      Olkoon sinulla oikeus mielipiteeseesi.

      Minulla on 300 euroa maksanut pokkari, jolla saa oikein hyviä kuvia (pokkariksi). Silti kuvaan yleensä mieluummin jommalla kummalla järkkäreistäni.

    • nikon_d90

      Vähän riippuu siitä mitä kukakin kuvaukseltaan vaatii. Olen kuvannut niin pokkarilla kuin järkkärillä ja on tosi jotta aina huonot kuvat ovat kuvaajan syytä enemmän kuin välineen mutta välineistä on apua jos osaa niitä käyttää.

      "näinsemenee" lienee pokkarikuvaaja joka ei muuhun kalustoon ole saanut omakohtaista kokemusta tai hän ottaa vain satunnaisia "albumikuvia".

      Jos haluaa hyviä makroja tai vaikka kuvia linnuista lintulaudalla niin pokkari ei liene se paras väline vaan järkkäri ja siihen tarkoitukseen sopivat optiikat.

      Pokkari on hyvä dokumentointi väline monessa tilanteessa joten sitä ei ole syytä sorsia kuten ei järkkäreitäkään vaikka niistä kertyy helposti iso repullinen tavaraa.

    • normaalikuvaaja

      "Jokainen yli 100€ maksava pokkari ottaa riittävän hyviä kuvia normaali valokuvaajan tarpeisiin, teki sitten paperikuvia tai katselee 46" näytöltä. Ja lisäksi pokkarit helppoja kuljettaa ja laittaa kuvauskuntoon, ja jos on zoomia jonkinverran, niin pääsee hieman kauempaakin kuvaamaan. Järkkäri vs Pokkari = 2 - 10 "

      prioriteetit ratkaisevat.
      minua ei häiritse kantaa 10kg settiä mukanani kun lähden kuvaamaan vaikkapa lintuja.
      muulloin kyllä häiritsee.
      katukuvausta harrastaessani kannan ehkä 2kg varustusta, eikä se mitään haittaa.

      kun en ole lähdössä kuvaamaan, niin mukana kulkee taskukokoinen pokkari, sillä paras kamera on sellainen joka on mukana.

      Onneksi on monen laisia vaihtoehtoja.

    • 2–2

      ”Järkkärit turhia ? ”

      Ei se ihan noin mene.
      Näyttöarvon kannalta (katu-uskottavuus) ja huomion herättämisesä järkkäri on aivan ylivoimainen pokkariin verrattuna. Järkkärillä kuvatessa kaikki huomaa, että täällä esiintyy valokuvaaja. Huomion keräämisessä autta jos vääntäytyy hyvin kummaluseen asentoon. Hyvin eristetyssä piilokojussa esiintymistarve on komplisoidumpi kysymys.

      ”pääsee hieman kauempaakin kuvaamaan”
      Tuohon en osaa uskoa, kameratyyppi ei mitenkään vaikuta kuvausetäisyyteen.

      Samanhintaisissa kameroissa pokkari on yleensä parempi.
      Pokkarin kanssa on paha teeskennelä ammattikuvaajaa.
      Järkkärillä kuvatessa kuvan hyvyys on enempi uskon asia. Pokkarilla kuvaava tietää mitä saa.

      Mulla on kaksi hyvää pokkaria ja kaksi croppi-järkkäriä. Parhaat kuvani olen kuvannut pokkarilla. Järkkärit on paljon hausmempia leikki ja shoppailuvälineitä, kuvaan yleensä vain huvin vuoksi.
      Mulla järkkäri vs. pokkari = 2 – 2

      • nikon_d90

        Jos halutaan kuvaa joka esittää jotain niin tuo etäisyys on otettava huomioon. Jos kuvaa hippiäistä tavis pokkarilla jossa on 4 - 5x zoomi niin sitä hippiäistä ehkä ei kuvasta ole helppoa löytää mutta jos sen saman tekee samalta etäisyydeltä järkkärillä, oli se kroppi tai ei, ja 600mm putkea eteen niin hippiäinenkin löytyy helposti.

        Kyllä etäisyys vaikuttaa, sama koskee mitä tahansa kohdetta jonka haluaa rajata jo kuvaushetkellä.

      • Hippiäinen
        nikon_d90 kirjoitti:

        Jos halutaan kuvaa joka esittää jotain niin tuo etäisyys on otettava huomioon. Jos kuvaa hippiäistä tavis pokkarilla jossa on 4 - 5x zoomi niin sitä hippiäistä ehkä ei kuvasta ole helppoa löytää mutta jos sen saman tekee samalta etäisyydeltä järkkärillä, oli se kroppi tai ei, ja 600mm putkea eteen niin hippiäinenkin löytyy helposti.

        Kyllä etäisyys vaikuttaa, sama koskee mitä tahansa kohdetta jonka haluaa rajata jo kuvaushetkellä.

        Jos kuvataan hippiäistä tavisjärkkärin kittiobjektiivilla jossa on 3x zoomi niin ehkä siitä ei ole tallentunut kuvatiedostoon muuta kuin ääni. Jos sen saman tekee samalta etäisyydeltä kompaktikameralla jossa on 20x zoomi niin hippiäinenkin saattaa löytyä. Pitemmät zoomit on sitten erikseen, mutta ne eivät mahdu taskuun...

      • En nyt tiiä
        nikon_d90 kirjoitti:

        Jos halutaan kuvaa joka esittää jotain niin tuo etäisyys on otettava huomioon. Jos kuvaa hippiäistä tavis pokkarilla jossa on 4 - 5x zoomi niin sitä hippiäistä ehkä ei kuvasta ole helppoa löytää mutta jos sen saman tekee samalta etäisyydeltä järkkärillä, oli se kroppi tai ei, ja 600mm putkea eteen niin hippiäinenkin löytyy helposti.

        Kyllä etäisyys vaikuttaa, sama koskee mitä tahansa kohdetta jonka haluaa rajata jo kuvaushetkellä.

        tarviiko tuossa nyt niin pitkää putkea...
        http://4.bp.blogspot.com/_VGYYzAhAs9E/S-VXam9qO3I/AAAAAAAAAB0/-TOw-aouMWA/s1600/Hippiäinen ja Seppo Lehto 12.9.2009 pic6.JPG

      • nyt tiiän!
    • expokkari

      Jep.
      Pokkarit on turhia, oon luopunut turhasta pokkarista.
      Kännykän kamera on korvannut pokkarin, ja kuvat otetaan jokatapauksessa järkkärillä.

    • kuvaaja.

      Ei sitä pitäs olla kateellinen niille, joilla on varaa laittaa kameravehkeisiin ja osaavat myös käyttää niitä? Kamerareppu on ainakin minusta ihan helppo ottaa mukaan kuvausreissulle, nappaa vaan repun selkään ja eiku menoks. Minäkin olen päässy kuvaamaan kuuta, vaikka ei tuota "zoomia" nyt niin paljoa ole. Lisäksi joissakin tapauksissa omilla jaloilla pääsee yllättävän kätevästi lähemmäs kohdetta. Pokkarikuvaamisen jätin 5-vuotiaalle pojalleni jo aikaa sitten, ton ikäiselle ihan sopiva kamera aloitella kuvaamista. Muutaman vuoden päästä kun ostan itelle uuden järkkärin, niin poika saa tuon nykyisen.

    • Canonisti minäkin

      Olisikin noin! Valitettavasti pokkarien tekninen laatu ei vuosiin ole riittänyt hyvään kuvaan. Toista oli vielä 80-luvulla, kun Canonin GIII, Minox ja muutamat muut olivat oikeasti pokkareita, joiden kuvanlaatu ei hävennyt sen aikaisille järjestelmäkameroille. Silloin saattoi ottaa mukaansa pokkarin, kun tiesi ettei tarvitse teleobjektiivia, ja oli varma ettei kukaan erota laadullisesti kuvaa hyvällä järjestelmäkameraobjektiivilla kuvatusta.

      • Työeläkeläinen

        Filmiaikana pokkareiden "kuvakenno" eli filmiruutu olikin vähintään kroppikennon kokoinen joka osin selittää asiaa. Ne, en muista miksi niitä sanottiin, kamerat joissa oli se kapea filminauha, olisiko ollut 16 mm filmiä eivät antaneet laadullisesti sellaista kuvaa jotta se olisi kelvannut vaan niiden menekki jäi vaatimattomaksi.

        Nyt sentään tuolla 6 - 7 mm leveällä kennolla saadaan kohtuu optiikalla ihan hyviä kuvia albumikäyttöön ja nettiin joskus isompanakin kokemukseni perusteella. Tekniikka on siis kehittynyt sitten filmiaikojen. Sen näkee myös kun katsoo vanhoja 8 millisiä filmipätkiä ja vertaa niitä pokkarivideoihin niin filmien rakeisuus oli suurempi ja tarkkuus on yleensä huomattavasti huonompi kuin pokkarivideoissa.

        Pokkari puolustaa paikkaansa helposti mukana kulkevana tilanteiden ja faktojen dokumentoijana. Järkkärillä kuitenkin saa parempaa kuvajälkeä lähes joka tapauksessa.

      • filmikenno
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Filmiaikana pokkareiden "kuvakenno" eli filmiruutu olikin vähintään kroppikennon kokoinen joka osin selittää asiaa. Ne, en muista miksi niitä sanottiin, kamerat joissa oli se kapea filminauha, olisiko ollut 16 mm filmiä eivät antaneet laadullisesti sellaista kuvaa jotta se olisi kelvannut vaan niiden menekki jäi vaatimattomaksi.

        Nyt sentään tuolla 6 - 7 mm leveällä kennolla saadaan kohtuu optiikalla ihan hyviä kuvia albumikäyttöön ja nettiin joskus isompanakin kokemukseni perusteella. Tekniikka on siis kehittynyt sitten filmiaikojen. Sen näkee myös kun katsoo vanhoja 8 millisiä filmipätkiä ja vertaa niitä pokkarivideoihin niin filmien rakeisuus oli suurempi ja tarkkuus on yleensä huomattavasti huonompi kuin pokkarivideoissa.

        Pokkari puolustaa paikkaansa helposti mukana kulkevana tilanteiden ja faktojen dokumentoijana. Järkkärillä kuitenkin saa parempaa kuvajälkeä lähes joka tapauksessa.

        ”Filmiaikana pokkareiden "kuvakenno" eli filmiruutu olikin vähintään kroppikennon kokoinen”

        Nykyaikana filmikameroiden "kuvakenno" on usein moninverroin kinokokoa suurempi. Mun nykyisissä filmikameroissa "kuvakenno" on 4x5” ja 6x9 cm. Kaapissa lepää myös 6x7 Mamiya.

      • Työeläkeläinen
        filmikenno kirjoitti:

        ”Filmiaikana pokkareiden "kuvakenno" eli filmiruutu olikin vähintään kroppikennon kokoinen”

        Nykyaikana filmikameroiden "kuvakenno" on usein moninverroin kinokokoa suurempi. Mun nykyisissä filmikameroissa "kuvakenno" on 4x5” ja 6x9 cm. Kaapissa lepää myös 6x7 Mamiya.

        Noin on jos haluat leveillä, pokkarit ja järkkärit olivat silloin tuota "kinokokoa" jolloin ruutu oli noin Fx kennon kokoinen ja joissain harvoissa pienissä puolet siitä.

        Keskikoon kamerat ovat ihan toinen juttu joskin Nikonin uudet kuten D800 alkavat lähennellä erottelussa keskikoon digikameroita.

      • okaro

        GIII QL 17 (QL oli kameran nimi, GIII vain ilmaisi, että se oli kolmannen sukupolven QL) oli kyllä hyvä kamera, mutta pokkaria siitä ei saa tekemälläkään, eikä sitä sellaiseksi kutsuttukaan,. Se oli kompakti, joka painoi yli 600 grammaa. Kö kamera oli pikemminkin 1970-luvun kamera. Sitä valistettiin 1972-82.

        Nykykompakteilla saa kuvia selvästi useammissa olosuhteissa kuin tuolla sai. Sitäpaitsi täytyy ottaa huomion hinta. Tuon hinta vuona 1980 oli n. 1200 markkaa eli nykyrahassa n. 580 euroa (tonni, jos palkkataso otetaan huomioon). Samalla hinnalla saa nykyään G1 X:n, joka vastaa sitä nykykameroista. Jos ottaa vertailukohdaksi sen nykyisen satasen pokkarin, niin vastaavalla hinnalla sai tuolloin jonkun Kodakin pokkarin, jolla pystyi kuvaamaan vain auringonpaisteessa.

      • okaro
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Filmiaikana pokkareiden "kuvakenno" eli filmiruutu olikin vähintään kroppikennon kokoinen joka osin selittää asiaa. Ne, en muista miksi niitä sanottiin, kamerat joissa oli se kapea filminauha, olisiko ollut 16 mm filmiä eivät antaneet laadullisesti sellaista kuvaa jotta se olisi kelvannut vaan niiden menekki jäi vaatimattomaksi.

        Nyt sentään tuolla 6 - 7 mm leveällä kennolla saadaan kohtuu optiikalla ihan hyviä kuvia albumikäyttöön ja nettiin joskus isompanakin kokemukseni perusteella. Tekniikka on siis kehittynyt sitten filmiaikojen. Sen näkee myös kun katsoo vanhoja 8 millisiä filmipätkiä ja vertaa niitä pokkarivideoihin niin filmien rakeisuus oli suurempi ja tarkkuus on yleensä huomattavasti huonompi kuin pokkarivideoissa.

        Pokkari puolustaa paikkaansa helposti mukana kulkevana tilanteiden ja faktojen dokumentoijana. Järkkärillä kuitenkin saa parempaa kuvajälkeä lähes joka tapauksessa.

        Filmiaikana tyypillinen pokkarikoko oli 17 x 13 mm. Myös pienempiäkin oli, kuten kiekkokamerassa.Vasta filmiajan lopulla tuli APS.

        MInä en ymmärrä tällaista kiistelyitä. Nykyään kukin voi ostaa tarpeisiinsa sopivan kameran, eikä perusjärkikään ole hinnasta kiinni. Kuitenkin jos esimerkiksi haluaa kuvata pidemmällä polttovälillä järjestelmässä koko ja hinta kasvavat. Karkeasti kompaktin saa n. kolmanneksella siitä, mitä järkkärin vastaavalla polttovälialueella. Paina oin alle kolmanneksen.

        Kompaktin idea on juuri siinä kompaktiudessa. Kun otetaan kamera mukaan, otetaan se mukaan ja sillä siisti. Ei tarvita miettiä mitä objektiiveja tms otetaan, mikä laitetaan runkoon ja mikä laukkuun jne.

      • kunnon pokkarit
        okaro kirjoitti:

        GIII QL 17 (QL oli kameran nimi, GIII vain ilmaisi, että se oli kolmannen sukupolven QL) oli kyllä hyvä kamera, mutta pokkaria siitä ei saa tekemälläkään, eikä sitä sellaiseksi kutsuttukaan,. Se oli kompakti, joka painoi yli 600 grammaa. Kö kamera oli pikemminkin 1970-luvun kamera. Sitä valistettiin 1972-82.

        Nykykompakteilla saa kuvia selvästi useammissa olosuhteissa kuin tuolla sai. Sitäpaitsi täytyy ottaa huomion hinta. Tuon hinta vuona 1980 oli n. 1200 markkaa eli nykyrahassa n. 580 euroa (tonni, jos palkkataso otetaan huomioon). Samalla hinnalla saa nykyään G1 X:n, joka vastaa sitä nykykameroista. Jos ottaa vertailukohdaksi sen nykyisen satasen pokkarin, niin vastaavalla hinnalla sai tuolloin jonkun Kodakin pokkarin, jolla pystyi kuvaamaan vain auringonpaisteessa.

        "Jos ottaa vertailukohdaksi sen nykyisen satasen pokkarin, niin vastaavalla hinnalla sai tuolloin jonkun Kodakin pokkarin, jolla pystyi kuvaamaan vain auringonpaisteessa."
        Wanhalla pokkarilla sai hyviä kuvia 400:llakin filmillä. Tämä on oikeaksi todettu ihan nykypäivänä, kun tuttuni pyysi toista ottamaan sen "wanhan" "ison" luotettavan pokkarinsa mukaan varmuuden vuoksi. *(lyhyt versio)
        Tässä hieman kameroista tietävänä oli hauska sivusta seurata tilannetta, koska näiden tuttujen jutuissa kuitenkin kuvattiin vain kymppi-kuvia, joista hekin löysivät eroa kuitenkin.
        Monissa pokkareissa tuntuisi olevan hieman ongelmia tuon pienen kennon kanssa, mutta näitä käyttävät ihmiset eivät väkisin tiedosta ongelmaa samalla tapaa. Tai sitten se manuaali on jäänyt vain lukematta?

      • okaro
        kunnon pokkarit kirjoitti:

        "Jos ottaa vertailukohdaksi sen nykyisen satasen pokkarin, niin vastaavalla hinnalla sai tuolloin jonkun Kodakin pokkarin, jolla pystyi kuvaamaan vain auringonpaisteessa."
        Wanhalla pokkarilla sai hyviä kuvia 400:llakin filmillä. Tämä on oikeaksi todettu ihan nykypäivänä, kun tuttuni pyysi toista ottamaan sen "wanhan" "ison" luotettavan pokkarinsa mukaan varmuuden vuoksi. *(lyhyt versio)
        Tässä hieman kameroista tietävänä oli hauska sivusta seurata tilannetta, koska näiden tuttujen jutuissa kuitenkin kuvattiin vain kymppi-kuvia, joista hekin löysivät eroa kuitenkin.
        Monissa pokkareissa tuntuisi olevan hieman ongelmia tuon pienen kennon kanssa, mutta näitä käyttävät ihmiset eivät väkisin tiedosta ongelmaa samalla tapaa. Tai sitten se manuaali on jäänyt vain lukematta?

        Ei kyllä tuollaisella halpapokkarilla pystynyt ottamaan edes ISO 400:lla kuvia pilvisellä säällä. Kamera oli puhtaasti kiinteästi asetettu ISO 100:lla 1/125 s ja f/11 ja ISO 400 1/250 s ja f/11. Tarkennuskin oli kiinteä. Nykyiset pokkarit ovat ylivoimaisia.

      • kameroista
        okaro kirjoitti:

        GIII QL 17 (QL oli kameran nimi, GIII vain ilmaisi, että se oli kolmannen sukupolven QL) oli kyllä hyvä kamera, mutta pokkaria siitä ei saa tekemälläkään, eikä sitä sellaiseksi kutsuttukaan,. Se oli kompakti, joka painoi yli 600 grammaa. Kö kamera oli pikemminkin 1970-luvun kamera. Sitä valistettiin 1972-82.

        Nykykompakteilla saa kuvia selvästi useammissa olosuhteissa kuin tuolla sai. Sitäpaitsi täytyy ottaa huomion hinta. Tuon hinta vuona 1980 oli n. 1200 markkaa eli nykyrahassa n. 580 euroa (tonni, jos palkkataso otetaan huomioon). Samalla hinnalla saa nykyään G1 X:n, joka vastaa sitä nykykameroista. Jos ottaa vertailukohdaksi sen nykyisen satasen pokkarin, niin vastaavalla hinnalla sai tuolloin jonkun Kodakin pokkarin, jolla pystyi kuvaamaan vain auringonpaisteessa.

        Kyllähän kirjaimet ql tulivat sanoista quick loading, siitä filminlataussysteemistä. Ei siitä kai kameran nimeksi oikein ole, kun Canon sitä melkoisen monessa kamerassa käytti.

        Kyllähän tuon kameran tasoinen filmikamera jollain Velvialla ladattuna antaa vieläkin kovan vastuksen digipokkareille.

        Jos aidoista filmipokkareista puhutaan, siis taskuunmenevistä, esim. jokin Olympus XA kuusilinssisellä 35/2.8 objektiivilla teki varsin samantasoista jälkeä himmennettynä kuin filmijärkkärikin. Ja käsitarkennus ja klassinen aukon esivalinta valotuksessa, viiveetön kamera!

        Hienoja kameroita hyvät nykypokkarit kyllä ovat. Itse kuvailen tällä hetkellä (siis pokkarilla) vanhalla Ricoh GRD:llä, joka tekee 8Mp kennollaan moneen tarkoitukseen riittävää laatua. Sävyntoistollaan se pesee selvästi uudemman 14Mp:n Fuji-pokkarin ja käytettävyys on eri tasoa.

      • okaro
        kameroista kirjoitti:

        Kyllähän kirjaimet ql tulivat sanoista quick loading, siitä filminlataussysteemistä. Ei siitä kai kameran nimeksi oikein ole, kun Canon sitä melkoisen monessa kamerassa käytti.

        Kyllähän tuon kameran tasoinen filmikamera jollain Velvialla ladattuna antaa vieläkin kovan vastuksen digipokkareille.

        Jos aidoista filmipokkareista puhutaan, siis taskuunmenevistä, esim. jokin Olympus XA kuusilinssisellä 35/2.8 objektiivilla teki varsin samantasoista jälkeä himmennettynä kuin filmijärkkärikin. Ja käsitarkennus ja klassinen aukon esivalinta valotuksessa, viiveetön kamera!

        Hienoja kameroita hyvät nykypokkarit kyllä ovat. Itse kuvailen tällä hetkellä (siis pokkarilla) vanhalla Ricoh GRD:llä, joka tekee 8Mp kennollaan moneen tarkoitukseen riittävää laatua. Sävyntoistollaan se pesee selvästi uudemman 14Mp:n Fuji-pokkarin ja käytettävyys on eri tasoa.

        Vuonna 1965 Canon toi markkinoille kameran Canonet QL17. Vuonna 1969 tästä tehtiin uusi versio: New Canonet QL17, joka oli kevyempi ja pienempi. Objektiivi oli myös lyhennetty 45 mm:stä 40 mm:iin. Vuonna 1972 sitten tuli G-III QL 17. Canon Camera Museumin mukaan G tarkoitti Grade up. Tässä uutena oli lähinnä paristotesteri. Kameroista oli myös vähemmän valovoimaisia versioita, kuten G-III QL19, jossa oli 45 mm objektiivi.

    • Se menee näin

      Pokkarin ja järkyn tärkein ero on siinä että, järkyn saa paljon paremmaksi objektiiveja vaihtamalla ja lisävarusteilla mutta pokkaria ei saa niin merkittävästi muunneltua.
      Eli tarve ratkaisee niin kuin kanssa muut yhä olemassaolevat fysiikanlait lä'hinnä kennokoko ja valovoima siis. Kestämätöntä
      muovirihkamaa myydään jo ihan liikaa kertakäyttömerkkituotteena noin 100Eurolla.

    • HEMMYNEN

      yksi asia missä apokkarit häviää on akkukesto. 100-1 järkkäreille. toinen asia järkkäreille on hot shoe. jota ei l.öydy yhdestäkään ALLE 300 EUR POKKKARIS

      TAAS 100-1 JÄRKKÄREILLE.

      • shoe hot

        Missä alle 300€:n järkkäreissä on hot shoe?

      • Ainakin noissa
        shoe hot kirjoitti:

        Missä alle 300€:n järkkäreissä on hot shoe?

        Canon DSRL, Nikon DSRL, Olympus jne

    • turhia on

      Mulla on pokkarit ja järkkärit molemmat täysin turhia. Käytän nitä pelkästään turhuuteen, huvin vuoksi.

      Turhaa on kaikki, paitsi purjehdus, eikä sekään ole välttämätöntä.

      • reign of piss

        "Turhaa on kaikki, paitsi purjehdus, eikä sekään ole välttämätöntä. "

        joo, aina voi kusta vastatuleen, mut ei sekään oo välttämätöntä.

    • yksjukkis

      Minulla on pokkari ja järkkäri, niin pokkarilla otetaan kuvat ja järkkäri jos lähtee vaikka metsään tai suolle kuvaamaan. Sitten kun haluaa jostain videoo, niin videokamera sitten mukaan, vaikka kaikilla saa kuvia ja videoita. Järkkäri on putkella painava ja pokkari menee vaikka taskuun, niinkuin videokamerakin.
      Eikä kuvien laadusta juuri huomaa millä on otettu. Saihan sitä ennenvanhaan täysin auotomaattisella coca cola kamerallakin kuvia, siinä ei turhaa ollut mitään. Ei mitään säätöä ja pahvista tehty, nykyään haukutaan muovikameroita turhaan, koska ei niitä vasaroina käytä kukaan. Eli jokainen taaplaa tyylillään.
      Täällä keskustelussa vaan tuppaa olemaan, että järkkäri ja mielusti yli 2000e on vain kamera isolla K:lla.

      • isolla K:lla

        ”että järkkäri ja mielusti yli 2000e”
        —aika pienelle pistit jos tarkoitat kameraa eikä vain runkoa. Ainoa melkein Kamera jonka tuolla saa lienee Pentax. Yleensä tarvitaan vähintään 3000€ tai dynamiikka on surkea.
        Laittaisin hyvän Kameran alarajan D600:n kohdalle. Kamera objektiivit yli 3000€

      • nikon_d90
        isolla K:lla kirjoitti:

        ”että järkkäri ja mielusti yli 2000e”
        —aika pienelle pistit jos tarkoitat kameraa eikä vain runkoa. Ainoa melkein Kamera jonka tuolla saa lienee Pentax. Yleensä tarvitaan vähintään 3000€ tai dynamiikka on surkea.
        Laittaisin hyvän Kameran alarajan D600:n kohdalle. Kamera objektiivit yli 3000€

        Puhutkohan "isolla K:lla" ihan kokemuksesta vai tuppaako mutu määräämään ulostulon.

        Kuvasin viime kesän kahdella kameralla joista toinen oli D5100 ja toinen D800. Molemmilla tuli ihan kelpo kuvia vaikka toinen maksoi naftin 500€ ja toionen lähes 3000€. On selvää, että tuosta hinnasta saa etua monella tapaa mutta en lähde tuota 500€ runkoakaan moittimaan vaan käytän sitä edelleen kakkosena. Se tosin saattaa jossain vaiheessa muuttua D7100 mutta vain koska kiinnostaa kokeilla kuvausta ilman sitä filtteriä joka vahingossa tuli DF800:n hankittua.

    • vaativa.

      Huomaa ettet ymmärrä asioista yhtään mitään.

      En ole pitänyt kädessäni yhtään hyvää pokkaria. Huonoja järkkäreitäkin on tullut kokeiltua. Joillakin se vaatimustaso on vähän korkeampi kuin sunnuntairäpsy sauvakävelyn lomassa.

    • aito pokkaripelle

      Omakotitalot on turhia kun teltta ajaa saman asian. Ok-talo on vain statusarvo jolla leuhotetaan muille.

      • yksjukkis

        heheh täällä harrastajavalokuvaajat etsivät vain katu-uskottavuutta ja rehentelyä jossain kuvapaikalla. Sitten kun joku harrastaja jotain kysyy maksaa runko 2000e tai enemmän ja putki miulusti vaikka 6-7 donaa, sillä summalla saa jo palkattua oikeen valokuvaajan ottamaan elämän tärkeet kuvat. Ja uusi harrastaja pelästyy, että parempi kun ei ala koko hommaan, jos halvemalla ei pääse edes alkuun.
        Kyllä suurin tekijä on siellä kameran takana, harvemmin liian halvassa kamerassa, ja kuvanvakaaja esim. sehän on tarkoitettu, joka mandoliinirapulassa kuvailee. Videokamerassa sellainen on hyvä, jos kuvaa liikkuvaa kuvaa ja itsekkin liikkuu, eli kamera kuin kamera, mutta sellainen mikä milloinkin parhaiten sopii.

      • Sirkus F

        Arvaas mitä yks käytetty vähän parsittu sirkusteltta voi maksaa?

      • Sirkus F
        Sirkus F kirjoitti:

        Arvaas mitä yks käytetty vähän parsittu sirkusteltta voi maksaa?

        Sori meni vikaan tää ois kuulu Sirkus osioon Suomessa.

      • Sirkus F
        Sirkus F kirjoitti:

        Sori meni vikaan tää ois kuulu Sirkus osioon Suomessa.

        Siis Sirkus ja taikatemput.

    • hemmynen

      minun DSLR kamera 2400 eur. 3 objektiivia yht. 3700 eur., salamart 700 eur, radiolaukaisijat salamoille 600 eur.

      ja L-kiskoa ei alle 300 euron pokkarille ole koskaan valmistettu.

      eikä pokkarilla onnistu Oulun kaupungintalosta kuva suihkulähteen edestä. 16mm siihen vaaditaan ja FX kamera. Vaan minullapa sellainen kuva on jo

      • oululainen..

        Oulun kaupungintalon edessä ei ole suihkulähdettä joten se ei voi onnistua millään kameralla.

      • pokkarilla onnistu

        Taidat luulla, että pokkarin kuvista ei voi tehdä panoraamakuvaa

    • Johnnymale07

      46 Full HD näytön reso tänä päivänä on 1920*1080 pikseliä, pieni croppi sen pokkarin kuvasta.

      4k ruutu on vielä pienempi croppi DSLR kameran kuvasta.

    • hiukan samaa mieltä

      Minä pärjäilen 50€ maksaneella pokkarilla aika hyvin "yleiskuvauksessa". Kuvia ei juuri kannata nettiin laittaa isompina kuin 800px*600px, joten pokkarinkin kuvia joutuu pienentämään. Makrokuvaus on pokkarilla aika helppoa. Kuvassa saa näkymään yksityiskohtia joita olisi silmällä vaikea havaita ja se on minusta vähintäänkin riittävän hyvä.

      Kyllä minä järkkärin silti hankkisin jos olisi varaa sellaiseen. Käyttäisin sitä eri tavalla. Valovoimaisella optiikalla saisi kuvia sisällä vallitsevassa valossa. Järkkärin objektiivina voisi käyttää suoraan kaukoputken objektiivia. Pokkaria se ei ehkä kokonaan korvaisi.

      Niin ja olisihan se järkkäri hieno omistaa, ehdottomasti kulkisin kaupungilla järkkäri näkyvästi kaulalla vaikka en sillä mitään kuvia ottaisikaan;-)

      • 1:1 -makro

        "Makrokuvaus on pokkarilla aika helppoa."

        sulla on sit aika hyvä pokkari.
        Mikä sen merkki ja malli?
        Itse en ole koskaan löytänyt pokkaria jolla voisi kuvata makrokuvia.

      • huVittunut ;)
        1:1 -makro kirjoitti:

        "Makrokuvaus on pokkarilla aika helppoa."

        sulla on sit aika hyvä pokkari.
        Mikä sen merkki ja malli?
        Itse en ole koskaan löytänyt pokkaria jolla voisi kuvata makrokuvia.

        Mistään mitään tietämättömät kuvittelee että se on makrokuvausta kun työnnetään kamera kiinni kuvattavaan kohteeseen ;)

    • Sitähän se on

      Ennen vanhaan filmille kuvattaessa makrokuvauksella tarkoitettiin sitä että kuvattava kohde kuvautui filmille luonnollisen kokoisena (kuvaussuhde 1:1) tai sitä suurempana.
      Digikuvauksessa tällaista mittakaavallista yhteyttä kuvattavan kohteen koon ja kuvatiedoston välillä ei ole.

      • röhönauran sulle!!!

        Miten se makrokuvaus määritellään digivehkeissä? Miksi se määritellään eri tavalla kun filmi vaihtuukin digiin?

      • 1:1 -makro

        "Digikuvauksessa tällaista mittakaavallista yhteyttä kuvattavan kohteen koon ja kuvatiedoston välillä ei ole. "

        ai määritellääks se sit kohinan määrällä vai?


        vai saako, siitä syystä että tallennusmuoto on sähköinen, kuvaaja itse päättää milloin kuva on makro?

        heh

      • Naura pois,
        röhönauran sulle!!! kirjoitti:

        Miten se makrokuvaus määritellään digivehkeissä? Miksi se määritellään eri tavalla kun filmi vaihtuukin digiin?

        kun et ymmärrä, tai yrität tahallasi ymmärtää väärin. Määrittelin sen eri tavalla siksi että digitaalisessa kuvatiedostossa ei ole sitä "filmiä" joka olisi jossakin mittakaavassa kuvattavan kohteen kanssa.
        Kuvatiedostossa on pikseleiden määrä vaaka- ja pystysuuntaan mutta ei pikseleiden kokoa jolloin erikokoisilla kennoilla kuvatut pikselit ovat samankokoisia.

        Pienen kennon etu:
        http://www.mikkosaari.fi/makrokuvaus/

      • röhönauran edelleen
        Naura pois, kirjoitti:

        kun et ymmärrä, tai yrität tahallasi ymmärtää väärin. Määrittelin sen eri tavalla siksi että digitaalisessa kuvatiedostossa ei ole sitä "filmiä" joka olisi jossakin mittakaavassa kuvattavan kohteen kanssa.
        Kuvatiedostossa on pikseleiden määrä vaaka- ja pystysuuntaan mutta ei pikseleiden kokoa jolloin erikokoisilla kennoilla kuvatut pikselit ovat samankokoisia.

        Pienen kennon etu:
        http://www.mikkosaari.fi/makrokuvaus/

        "digitaalisessa kuvatiedostossa ei ole sitä "filmiä" joka olisi jossakin mittakaavassa kuvattavan kohteen kanssa"

        Kyllä on. Se osan nimi on kenno. Fx eli kinokennoisen digin kenno on tasan samankokoinen kuin kinofilmiruutu.

      • Viärin män...
        röhönauran edelleen kirjoitti:

        "digitaalisessa kuvatiedostossa ei ole sitä "filmiä" joka olisi jossakin mittakaavassa kuvattavan kohteen kanssa"

        Kyllä on. Se osan nimi on kenno. Fx eli kinokennoisen digin kenno on tasan samankokoinen kuin kinofilmiruutu.

        Digikamerassa filmiä vastaavan osan nimi on muistikortti...

      • folder?
        Viärin män... kirjoitti:

        Digikamerassa filmiä vastaavan osan nimi on muistikortti...

        Ihanko totta?
        Mitenkäs sitä muistikorttia valotetaan ja kehitetään?

        Digikuvauksessa filmiä vastaavan asian nimi on kansio (folder)

      • Lopputulos ratkaisee
        1:1 -makro kirjoitti:

        "Digikuvauksessa tällaista mittakaavallista yhteyttä kuvattavan kohteen koon ja kuvatiedoston välillä ei ole. "

        ai määritellääks se sit kohinan määrällä vai?


        vai saako, siitä syystä että tallennusmuoto on sähköinen, kuvaaja itse päättää milloin kuva on makro?

        heh

        Kuvatiedostoon ei tallenneta pikseleiden kokoa. 12 Mp:n kuvassa on aivan samat 4000x3000 pikseliä riippumatta minkälaisella kameralla se on otettu.

      • Olkoon niin
        folder? kirjoitti:

        Ihanko totta?
        Mitenkäs sitä muistikorttia valotetaan ja kehitetään?

        Digikuvauksessa filmiä vastaavan asian nimi on kansio (folder)

        Kansio vastaa kirjekuorta jossa on kehitetty filmi.

      • faktaa pukkaa...
        Viärin män... kirjoitti:

        Digikamerassa filmiä vastaavan osan nimi on muistikortti...

        Eli makrokuvauksessa kohteen mittasuhteita verrataan muistikorttiin? Kummalla saa parempia makrokuvia, sd- vai compact-flash kortilla?

        Ja sitten makeat röhönaurut sinulle: BUAHAHAHAHAHAHAAH!!!!!

        Digikamerassa filmiä vastaavan osan nimi on kenno. Objektiivi piirtää filmikamerassa kuvan filmille, digikamerassa kennolle. Muistikortti on vain tallennusväline. Filmikamerassa jokainen kuva tallentuu omaan filmiruutuun, mutta digikamerassa kennoa ei vaihdeta vaan tieto siirretään kennolta muistikortille ja kenno käytetään taas uudelleen.

      • Pukkaa pukkaa
        faktaa pukkaa... kirjoitti:

        Eli makrokuvauksessa kohteen mittasuhteita verrataan muistikorttiin? Kummalla saa parempia makrokuvia, sd- vai compact-flash kortilla?

        Ja sitten makeat röhönaurut sinulle: BUAHAHAHAHAHAHAAH!!!!!

        Digikamerassa filmiä vastaavan osan nimi on kenno. Objektiivi piirtää filmikamerassa kuvan filmille, digikamerassa kennolle. Muistikortti on vain tallennusväline. Filmikamerassa jokainen kuva tallentuu omaan filmiruutuun, mutta digikamerassa kennoa ei vaihdeta vaan tieto siirretään kennolta muistikortille ja kenno käytetään taas uudelleen.

        "Eli makrokuvauksessa kohteen mittasuhteita verrataan muistikorttiin? "
        - Aivan oikein, muuta mitattavaa digikuvissa ei ole!

        Filmikin on tallennusväline. Ainoa mitä kuvaustapahtumasta jää jäljelle. Digikamerassa kuvaustapahtumasta jää jäljelle rivi ykkösiä ja nollia muistikortille. Miten niistä ilmenee kuvaussuhteet? Yhtä hyvin voit mittailla sitä korttia.

        Kuvaussuhteista puhuttaessa kannattaisi ottaa käyttöön polttovälien yhteydessä käytettävät croppikertoimet ja puhua kuvaussuhteiden kinovastaavuudesta.
        Ei se olisi ajatuksena sen hölmömpi kuin polttovälen kinovastaavuus, samasta asiastahan siinä on kysymys.

      • Voihan vee,
        Pukkaa pukkaa kirjoitti:

        "Eli makrokuvauksessa kohteen mittasuhteita verrataan muistikorttiin? "
        - Aivan oikein, muuta mitattavaa digikuvissa ei ole!

        Filmikin on tallennusväline. Ainoa mitä kuvaustapahtumasta jää jäljelle. Digikamerassa kuvaustapahtumasta jää jäljelle rivi ykkösiä ja nollia muistikortille. Miten niistä ilmenee kuvaussuhteet? Yhtä hyvin voit mittailla sitä korttia.

        Kuvaussuhteista puhuttaessa kannattaisi ottaa käyttöön polttovälien yhteydessä käytettävät croppikertoimet ja puhua kuvaussuhteiden kinovastaavuudesta.
        Ei se olisi ajatuksena sen hölmömpi kuin polttovälen kinovastaavuus, samasta asiastahan siinä on kysymys.

        ihan suotta tuli keksittyä lisää ruutia, sehän on jo keksitty:
        "35 mm equivalent magnification"
        http://en.wikipedia.org/wiki/Macro_photography

      • tiukkaa faktaa.
        Pukkaa pukkaa kirjoitti:

        "Eli makrokuvauksessa kohteen mittasuhteita verrataan muistikorttiin? "
        - Aivan oikein, muuta mitattavaa digikuvissa ei ole!

        Filmikin on tallennusväline. Ainoa mitä kuvaustapahtumasta jää jäljelle. Digikamerassa kuvaustapahtumasta jää jäljelle rivi ykkösiä ja nollia muistikortille. Miten niistä ilmenee kuvaussuhteet? Yhtä hyvin voit mittailla sitä korttia.

        Kuvaussuhteista puhuttaessa kannattaisi ottaa käyttöön polttovälien yhteydessä käytettävät croppikertoimet ja puhua kuvaussuhteiden kinovastaavuudesta.
        Ei se olisi ajatuksena sen hölmömpi kuin polttovälen kinovastaavuus, samasta asiastahan siinä on kysymys.

        Kennon koko ja kroppikertoimet ei vaikuta makrokuvauksen suurennussuhteeseen. Jos objektiivi piirtää kinokamerassa 1:1 , se piirtää samassa suhteessa myös kroppijärkkärissä. Kuvassa näkyvä alue on tietenkin kinokamerassa suurempi, mutta suurennussuhde pysyy samana koska suurennussuhde lasketaan vertaamalla kohteen todellisia mittoja siihen kennoon johon se objektiivilla heijastetaan.

      • hohhoijaa taas sua;)
        Pukkaa pukkaa kirjoitti:

        "Eli makrokuvauksessa kohteen mittasuhteita verrataan muistikorttiin? "
        - Aivan oikein, muuta mitattavaa digikuvissa ei ole!

        Filmikin on tallennusväline. Ainoa mitä kuvaustapahtumasta jää jäljelle. Digikamerassa kuvaustapahtumasta jää jäljelle rivi ykkösiä ja nollia muistikortille. Miten niistä ilmenee kuvaussuhteet? Yhtä hyvin voit mittailla sitä korttia.

        Kuvaussuhteista puhuttaessa kannattaisi ottaa käyttöön polttovälien yhteydessä käytettävät croppikertoimet ja puhua kuvaussuhteiden kinovastaavuudesta.
        Ei se olisi ajatuksena sen hölmömpi kuin polttovälen kinovastaavuus, samasta asiastahan siinä on kysymys.

        Ei tässä mitata mitään digikuvia vaan kennon mittoja ja filmiruudun mittoja. Niillä kummallakin on mitat, riippumatta siitä onko niitä käytetty. Käyttämättömän filmiruudun mitat on 24x36mm vaikka sitä ei ole valotettu eli se ei ole kuva.

      • Anteeks kauheesti
        tiukkaa faktaa. kirjoitti:

        Kennon koko ja kroppikertoimet ei vaikuta makrokuvauksen suurennussuhteeseen. Jos objektiivi piirtää kinokamerassa 1:1 , se piirtää samassa suhteessa myös kroppijärkkärissä. Kuvassa näkyvä alue on tietenkin kinokamerassa suurempi, mutta suurennussuhde pysyy samana koska suurennussuhde lasketaan vertaamalla kohteen todellisia mittoja siihen kennoon johon se objektiivilla heijastetaan.

        kun tuo linkki on ulkomaankielinen. En tähän hätään löytänyt suomenkielistä....

        Miksi pitää verrataa kohteen todellisia mittoja siihen kennon kokoon kun sitä suurennussuhdetta ei kuitenkaan siirretä kuvatiedostoon eikä se näy tiedostoa katsoltaessa eikä tulostettaessa. Mieluummin pitäisi verrata valmiiseen tulosteeseen.
        Filmiltä sen kuvaussuhteen voi mitata, kuvatiedostosta ei.

      • makroilija...
        Anteeks kauheesti kirjoitti:

        kun tuo linkki on ulkomaankielinen. En tähän hätään löytänyt suomenkielistä....

        Miksi pitää verrataa kohteen todellisia mittoja siihen kennon kokoon kun sitä suurennussuhdetta ei kuitenkaan siirretä kuvatiedostoon eikä se näy tiedostoa katsoltaessa eikä tulostettaessa. Mieluummin pitäisi verrata valmiiseen tulosteeseen.
        Filmiltä sen kuvaussuhteen voi mitata, kuvatiedostosta ei.

        Se suurennussuhde on juuri se mitä siitä kuvasta katsotaan. Se vaikuttaa siihen näkyykö kohde kokonaan vai ei. Jos kuvaat kinojärkkärillä 5-sentin kolikon suurennussuhteella 1:1, se mahtuu kuvaan helposti ja jää ylimääräistäkin kohteen ympärille. Jos taas kuvaat samalla kameralla Jopo-polkupyörän 1:1, se ei mahdukaan siihen kuvaan kokonaan.
        Kyllä sen kuvaussuhteen voi mitata digikamerallakin aivan samoin kuin filmikamerallakin. Kuvatiedosto sisältää valokuvan. Ottaa vaikka viivottimesta kuvan ja vertaa kuvassa näkyvää aluetta kennon kokoon. Silloin kun kuvassa näkyy vaikkapa leveyssuunnassa yhtä monta millimetriä kuin kennolla on leveyttä, suhde on 1:1. Jos näkyy tasan puolet vähemmän kuin kennon leveys, suhde on 2:1.
        Nämä asiat voi olla aluksi vähän hankalia teille aloittelijoille, mutta kyllä se siitä ajan myötä hahmottuu. Minä olen kuvannut jo 18 vuotta aktiivisesti.

      • "Aloittelija"
        makroilija... kirjoitti:

        Se suurennussuhde on juuri se mitä siitä kuvasta katsotaan. Se vaikuttaa siihen näkyykö kohde kokonaan vai ei. Jos kuvaat kinojärkkärillä 5-sentin kolikon suurennussuhteella 1:1, se mahtuu kuvaan helposti ja jää ylimääräistäkin kohteen ympärille. Jos taas kuvaat samalla kameralla Jopo-polkupyörän 1:1, se ei mahdukaan siihen kuvaan kokonaan.
        Kyllä sen kuvaussuhteen voi mitata digikamerallakin aivan samoin kuin filmikamerallakin. Kuvatiedosto sisältää valokuvan. Ottaa vaikka viivottimesta kuvan ja vertaa kuvassa näkyvää aluetta kennon kokoon. Silloin kun kuvassa näkyy vaikkapa leveyssuunnassa yhtä monta millimetriä kuin kennolla on leveyttä, suhde on 1:1. Jos näkyy tasan puolet vähemmän kuin kennon leveys, suhde on 2:1.
        Nämä asiat voi olla aluksi vähän hankalia teille aloittelijoille, mutta kyllä se siitä ajan myötä hahmottuu. Minä olen kuvannut jo 18 vuotta aktiivisesti.

        Vertaillaan siis valokuvan paperisuurennosta ja digikuvan tulostetta? Nehän ovat keskenään vertailukelpoisia asioita...
        Itse sain kameran vasta vuonna 1965. Se on kyllä vieläkin tallessa...

      • okaro
        röhönauran sulle!!! kirjoitti:

        Miten se makrokuvaus määritellään digivehkeissä? Miksi se määritellään eri tavalla kun filmi vaihtuukin digiin?

        Filmillä tuo määritelmä oli mielekäs, koska sitä filmillä ollevaa kuvaa satoi katsella negatiivina tai diana. Digikameran kennolla olevaa kuvaa ei voi katsoa. Kennon koko on lopulta aika yhdentekevä. Jos kennon koon ja polttovälin tuplaa ja himmentää kaksi aukkoa nostaen herkkyyttä vastaavasti, ei kuvissa juuri ole eroa.

        Selkeintä olisi soveltaa tuota määritelmää verraten sitä kinokokoon. Jos kuva-alan leveys on alle 35 mm olisi kyse makrokuvauksesta. Tosin yleensä komipaktimaailmassa makrolla tarkoitetaan n. alle 40 cm päästä kuvaamista. Makron symbolinakin on kukka.

        Yleisesti, jos haluaa kuvata makrokuvia kompakteilla, kannattaa käyttää lähilinssiä. Sellaisen saa joko suoraan tai virittämällä kameraan.

      • Hohhoijaa itelles
        hohhoijaa taas sua;) kirjoitti:

        Ei tässä mitata mitään digikuvia vaan kennon mittoja ja filmiruudun mittoja. Niillä kummallakin on mitat, riippumatta siitä onko niitä käytetty. Käyttämättömän filmiruudun mitat on 24x36mm vaikka sitä ei ole valotettu eli se ei ole kuva.

        "Ei tässä mitata mitään digikuvia..."
        - Ei, koska digikuvassa ei ole mitään mitä voisi mitata, ei edes kennon mittoja.
        - Digikuvilla ei ole mitään kuvautumisssuhdetta vaan suhde on 1/ääretön. Aina.
        - Digikuva ei ole kuva ennen kuin se tulostetaan (muutetaan analogiseksi).

      • BAUAHAHAHA!!!!!!
        Hohhoijaa itelles kirjoitti:

        "Ei tässä mitata mitään digikuvia..."
        - Ei, koska digikuvassa ei ole mitään mitä voisi mitata, ei edes kennon mittoja.
        - Digikuvilla ei ole mitään kuvautumisssuhdetta vaan suhde on 1/ääretön. Aina.
        - Digikuva ei ole kuva ennen kuin se tulostetaan (muutetaan analogiseksi).

        BUAHAHAHAHAHHA!!!!!! Mene amis tuunaamaan mopoa tai soitan äiteelles niin laittaa viikkorahat katkolle.

      • hohhoijjaa jatkuu...
        Hohhoijaa itelles kirjoitti:

        "Ei tässä mitata mitään digikuvia..."
        - Ei, koska digikuvassa ei ole mitään mitä voisi mitata, ei edes kennon mittoja.
        - Digikuvilla ei ole mitään kuvautumisssuhdetta vaan suhde on 1/ääretön. Aina.
        - Digikuva ei ole kuva ennen kuin se tulostetaan (muutetaan analogiseksi).

        Digikamerassa on kenno ja kennolla on mitat.
        Kuvautumissuhde on millä tahansa kameralla, oli se sitten digi tai filmi. Se kuitenkin edellyttää että kamerassa on objektiivi.
        Digikuva on kuva tulostamattakin. Ainakin minun digikameroissa on näyttö josta voi katsoa otettuja kuvia. Niitä kuvia voi katsoa myös tietokoneen näytöltä. Ei tarvi tulostaa.
        Filmikameralla otettuja kuvia voi katsoa pelkästään negatiivistakin. Ei tarvi paperikuvaa sitä varten.
        Näitä asioita sinä et tietenkään tiennyt koska sinulla ei ole mitään kameraa ollutkaan. Sitten kun hankit ammatin ja menet töihin, sinulla voi ehkä olla mahdollisuus ostaa kamera.

      • ja jatkuu...
        hohhoijjaa jatkuu... kirjoitti:

        Digikamerassa on kenno ja kennolla on mitat.
        Kuvautumissuhde on millä tahansa kameralla, oli se sitten digi tai filmi. Se kuitenkin edellyttää että kamerassa on objektiivi.
        Digikuva on kuva tulostamattakin. Ainakin minun digikameroissa on näyttö josta voi katsoa otettuja kuvia. Niitä kuvia voi katsoa myös tietokoneen näytöltä. Ei tarvi tulostaa.
        Filmikameralla otettuja kuvia voi katsoa pelkästään negatiivistakin. Ei tarvi paperikuvaa sitä varten.
        Näitä asioita sinä et tietenkään tiennyt koska sinulla ei ole mitään kameraa ollutkaan. Sitten kun hankit ammatin ja menet töihin, sinulla voi ehkä olla mahdollisuus ostaa kamera.

        Jos katsot kameran tai tietokoneen näytölle tulostettua kuvaa niin se on tuloste siinä kuin paperitulostuskin. Samoin filmikameran kehitetty negatiivi (tai diakuva) on valmis tuloste jo sinällään.
        Parin kuukauden kuluttua tulee vanhuuseläkeikä täyteen, pyri siihen...

      • jatkuuko...
        hohhoijjaa jatkuu... kirjoitti:

        Digikamerassa on kenno ja kennolla on mitat.
        Kuvautumissuhde on millä tahansa kameralla, oli se sitten digi tai filmi. Se kuitenkin edellyttää että kamerassa on objektiivi.
        Digikuva on kuva tulostamattakin. Ainakin minun digikameroissa on näyttö josta voi katsoa otettuja kuvia. Niitä kuvia voi katsoa myös tietokoneen näytöltä. Ei tarvi tulostaa.
        Filmikameralla otettuja kuvia voi katsoa pelkästään negatiivistakin. Ei tarvi paperikuvaa sitä varten.
        Näitä asioita sinä et tietenkään tiennyt koska sinulla ei ole mitään kameraa ollutkaan. Sitten kun hankit ammatin ja menet töihin, sinulla voi ehkä olla mahdollisuus ostaa kamera.

        "Kuvautumissuhde on millä tahansa kameralla, oli se sitten digi tai filmi."
        - Oikein, mutta ainoastaan filmiltä sen voi nähdä myös jälkikäteen. Digikamerassa se on vain siellä kamerassa eikä sitä tallenneta kuvatiedostoon.
        - Digikuva on tulostamattomana pelkkä merkkijono. Sen voi todeta avaamalla kuvatiedoston tekstinkäsittelyohjelmalla.
        - Kuvan katselemiseksi se täytyy tulostaa kameran tai tietokoneen näytölle tai paperille.

      • faktasuhde 1:1
        jatkuuko... kirjoitti:

        "Kuvautumissuhde on millä tahansa kameralla, oli se sitten digi tai filmi."
        - Oikein, mutta ainoastaan filmiltä sen voi nähdä myös jälkikäteen. Digikamerassa se on vain siellä kamerassa eikä sitä tallenneta kuvatiedostoon.
        - Digikuva on tulostamattomana pelkkä merkkijono. Sen voi todeta avaamalla kuvatiedoston tekstinkäsittelyohjelmalla.
        - Kuvan katselemiseksi se täytyy tulostaa kameran tai tietokoneen näytölle tai paperille.

        Ota digikameralla kuva viivottimesta. Katso näytöltä montako millimetriä viivotinta näkyy kuvassa. Vertaa sitä määrää kennon mittoihin samassa suunnassa, siitä saat laskemalla kuvautumissuhteen.
        Jos kennon leveys on 15 mm ja kuvassa näkyy viivotinta leveyssuunnassa 15mm, kuvautumissuhde on 1:1.

      • Selevä juttu
        faktasuhde 1:1 kirjoitti:

        Ota digikameralla kuva viivottimesta. Katso näytöltä montako millimetriä viivotinta näkyy kuvassa. Vertaa sitä määrää kennon mittoihin samassa suunnassa, siitä saat laskemalla kuvautumissuhteen.
        Jos kennon leveys on 15 mm ja kuvassa näkyy viivotinta leveyssuunnassa 15mm, kuvautumissuhde on 1:1.

        Viivotinkuvia:
        http://en.wikipedia.org/wiki/File:35mm_Equivalent_Reproduction_Ratio.jpg

      • selvä se.
      • on ja ilman
        selvä se. kirjoitti:

        No niin. Siinähän niitä digikuvia on ja ilman tulostamista.

        Onhan se siinä, mutta sitä ei voi nähdä ilman tulostamista.
        Taidat kuvitella, että näytölle tulostamnen, valkokankaalle projisoiminen yms ei ole tulostamista.

    • vaihtuukin digiin?

      Digillä kuvattaessa makrokuvauksella tarkoitetaan sitä että kuvattava kohde kuvautui kennolle luonnollisen kokoisena (kuvaussuhde 1:1) tai sitä suurempana.
      Markkinoinnissa kaikkea lähikuvausta nimiteään makrokuvaukseksi kameratyypistä riippumatta kun se tuntuu myyvemmältä.

      • Työeläkeläinen

        Perus oletus 1:1 lienee pysynyt samana edelleen mutta näkee 1:3:nkin myytävän makrona.

        Makroja voi kuvata erilaisilla laseilla. pokkarimakrot kuvataan yleensä muutaman sentin päästä kohteesta, itselläni on 105mm makroputki ja sekin on liian lyhyt kun ottaa huomioon vaikkapa perhoset jotka harvoin päästävät muutaman kymmenenkään sentin päähän. Hyvä luontomakro onkin luokkaa 200 mm jolloin kuvausetäisyys alkaa olla hieman hollillaan siten, että pääsee lähelle luontokappaleita.

        Kukkia ja sammaleita varten pituutta ei paljoa tarvita niiltä kun puuttuvat niin siivet kuin jalatkin. Tosin saa olla varovainen ettei varjosta kohdettaan itsellään ja kamerallaan.

      • makropeksi

        Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää. Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen? Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa? Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm. Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?

      • 1:1 -makro
        makropeksi kirjoitti:

        Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää. Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen? Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa? Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm. Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?

        "Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää. Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen? Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa? Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm. Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu? "

        -Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää

        Ei siitä taida mitään EU-direktiiviä olla, eli ei kai kyseessä ole virallinen määritelmä.
        Mutta 1:1 on "aina ammoisista ajoista" ollut makron raja-arvo.
        Ja ihan luonteva raja se onkin, sillä silloin kuva kennolla on yhtä suuri kuin kuvattava kohde luonnossa.


        - Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen?

        Kyllä.
        1:1 kuvautumissuhde tarkoittaa, että kohde toistuu saman kokoisena filmillä(tai kennolla) mitä se kohde on.
        Tästä seuraa tokikin, että jos kenno on vaikkapa 36x24mm ja kuva otetaan 1:1, on myös kohde 36x24mm.


        -Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa?

        ei ole marko, sillä silloin kuvautumissuhde ei ole 1, tai suurempi.


        - Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?

        kyllä.


        vilkaise vaikkapa sivustoa:
        http://www.kolumbus.fi/matti.valve/intro.htm


        Kuvaussuhde (tai suurennussuhde) saadaan yhtälöstä
        M = o/k = v/u
        missä:

        M on kuvaussuhde
        o on kuvan koko
        k on kohteen koko
        [http://www.kolumbus.fi/matti.valve/optiik.htm]


        tulee huomata että "kuvan koko" ei tarkoita kuvan kokoa paperilla, tai ruudulla tms, vaan sen kuvan kokoa, joka piirtyy kennolle/filmille.

      • Makrokoko?
        1:1 -makro kirjoitti:

        "Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää. Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen? Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa? Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm. Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu? "

        -Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää

        Ei siitä taida mitään EU-direktiiviä olla, eli ei kai kyseessä ole virallinen määritelmä.
        Mutta 1:1 on "aina ammoisista ajoista" ollut makron raja-arvo.
        Ja ihan luonteva raja se onkin, sillä silloin kuva kennolla on yhtä suuri kuin kuvattava kohde luonnossa.


        - Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen?

        Kyllä.
        1:1 kuvautumissuhde tarkoittaa, että kohde toistuu saman kokoisena filmillä(tai kennolla) mitä se kohde on.
        Tästä seuraa tokikin, että jos kenno on vaikkapa 36x24mm ja kuva otetaan 1:1, on myös kohde 36x24mm.


        -Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa?

        ei ole marko, sillä silloin kuvautumissuhde ei ole 1, tai suurempi.


        - Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?

        kyllä.


        vilkaise vaikkapa sivustoa:
        http://www.kolumbus.fi/matti.valve/intro.htm


        Kuvaussuhde (tai suurennussuhde) saadaan yhtälöstä
        M = o/k = v/u
        missä:

        M on kuvaussuhde
        o on kuvan koko
        k on kohteen koko
        [http://www.kolumbus.fi/matti.valve/optiik.htm]


        tulee huomata että "kuvan koko" ei tarkoita kuvan kokoa paperilla, tai ruudulla tms, vaan sen kuvan kokoa, joka piirtyy kennolle/filmille.

        Lisäksi tulee huomata että tässä yhteydessä "kuvan koko" ei tarkoita myöskään digikameran kennolle heijastuneesta valosta tehtyä kuvatiedostoa jolla ei ole mitään kokotietoa.

      • makropeksi
        Makrokoko? kirjoitti:

        Lisäksi tulee huomata että tässä yhteydessä "kuvan koko" ei tarkoita myöskään digikameran kennolle heijastuneesta valosta tehtyä kuvatiedostoa jolla ei ole mitään kokotietoa.

        Ok, kiitos selityksistä. Eli jos käsitin oikein niin käytännössä "makron" raja riippuu todellakin kamerasta, eli tarkemmin kameran kennon koosta. Mutta eipä tuolla varmaan nyt muuten niin ole väliä, paitsi että jostain saattaa joskus hyökätä joku määritelmäintoinen valittamaan, jos sattuu vahingossa puhumaan makrokuvasta, vaikka olisikin ottanut sen kuvan kahden sentin ötökästä Ixuksella eikä 5D Mark III:lla.

      • 1:1 -makro
        makropeksi kirjoitti:

        Ok, kiitos selityksistä. Eli jos käsitin oikein niin käytännössä "makron" raja riippuu todellakin kamerasta, eli tarkemmin kameran kennon koosta. Mutta eipä tuolla varmaan nyt muuten niin ole väliä, paitsi että jostain saattaa joskus hyökätä joku määritelmäintoinen valittamaan, jos sattuu vahingossa puhumaan makrokuvasta, vaikka olisikin ottanut sen kuvan kahden sentin ötökästä Ixuksella eikä 5D Mark III:lla.

        "Ok, kiitos selityksistä. Eli jos käsitin oikein niin käytännössä "makron" raja riippuu todellakin kamerasta, eli tarkemmin kameran kennon koosta. Mutta eipä tuolla varmaan nyt muuten niin ole väliä, paitsi että jostain saattaa joskus hyökätä joku määritelmäintoinen valittamaan, jos sattuu vahingossa puhumaan makrokuvasta, vaikka olisikin ottanut sen kuvan kahden sentin ötökästä Ixuksella eikä 5D Mark III:lla. "


        -Mutta eipä tuolla varmaan nyt muuten niin ole väliä

        Juu, ei sillä mitään väliä ole käytännössä.
        Kuva, millä tahansa otettuna, on kai se mitä katsellaan.....

        -, paitsi että jostain saattaa joskus hyökätä joku määritelmäintoinen valittamaan, jos sattuu vahingossa puhumaan makrokuvasta, vaikka olisikin ottanut sen kuvan kahden sentin ötökästä Ixuksella eikä 5D Mark III:lla.

        .........juu, pois luettuna toki nämä muutamat tilanteet.
        Toki myös jos osallistuu vaikkapa kilpailuun jossa on aihealueena makrokuvaus, niin tällöin asialla liennee jokin merkitys.

      • tyhjää tilaa
        makropeksi kirjoitti:

        Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää. Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen? Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa? Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm. Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?

        Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen?
        —eihän se noin mene vaan siinä, että ktarkennusetäisyydellä olevan kohteen kuva on vähintään kohteen kokoinen.
        Eli jos kuvaat esim kolikkoa jonka hlkaisija on 12 mm niin ja oiekin tarkennettuna, vierekkäin ladottuna niitä mahtuu kuvaan max 2x3 kpl. Kauempana oleva kohde (t. tausta) voi olla paljon suurempi.

        Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa?
        —no ei vaan pokkarilla kuvattuna sama kohde samalla kuvasuhteella on kennolla täsmälleen samankokoinen, mutta kohde on rajatumpi.

        Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm.
        —ei vaan kuva-alan ja kohteen koolla ei ole mitään merkitystä. Perinteisen ”nyrkkisäännön” mulaisesti vain kuvautumissuhde ratkaisee vaikka kohde olisi 20 metriä pitkä.

        Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?
        —eikä näinkään, kameran tyyppi ja koko ei mitenkään vaikuta asiaan
        Jos otetaan tuo 20mm pitkä ötökkäsi niin jos sen pituus esim 6x9 cm filmillä on vähintään 2 cm niin kuva on makro vaikka filmin leveydessä on yhteensä 7 cm ”tyhjää tilaa”.
        Tai 8x10" palkkikameralla filmin leveydessä on yhteensä n. 25 cm ”tyhjää tilaa”

        Mm. millä tahansa pokkarilla voi kuvata ”oikeita” makrokuvia jos siihen voi liittää sopivan makrolinssin.
        Oleellista on, että kohteesta näkyy vain max. kennon (tai filmin) kokoinen osa.

      • Työeläkeläinen
        1:1 -makro kirjoitti:

        "Ok, kiitos selityksistä. Eli jos käsitin oikein niin käytännössä "makron" raja riippuu todellakin kamerasta, eli tarkemmin kameran kennon koosta. Mutta eipä tuolla varmaan nyt muuten niin ole väliä, paitsi että jostain saattaa joskus hyökätä joku määritelmäintoinen valittamaan, jos sattuu vahingossa puhumaan makrokuvasta, vaikka olisikin ottanut sen kuvan kahden sentin ötökästä Ixuksella eikä 5D Mark III:lla. "


        -Mutta eipä tuolla varmaan nyt muuten niin ole väliä

        Juu, ei sillä mitään väliä ole käytännössä.
        Kuva, millä tahansa otettuna, on kai se mitä katsellaan.....

        -, paitsi että jostain saattaa joskus hyökätä joku määritelmäintoinen valittamaan, jos sattuu vahingossa puhumaan makrokuvasta, vaikka olisikin ottanut sen kuvan kahden sentin ötökästä Ixuksella eikä 5D Mark III:lla.

        .........juu, pois luettuna toki nämä muutamat tilanteet.
        Toki myös jos osallistuu vaikkapa kilpailuun jossa on aihealueena makrokuvaus, niin tällöin asialla liennee jokin merkitys.

        Olkoon kennon koko mikä hyvänsä niin 1:1 kuvattu 5 mm ötökkä on myös kennolla 5mm eli "luonnollisessa koossaan". Jos se venytetään vaikka 25mm kokoon ison kennon salliessa sopivalla optiikalla niin edelleen 5:1 kuvakin on makro mutta jos optiikka kuvaa sen kennolle 1 mm mittaiseksi 1:5 kaikki eivät sitä enää makroksi kutsuisi vaikka se A3 kokoon printattuna vielä olisikin kohtuullisen kokoinen.

        Olisihan tuo 1 mm ötökkä 12M kennolla vielä 160 pikseliä pitkä.

        Sekään kuvaako sen 100€ pokkarilla vai Canonin 5D Mark III:lla ei vaikuta.

        Miten te saatte yksinkertaisesta asiasta aikaan näin monimutkaisen keskustelun? Pitää oikein ihmetellä!

      • makropeksi
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Olkoon kennon koko mikä hyvänsä niin 1:1 kuvattu 5 mm ötökkä on myös kennolla 5mm eli "luonnollisessa koossaan". Jos se venytetään vaikka 25mm kokoon ison kennon salliessa sopivalla optiikalla niin edelleen 5:1 kuvakin on makro mutta jos optiikka kuvaa sen kennolle 1 mm mittaiseksi 1:5 kaikki eivät sitä enää makroksi kutsuisi vaikka se A3 kokoon printattuna vielä olisikin kohtuullisen kokoinen.

        Olisihan tuo 1 mm ötökkä 12M kennolla vielä 160 pikseliä pitkä.

        Sekään kuvaako sen 100€ pokkarilla vai Canonin 5D Mark III:lla ei vaikuta.

        Miten te saatte yksinkertaisesta asiasta aikaan näin monimutkaisen keskustelun? Pitää oikein ihmetellä!

        Et vain tajunnut koko jutun pointtia. Ei se mitään. Unohda koko juttu. En viitsi jankata asiaa enää. Se tuli jo selväksi.

      • makropeksi
        makropeksi kirjoitti:

        Et vain tajunnut koko jutun pointtia. Ei se mitään. Unohda koko juttu. En viitsi jankata asiaa enää. Se tuli jo selväksi.

        Ei kun viitsinpäs sittenkin. Otetaan nyt vaikka kuvitteellinen esimerkki, että olet joutunut tuomariksi jo aiemminkin mainittuun makrokuvauskilpailuun, jossa on ehdottoman tiukka vaatimus, että kuvien on oltava "oikeita" makrokuvia, eli vähintään 1:1 kuvattuja. Oletetaan häiriötekijöiden välttämiseksi, että kaikki kilpailukuvat toimitetaan A4-kokoisina paperikuvina ja joukossa voi olla millä tahansa kameralla otettuja kuvia, kännyköistä 100 euron pokkareihin, kuten myös niin kroppi- kuin täyskennoisiin digijärkkäreihin, ja tietysti myös mikä tahansa filmikamera on sallittu.

        Tuomarin tehtävänä on tietenkin heti aluksi diskata kuvat, jotka eivät täytä oikean makron määritelmää. Mistäänhän ei ole suoraan luettavissa, missä koossa suhteessa todellisuuteen kuva on piirtynyt kennolle tai filmille, joten asia on pääteltävä/laskettava muiden tietojen perusteella. Mitä tietoja tarvitset?

        Itse tarvitsisin laskemiseen myös kennon tai filmin kokoa muutaman muun tiedon lisäksi. Mutta alkoi nyt kiinnostamaan, miten asia selviäisi ilman ko. tietoa, jos kerran se ei mitenkään riipu kamerasta.

      • faktapamahdus.
        makropeksi kirjoitti:

        Ei kun viitsinpäs sittenkin. Otetaan nyt vaikka kuvitteellinen esimerkki, että olet joutunut tuomariksi jo aiemminkin mainittuun makrokuvauskilpailuun, jossa on ehdottoman tiukka vaatimus, että kuvien on oltava "oikeita" makrokuvia, eli vähintään 1:1 kuvattuja. Oletetaan häiriötekijöiden välttämiseksi, että kaikki kilpailukuvat toimitetaan A4-kokoisina paperikuvina ja joukossa voi olla millä tahansa kameralla otettuja kuvia, kännyköistä 100 euron pokkareihin, kuten myös niin kroppi- kuin täyskennoisiin digijärkkäreihin, ja tietysti myös mikä tahansa filmikamera on sallittu.

        Tuomarin tehtävänä on tietenkin heti aluksi diskata kuvat, jotka eivät täytä oikean makron määritelmää. Mistäänhän ei ole suoraan luettavissa, missä koossa suhteessa todellisuuteen kuva on piirtynyt kennolle tai filmille, joten asia on pääteltävä/laskettava muiden tietojen perusteella. Mitä tietoja tarvitset?

        Itse tarvitsisin laskemiseen myös kennon tai filmin kokoa muutaman muun tiedon lisäksi. Mutta alkoi nyt kiinnostamaan, miten asia selviäisi ilman ko. tietoa, jos kerran se ei mitenkään riipu kamerasta.

        Jos kohde on kuvattu 1:1 jokaiseen A4-arkkiin, kohde on tasan samankokoinen jokaisessa arkissa, jos kohde on sama kaikissa, esim. 5-sentin kolikko. Ainoa ero tulee kuviin siitä että kinokennoisella kuvaan on jäänyt rajausvaraa, ja mitä pienemmällä kennolla kohde kuvattu, sen vähemmän siinä on ympärillä tyhjää.
        Jokaisesta A4-arkista voi siis leikata sen 5-sentin kolikon pois, latoa ne päällekkäin ja huomata että ne on samankokoisia.
        Kysyttävää?

      • makropeksi
        faktapamahdus. kirjoitti:

        Jos kohde on kuvattu 1:1 jokaiseen A4-arkkiin, kohde on tasan samankokoinen jokaisessa arkissa, jos kohde on sama kaikissa, esim. 5-sentin kolikko. Ainoa ero tulee kuviin siitä että kinokennoisella kuvaan on jäänyt rajausvaraa, ja mitä pienemmällä kennolla kohde kuvattu, sen vähemmän siinä on ympärillä tyhjää.
        Jokaisesta A4-arkista voi siis leikata sen 5-sentin kolikon pois, latoa ne päällekkäin ja huomata että ne on samankokoisia.
        Kysyttävää?

        Kyseessä on siis makrokuvauksen määritelmän mukainen 1:1 koossa piirtyminen kennolle, ei siihen lopulliseen kuvaan. Vastauksessa vaikutti hieman ristiriitaiselta se, että rajausvaraa / tyhjää tilaa on eri kuvissa eri määrä, mutta kuitenkin kohde on kaikissa saman kokoinen. Miten se on mahdollista?

      • pamahtaa lisää-
        makropeksi kirjoitti:

        Kyseessä on siis makrokuvauksen määritelmän mukainen 1:1 koossa piirtyminen kennolle, ei siihen lopulliseen kuvaan. Vastauksessa vaikutti hieman ristiriitaiselta se, että rajausvaraa / tyhjää tilaa on eri kuvissa eri määrä, mutta kuitenkin kohde on kaikissa saman kokoinen. Miten se on mahdollista?

        Väännetään ratakiskosta esimerkki niin että täydellinen imbesillikin tämän tajuaa:

        Kohde: 5-sentin kolikko.
        Objektiivi: Sellainen jonka valmistaja ilmoittaa antavan 1:1 suurennussuhteen lähimmällä tarkennusetäisyydellä eli ns. makro-objektiivi.

        Kohde heijastuu 1:1 objektiivista ulos. Objektiivin perässä voi olla kinofilmikamera, kinodigikamera tai pikkukennoinen kamera. Ihan sama. Objektiivi ei tiedä mikä kamera siellä perässä on. Sillä ei ole väliä suurennussuhteen kanssa. Suurennussuhde on optiikan ominaisuus, ei kamerarungon. Eli se mitä heijastuu optiikan etulinssistä sisään, heijastuu takalinssistä ulos samassa suhteessa.
        Kamerarunko vaikuttaa vain siihen mitä se tallettaa optiikasta heijastuvasta valosta. Mitä isompi filmi tai kennon pinta-ala, sitä enemmän kohteen ympärille mahtuu ympäristöä. Jos kenno on todella pieni, tai jos kinokennoisesta peitetään teipillä kennon reunat niin että jäljelle jää vain halvan taskupokkarin verran kennoa näkyviin, kohteen ympärille ei jää ylimääräistä, pahimmassa tapauksessa kohde ei tallennu kokonaan kuvaan. Mutta siitä huolimatta, se mitä tallettuu, tallettuu 1:1 suhteessa. Tämä juuri siitä syystä että optiikka ei tiedä mihin kuva heijastetaan. Optiikka on idiootti. Se päästää vain valoa läpi etulinssistä sisään ja takalinssistä ulos. Jos kinokennoinen digi vaihdetaan aps-c kennoiseen eli ns. kroppijärkkäriin, suurennussuhde pysyy edelleen 1:1. Pienempi kenno ei vain talleta kaikea mitä objektiivi heijastaa takalinssistä, eli objektiivin heijastamasta kuvasta reunat menee kennon ulkopuolelle, suomeksi sanottuna harakoille. Se mitä kroppikennolle tallettuu, tallettuu samassa suhteessa kuin kinokennollekin, koska objektiivi heijastaa sitä sisään tulevaa valoa takalinssistä edelleen ulos samalla tavalla. Takalinssistä ulos tuleva valo ei leikkaudu pienemmäksi jos objektiivin perään vaihdetaan eri kokoisella kennolla oleva digi, tai kroppidigin tilalle filmikamera. Voit tehdä vaikka testin. Laita objektiivi pöydälle ja taskulamppu sen eteen heijastamaan valoa sisään. Leikkaa paperista eri kokoisia palasia, ja vaihtele niitä takalinssin taakse. Valo tulee samalla tavalla takalinssistä ulos riippumatta siitä minkä kokoista paperilappua pitelet takalinssin lähellä. Sama juttu on kennojen ja filmien kanssa. Heijastuva valo ei muutu kennon tai filmin kokoa vaihdettaessa. Ainoastaan kuvaan tallettuva rajaus voi muuttua, mutta vain reunoilta. Keskelle tallettuva alue ei muutu. Tämä asia on nyt toistettu riittävän monesti, uskoisin.

        Pikselimäärätkään ei vaikuta suurennussuhteeseen. Se vaikuttaa vain siihen, kuinka isona kuva voidaan tulostaa ilman että se alkaa muuttua rakeiseksi. Jos kuva tulostetaan A4-kokoisena, se on A4-kokoinen riippumatta siitä onko kamerassa 6, 12 vai 200 megapikseliä. Ero tulee esiin silloin kun kuvasta tehdään ison kauppakeskuksen ulkoseinän peittävä mainos. 200-megapikselinen kuva on siinä koossa huomattavasti parempilaatuinen kuin 6-megapikselinen.
        A4-kokoisena eroa ei huomaa.
        Objektiivin suurennussuhde ei siis kerro sitä mikä on alkuperäisen kohteen, vaikkapa sen 5-sentin kolikon suhde siihen valmiiseen kauppakeskuksen ulkoseinässä olevaan mainokseen.
        Jos se kertoisi, niin silloinhan sillä objektiivin suurennussuhteella ei olisi mitään merkitystä koska suhdetta voisi muuttaa vain pelkästään sillä että tulostetaan isompi kuva. Ei ne objektiivin valmistajat huvikseen ilmoita niitä suurennussuhteita. Se ilmoitettu suurennussuhde pitää paikkansa aina ja iänkaikkisesti, riippumatta siitä tulostetaanko se otettu kuva postimerkille vai 200x400 metriä kokoiselle lakanalle.

      • makropeksi
        pamahtaa lisää- kirjoitti:

        Väännetään ratakiskosta esimerkki niin että täydellinen imbesillikin tämän tajuaa:

        Kohde: 5-sentin kolikko.
        Objektiivi: Sellainen jonka valmistaja ilmoittaa antavan 1:1 suurennussuhteen lähimmällä tarkennusetäisyydellä eli ns. makro-objektiivi.

        Kohde heijastuu 1:1 objektiivista ulos. Objektiivin perässä voi olla kinofilmikamera, kinodigikamera tai pikkukennoinen kamera. Ihan sama. Objektiivi ei tiedä mikä kamera siellä perässä on. Sillä ei ole väliä suurennussuhteen kanssa. Suurennussuhde on optiikan ominaisuus, ei kamerarungon. Eli se mitä heijastuu optiikan etulinssistä sisään, heijastuu takalinssistä ulos samassa suhteessa.
        Kamerarunko vaikuttaa vain siihen mitä se tallettaa optiikasta heijastuvasta valosta. Mitä isompi filmi tai kennon pinta-ala, sitä enemmän kohteen ympärille mahtuu ympäristöä. Jos kenno on todella pieni, tai jos kinokennoisesta peitetään teipillä kennon reunat niin että jäljelle jää vain halvan taskupokkarin verran kennoa näkyviin, kohteen ympärille ei jää ylimääräistä, pahimmassa tapauksessa kohde ei tallennu kokonaan kuvaan. Mutta siitä huolimatta, se mitä tallettuu, tallettuu 1:1 suhteessa. Tämä juuri siitä syystä että optiikka ei tiedä mihin kuva heijastetaan. Optiikka on idiootti. Se päästää vain valoa läpi etulinssistä sisään ja takalinssistä ulos. Jos kinokennoinen digi vaihdetaan aps-c kennoiseen eli ns. kroppijärkkäriin, suurennussuhde pysyy edelleen 1:1. Pienempi kenno ei vain talleta kaikea mitä objektiivi heijastaa takalinssistä, eli objektiivin heijastamasta kuvasta reunat menee kennon ulkopuolelle, suomeksi sanottuna harakoille. Se mitä kroppikennolle tallettuu, tallettuu samassa suhteessa kuin kinokennollekin, koska objektiivi heijastaa sitä sisään tulevaa valoa takalinssistä edelleen ulos samalla tavalla. Takalinssistä ulos tuleva valo ei leikkaudu pienemmäksi jos objektiivin perään vaihdetaan eri kokoisella kennolla oleva digi, tai kroppidigin tilalle filmikamera. Voit tehdä vaikka testin. Laita objektiivi pöydälle ja taskulamppu sen eteen heijastamaan valoa sisään. Leikkaa paperista eri kokoisia palasia, ja vaihtele niitä takalinssin taakse. Valo tulee samalla tavalla takalinssistä ulos riippumatta siitä minkä kokoista paperilappua pitelet takalinssin lähellä. Sama juttu on kennojen ja filmien kanssa. Heijastuva valo ei muutu kennon tai filmin kokoa vaihdettaessa. Ainoastaan kuvaan tallettuva rajaus voi muuttua, mutta vain reunoilta. Keskelle tallettuva alue ei muutu. Tämä asia on nyt toistettu riittävän monesti, uskoisin.

        Pikselimäärätkään ei vaikuta suurennussuhteeseen. Se vaikuttaa vain siihen, kuinka isona kuva voidaan tulostaa ilman että se alkaa muuttua rakeiseksi. Jos kuva tulostetaan A4-kokoisena, se on A4-kokoinen riippumatta siitä onko kamerassa 6, 12 vai 200 megapikseliä. Ero tulee esiin silloin kun kuvasta tehdään ison kauppakeskuksen ulkoseinän peittävä mainos. 200-megapikselinen kuva on siinä koossa huomattavasti parempilaatuinen kuin 6-megapikselinen.
        A4-kokoisena eroa ei huomaa.
        Objektiivin suurennussuhde ei siis kerro sitä mikä on alkuperäisen kohteen, vaikkapa sen 5-sentin kolikon suhde siihen valmiiseen kauppakeskuksen ulkoseinässä olevaan mainokseen.
        Jos se kertoisi, niin silloinhan sillä objektiivin suurennussuhteella ei olisi mitään merkitystä koska suhdetta voisi muuttaa vain pelkästään sillä että tulostetaan isompi kuva. Ei ne objektiivin valmistajat huvikseen ilmoita niitä suurennussuhteita. Se ilmoitettu suurennussuhde pitää paikkansa aina ja iänkaikkisesti, riippumatta siitä tulostetaanko se otettu kuva postimerkille vai 200x400 metriä kokoiselle lakanalle.

        Aivan, näinhän se menee. Tästä kaikesta seuraa, että jos puhutaan lopullisen kuvan näkökulmasta ajateltuna, on makron määritelmä epämääräinen. Samanlainen kuva voi olla joko makro tai ei riippuen siitä minkä kokoisella kennolla tai filmillä, eli käytännössä millä kameralla se on kuvattu. Tätä olen vain yrittänyt sanoa.

      • okaro
        1:1 -makro kirjoitti:

        "Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää. Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen? Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa? Eli käytännön esimerkkinä olisi vaikkapa kuva, joka esittää 20 mm pitkää ötökkää, jonka lisäksi kuvan reunoilla olisi yhteensä 15 mm tilaa, eli kuva-alan leveys todellisuudessa olisi yhteensä 35 mm. Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu? "

        -Vähän olen aina ihmetellyt tuota virallista (?) makrokuvan määritelmää

        Ei siitä taida mitään EU-direktiiviä olla, eli ei kai kyseessä ole virallinen määritelmä.
        Mutta 1:1 on "aina ammoisista ajoista" ollut makron raja-arvo.
        Ja ihan luonteva raja se onkin, sillä silloin kuva kennolla on yhtä suuri kuin kuvattava kohde luonnossa.


        - Eli meneekö se nyt niin, että täyskennosella järkkärillä kuvattuna makron raja menee siinä, että kohde (tai siis koko kuvan sisältämä alue) on todellisuudessa noin 36x24 mm kokoinen?

        Kyllä.
        1:1 kuvautumissuhde tarkoittaa, että kohde toistuu saman kokoisena filmillä(tai kennolla) mitä se kohde on.
        Tästä seuraa tokikin, että jos kenno on vaikkapa 36x24mm ja kuva otetaan 1:1, on myös kohde 36x24mm.


        -Mutta pienikennoisella pokkarilla kuvattu kuva-alaltaan samanlainen kuva ei olisi vielä lähelläkään makroa?

        ei ole marko, sillä silloin kuvautumissuhde ei ole 1, tai suurempi.


        - Se voisi olla joko makrokuva tai vain tavallinen lähikuva riippuen siitä, millaisella kameralla se on otettu?

        kyllä.


        vilkaise vaikkapa sivustoa:
        http://www.kolumbus.fi/matti.valve/intro.htm


        Kuvaussuhde (tai suurennussuhde) saadaan yhtälöstä
        M = o/k = v/u
        missä:

        M on kuvaussuhde
        o on kuvan koko
        k on kohteen koko
        [http://www.kolumbus.fi/matti.valve/optiik.htm]


        tulee huomata että "kuvan koko" ei tarkoita kuvan kokoa paperilla, tai ruudulla tms, vaan sen kuvan kokoa, joka piirtyy kennolle/filmille.

        Mitä väliä sillä kuvan koolla kennolla on, kun sitä kukaan ei näe? Filmillä olevan kuvan jokainen voi nähdä. Minusta selkein on tutkia itse kuvaa ja unohtaa miten se on tehty. Edellä esitin 35 mm leveyttä. Ehkä selkeämpi olisi sanoa, että jos lävistäjä on alle 50 mm. Silläkään ei pitäisi olla väliä kopataanko kennolla vai kuvankäsittelyssä. Vain lopputulos ratkaisee.

      • Mitä väliä
        okaro kirjoitti:

        Mitä väliä sillä kuvan koolla kennolla on, kun sitä kukaan ei näe? Filmillä olevan kuvan jokainen voi nähdä. Minusta selkein on tutkia itse kuvaa ja unohtaa miten se on tehty. Edellä esitin 35 mm leveyttä. Ehkä selkeämpi olisi sanoa, että jos lävistäjä on alle 50 mm. Silläkään ei pitäisi olla väliä kopataanko kennolla vai kuvankäsittelyssä. Vain lopputulos ratkaisee.

        Nyt sinulla meni kuva ja kuvaaminen sikinsokin sekaisin.
        Makrokuvaus on kuvaamista ei valmiin kuvan katselua.

        Et sinä kuvatessa mitää näe filmillä, mutta jos kuvaat pokkarilla tai peilittömällä niin näet kennolle/kortille tallentuvan kuvan.

        Jos olet makro-objektiivia ostamassa niin mitään ei näy filmillä. Macro vaan kertoo, että tietylle etäisyydelle tarkennettu kohteen kuva olisi vähintään 1:1 kokoinen tai macro on pelkkää huijausta.

      • okaro
        Mitä väliä kirjoitti:

        Nyt sinulla meni kuva ja kuvaaminen sikinsokin sekaisin.
        Makrokuvaus on kuvaamista ei valmiin kuvan katselua.

        Et sinä kuvatessa mitää näe filmillä, mutta jos kuvaat pokkarilla tai peilittömällä niin näet kennolle/kortille tallentuvan kuvan.

        Jos olet makro-objektiivia ostamassa niin mitään ei näy filmillä. Macro vaan kertoo, että tietylle etäisyydelle tarkennettu kohteen kuva olisi vähintään 1:1 kokoinen tai macro on pelkkää huijausta.

        Kuvaamisen idea on kuvan tuottaminen.En kyllä näe miten kennokoko voisi vaikuttaa siihen onko kyse makrokuvauksesta, jos lopputulos on samanlainen.

      • Mitäkö väliä?
        Mitä väliä kirjoitti:

        Nyt sinulla meni kuva ja kuvaaminen sikinsokin sekaisin.
        Makrokuvaus on kuvaamista ei valmiin kuvan katselua.

        Et sinä kuvatessa mitää näe filmillä, mutta jos kuvaat pokkarilla tai peilittömällä niin näet kennolle/kortille tallentuvan kuvan.

        Jos olet makro-objektiivia ostamassa niin mitään ei näy filmillä. Macro vaan kertoo, että tietylle etäisyydelle tarkennettu kohteen kuva olisi vähintään 1:1 kokoinen tai macro on pelkkää huijausta.

        "Makrokuvaus on kuvaamista ei valmiin kuvan katselua."
        - Miksi h....tissä pitäisi kuvata jos ei halua valmiita kuvia katseltavaksi?

      • katseltavaksi?
        Mitäkö väliä? kirjoitti:

        "Makrokuvaus on kuvaamista ei valmiin kuvan katselua."
        - Miksi h....tissä pitäisi kuvata jos ei halua valmiita kuvia katseltavaksi?

        ”- Miksi h....tissä pitäisi kuvata jos ei halua valmiita kuvia katseltavaksi?”
        Että sillälailla!
        - Miksi h....tissä pitäisi tehdä mitään jos ei halua valmiita töitä katseltavaksi?
        - Miksi h....tissä pitäisi harrastaa sauvakävelyä jos ei halua katseltavaksi?

        Ja vastaukseni
        – ei kenenkään pidä harrastaa mitään jos ei helua katseltavaksi!

      • yrittänyt sanoa?
        makropeksi kirjoitti:

        Aivan, näinhän se menee. Tästä kaikesta seuraa, että jos puhutaan lopullisen kuvan näkökulmasta ajateltuna, on makron määritelmä epämääräinen. Samanlainen kuva voi olla joko makro tai ei riippuen siitä minkä kokoisella kennolla tai filmillä, eli käytännössä millä kameralla se on kuvattu. Tätä olen vain yrittänyt sanoa.

        Tässä nyt meni ihan kaikki väärin.
        – lopullisen kuvan näkökulmalla ei ole mitään merkitystä
        – makroon eivaikuta mitää se minkälaiselle kennolle, filmille tai rungolla se on kuvattu.
        – makron määritelmä ei ole epämääräinen vaan se tarkoittaa aina objektiivin (lisäkkeineen) piirtämää alkuperäistä kuvaa.

        Miksi yrität sanoa asoita joissa ei ole mitään perää?
        Eikö kannattaisi vain kysyä jos ei ymmärrä.

      • teor optikko
        okaro kirjoitti:

        Kuvaamisen idea on kuvan tuottaminen.En kyllä näe miten kennokoko voisi vaikuttaa siihen onko kyse makrokuvauksesta, jos lopputulos on samanlainen.

        "Kuvaamisen idea on kuvan tuottaminen.En kyllä näe miten kennokoko voisi vaikuttaa siihen onko kyse makrokuvauksesta, jos lopputulos on samanlainen. "

        no sittenpä et vaan näe.

      • makropeksi
        yrittänyt sanoa? kirjoitti:

        Tässä nyt meni ihan kaikki väärin.
        – lopullisen kuvan näkökulmalla ei ole mitään merkitystä
        – makroon eivaikuta mitää se minkälaiselle kennolle, filmille tai rungolla se on kuvattu.
        – makron määritelmä ei ole epämääräinen vaan se tarkoittaa aina objektiivin (lisäkkeineen) piirtämää alkuperäistä kuvaa.

        Miksi yrität sanoa asoita joissa ei ole mitään perää?
        Eikö kannattaisi vain kysyä jos ei ymmärrä.

        Niin jos puhutaan makro-objektiivista, mutta joskus puhutaan myös makrokuvasta. Mikä on makrokuva? Onko esimerkiksi se kolikon kuva otettuna vaikka aivan kolikon reunoja myöten makrokuva? Sitä ei voi tietää pelkän kuvan perusteella. Vai voiko? Miten?

        Kuvahan sisältää sen mitä kennolle on objektiivi piirtänyt riippumatta siitä minkä kokoisena se on sinne piirtynyt suhteessa kohteen todelliseen kokoon. Eikö niin? (Voidaan tässä varmaan tarkoittaa kennolla vain sitä kennon tehollista alaa, josta kuva muodostuu)

        Jos se kolikko on kuvattu kennolla, joka on vähintään kolikon kokoinen, niin silloinhan se kolikko on kuvattaessa piirtynyt vähintään luonnollisessa koossa kennolle ja voidaan sanoa kuvan olevan ns. makrokuva. Siinähän se kuvassa kolikko köllöttää niin, että se juuri ja juuri mahtuu kuvan reunojen sisälle. Kuvan pidemmän sivun suunnassa tietysti on vähän sitä mystistä "tyhjää tilaa". Menikö tähän asti vielä oikein?

        No, sitten otetaan toinen kamera, jonka kenno on pienempi kuin kolikon halkaisija. Otetaan silläkin juuri samanlainen kuva kuin edellä. Mutta nythän kävikin niin, että kolikko piirtyikin kennolle luonnollista kokoa pienempänä, joten tuloksena saatava kuva ei ole ns. makrokuva. Eihän?

        Eli nyt saimme kaksi samanlaista kuvaa. Toinen niistä on makrokuva ja toinen ei. Tässä ei ole mitään merkitystä kuvan pikselimäärillä, tai sillä katsotaanko sitä postimerkin vai eduskuntatalon kokoisena. Merkitystä on vain sillä minkä kokoisena suhteessa todelliseen kokoon kuva piirtyi kennolle, kuten on jo useaan kertaan toistettu. Niin missä kohdassa päättely meni pieleen?

      • yrittänyt sanoa?
        makropeksi kirjoitti:

        Niin jos puhutaan makro-objektiivista, mutta joskus puhutaan myös makrokuvasta. Mikä on makrokuva? Onko esimerkiksi se kolikon kuva otettuna vaikka aivan kolikon reunoja myöten makrokuva? Sitä ei voi tietää pelkän kuvan perusteella. Vai voiko? Miten?

        Kuvahan sisältää sen mitä kennolle on objektiivi piirtänyt riippumatta siitä minkä kokoisena se on sinne piirtynyt suhteessa kohteen todelliseen kokoon. Eikö niin? (Voidaan tässä varmaan tarkoittaa kennolla vain sitä kennon tehollista alaa, josta kuva muodostuu)

        Jos se kolikko on kuvattu kennolla, joka on vähintään kolikon kokoinen, niin silloinhan se kolikko on kuvattaessa piirtynyt vähintään luonnollisessa koossa kennolle ja voidaan sanoa kuvan olevan ns. makrokuva. Siinähän se kuvassa kolikko köllöttää niin, että se juuri ja juuri mahtuu kuvan reunojen sisälle. Kuvan pidemmän sivun suunnassa tietysti on vähän sitä mystistä "tyhjää tilaa". Menikö tähän asti vielä oikein?

        No, sitten otetaan toinen kamera, jonka kenno on pienempi kuin kolikon halkaisija. Otetaan silläkin juuri samanlainen kuva kuin edellä. Mutta nythän kävikin niin, että kolikko piirtyikin kennolle luonnollista kokoa pienempänä, joten tuloksena saatava kuva ei ole ns. makrokuva. Eihän?

        Eli nyt saimme kaksi samanlaista kuvaa. Toinen niistä on makrokuva ja toinen ei. Tässä ei ole mitään merkitystä kuvan pikselimäärillä, tai sillä katsotaanko sitä postimerkin vai eduskuntatalon kokoisena. Merkitystä on vain sillä minkä kokoisena suhteessa todelliseen kokoon kuva piirtyi kennolle, kuten on jo useaan kertaan toistettu. Niin missä kohdassa päättely meni pieleen?

        Niin jos puhutaan makro-objektiivista, mutta joskus puhutaan myös makrokuvasta. Mikä on makrokuva?
        Makro kuva on vain alunperin makro suhteessa kuvattu kuva tulosteen koosta riippumatta.

        Onko esimerkiksi se kolikon kuva otettuna vaikka aivan kolikon reunoja myöten makrokuva?
        – voi olla jos kuvaussuhde on vähintään 1:1, eli silloin esim kennon pitää olla vähintään kolikon kokoinen. Muutoin kolikko rajautuu kuvassa.

        Sitä ei voi tietää pelkän kuvan perusteella. Vai voiko? Miten?
        – ei jos filmi tai digikuvan exif data ei ole käytettävissä, eikä sellaisella tiedolla ole mitään merkitystä.

        Kuvahan sisältää sen mitä kennolle on objektiivi piirtänyt riippumatta siitä minkä kokoisena se on sinne piirtynyt suhteessa kohteen todelliseen kokoon. Eikö niin?
        – ei se noin mene sillä kennon ominaisuudet ja kameran softa muuttavat aina objektiivin piirtämää kuvaa. Esim objektiivi ei koskaan piirrä kuvaan kohinaa.

        (Voidaan tässä varmaan tarkoittaa kennolla vain sitä kennon tehollista alaa, josta kuva muodostuu)
        – no ei kun makromuva voi olla vaikka kuinka pieni osa kennon (tai filmin) alasta. Kennon tehollisella alalla ei ole tässä mitään merkitystä.

        Jos se kolikko on kuvattu kennolla, joka on vähintään kolikon kokoinen, niin silloinhan se kolikko on kuvattaessa piirtynyt vähintään luonnollisessa koossa kennolle ja voidaan sanoa kuvan olevan ns. makrokuva. Siinähän se kuvassa kolikko köllöttää niin, että se juuri ja juuri mahtuu kuvan reunojen sisälle. Kuvan pidemmän sivun suunnassa tietysti on vähän sitä mystistä "tyhjää tilaa". Menikö tähän asti vielä oikein?
        – meni muuten oikein, mutta sitä mystistä tyhjää voi olla vaikka suurin osa kuvapinnasta. Esim jos kuvaan 2 millisen ötökän 1:1 niin pienimmänkin kennon pinnalla on melkein kaikki ”mystistä tyhjää”

        No, sitten otetaan toinen kamera, jonka kenno on pienempi kuin kolikon halkaisija. Otetaan silläkin juuri samanlainen kuva kuin edellä. Mutta nythän kävikin niin, että kolikko piirtyikin kennolle luonnollista kokoa pienempänä, joten tuloksena saatava kuva ei ole ns. makrokuva. Eihän?
        – no ei ole jos suhde on pienempi kuin 1:1 eli makrokuvassa ei voi silloin näkyä kolikko kokonaan, mutta se ei muuta makron määritelmää. Misään makron määritelmässä ei vaadita, että kohde pitää olla joku kokonaisuus. Voit ottaa makrokuvan vaikka maantien pinnasta, mutta koko tien pinta-ala ei mahdu kennon alaan.

        Eli nyt saimme kaksi samanlaista kuvaa. Toinen niistä on makrokuva ja toinen ei.
        – no ei kun kuvat on aivan erilaisia vaikka kohde on sama. Jos kuvien ja välineiden laatu on sama niin siinä aidossa makrokuvassa on paljon enemmän yksityiskohtia. Ratkaisevaa on kuvausetäisyyden suhde polttoväliin.
        Tilanne on aivan sama kuin katselisit kolikkoa läheltä ja kaukaa (katseluetäisyyden suhde silmän polttoväliin). Jos katsot vielä kolikon kokoista putkea pitkin niin kummassakin kuvassa kolikko täyttää koko kuvan, mutta ensimmäisessä tapauksessa näet paljon enemmän yksityiskohtia.

        Tässä ei ole mitään merkitystä kuvan pikselimäärillä, tai sillä katsotaanko sitä postimerkin vai eduskuntatalon kokoisena. Merkitystä on vain sillä minkä kokoisena suhteessa todelliseen kokoon kuva piirtyi kennolle, kuten on jo useaan kertaan toistettu.
        – juurikin noin

        Niin missä kohdassa päättely meni pieleen?
        – no se menee pieleen siinä kun luulet, että se kolikko pitää näkyä kokonaan makrokuvassa.
        Makrokuva hyttysen silmästä on makrokuva vaikka koko silmä ei näy kuvassa puhumattakaan koko itikasta. Sinun lienee mahdoton käsittää että kohteen koko on ihan eri asia kuin kuvasuhde.

    • ei, vaan näin

      todellisuudessa pokkari on kunnon järkkäriä huomattavasti kalliimpi hankinta:

      pokkari: Sony Cyber-shot™ DSC-RX1 - 2.999,00 €
      järkkäri: Olympus PEN E-PM1 - 249,00 €

      • Työeläkeläinen

        Jos oikein järkkäriä niin köyhille D800 ja siihen hyvät lasit tai jos lompsa vielä pullottaa niin D4 tuon D800 tilalle. Harva pokkari pääsee samaan hintaluokkaan.

        Tuota Sonyn RX1;stä tuskin kannattaa pitää esimerkkinä pokkarista, siinä on kiinteä lasi 35mm F2 ja full frame kenno joten sillä ei varsinaisen pokkarin kanssa ole mitään tekemistä. Olisit saanut vaikka mistä hyvänsä Ixuksesta paremman pokkarin. Pitikö sinun vaan alkaa elostelemaan jotta minä poika tiedän kun muut kuvittelevat.

        Montako olet noita ostanut? Osta nyt ennen kuin menevät alennusmyyntiin kun RX2 on tulossa, kuka nyt hyvää kameraa kehtaa sanoa halvalla alennusmyynnistä ostaneensa?

      • Työeläkeläinen
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Jos oikein järkkäriä niin köyhille D800 ja siihen hyvät lasit tai jos lompsa vielä pullottaa niin D4 tuon D800 tilalle. Harva pokkari pääsee samaan hintaluokkaan.

        Tuota Sonyn RX1;stä tuskin kannattaa pitää esimerkkinä pokkarista, siinä on kiinteä lasi 35mm F2 ja full frame kenno joten sillä ei varsinaisen pokkarin kanssa ole mitään tekemistä. Olisit saanut vaikka mistä hyvänsä Ixuksesta paremman pokkarin. Pitikö sinun vaan alkaa elostelemaan jotta minä poika tiedän kun muut kuvittelevat.

        Montako olet noita ostanut? Osta nyt ennen kuin menevät alennusmyyntiin kun RX2 on tulossa, kuka nyt hyvää kameraa kehtaa sanoa halvalla alennusmyynnistä ostaneensa?

        Jäi vielä sanomatta jotta eivät nuoPEN:nitkään ole oikeita järkkäreitä vaan jotain uutta välimuotoa. Itse mainitsemani D800 ja D4 sen sijaan ovat millä tahansa kriteerillä aitoja järkkäreitä.

    • Muuneltavuus

      Mikä on järkkärin ja taskuzoomikameran välinen ero? Muussa kun koossa ja hinnassa? Siinäpä kysymys niin tyhmille jotka ei sitä tajua?
      Kuvanlaatu ei ehkä ole se ? Vaan? Monipuolisuus ehkäpä?
      Järkys on ylivalovoimanen monipuolisuus verrattuna super Zoon taskukameraan
      ja myös nopeuskin yleensä tarkennuksessa.

      • Muuneltavuus

        Niillä mitkä ei kerkii objektiiveja vaihdella ei kyllä yleensä oo kyllä rahaa ees niitä ostella järjestelmäkameraansa. Heille sopii joku hyvä kiinteälinssinen kamera.

      • joku hyvä
        Muuneltavuus kirjoitti:

        Niillä mitkä ei kerkii objektiiveja vaihdella ei kyllä yleensä oo kyllä rahaa ees niitä ostella järjestelmäkameraansa. Heille sopii joku hyvä kiinteälinssinen kamera.

        Niillä mitkä ei kerkii objektiiveja vaihdella ei kyllä yleensä oo kyllä rahaa ees niitä ostella joku hyvä pokkari. Heille sopii joku hyvä markettikittioom.

      • okaro

        Optisesti suurin ero on kennon koossa. Järkkärien kennot ovat yleensä n. 20 mm leveitä. Kompaktien kennot ovat n. yleensä n. 6 mm leveitä. Suurempi kenno parantaa kuvanlaatua lisäten dynamiikkaa ja vähentäen kohinaa. Se myös välillisesti mahdollistaa syväterävyyden paremman hallinnan.

        Toinen ero ja se, josta nimi järjestelmä tulee on se, että järjestelmää voi laajentaa vaihtamalla objektiiveja. Järjestelmiin yleensä saa myös paremmin muita lisävarusteita, kuten salalaitteita.

      • se ? Vaan?

        ”Mikä on järkkärin ja taskuzoomikameran välinen ero?”

        No se on se hörhöille kaikkein tärkein asia ”katu-uskottavuus” eli tärkeintä on näyttää ihan oikealta valokuvaajalta joka uskoo aiheuttavansa kateutta muiden silmissä.

        Jos jonkun pokkarissa on parempi objektiivi kuin mun markettisuttukitissä niin aina kannattaa sanoa esim. että ei se pokkari mikään Leica ole eikä ainakaan Saksassa tehty. Varmaan joku kiinalainen Panasonikki.

    • ero ja se

      Kompaktien kennot ovat n. yleensä n. 6 mm leveitä.
      —kompaktien kennot on yleensä 6–36 mm leveitä

      Suurempi kenno parantaa kuvanlaatua lisäten dynamiikkaa ja vähentäen kohinaa.
      —tuo on typerä valhe jota jatkuvasti täällä levitetään. Kai peilinheiluttajahörhöjen toimesta

      Se myös välillisesti mahdollistaa syväterävyyden paremman hallinnan.
      —tuo on typerä valhe jota jatkuvasti täällä levitetään. Kai peilinheiluttajahörhöjen toimesta

      Toinen ero ja se, josta nimi järjestelmä tulee on se, että järjestelmää voi laajentaa vaihtamalla objektiiveja.
      —ihanko totta?

      Järjestelmiin yleensä saa myös paremmin muita lisävarusteita, kuten salalaitteita.
      —minkä salalaitteen saa huonommin kompaktiin ja miksi?

    • grande facto.

      "Suurempi kenno parantaa kuvanlaatua lisäten dynamiikkaa ja vähentäen kohinaa.
      —tuo on typerä valhe jota jatkuvasti täällä levitetään. Kai peilinheiluttajahörhöjen toimesta"

      Yleensä suuremmassa kennossa on myös pikselit isompia ja se vähentää kohinaa. Isompi pikseli kerää enemmän valoa samassa ajassa kuin pieni pikseli. Tämä on ihan tiukka fakta. Jos pokkareissa olisi saman kokoiset pikselit kuin järkkäreissä, pikseleitä mahtuisi pikkupokkarin kennolla murto-osa. Se ei kuulosta tuulipukumiehen korvaan hyvältä jos kamerassa on vain 1 megapikseli. Ennemmin ostavat samalla rahalla enemmän pikseleitä ja paskempaa kuvanlaatua.

    • ajassa kuin

      ”Yleensä suuremmassa kennossa on myös pikselit isompia”

      —Ihanko totta?
      Yleensä samankokisissa kennoissa on eri kokoisia pikseleitä, mm. valmistajasta ja kameratyypistä riippuen.

      Canon EOS 6D 20,6 mpix
      Canon E5D Mark III 22,3 mpix
      Nikon D600 24,3 mpix
      Nikon D800E 36,3 mpix

      ”Isompi pikseli kerää enemmän valoa samassa ajassa kuin pieni pikseli.”
      —No nytpä vasta vitsin murjaisit

      ”Jos pokkareissa olisi saman kokoiset pikselit kuin järkkäreissä, pikseleitä mahtuisi pikkupokkarin kennolla murto-osa. Se ei kuulosta tuulipukumiehen korvaan hyvältä jos kamerassa on vain 1 megapikseli”
      —tuo nyt on pelkästään hätävalhe joka osoittaa vain, että et osaa laskea
      Missä näistä on on suurimmat pikselit ja missä on vähiten kohinaa esim ?

      – järkkärit
      Pentax K,5 II 16,3 mpix
      Pentax Q: 12,4 mpix
      Nikon J: 10,1 mpix
      Canon M: 18,5 mpix

      – pokkarit
      Sony Cyber-shot RX1: 24,3 mpix
      FUJIFILM X100S: 16 mpix
      FUJIFILM X20: 12 mpix

      • grande facto.

        Sulla on näköjään kennotekniikka aika pahasti hakusessa. Jos pikkupokkariin tungetaan saman verran pikseleitä kuin aps-c kennoiseen, pikselien on pakko olla pienempiä.
        Isompi pikseli todellakin kerää valoa samassa ajassa enemmän kuin pienempi. Helpompi vertaus asiasta mitään ymmärtämättömälle: Isompi kaivonkansi kerää sateella samassa ajassa enemmän vesipisaroita kuin pienempi kaivonkansi. Valo käyttäytyy täysin samoin.
        Nyt suksi vіttuun tältä palstalta kuluttamasta täysipäisten aikaa. Minä en sinunlaisten kehareiden kanssa ala väittelemään päivänselvistä asioista.

      • yönselvä asia
        grande facto. kirjoitti:

        Sulla on näköjään kennotekniikka aika pahasti hakusessa. Jos pikkupokkariin tungetaan saman verran pikseleitä kuin aps-c kennoiseen, pikselien on pakko olla pienempiä.
        Isompi pikseli todellakin kerää valoa samassa ajassa enemmän kuin pienempi. Helpompi vertaus asiasta mitään ymmärtämättömälle: Isompi kaivonkansi kerää sateella samassa ajassa enemmän vesipisaroita kuin pienempi kaivonkansi. Valo käyttäytyy täysin samoin.
        Nyt suksi vіttuun tältä palstalta kuluttamasta täysipäisten aikaa. Minä en sinunlaisten kehareiden kanssa ala väittelemään päivänselvistä asioista.

        ”Jos pikkupokkariin tungetaan saman verran pikseleitä kuin aps-c kennoiseen, pikselien on pakko olla pienempiä.
        —tuossa nyt selittyy vain oma tyhmyytesi. Pokkarilla ei ole tuon asian kanssa mitään tekemistä kun pokkarin kenno voi olla osompi tai pienempi kuin järkkärissä ja siinä voi olla pikseleitä enemmän tai vähemmän kuin järkkärissä
        Jos pokkarissa on kinokokoinen kenno ja sama määrä pikseleitä kuin järkkärin aps-c kennossa niin pokkarin pikselien ”on pakko olla suurempia”

        Isompi pikseli todellakin kerää valoa samassa ajassa enemmän kuin pienempi.”
        —tuossa ei ole totuuden häivääkään. Samoilla valotusarvoilla pienet ja isot pikselit valottuvat ihan tasan saman verran.
        Jos olisit oikeassa niin isommat pikselit ylivalottuisivat helpommin.

        Valotuksen kannalta ainoa ero on siinä, että isompi pikseli kestää yleensä enemmän valoa, eli sitä voidaan ”puhkipalamatta” valottaa enemmän ja kohina pienenee.

        Jos haluat vei/kaivoleikkiä niin se isompi pikseli toimii kuin isompi kaivo. Se ei täyty nopeammin vaan siihen mahtuu enemmän vettä ja siitä voi ottaa enemmän vettä ennenkuin pohja (kohina) näkyy.

      • Touche!
        yönselvä asia kirjoitti:

        ”Jos pikkupokkariin tungetaan saman verran pikseleitä kuin aps-c kennoiseen, pikselien on pakko olla pienempiä.
        —tuossa nyt selittyy vain oma tyhmyytesi. Pokkarilla ei ole tuon asian kanssa mitään tekemistä kun pokkarin kenno voi olla osompi tai pienempi kuin järkkärissä ja siinä voi olla pikseleitä enemmän tai vähemmän kuin järkkärissä
        Jos pokkarissa on kinokokoinen kenno ja sama määrä pikseleitä kuin järkkärin aps-c kennossa niin pokkarin pikselien ”on pakko olla suurempia”

        Isompi pikseli todellakin kerää valoa samassa ajassa enemmän kuin pienempi.”
        —tuossa ei ole totuuden häivääkään. Samoilla valotusarvoilla pienet ja isot pikselit valottuvat ihan tasan saman verran.
        Jos olisit oikeassa niin isommat pikselit ylivalottuisivat helpommin.

        Valotuksen kannalta ainoa ero on siinä, että isompi pikseli kestää yleensä enemmän valoa, eli sitä voidaan ”puhkipalamatta” valottaa enemmän ja kohina pienenee.

        Jos haluat vei/kaivoleikkiä niin se isompi pikseli toimii kuin isompi kaivo. Se ei täyty nopeammin vaan siihen mahtuu enemmän vettä ja siitä voi ottaa enemmän vettä ennenkuin pohja (kohina) näkyy.

        http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/digital-camera-sensor-size.htm

    • Minä vaan

      Minulle on vuosien saatossa vaativampaankin käyttöön soveltuva digijärkkärikalusto. Jo vuosikymmeniä valokuvausta harrastaneena en käytä tilanteissa, joissa kuvienlaatu ei tarvitse olla "paras mahdollinen" Jos lähtee nimenomaan kuvausmatkalle, niin järkkärit ovat tietenkin oikea vaihtoehto. Nyt kun olen saanut lisää vapaa-aikaa ja on jopa varaa hieman matkustella hirveän Googlettamisen jälkeen Keski-Euroopassa, niin olen mielenkiinnosta seurannut turistien kuvauskäyttäytymistä ja heidän välineitään. Ylivoimaisesti eniten käytössä ovat tietenkin halvimmat pokkarit, paljon on myös ns. superzoomeja ja sitten jonkinverran näitä markettien järkkäripaketteja kuten Canon 1000-1100D ja vastaavia Nikonin paketteja, Canonilla kuvaavat olivat useimmiten naisia ja Nikonilla kuvaavat miehiä. Loukkaamatta ketään, niin en liittäisi valokuvausharrastukseen tälläisiä paketteja 18-55mm. pimeine suttusuumeinsa kanssa, voisin lyödä vaikka vähän vetoa, että suurimmalle osalle markettijärkkäri kuvaajista riittäisi laadukas pokkari, tuskin he ikinä ostavat runkoihinsa tuhansia euroja maksavia laatuobjektiivejä. Itse käytän nykyään vajaan tupakka-askin kokoista pokkaria, riittävä laajakulma ja sopivan pitkä tele, valovoimassa ei tietenkään ole hurraamista, mutta en harrasta kamerani kanssa yöhiippailua, uskallan kyllä liikkua päivällä ja huomaamattomasti pikkuisen kaverini kanssa. Objektiivissä lukee Leica, joka viittaisi siihen, että maineikkaan Leican ja tämän ahkeran elektroniikka näpertelijä Panasonicin välinen ystävyys on toiminut.

      • Arvaa maksaako?

        Ja sitten tässä aiempana suvena kun olin menossa Vispilä laivalla Korkeasaareen niin
        sattumalta suurempi Japanilais eläkelläis ryhmä oli myös menossa eläintarhaan Helsingissä mikä on melko harvinainen näky jo sinänsä. Mutta kateudella tuijottelin
        niitten kuvausvälineitä. Heillä oli sellaista Canonin ja Nikonin laatu järkkyä kaikilla äijillä roikku kaulassaan kameroita joita harvenmiten näkee edes ammattilaisilla Suomessa.
        Enkä osaa ees kertoa millaisia objektiiveja niillä oli.
        Vaimoillakin vaikutti olevan laadukkaita ja kalliita taskukameroita.

    • jepjep

      Niin. Järjestelmäkamerat on turhia, mutta niin on pokkaritkin. Mihin nykyään enää tarvitsee erillistä kameraa, kun puhelimella pystyy ottamaan kuvia.

      • Lumia + pokk + järkk

        Are you vanjoking?

    • kädet suorina

      Pokkarit on turhia kun niihin ei voi nojata naamalla kuvatessa.

      Superzoomit on turhia kun niihin ei voi vaihtaa objektiiveja.

      Peilinheiluttimet on turhia kun videota voi kuvata vain kädet suorina.

      Järkkärit on välttämättömiä kun niihin voi vaihtaa objektiiveja ja järkkäriin on hankittava zoom-objektiivi ettei tarvitse vaihtaa objektiiveja ja kantaa repullista kiinteäpolttovälisiä.

      • Arvatkaas mitä?

        Sopiva valokuvausväline joka tilanteeseen on mahdoton valmistaa.
        Kuin myös sopiva valokuvaaja parhailla välineillä kaikkeen kuvaamiseen.
        Joten ne jotka eivät osaa kuvata ja ostavat rahoillaan ammattilaisille
        tarkoitettuja kalliita välineitä saavat vissiin hyvempiä kuvia niillä kun heitä
        köyhemmät vaatimattomammilla?

      • Arvaa itse
        Arvatkaas mitä? kirjoitti:

        Sopiva valokuvausväline joka tilanteeseen on mahdoton valmistaa.
        Kuin myös sopiva valokuvaaja parhailla välineillä kaikkeen kuvaamiseen.
        Joten ne jotka eivät osaa kuvata ja ostavat rahoillaan ammattilaisille
        tarkoitettuja kalliita välineitä saavat vissiin hyvempiä kuvia niillä kun heitä
        köyhemmät vaatimattomammilla?

        Täällä paskanjauhajien superpalstalla ei kukaan normaali valokuvauksen harrastaja käy ja ammattilaiset eivät edes kuse tänne päin. Ostakaa te köyhät vaan reilusti marketista vaikka Canonin mahtava muovinen järkkäripaketti, kyllä teistä vielä hyvempiä kuvaajia tulee.

      • Mistä sulla ottaa
        Arvaa itse kirjoitti:

        Täällä paskanjauhajien superpalstalla ei kukaan normaali valokuvauksen harrastaja käy ja ammattilaiset eivät edes kuse tänne päin. Ostakaa te köyhät vaan reilusti marketista vaikka Canonin mahtava muovinen järkkäripaketti, kyllä teistä vielä hyvempiä kuvaajia tulee.

        kipeää, päästäkö?
        Hypotalamus heikolla hapella vai, ja nähtävästi kroonisesti.

      • kuse tänne
        Arvaa itse kirjoitti:

        Täällä paskanjauhajien superpalstalla ei kukaan normaali valokuvauksen harrastaja käy ja ammattilaiset eivät edes kuse tänne päin. Ostakaa te köyhät vaan reilusti marketista vaikka Canonin mahtava muovinen järkkäripaketti, kyllä teistä vielä hyvempiä kuvaajia tulee.

        Snä siis uskot tietäväsi kuka on normaali ja kuka ei?
        Sääliksi käy, mutta auttaa en voi :)

      • tilanteeseen?
        Arvatkaas mitä? kirjoitti:

        Sopiva valokuvausväline joka tilanteeseen on mahdoton valmistaa.
        Kuin myös sopiva valokuvaaja parhailla välineillä kaikkeen kuvaamiseen.
        Joten ne jotka eivät osaa kuvata ja ostavat rahoillaan ammattilaisille
        tarkoitettuja kalliita välineitä saavat vissiin hyvempiä kuvia niillä kun heitä
        köyhemmät vaatimattomammilla?

        ”Sopiva valokuvausväline joka tilanteeseen on mahdoton valmistaa.”

        Osaatko tarkemmin kertoa mihin tilanteisiin on mahdoton valmistaa sopiva valokuvausväline ja miksi sinä tilanteessa tarvitaan valokuvausväline?
        Minulla tuntuu olevan sopiva väline ihan kaikkiin kohteisiin jotka haluan kuvata. Tuo ”tilanteisiin” on mulla kyllä pahasti hakusessa, mutta se ei johdu kamerasta vaan ajasta, paikasta yms.

      • ixus joka paikan höy
        tilanteeseen? kirjoitti:

        ”Sopiva valokuvausväline joka tilanteeseen on mahdoton valmistaa.”

        Osaatko tarkemmin kertoa mihin tilanteisiin on mahdoton valmistaa sopiva valokuvausväline ja miksi sinä tilanteessa tarvitaan valokuvausväline?
        Minulla tuntuu olevan sopiva väline ihan kaikkiin kohteisiin jotka haluan kuvata. Tuo ”tilanteisiin” on mulla kyllä pahasti hakusessa, mutta se ei johdu kamerasta vaan ajasta, paikasta yms.

        "Minulla tuntuu olevan sopiva väline ihan kaikkiin kohteisiin jotka haluan kuvata. "

        hienoa.
        tuolla luetunymmärtämisellä, jota viestisi osoittaa, et luultavasti osaa tavata edes ixuksen pikaohjetta läpi ilman paria huurteista.

      • tilannekuvaus?
        ixus joka paikan höy kirjoitti:

        "Minulla tuntuu olevan sopiva väline ihan kaikkiin kohteisiin jotka haluan kuvata. "

        hienoa.
        tuolla luetunymmärtämisellä, jota viestisi osoittaa, et luultavasti osaa tavata edes ixuksen pikaohjetta läpi ilman paria huurteista.

        Kyllähän minä luulen ymmärtäväni, mutta kaikkien tilanteiden kuvaaminen tuntuu täysin käsittämättömältä. Kun kaikkia tilanteita ei pysty edes näkemään tai kuvittelemaan.
        Olisikohan esim hätä sellainen tilanne jonka haluaisit kuvata joka tilanteeseen sopivalla kameralla.

        Tilanne tarkoittanee yleensä aikaa tai ajankohtaa (ja olosuhteita)?
        Tilannekuvaus lienee jotain sellaista, että milloin missä ja miksi jotakin tapahtui ja mikä sen tilanteen aiheutti?

        Sopiiko Iixus tilannekuvaukseen?

      • sopiva väline
        tilanteeseen? kirjoitti:

        ”Sopiva valokuvausväline joka tilanteeseen on mahdoton valmistaa.”

        Osaatko tarkemmin kertoa mihin tilanteisiin on mahdoton valmistaa sopiva valokuvausväline ja miksi sinä tilanteessa tarvitaan valokuvausväline?
        Minulla tuntuu olevan sopiva väline ihan kaikkiin kohteisiin jotka haluan kuvata. Tuo ”tilanteisiin” on mulla kyllä pahasti hakusessa, mutta se ei johdu kamerasta vaan ajasta, paikasta yms.

        Tässä on esimerkki tilanteesta
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9673275

        Voiko tilanteeseen tähän valmistaa ”sopivan välineen”?

    • Jaa, että

      Järkkärit turhia? No ainakin Markettien ns. digijärkkäripaketit ovat todella täysin turhia Canonin ja Nikonin häikäilemätöntä tyhmien rahastusta. Oli tehtävä mikä tahansa, niin siihen tarvitaan oikeat välineet.

    • exvallu

      "Järkkärit turhia? No ainakin Markettien ns. digijärkkäripaketit ovat todella täysin turhia Canonin ja Nikonin häikäilemätöntä tyhmien rahastusta. Oli tehtävä mikä tahansa, niin siihen tarvitaan oikeat välineet. "

      Koitas laittaa KUNNOLLISIA perusteluja tälle väittämälles.

      Vaikka halvat järkkäripaketit ovatkin halvalla tehtyjä, niin niillä saa joka tapauksessa ihan kohtuuhyviä kuvia. Toiminta on paljon täsmällisempää ja nopeampaa kuin rupusissa pokkareissa.

      Jään mielenkiinnolla odottamaan, ei jeppe taida keksiä.....

      • rupusissa

        Koitas laittaa KUNNOLLISIA perusteluja tälle väittämälles:
        ”Toiminta on paljon täsmällisempää ja nopeampaa kuin rupusissa pokkareissa.”

        Hyvissä pokkareissa toiminta on paljon täsmällisempää ja nopeampaa kuin rupusissa järkkäreissä.
        Mistähän johtunee, että taitavimmat kuvaajat näyttää kasvaneen kiinteäpolttovälisellä pokkarilla aloittaneista?

      • exvallu
        rupusissa kirjoitti:

        Koitas laittaa KUNNOLLISIA perusteluja tälle väittämälles:
        ”Toiminta on paljon täsmällisempää ja nopeampaa kuin rupusissa pokkareissa.”

        Hyvissä pokkareissa toiminta on paljon täsmällisempää ja nopeampaa kuin rupusissa järkkäreissä.
        Mistähän johtunee, että taitavimmat kuvaajat näyttää kasvaneen kiinteäpolttovälisellä pokkarilla aloittaneista?

        Juuei.

        Tuoppa todistusaineistot esiin niistä "taitavimmista kuvaajistas".

        Niitä ei ole.

    • Jaa, että

      Laittakaa te saatanan suunsoittajat tänne näytille niitä teidän taitavien Markettijärkkäreillä kuvaavien mestariotoksia, jos olette vaivaiset euronne pistäneet muoviseen paskaan, niin turha tänne on tulla itkemään ja puolustelemaan Markettien muoviroskaa.

      • exvallu

        Samaa muoviroskaa ne pokkaritkin ovat, ja ihan sama ostaako marketista, fotoliikkeestä tai vaikka tilaa netistä ulkomailta.

      • Työeläkeläinen

        Vaikka en ole kameroitani marketista ostanutkaan niin en tippaakaan epäile jotta niillä ei saataisi ihka hyviä kuvia. Jopa ne muoviroskaoptiikat ovat ihan kelvollisia tavalliseen kuvaukseen kotona ja puutarhassa, lomamatkoilla ja piitsillä.

        "Jaa,että" saisi hieman näyttää todisteita noin jyrkän mielipiteen puolesta. Ehkä laitat osoitteen jossa on noita "muoviroskakuvia" ja sinun loistovehkeelläsi otettuja samassa hakemistossa niin opimme mekin mihin kannattaa satsata!

      • Työeläkeläinen
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Vaikka en ole kameroitani marketista ostanutkaan niin en tippaakaan epäile jotta niillä ei saataisi ihka hyviä kuvia. Jopa ne muoviroskaoptiikat ovat ihan kelvollisia tavalliseen kuvaukseen kotona ja puutarhassa, lomamatkoilla ja piitsillä.

        "Jaa,että" saisi hieman näyttää todisteita noin jyrkän mielipiteen puolesta. Ehkä laitat osoitteen jossa on noita "muoviroskakuvia" ja sinun loistovehkeelläsi otettuja samassa hakemistossa niin opimme mekin mihin kannattaa satsata!

        Jäi sanomatta, jätä kuviin täydet exif tiedot jotta näemme mikä milläkin on kuvattu!

      • tavis-soittelija

        "Laittakaa te saatanan suunsoittajat tänne näytille niitä teidän taitavien Markettijärkkäreillä kuvaavien mestariotoksia,"

        saatanan suunsoittajat ovat vissiin kyvykkäämpiä kuin minä, tavallinen suun soittaja, kun en mää vaan saa tänne mitään kuvaa näytille.

      • juuuei

        Jostain syystä jotkut näyttää ajattelevan, että mitä kalliimpi kamera, sitä parempi kuvaaja. Tosi ammattilainen on se, jolla on paras kamera.

        Mutta onkohan se kuitenkaan niin...

      • 19+16
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Vaikka en ole kameroitani marketista ostanutkaan niin en tippaakaan epäile jotta niillä ei saataisi ihka hyviä kuvia. Jopa ne muoviroskaoptiikat ovat ihan kelvollisia tavalliseen kuvaukseen kotona ja puutarhassa, lomamatkoilla ja piitsillä.

        "Jaa,että" saisi hieman näyttää todisteita noin jyrkän mielipiteen puolesta. Ehkä laitat osoitteen jossa on noita "muoviroskakuvia" ja sinun loistovehkeelläsi otettuja samassa hakemistossa niin opimme mekin mihin kannattaa satsata!

        Kuha höpöttävät. Ei kannata rovosoitua.

        Olen testikuvannut muutamia optiikoita, ja esim. Nikkorin 18-55 kittioptiikka on ihan OK. Sen suorituskyky on aivan riittävä, jopa täydellä aukolla nurkkapiirto on välttävää parempi ja keskimäärin optinen suorituskyky riittää varsin suureen suurennukseen (tai kroppaukseen) ilman että silmä näkee optiikan tekemää epäterävyyttä. 18 millillä reunat vähän kaatuvat, mutta jos haittaa niin voi korjata ohjelmalla.

        Kun tuon kiinnittää muovisen 3100 tai vielä paremman markettirungon (jonka tosin saa Rajalasta edullisemmin) eli 5100 nokalle, niin välineistö ei juurikaan rajoita hyvien kuvien ottamista. Poliittisen kielen mukaisesti suurempi rajoittava tekijä voi olla osaamisvaje.

        D5100 kenno pelittää ihan kohtuullisesti vielä 6400 ISO herkkyydellä. Se tarkoittaa mm. sitä että verrattuna filmiaikaan, jolloin värikuvissa 400 asan filmi oli nopea, ja mustavalkoisessakin 800:n triäksän prässääminen lisäsi raetta jo melkoisesti, niin nyt ei optiikoissa tarvita valovoimaa samalla tavalla.

        Kittinikkorin f / 4-5,6 / ISO 6400 = f / 1,4-2 / ISO 800 eikä edes huippuammattilaiset voineet haaveilla moisista vehkeistä, 27-82 mm/ f1,4-2

        Onhan ne muovia, mutta mitä se haittaa. Kädessä on vikaa jos pienikokoinen järkkäri ei "mahdu käteen" kuten joku asian ilmaisi. Minulla esim. on ihan aikamiehen koura ja nautin D5100 muotoilusta ja pienestä koosta. Kuljetan näes kameraa 3-4 optiikkaa mukanani aika usein. Mitä kevyempi kantaa, sen mukavampi vanhemmalle herrasmiehelle raahattavaski.

      • 19+16
        19+16 kirjoitti:

        Kuha höpöttävät. Ei kannata rovosoitua.

        Olen testikuvannut muutamia optiikoita, ja esim. Nikkorin 18-55 kittioptiikka on ihan OK. Sen suorituskyky on aivan riittävä, jopa täydellä aukolla nurkkapiirto on välttävää parempi ja keskimäärin optinen suorituskyky riittää varsin suureen suurennukseen (tai kroppaukseen) ilman että silmä näkee optiikan tekemää epäterävyyttä. 18 millillä reunat vähän kaatuvat, mutta jos haittaa niin voi korjata ohjelmalla.

        Kun tuon kiinnittää muovisen 3100 tai vielä paremman markettirungon (jonka tosin saa Rajalasta edullisemmin) eli 5100 nokalle, niin välineistö ei juurikaan rajoita hyvien kuvien ottamista. Poliittisen kielen mukaisesti suurempi rajoittava tekijä voi olla osaamisvaje.

        D5100 kenno pelittää ihan kohtuullisesti vielä 6400 ISO herkkyydellä. Se tarkoittaa mm. sitä että verrattuna filmiaikaan, jolloin värikuvissa 400 asan filmi oli nopea, ja mustavalkoisessakin 800:n triäksän prässääminen lisäsi raetta jo melkoisesti, niin nyt ei optiikoissa tarvita valovoimaa samalla tavalla.

        Kittinikkorin f / 4-5,6 / ISO 6400 = f / 1,4-2 / ISO 800 eikä edes huippuammattilaiset voineet haaveilla moisista vehkeistä, 27-82 mm/ f1,4-2

        Onhan ne muovia, mutta mitä se haittaa. Kädessä on vikaa jos pienikokoinen järkkäri ei "mahdu käteen" kuten joku asian ilmaisi. Minulla esim. on ihan aikamiehen koura ja nautin D5100 muotoilusta ja pienestä koosta. Kuljetan näes kameraa 3-4 optiikkaa mukanani aika usein. Mitä kevyempi kantaa, sen mukavampi vanhemmalle herrasmiehelle raahattavaski.

        Edelliseen lisäten, pitäneekö paikkaansa jotta Canonilla kittisuumit ovat maineensa veroisia suttusuumeja? Nikkorilla tuo ei pidä paikkaansa, sen kertovat myös testit:
        photozone:
        "However, there's nothing to complain about its performance regarding sharpness, CAs and also vignetting. The only real issue is probably the rather high amount of distortion at the short end of the focal range, but that's quite typical behaviour in this class."
        "So, in summary, the 18-55 VR is a good choice both for anyone buying his or her first DSLR as well as advanced users looking for an affordable standard zoom. At least unless you plan to focus manually or can't stand the haptics of cheap plastic."

      • onkohan se
        juuuei kirjoitti:

        Jostain syystä jotkut näyttää ajattelevan, että mitä kalliimpi kamera, sitä parempi kuvaaja. Tosi ammattilainen on se, jolla on paras kamera.

        Mutta onkohan se kuitenkaan niin...

        Eikös se mene henkisesti keskenkasvuisilla niin, että mitä pienempi kalu sitä suurempi jatke tarvitaan katu-uskottavuuteen.

        Kalliden kameroiden osto on hieno harrastus muuten, mutta se näyttää sekoittavan pään keskenkasvuisilla ja sitten alkaa aivan älytön ixus-älämölö.

      • kuvaa näytille?
        tavis-soittelija kirjoitti:

        "Laittakaa te saatanan suunsoittajat tänne näytille niitä teidän taitavien Markettijärkkäreillä kuvaavien mestariotoksia,"

        saatanan suunsoittajat ovat vissiin kyvykkäämpiä kuin minä, tavallinen suun soittaja, kun en mää vaan saa tänne mitään kuvaa näytille.

        Se meni ihan piloille tuo näytille laittaminen kun joku pokkarikuvaaja meni laittamaan näytille Ellin testikuvan. Kenelläkään ei ole enää munaa lähteä kisaan mukaan vaan rukuttavat täällä, että väärin kuvattu.

      • Jaa, että
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Vaikka en ole kameroitani marketista ostanutkaan niin en tippaakaan epäile jotta niillä ei saataisi ihka hyviä kuvia. Jopa ne muoviroskaoptiikat ovat ihan kelvollisia tavalliseen kuvaukseen kotona ja puutarhassa, lomamatkoilla ja piitsillä.

        "Jaa,että" saisi hieman näyttää todisteita noin jyrkän mielipiteen puolesta. Ehkä laitat osoitteen jossa on noita "muoviroskakuvia" ja sinun loistovehkeelläsi otettuja samassa hakemistossa niin opimme mekin mihin kannattaa satsata!

        Päivitin viimevuoden lopussa kalustoani, ostin vähän käytetyn Nikonin D3x rungon 2000€ ja siihen suosikkiobjektiivini Nikkorin 24-70mm. f/2.8 1000€. En järjestä tänne minkäänlaista valokuvausnäyttelyä, se on enemmän sinun alaasi, enkä lähde todistamaan, että kaari on vain suora viiva. Jos jollakin ei ole varaa ostaa harrastukseen sopivia välineitä, niin se ei ainakaan ole minun vikani.

      • KVG 1
        kuvaa näytille? kirjoitti:

        Se meni ihan piloille tuo näytille laittaminen kun joku pokkarikuvaaja meni laittamaan näytille Ellin testikuvan. Kenelläkään ei ole enää munaa lähteä kisaan mukaan vaan rukuttavat täällä, että väärin kuvattu.

        Kato vittu guuglest, jos haluat munasi kanssa katsella kuvia, siellä näitä mestari otoksia on ainakin miljoonia, rukutatko sää, vai runkutatko?

      • 19+16
        Jaa, että kirjoitti:

        Päivitin viimevuoden lopussa kalustoani, ostin vähän käytetyn Nikonin D3x rungon 2000€ ja siihen suosikkiobjektiivini Nikkorin 24-70mm. f/2.8 1000€. En järjestä tänne minkäänlaista valokuvausnäyttelyä, se on enemmän sinun alaasi, enkä lähde todistamaan, että kaari on vain suora viiva. Jos jollakin ei ole varaa ostaa harrastukseen sopivia välineitä, niin se ei ainakaan ole minun vikani.

        No nyt lie joku rovokaattori taas liikkeellä? D3x kahdella tonnilla ja vähän käytetty. Ei sika vinkumatta tuota usko. Tai onnitellaan jos teit näin hyvät kaupat, yleinen hintataso on kuitenkin kolmen tonnin paikkeilla 50-100 tuhatta laakia ammutuista (uuden ovh Rajalassa 6743 e). Ei myöskään paha hinta tuosta optiikasta, mutta ihan uskottava verrattuna rungon hintaan.

        Mutta mikä oli pointtisi ja mihin vastasit? Ei ole sinun vikasi että sinulla on rahaa ja jollain toisella ei??? Varsin filosofinen näkemys valokuvauksesta.

        Jos mietitään yhdistelmää D3x 24-70/2,8 Nikkor ovh 8342 euroa Rajalassa, niin hintaero 5100 kittiin on yli 20 kertainen mutta saako sillä 20 kertaa parempia kuvia? Saattaa saada, tai sitten ei. Saattaa riippua valokuvaajastakin. Mutta tarpeisiisi, kalusto on varmasti sopiva. Tarpeita ne materialistiset tarpeetkin ovat ;)

      • Rukuta vähän
        tavis-soittelija kirjoitti:

        "Laittakaa te saatanan suunsoittajat tänne näytille niitä teidän taitavien Markettijärkkäreillä kuvaavien mestariotoksia,"

        saatanan suunsoittajat ovat vissiin kyvykkäämpiä kuin minä, tavallinen suun soittaja, kun en mää vaan saa tänne mitään kuvaa näytille.

        Jos vaikka saisit muutaman mestariotoksen tänne näytille.

      • Rovokaattori vain
        19+16 kirjoitti:

        No nyt lie joku rovokaattori taas liikkeellä? D3x kahdella tonnilla ja vähän käytetty. Ei sika vinkumatta tuota usko. Tai onnitellaan jos teit näin hyvät kaupat, yleinen hintataso on kuitenkin kolmen tonnin paikkeilla 50-100 tuhatta laakia ammutuista (uuden ovh Rajalassa 6743 e). Ei myöskään paha hinta tuosta optiikasta, mutta ihan uskottava verrattuna rungon hintaan.

        Mutta mikä oli pointtisi ja mihin vastasit? Ei ole sinun vikasi että sinulla on rahaa ja jollain toisella ei??? Varsin filosofinen näkemys valokuvauksesta.

        Jos mietitään yhdistelmää D3x 24-70/2,8 Nikkor ovh 8342 euroa Rajalassa, niin hintaero 5100 kittiin on yli 20 kertainen mutta saako sillä 20 kertaa parempia kuvia? Saattaa saada, tai sitten ei. Saattaa riippua valokuvaajastakin. Mutta tarpeisiisi, kalusto on varmasti sopiva. Tarpeita ne materialistiset tarpeetkin ovat ;)

        Olen harrastanut valokuvausta vuosikymmeniä, rahaa minulla on sen takia,että olen tehnyt töitä, en ruikuta, enkä roiku sossun luukulla äitini kanssa pyytämässä almuja johonkin markettijärkkäripaketin ostoon. Mikä siinä on,että markettipaskan ostajat jaksavat jatkuvasti roikkua täällä puolustamassa ostoksiaan, kun kuitenkin kohta huomaavat, että tulipahan pistettyä eurot täyteen paskaan.

      • 19+16
        Rovokaattori vain kirjoitti:

        Olen harrastanut valokuvausta vuosikymmeniä, rahaa minulla on sen takia,että olen tehnyt töitä, en ruikuta, enkä roiku sossun luukulla äitini kanssa pyytämässä almuja johonkin markettijärkkäripaketin ostoon. Mikä siinä on,että markettipaskan ostajat jaksavat jatkuvasti roikkua täällä puolustamassa ostoksiaan, kun kuitenkin kohta huomaavat, että tulipahan pistettyä eurot täyteen paskaan.

        No jos on rahaa niin ettei paskalle taivu, niin onneksi olkoon vaan. Minäkin olen harrastanut valokuvausta 60-luvulta lähtien, ja töissä ollut 70-luvulta. Enkä roiku sossun luukulla, keskituloiseksi lasken itseni. Käteen saan noin 2000 euroa 3000 euron bruttopalkasta. En ala laittamaan neljän kuukauden nettopalkkaa johonkin D3x pakettiin, mitä järkeä. Kuten aiemmin kirjoitin, niin pitkän kokemukseni perusteella olen tosi iloinen siitä että kohtuullisella panostuksella saa yhtä hyvän tai paremman järkkäripaketin kuin mihin minulla oli opiskeluaikoina tai työuran alussa ikinä varaa.

        Ja uskoisin että et ole koskaan kokeillut niitä "markettipaskoja", mutta D5100 on minun mielestäni hyvä. Olen siis eri mieltä kanssasi, ja minä jopa perustelen näkemystäni. Mitä haittaa entrylevel järkkärin muovibajonetti? Kovaa ammattikäyttöä voi haitata kun laseja vaihdellaan jatkuvasti ja vuodessa tulee 50 000 mittariin. Mutta muuten tarinasi vaikuttaa välineurheilijan pröystäilyltä, sorry vaan. Tai sitten olet vaan tietämätön ja kokematon siitä millä tasolla nuo entry-level kittipaketit ovat? Siis pelkästään tietämätön ja rajoittunut...

        Tekniikka rajoittaa aika vähän hyvän kuvan saantia, oli runkona sitten D5100 tai D3x. Tietysti täyskennolla on etunsa, ja etsinkuvan heikkous on minusta halpojen runkojen suurin ongelma, jos joku muukin joskus tarkentaa käsin.

      • 16+8
        19+16 kirjoitti:

        No jos on rahaa niin ettei paskalle taivu, niin onneksi olkoon vaan. Minäkin olen harrastanut valokuvausta 60-luvulta lähtien, ja töissä ollut 70-luvulta. Enkä roiku sossun luukulla, keskituloiseksi lasken itseni. Käteen saan noin 2000 euroa 3000 euron bruttopalkasta. En ala laittamaan neljän kuukauden nettopalkkaa johonkin D3x pakettiin, mitä järkeä. Kuten aiemmin kirjoitin, niin pitkän kokemukseni perusteella olen tosi iloinen siitä että kohtuullisella panostuksella saa yhtä hyvän tai paremman järkkäripaketin kuin mihin minulla oli opiskeluaikoina tai työuran alussa ikinä varaa.

        Ja uskoisin että et ole koskaan kokeillut niitä "markettipaskoja", mutta D5100 on minun mielestäni hyvä. Olen siis eri mieltä kanssasi, ja minä jopa perustelen näkemystäni. Mitä haittaa entrylevel järkkärin muovibajonetti? Kovaa ammattikäyttöä voi haitata kun laseja vaihdellaan jatkuvasti ja vuodessa tulee 50 000 mittariin. Mutta muuten tarinasi vaikuttaa välineurheilijan pröystäilyltä, sorry vaan. Tai sitten olet vaan tietämätön ja kokematon siitä millä tasolla nuo entry-level kittipaketit ovat? Siis pelkästään tietämätön ja rajoittunut...

        Tekniikka rajoittaa aika vähän hyvän kuvan saantia, oli runkona sitten D5100 tai D3x. Tietysti täyskennolla on etunsa, ja etsinkuvan heikkous on minusta halpojen runkojen suurin ongelma, jos joku muukin joskus tarkentaa käsin.

        Yksi pointti peilietsimen (eli halpojen järkkäripakettien) puolelle. Saman hintaluokan pokkareissa ei nykyisin ole etsintä!

        Ikänäön myötä sellaisen kameran kuvan rajaamiseen ei käsivarsien pituus riitä, ellei satu olemaan lukulasit kätevästi nenällä. Yleensä ei ole.

        Muutoinkin "oikea" kuvausote on kamera silmällä, ja etsimestä läpi katsoen. Tai läpi ja läpi, voihan se olla lw-kuvakin, mutta ei millään skreenillä vaan etsimessä. Pokkarit kunnon etsimellä ja samalla kuvakennolla kuin halvemmat järkkärit maksavat paljon enemmän eivätkä välttämättä ole paljon parempia.

    • Järkkärit turhia ?

      Miten sen nyt ottaa, ainakin Markettien ns.digijärkkäripaketit ovat täysin turhia, ei kukaan tarvitse niillä otettuja räpsyjä, kunhan ollaan vaan niin tärkeitä oikeita järkkärikuvaajia. Valokuvauksen harrastamiseen tarvitaan oikea järjestelmäkamera laadukkaine objektiiveineen, ei mitkään 300€ maksavat muoviset ropsut ole siihen tarkoitettu, vain tyhmien rahastukseen. Minulla on laadukkaat järkkäripaketti, sekä pokkari, käytän tilanteen mukaisesti.

    • jopetus2

      Molempi parempi, kummallakin on oma käyttötarkoitus.. Tuollaiset halvemmat pokkarit ovat aivan ok. kampppeita, mutta mukavampi on leikkiä vähän paremmalla järjestelmäkameralla jossa onpi enemmän säätöjä ja muuta mukavaa. 100 euron pokkarit on tylsiä mielestäni. Ja hyytyvät ja pimenevät kun pakkanen painuu nollan tienoille.

      • on mukavampi

        Tuollaiset halvemmat peilinheilutinjärkkärit ovat aivan ok. kampppeita, mutta mukavampi on leikkiä vähän paremmalla pokkarilla.
        Markettien suttukitit on tylsiä mielestäni. Ja hyytyvät ja pimenevät kun pakkanen painuu. Taskuun mahtuva pokkari ei hyydy pakkasellakaan.

      • 300€
        on mukavampi kirjoitti:

        Tuollaiset halvemmat peilinheilutinjärkkärit ovat aivan ok. kampppeita, mutta mukavampi on leikkiä vähän paremmalla pokkarilla.
        Markettien suttukitit on tylsiä mielestäni. Ja hyytyvät ja pimenevät kun pakkanen painuu. Taskuun mahtuva pokkari ei hyydy pakkasellakaan.

        mun mielestä pikkusen paremman pokkarin ja pikkusen hlvemman pään järkkärin ero on vaan siinä, että mitä priorisoi.
        Pokkari on helppo pitää mukana.
        Järkkärillä taasen kestää hämäriä olosuhteita paremmin.

      • ero on vaan
        300€ kirjoitti:

        mun mielestä pikkusen paremman pokkarin ja pikkusen hlvemman pään järkkärin ero on vaan siinä, että mitä priorisoi.
        Pokkari on helppo pitää mukana.
        Järkkärillä taasen kestää hämäriä olosuhteita paremmin.

        Mitenkäs se halvemman pään järkkäri kestää hämäriä olosuhteita paremmin kuin pikkuisen parempi pokkari.

        Mulla:
        – n. 1000 €:n järkkärin 18–55 mm kittizoomin valovoima on f/ 3,5–5,6
        – n. 250 €:n pokkarin 5,2–15,6 mm zoomin valovoima on f/1,4–2,8
        Mitenkäs tuo järkkärini kestää hämärää paremmin?

      • Nikon D90
        ero on vaan kirjoitti:

        Mitenkäs se halvemman pään järkkäri kestää hämäriä olosuhteita paremmin kuin pikkuisen parempi pokkari.

        Mulla:
        – n. 1000 €:n järkkärin 18–55 mm kittizoomin valovoima on f/ 3,5–5,6
        – n. 250 €:n pokkarin 5,2–15,6 mm zoomin valovoima on f/1,4–2,8
        Mitenkäs tuo järkkärini kestää hämärää paremmin?

        Minulla on pari järkkäriä mutta ei kittizoomia vaan erillisinä ostettuja joskin myös kiinteällä polttovälillä muutama.

        Minulla on myös pokkarikennoinen bridge pitkälle ulottuvalla zoomilla joskaan ei noin valovoimainen kuin sinulla.

        Hämärässä en lähtisi kuvaamaan tuolla pienikennoisella vaikka ei järkkärinikään vielä ole FF laatua vaan laitan FX järkkäriin sopivan putken ja kuvaan. Saan noilla järkkäreillä vielä kohtuullisia kuvia ISO3200 asetuksella mutta sen bridgen kuvat ovat silloin jo aika mössöä.

        Iso kenno ja iso ISO auttavat aika paljon kun puhutaan hämärässä kuvaamisesta, varsinkin uudemmissa rungoissa vaikka onhan tuo vanhempi runkonikin jo muutaman vuoden ikäinen.

      • 14+15
        Nikon D90 kirjoitti:

        Minulla on pari järkkäriä mutta ei kittizoomia vaan erillisinä ostettuja joskin myös kiinteällä polttovälillä muutama.

        Minulla on myös pokkarikennoinen bridge pitkälle ulottuvalla zoomilla joskaan ei noin valovoimainen kuin sinulla.

        Hämärässä en lähtisi kuvaamaan tuolla pienikennoisella vaikka ei järkkärinikään vielä ole FF laatua vaan laitan FX järkkäriin sopivan putken ja kuvaan. Saan noilla järkkäreillä vielä kohtuullisia kuvia ISO3200 asetuksella mutta sen bridgen kuvat ovat silloin jo aika mössöä.

        Iso kenno ja iso ISO auttavat aika paljon kun puhutaan hämärässä kuvaamisesta, varsinkin uudemmissa rungoissa vaikka onhan tuo vanhempi runkonikin jo muutaman vuoden ikäinen.

        Jep, kennojen kehittymisessä pikseleitä ei kaipaa enää yhtään lisää mutta ilo on herkkyyden lisääntymisessä. D90 alkaa olla jo menneen talven lumia, vaikka ei huono ensinkään. Esim. D7000 ja halpisrunko D5100 (sama) kenno, molemmat "vanhentuneita malleja", on herkempi koska ovat uudempia kuin D90. Kun nokalle laittaa vaikka 35/1,8 lasin, niin 6400 ISO:n herkkyydellä kyllä voi sanoa että järkkäri kestää hämärää paremmin (tuota kennoa luvataan piinattavaksi 25 600 ISO:n herkkyyteen saakka, en ole kokeillut josko tuolla asetuksella saisi enää minkäänlaisia kuvia). Herkkää on ja ero "normaaliin" pokkariin on kennon koossa, isompi kenno kestää herkkyyden vedätystä paremmin.

        DX - FX kokoero (1,6 kroppi, eli pienenpi kenno 63 % isommasta) on kuitenkin piinutseja jos vertaa kännykkäkameran tai "normaali" pokkarin (esim. tuo 5,2-15,6 mm optiikka tehnee kuvan kennolle joka verrattuna DX kennoon on neljäsosa sen pinta-alasta tai FX kennoon verraten alle viidesosa. Se vaikuttaa kuvan laatuun suurilla herkkyyksillä, oli niitä pikseleitä sitten kuinka monta kymmentä miljoonaa tahtojaan.

      • puhutaan hämärässä
        Nikon D90 kirjoitti:

        Minulla on pari järkkäriä mutta ei kittizoomia vaan erillisinä ostettuja joskin myös kiinteällä polttovälillä muutama.

        Minulla on myös pokkarikennoinen bridge pitkälle ulottuvalla zoomilla joskaan ei noin valovoimainen kuin sinulla.

        Hämärässä en lähtisi kuvaamaan tuolla pienikennoisella vaikka ei järkkärinikään vielä ole FF laatua vaan laitan FX järkkäriin sopivan putken ja kuvaan. Saan noilla järkkäreillä vielä kohtuullisia kuvia ISO3200 asetuksella mutta sen bridgen kuvat ovat silloin jo aika mössöä.

        Iso kenno ja iso ISO auttavat aika paljon kun puhutaan hämärässä kuvaamisesta, varsinkin uudemmissa rungoissa vaikka onhan tuo vanhempi runkonikin jo muutaman vuoden ikäinen.

        Onko isompikennoinen oikeasti aina parempi hämärässä?
        Paljonko keskikoon kenno on kinokennoista parempi hämärässä?

        ”Hämärässä en lähtisi kuvaamaan tuolla pienikennoisella”
        —lähtisitkö hämärässä kuvaamaan ns. keskikokoisella vai pitääkö olla vielä isompi?

      • okaro
        ero on vaan kirjoitti:

        Mitenkäs se halvemman pään järkkäri kestää hämäriä olosuhteita paremmin kuin pikkuisen parempi pokkari.

        Mulla:
        – n. 1000 €:n järkkärin 18–55 mm kittizoomin valovoima on f/ 3,5–5,6
        – n. 250 €:n pokkarin 5,2–15,6 mm zoomin valovoima on f/1,4–2,8
        Mitenkäs tuo järkkärini kestää hämärää paremmin?

        Siksi, koska siinä on isompi aukko, josta valo tulee kennolle. Jos oletetaan, että kuvakulma on sama, niin silloin järjestelmäkamerassa aukon koko on 18 mm / 3,5 = 5,1 mm ja pokkarissa 5,2 mm / 1,4 = 3,7 mm. Kun sama valomäärä tulee isomman aukon läpi, tulee sitä kennolle enemmän. Pokkarin pitäisi olla f/1,0, jotta se pääsisi samaan. Käytännössä ero näkyy siten, että järjestelmässä voit nostaa herkkyyttä paljon enemmän, ennen kuin kohina tulee esiin. Tosin tuollainen n. yhden aukon ero voi kumoutua muilla tekijöillä (kennon rakenne, kohinanpoisto ym,)

    • oppi ei ole turhaa

      Unohtui varmasti mainita, että järkkärit ovat sinulle turhia. Sillähän siitä selviät kun että semmoisia osta. Moni asia on turha jos siitä ei mitään ymmärrä eikä oma vaatimustaso erota laatua.
      Harrastuksen edetessä myös vaatimustaso kasvaa ja oppii ymmärtämään niin pokkarin edut ja rajoitukset samoin kuin järjestelmäkameroidenkin.
      Harrastus vaatii kyllä muutakin kuin vain välineitä niin, että pokkarin käytössäkin on haasteita pitkäksi aikaa.

    • Hyväkennoinen

      Järjestelmäkameran keskeinen idea on nimeomaan sen laajassa muunneltavuudessa vaihdettavilla objektiiveilla ja muilla lisävarusteilla. Mielellään paremmaksi ja
      paremmin soveltuvaksi kameraksi haluttuun käyttötarkoitukseen.
      Tämä ominaisuus joko kamerassa on tai sitä ei ole olemassa jolloin sitä ei voi
      siihen saadakkaan.
      Kokonaan erisia onkin se mikä maksaa ja mitäkin. Halvalla noin300Eurolla ei yksinkertaisesti viellä saa minkäänlaista todella laadukasta kameraa
      vaativaan kuvaamiseen silloin kun kameralta vaaditaan paljon. Eriasia on se mitä kuvaajalta vaaditaan jos kamera ei osaa kuvata? Ja vaatimukset
      korostuvat nimeomaan hankalissa oloissa, vähässä valossa , huonossa kelissä, ja nopeissa tilanteissa. Se on tyly totuus.

      • on tai sitä ei ole

        ”Järjestelmäkameran keskeinen idea on nimeomaan sen laajassa muunneltavuudessa vaihdettavilla objektiiveilla …”

        Puhut veli kutaisia sanoja. Juuri objektiivien vaihdettavuuden takia lähes kaikilla harrastajilla on kittizoom, ettei tarvitse vaihtaa ja kantaa repullista objektiiveja.

        Rekan nuppi on henkilöautoa parempi, keskeinen idea on nimeomaan sen laajassa muunneltavuudessa vaihdettavilla hinattavilla ja muilla lisävarusteilla.

    • hankala olo?

      ”Kun nokalle laittaa vaikka 35/1,8 lasin … tuota kennoa luvataan piinattavaksi 25 600 ISO:n herkkyyteen saakka.”

      On täällä outoa hämäräheikkien porukkaa. Dynamiikasta viis kunhan on suuria mainosmiesten keksimiä suuria feikkilukuja herkkyydestä.
      Veikkaan, että hämäräkuvausrehvastelijat eivät edes ymmärrä miten herkkyysasetus vaikuttaa dynamiikkaan ja miten se vaikuttaa kuvan laatuun.

      Koeilkaapa otaa kuva f/1,8 ja ISO 25 600 asetuksilla. Tuliko hyvä?

      • Itelläs taitaa olla?

        Siehä poliitikko oot... Valitset ne sanat joista tykkäät tai joiden kuvittelet laulavan ystävällisesti kanssasi keskustelevan suohon. Lainaus kokonaisuudessaan luki näin:
        "Kun nokalle laittaa vaikka 35/1,8 lasin, niin 6400 ISO:n herkkyydellä kyllä voi sanoa että järkkäri kestää hämärää paremmin (tuota kennoa luvataan piinattavaksi 25 600 ISO:n herkkyyteen saakka, en ole kokeillut josko tuolla asetuksella saisi enää minkäänlaisia kuvia). "

        Pitänee siis kokeilla, f/1,8 olen kyllä kokeillut monestikin eikä Nikkor tuota juurikaan vingu. Ihan kohtailainen piirto (ja dynamiikka ;DDD) täydellä aukolla.

        Vai että dynamiikka kärsii? Mutta jos sitä ei satu tarvitsemaan, eli valaistuserot ovat pienet? Kohinaa olen pitänyt paljon suurempana ongelmana kuin dynamiikkaa kennoa piinattaessa. Vähän sama juttu kuin tri-x rakeisuutta 1600 herkkyyteen prässätessä. Tosin, menihän se dynamiikka filmilläkin aika huonoksi jos alivalotti ja ylikehitti.

        Mutta en viitsi, vaan katselen testituloksia ISO 25600 herkkyydellä:
        http://www.dcresource.com/reviews/nikon/d5100-review/using

        "There's no noise to be found at ISO 100 or 200, and just a tiny bit at ISO 400. Noise becomes a bit more pronounced at ISO 800 and 1600, but it still won't keep you from making large prints at either of those sensitivities. At ISO 3200 details start to disappear, so it's probably a good time to either downsize your prints or consider switching over to RAW. There's quite a bit of noise at ISO 6400 and above, so I'd avoid those (especially the two "Hi" settings) in very low light situations."

        Kun testikuvasarjaa katsoi, niin yllättävän kohtuullisen näköinen tuo 25600 herkkyyden kuva vielä oli. Tietysti kohinaa ja reilusti, mutta kyllä sillä jonkunlaisen kuvan vielä saa.

        Pienikennoisilla pokkareilla sekä dynamiikka että kohina ovat paljon suurempia ongelmia.

      • sekä dynamiikka
        Itelläs taitaa olla? kirjoitti:

        Siehä poliitikko oot... Valitset ne sanat joista tykkäät tai joiden kuvittelet laulavan ystävällisesti kanssasi keskustelevan suohon. Lainaus kokonaisuudessaan luki näin:
        "Kun nokalle laittaa vaikka 35/1,8 lasin, niin 6400 ISO:n herkkyydellä kyllä voi sanoa että järkkäri kestää hämärää paremmin (tuota kennoa luvataan piinattavaksi 25 600 ISO:n herkkyyteen saakka, en ole kokeillut josko tuolla asetuksella saisi enää minkäänlaisia kuvia). "

        Pitänee siis kokeilla, f/1,8 olen kyllä kokeillut monestikin eikä Nikkor tuota juurikaan vingu. Ihan kohtailainen piirto (ja dynamiikka ;DDD) täydellä aukolla.

        Vai että dynamiikka kärsii? Mutta jos sitä ei satu tarvitsemaan, eli valaistuserot ovat pienet? Kohinaa olen pitänyt paljon suurempana ongelmana kuin dynamiikkaa kennoa piinattaessa. Vähän sama juttu kuin tri-x rakeisuutta 1600 herkkyyteen prässätessä. Tosin, menihän se dynamiikka filmilläkin aika huonoksi jos alivalotti ja ylikehitti.

        Mutta en viitsi, vaan katselen testituloksia ISO 25600 herkkyydellä:
        http://www.dcresource.com/reviews/nikon/d5100-review/using

        "There's no noise to be found at ISO 100 or 200, and just a tiny bit at ISO 400. Noise becomes a bit more pronounced at ISO 800 and 1600, but it still won't keep you from making large prints at either of those sensitivities. At ISO 3200 details start to disappear, so it's probably a good time to either downsize your prints or consider switching over to RAW. There's quite a bit of noise at ISO 6400 and above, so I'd avoid those (especially the two "Hi" settings) in very low light situations."

        Kun testikuvasarjaa katsoi, niin yllättävän kohtuullisen näköinen tuo 25600 herkkyyden kuva vielä oli. Tietysti kohinaa ja reilusti, mutta kyllä sillä jonkunlaisen kuvan vielä saa.

        Pienikennoisilla pokkareilla sekä dynamiikka että kohina ovat paljon suurempia ongelmia.

        Uskotko, että markkinamiesten keksimät suuret ISO-arvot on todellisia kennojen herkkyyksiä?
        Veikkaan, että n jokaisesta pokkarista löytyy ISO 100:lla enemmän dynmiikkaa kuin järkkärien suurilla ISOilla.

        ”Mutta jos sitä ei satu tarvitsemaan, eli valaistuserot ovat pienet?”
        —en ole vielä tavannut yhtään harrastelijaa joka ei olisi ”satu tarvitsemaan” dynamiikkaa. Yleensä kuvan vaalea pää on puhki ja tumma pää tukossa ja kohinainen.

        Arvelen, että jos sinä et ”satu tarvitsemaan” niin et ymmärrä mitään dynamiikasta tai olet varsinainen ”hämäräheikki”.

    • Dynamikko

      Kyllä kennot ovat insinöörien luomuksia, markkinamiehet vain myyvät niitä.

      Minun mielestäni laittamani linkin kuvasarja osoitti hyvin sen mitä tapahtuu kun käytetään (liian) suuria herkkyyksiä. Kohina lisääntyy häiritsevästi.

      Olet jotenkin fiksoitunut tuohon dynamiikkaasi ;DDD Pitäisikö sinut ottaa vakavasti, tai yrittää ymmärtää mitä oikein haluat sanoa?

      Miksi haluat verrata pokkarin iso 100 herkkyyttä järkkärin iso 25600 herkkyyteen? Ehkä ei sittenkään tarvitse yrittää ymmärtää? Vai oliko edellisessä viestissä väärällä kielellä selitetty asioita?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      313
      3757

    2. Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.

      Onko kenellekään yllätys?
      Perussuomalaiset
      208
      3039

    3. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      72
      2584

    4. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      242
      2044

    5. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      16
      1475

    6. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      42
      1381

    7. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      175
      1380

    8. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1357

    9. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      25
      1334

    10. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      51
      1277
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt