Ketipinor lopetus

Ei enää lääkkeitä!

Olen päättänyt lopettaa ketipinorin syömisen. Olen syönyt sitä nyt jonkun aikaa annoksella 600mg iltaisin, Tiputin eilen illalla annoksen 300mg.

Yö oli melko levoton, mutta haluan mahdollisimman nopeasti lopettaa kyseisen lääkkeen.

Luin netistä, että annosta pitäisi hyvin hitaasti lähteä vähentämään.
Kuinkas muut on sen lopettanut? Tuliko vieroistusoireita?

244

41343

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • entinen ketipinoristi

      No minä lopetin Ketipinorin 500mg annoksella iltaisin puolen vuoden aikana. Joka kuukausi otin 100mg pois, eikä tullut mitään sivuvaikutuksia. Nyt taas ajatus luistaa kirkkaana
      ,en ole se tunteeton zompi, mitä olin ketipinorin vaikutuksen alaisena. Tsemppiä sinulle. Vähännä hitaasti annosta, niin kyllä se lääkityksen lopettaminen sujuu kivuttomasti. Älä missään tapauksessa lopeta suurta annosta kerralla, siinä saattaa tulla jopa henkeä uhkaavia vieroitus oireita. ketipinor on kyllä kelpo lääke nukkumisvaikeuksiin, mutta vain pienellä annoksella(25mg-100mg) iltaisin. Nuo yli 500mg annokset ovat aivoille ja keskushermostolle vaarallisia, en suosittele syömään omiin kokemuksiini vedoten kuin pientä vuorokausiannosta kyseistä lääkettä. Neuroleptit kuuluvat vaarallisimpiin lääkkeisiin, mitä sivuvaikutuksiin tulee.mm pysyviä neurologisia vaurioita, mutta tätähän lääkärit eivät myönnä. Itse sain Ketipinotista mm. Epileptisiä kohtauksia, silloin kun söin suurta annosta em. Lääkettä 500mg iltaisin.
      Nyt olen päässyt kyseisestä lääkkeestä lopullisesti eroon. Ja huom. Se mielestäni tuhoaa luonnollisen unen, aluksi ketipinor auttaa hyvin unettomuuteen, mutta muutaman kuukauden kuluttua ei saa enää unta ilman ketipinoria, eli koukuttava lääke siinä missä bentsotkin.

      • Serggiiis

        Entinen Ketipinoristi, käytitkö kauan tuota 500mg. Olen ite käyttänyt jo noin 6.v. ,niin onkohan vaikea saada tuo nollaan. Olen jo päässyt 250mg, ennen meni 500mg.


      • ex-ketipinoristi
        Serggiiis kirjoitti:

        Entinen Ketipinoristi, käytitkö kauan tuota 500mg. Olen ite käyttänyt jo noin 6.v. ,niin onkohan vaikea saada tuo nollaan. Olen jo päässyt 250mg, ennen meni 500mg.

        Käytin tuota 500mg annosta noin kaksi vuotta, ennen kuin päätin omatoimisesti purkaa pois lääkityksen.


      • Paha lääke

        Sain lyhyestä Ketipinor-lääkityksestä, jonka lääkäri määräsi ilmeisesti olettaen minun juovan (koska en saanut unta) hirvittävät sivuvaikutukset.

        Näin valoilmiöitä, kuin kirkkaita valokolmioita jotka lensivät pääni yllä, kauhean pääkivun ja koko keho kutisi ja en voinut olla missään asennossa, silti en jaksanut muuta kuin vain olla ja yritin hoitaa työni, koska luulin; että olen helvetissä ja jos en tee kaikkea työtä, joudun vielä kauheampaan paikkaan. Koin hallusinaatioita, päällekkäisnäkemistä: esim. syksy ja kevät yhtäaikaa, kun kävelin ulkona ja olin koko ajan peloissani. Lopulta luulin olevani kuollut, ja että minut on lähetetty pois maailmasta satelliittiin, ja katselen silmilläni ihmisiä; mutten ole täällä. En tohtinut sanoa tätä lääkärille, mutta muuten kerroin huonosta olostani lääkkeen vaikutuksesta.

        Kun kerroin huonosta olosta, lääkäri määräsi lisää lääkettä sekä jotain muutakin lääkettä. Kun oloni alkoi muistuttaa kutinalta kuin istuisin muurahaispesässä, ja ihmiset näyttivät omituisilta; sekä muuta hallusinaatiota, lopetin lääkkeen kuin seinään ja paranin parissa päivässä. Unikin alkoi maittaa, ja päätin; että minua ei puoskarit lääkitse.

        Ketipinor pitäisi lailla kieltää, se lamaa ihmisen ja voi aiheuttaa jopa itsemurhan, niin huonoksi olo menee. Alkoholisteille syötetään sitä mielellään, ja huumeiden käyttäjille vieroituksena, mutta se ei ole oikein. Se on korvaava huume, ja lääkärin pitäisi uskoa esim. se, että jos ihminen sanoo; ettei ole juonut. Kyllä alkoholisti tunnustaa juomisensa, sitä ei lääkäri saa arvuutella eikä hoitaa korvikkeilla, varsinkaan Ketipinor tms. valmisteilla.

        Olen nähnyt Ketipinor- lääkkeistettyjä, ja he käyttäytyvät kuin huumeiden käyttäjät.


      • SEROKILL IS EVIL
        Serggiiis kirjoitti:

        Entinen Ketipinoristi, käytitkö kauan tuota 500mg. Olen ite käyttänyt jo noin 6.v. ,niin onkohan vaikea saada tuo nollaan. Olen jo päässyt 250mg, ennen meni 500mg.

        Loppujen lopuksi henkeä uhkaavaa syödä monia vuosia esim. 5 vuotta. Mulla lopetus 300:sta mg:sta oli tuskallista ja hidasta. Mutta kun olin saanut nollaan, alkoi olo hiljalleen helpottaa. Nyt vuorossa Risperidonin lopetus. JYRKKÄ EI ANTIPSYKOOTEILLE.


      • eli10
        SEROKILL IS EVIL kirjoitti:

        Loppujen lopuksi henkeä uhkaavaa syödä monia vuosia esim. 5 vuotta. Mulla lopetus 300:sta mg:sta oli tuskallista ja hidasta. Mutta kun olin saanut nollaan, alkoi olo hiljalleen helpottaa. Nyt vuorossa Risperidonin lopetus. JYRKKÄ EI ANTIPSYKOOTEILLE.

        Ketipinorin lopettajille pitäisi automaattisesti määrätä jotain bentsoa lopetusoireiden ajaksi. Minulle ainakin tulee iltaisin niin kauheat vieroitusoireet etten voi kuvitellakaan "selviäväni hengissä" ilman Oxaminia. Se kannattaa ottaa jotta kestää oireet ja saa nukuttua. Ainakin itse pääsen Oxaminista eroon aika helposti, vaikka se onkin bentsodiatsepaani. En tiedä sitten, pystynkö nukkumaan enää Ketin jälkeen hyvin öitäni, mutta sen takia sen aloitinkin, etten pystynyt nukkumaan, joten samassa tilanteessa olen kuin ennen lääkkeen aloittamistakin.


      • eye_of_eternity
        eli10 kirjoitti:

        Ketipinorin lopettajille pitäisi automaattisesti määrätä jotain bentsoa lopetusoireiden ajaksi. Minulle ainakin tulee iltaisin niin kauheat vieroitusoireet etten voi kuvitellakaan "selviäväni hengissä" ilman Oxaminia. Se kannattaa ottaa jotta kestää oireet ja saa nukuttua. Ainakin itse pääsen Oxaminista eroon aika helposti, vaikka se onkin bentsodiatsepaani. En tiedä sitten, pystynkö nukkumaan enää Ketin jälkeen hyvin öitäni, mutta sen takia sen aloitinkin, etten pystynyt nukkumaan, joten samassa tilanteessa olen kuin ennen lääkkeen aloittamistakin.

        Minulla viertoitus tällä hetkellä pameiststa Keptinorilla :D


      • ellenahonen
        Paha lääke kirjoitti:

        Sain lyhyestä Ketipinor-lääkityksestä, jonka lääkäri määräsi ilmeisesti olettaen minun juovan (koska en saanut unta) hirvittävät sivuvaikutukset.

        Näin valoilmiöitä, kuin kirkkaita valokolmioita jotka lensivät pääni yllä, kauhean pääkivun ja koko keho kutisi ja en voinut olla missään asennossa, silti en jaksanut muuta kuin vain olla ja yritin hoitaa työni, koska luulin; että olen helvetissä ja jos en tee kaikkea työtä, joudun vielä kauheampaan paikkaan. Koin hallusinaatioita, päällekkäisnäkemistä: esim. syksy ja kevät yhtäaikaa, kun kävelin ulkona ja olin koko ajan peloissani. Lopulta luulin olevani kuollut, ja että minut on lähetetty pois maailmasta satelliittiin, ja katselen silmilläni ihmisiä; mutten ole täällä. En tohtinut sanoa tätä lääkärille, mutta muuten kerroin huonosta olostani lääkkeen vaikutuksesta.

        Kun kerroin huonosta olosta, lääkäri määräsi lisää lääkettä sekä jotain muutakin lääkettä. Kun oloni alkoi muistuttaa kutinalta kuin istuisin muurahaispesässä, ja ihmiset näyttivät omituisilta; sekä muuta hallusinaatiota, lopetin lääkkeen kuin seinään ja paranin parissa päivässä. Unikin alkoi maittaa, ja päätin; että minua ei puoskarit lääkitse.

        Ketipinor pitäisi lailla kieltää, se lamaa ihmisen ja voi aiheuttaa jopa itsemurhan, niin huonoksi olo menee. Alkoholisteille syötetään sitä mielellään, ja huumeiden käyttäjille vieroituksena, mutta se ei ole oikein. Se on korvaava huume, ja lääkärin pitäisi uskoa esim. se, että jos ihminen sanoo; ettei ole juonut. Kyllä alkoholisti tunnustaa juomisensa, sitä ei lääkäri saa arvuutella eikä hoitaa korvikkeilla, varsinkaan Ketipinor tms. valmisteilla.

        Olen nähnyt Ketipinor- lääkkeistettyjä, ja he käyttäytyvät kuin huumeiden käyttäjät.

        Sain yhdestä 25 mg:n Ketipinorista (insomniaan) seuraavat oireet: masennus, elämänilon katoaminen, energian katoaminen, voimattomuus, heikkkous, pyörrytys, pahoinvointi ja vatsakivut. Toista en ota.


      • ellenahonen
        Paha lääke kirjoitti:

        Sain lyhyestä Ketipinor-lääkityksestä, jonka lääkäri määräsi ilmeisesti olettaen minun juovan (koska en saanut unta) hirvittävät sivuvaikutukset.

        Näin valoilmiöitä, kuin kirkkaita valokolmioita jotka lensivät pääni yllä, kauhean pääkivun ja koko keho kutisi ja en voinut olla missään asennossa, silti en jaksanut muuta kuin vain olla ja yritin hoitaa työni, koska luulin; että olen helvetissä ja jos en tee kaikkea työtä, joudun vielä kauheampaan paikkaan. Koin hallusinaatioita, päällekkäisnäkemistä: esim. syksy ja kevät yhtäaikaa, kun kävelin ulkona ja olin koko ajan peloissani. Lopulta luulin olevani kuollut, ja että minut on lähetetty pois maailmasta satelliittiin, ja katselen silmilläni ihmisiä; mutten ole täällä. En tohtinut sanoa tätä lääkärille, mutta muuten kerroin huonosta olostani lääkkeen vaikutuksesta.

        Kun kerroin huonosta olosta, lääkäri määräsi lisää lääkettä sekä jotain muutakin lääkettä. Kun oloni alkoi muistuttaa kutinalta kuin istuisin muurahaispesässä, ja ihmiset näyttivät omituisilta; sekä muuta hallusinaatiota, lopetin lääkkeen kuin seinään ja paranin parissa päivässä. Unikin alkoi maittaa, ja päätin; että minua ei puoskarit lääkitse.

        Ketipinor pitäisi lailla kieltää, se lamaa ihmisen ja voi aiheuttaa jopa itsemurhan, niin huonoksi olo menee. Alkoholisteille syötetään sitä mielellään, ja huumeiden käyttäjille vieroituksena, mutta se ei ole oikein. Se on korvaava huume, ja lääkärin pitäisi uskoa esim. se, että jos ihminen sanoo; ettei ole juonut. Kyllä alkoholisti tunnustaa juomisensa, sitä ei lääkäri saa arvuutella eikä hoitaa korvikkeilla, varsinkaan Ketipinor tms. valmisteilla.

        Olen nähnyt Ketipinor- lääkkeistettyjä, ja he käyttäytyvät kuin huumeiden käyttäjät.

        Teitkö Fimeaan ilmoituksen? Minä tein huomattavasti pienemmästä määrätä. Ketipinor ei ole lääke, se on karmee myrkky.


      • Anonyymi
        eli10 kirjoitti:

        Ketipinorin lopettajille pitäisi automaattisesti määrätä jotain bentsoa lopetusoireiden ajaksi. Minulle ainakin tulee iltaisin niin kauheat vieroitusoireet etten voi kuvitellakaan "selviäväni hengissä" ilman Oxaminia. Se kannattaa ottaa jotta kestää oireet ja saa nukuttua. Ainakin itse pääsen Oxaminista eroon aika helposti, vaikka se onkin bentsodiatsepaani. En tiedä sitten, pystynkö nukkumaan enää Ketin jälkeen hyvin öitäni, mutta sen takia sen aloitinkin, etten pystynyt nukkumaan, joten samassa tilanteessa olen kuin ennen lääkkeen aloittamistakin.

        Itse olen lopettamassa ja hankin lääkäriltä opamoxia pahimpiin oloihin, sillä on turha pelätä että yhtäkkiä olisit kauheassa bentsodiatsepiini koukussa.
        Opamox helpottaa vieroitusoireita, eikä niitä vedetä kuin tarvittaessa.
        Nukahtamiseen olen ottanut melatoniinia, sillä ketiapiini on pirun koukuttava unilääke, mutta sitten kun siitä on päässyt pois niin pidän juhlat - eli ihan pian.


      • Anonyymi

        Mulla on ollu 5vuotta 300mg venlafaxin ja ketipinor 600mg depot,halusin lopettaa nyt ensin ketipinorin niin 2kk sitten lekuri sano että nyt ensiksi tiputat 300mg ja ja joulukuussa otat 200mg ei depotteja.Ollu aika reflat nyt kun viikon vetäny 200:lla.En kyllä vähennä ennenkun reflat loppuu...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen lopettamassa ja hankin lääkäriltä opamoxia pahimpiin oloihin, sillä on turha pelätä että yhtäkkiä olisit kauheassa bentsodiatsepiini koukussa.
        Opamox helpottaa vieroitusoireita, eikä niitä vedetä kuin tarvittaessa.
        Nukahtamiseen olen ottanut melatoniinia, sillä ketiapiini on pirun koukuttava unilääke, mutta sitten kun siitä on päässyt pois niin pidän juhlat - eli ihan pian.

        Hyviä juhlia! Itellä aikoinaan todettu kaksisuuntainen mut pienet hypomaniat kyllä sujuu ja saa jotain aikaiseksikin mut aina välillä vetää masennus aika pahasti maton alta niin kuitenkin varoilla Ketipinor resepti niin saa ainakin nukuttua. Aluksi. Sitten niitä napsii vähän varmuuden vuoksi ja huomaakin maanneen kolme viikkoa sängynpohjalla. Mulla aika epätavallinen metodi siitä irtirepätymiseen. Alkusi napsin hiljalleen pameja et rauhoitun ja alan pikkuhiljaa duunailla taas systeemejä kondikseen. Hyvä känni sopiii myös niin sitä sitten taas "normali" parin päivän sisään. Just vähän aikaa sitten meni vajaa purkillinen satasia pinoreita kolmeen viikkoon. Lopetin seinään niin vähän kattelin täältä pahojako refloja siitä saatu. Itellä ei sen pahempaa kuin kylmät jalat. Kymppisiä Pameja menee ekana päivänä siinä levyllinen mut sitten puolikas tarvittessa niin pärjää hyvin. Pysyy vaan aktiivisena. Ketipinorissa toi annosteluskaala laajahko ja ilmeisen tärkeä niin järjen kanssa se on joko maailman paras lääke kun vähän vielä säätävät tai sitten vaarallisin. Heh "hauska" juttu jos joutuu ei niin pätevän psykiatrin juttusille. mulla oli faija joka oli taiteilja. Kirjailija, näyttelijä, teatteriohjaaja.ja johtaja ja muusikko yms.niin veti itesensä manian jälkeisessä masennuksessa kotikoivuun ja mä lähin sitten vähän hurjemmille teille. Ei mitään kovia kamoja mut jotenkin siinä tuli bailattua ja käytyä juttuja läpi niin, et rasitupsykoosiin sitten kääntyi. Tajusin tilanteen mut funtsin, et katotaan mihin se faija oikeen delas kun sukuvika kuitenkin. Menin sitten puolen vuoden päästä psykiatrille ja sanoin, et ollut aika rajua rataa ja nyt vähän veto loppu... Sanoin, et pieniä lääkekokeiluja ollut mut ainoa joka varsinaisesti auttaa jos alkoholi otetaan pois niin pamit. Määräs Sipramilia ja kun valittelin, ettei olla oikeen nukuttu neljään päivään lisäksi Zyprexsaa ja jotain vastaavaa stydiä antpsykkoottia.Siis periaatteessa samaa lääjettä. Pitäähän pojan unta saada... ja antoi säälistä 10kpl.5mg.pameja. Ei voinut enempää. Pelkäsi, et jään koukkuun kun mulla tota huumehistoriaa kun sanoin, et en mä hamppusätkään sylje jos tarjotaan mut ei se enempää elämääni määritä. Lääkärikaveri joka tsekkas lääkkeet kunnolla ihmetteli miten pystyn käbelemään ja puhumaan. Oli ihan hiilenä ja tais tehdä jopa jonkun ilmoituksen hoitovirheestä. Että sellasta... Huominen tiukkaan aikataulutettu mut taidanpa illemmalla pinen kemut pitää minäkin. Tsemppiä!


      • Anonyymi
        Paha lääke kirjoitti:

        Sain lyhyestä Ketipinor-lääkityksestä, jonka lääkäri määräsi ilmeisesti olettaen minun juovan (koska en saanut unta) hirvittävät sivuvaikutukset.

        Näin valoilmiöitä, kuin kirkkaita valokolmioita jotka lensivät pääni yllä, kauhean pääkivun ja koko keho kutisi ja en voinut olla missään asennossa, silti en jaksanut muuta kuin vain olla ja yritin hoitaa työni, koska luulin; että olen helvetissä ja jos en tee kaikkea työtä, joudun vielä kauheampaan paikkaan. Koin hallusinaatioita, päällekkäisnäkemistä: esim. syksy ja kevät yhtäaikaa, kun kävelin ulkona ja olin koko ajan peloissani. Lopulta luulin olevani kuollut, ja että minut on lähetetty pois maailmasta satelliittiin, ja katselen silmilläni ihmisiä; mutten ole täällä. En tohtinut sanoa tätä lääkärille, mutta muuten kerroin huonosta olostani lääkkeen vaikutuksesta.

        Kun kerroin huonosta olosta, lääkäri määräsi lisää lääkettä sekä jotain muutakin lääkettä. Kun oloni alkoi muistuttaa kutinalta kuin istuisin muurahaispesässä, ja ihmiset näyttivät omituisilta; sekä muuta hallusinaatiota, lopetin lääkkeen kuin seinään ja paranin parissa päivässä. Unikin alkoi maittaa, ja päätin; että minua ei puoskarit lääkitse.

        Ketipinor pitäisi lailla kieltää, se lamaa ihmisen ja voi aiheuttaa jopa itsemurhan, niin huonoksi olo menee. Alkoholisteille syötetään sitä mielellään, ja huumeiden käyttäjille vieroituksena, mutta se ei ole oikein. Se on korvaava huume, ja lääkärin pitäisi uskoa esim. se, että jos ihminen sanoo; ettei ole juonut. Kyllä alkoholisti tunnustaa juomisensa, sitä ei lääkäri saa arvuutella eikä hoitaa korvikkeilla, varsinkaan Ketipinor tms. valmisteilla.

        Olen nähnyt Ketipinor- lääkkeistettyjä, ja he käyttäytyvät kuin huumeiden käyttäjät.

        Ei se aivan noin mene. Ketipinor-lääkityksen aikana voi rakentaa elämäänsä, lääke ei lamaa kaikkea toimintakykyä, vaan katkaisee ääripäät tunne/ajattelutoiminnasta. Riippuu millaiselle ihmiselle niitä annetaan.


      • Anonyymi
        Paha lääke kirjoitti:

        Sain lyhyestä Ketipinor-lääkityksestä, jonka lääkäri määräsi ilmeisesti olettaen minun juovan (koska en saanut unta) hirvittävät sivuvaikutukset.

        Näin valoilmiöitä, kuin kirkkaita valokolmioita jotka lensivät pääni yllä, kauhean pääkivun ja koko keho kutisi ja en voinut olla missään asennossa, silti en jaksanut muuta kuin vain olla ja yritin hoitaa työni, koska luulin; että olen helvetissä ja jos en tee kaikkea työtä, joudun vielä kauheampaan paikkaan. Koin hallusinaatioita, päällekkäisnäkemistä: esim. syksy ja kevät yhtäaikaa, kun kävelin ulkona ja olin koko ajan peloissani. Lopulta luulin olevani kuollut, ja että minut on lähetetty pois maailmasta satelliittiin, ja katselen silmilläni ihmisiä; mutten ole täällä. En tohtinut sanoa tätä lääkärille, mutta muuten kerroin huonosta olostani lääkkeen vaikutuksesta.

        Kun kerroin huonosta olosta, lääkäri määräsi lisää lääkettä sekä jotain muutakin lääkettä. Kun oloni alkoi muistuttaa kutinalta kuin istuisin muurahaispesässä, ja ihmiset näyttivät omituisilta; sekä muuta hallusinaatiota, lopetin lääkkeen kuin seinään ja paranin parissa päivässä. Unikin alkoi maittaa, ja päätin; että minua ei puoskarit lääkitse.

        Ketipinor pitäisi lailla kieltää, se lamaa ihmisen ja voi aiheuttaa jopa itsemurhan, niin huonoksi olo menee. Alkoholisteille syötetään sitä mielellään, ja huumeiden käyttäjille vieroituksena, mutta se ei ole oikein. Se on korvaava huume, ja lääkärin pitäisi uskoa esim. se, että jos ihminen sanoo; ettei ole juonut. Kyllä alkoholisti tunnustaa juomisensa, sitä ei lääkäri saa arvuutella eikä hoitaa korvikkeilla, varsinkaan Ketipinor tms. valmisteilla.

        Olen nähnyt Ketipinor- lääkkeistettyjä, ja he käyttäytyvät kuin huumeiden käyttäjät.

        Kaikki psyykenlääkkeet ovat aivan oikeita huumeita. Ei ole höpöpuhetta.


      • Anonyymi

        Söin Ketipinoria noin 15 v. 200 mg iltaisin. Aluksi auttoi nukahtamisongelmiin. Loppuvuosina ei kyseistä hyötyä enää tullut. Päätin lopettaa. Otin ensin aivan pienen sirun tabletissa pois, noin kuukauden päästä vähän isomman sirun. Ihan pikkuhiljaa vähensin, kunnes lopetin kokonaan. Oisko mennyt lähes vuosi lopettelussa ja ainoa pieni sivuoire oli, että tuli hieman hikisyyttä. Nyt sekin oire on pois. Lopettaminen kyllä onnistuu, mutta tosi hitaasti se on tehtävä. Minulle ei tullut kyseisestä lääkkeestä mitää zombi- tai muita oloja. Sain lääkityksen aikanaan aivan järkyttäviin uniogelmiin. Aluksi sain avun unettomuuteen, mutta loppuvuosina se hyöty hävisi kokonaan ja siksi päätin luopua Ketipinorista. Olen kyllä nyt tyytyväinen.


      • Anonyymi
        Paha lääke kirjoitti:

        Sain lyhyestä Ketipinor-lääkityksestä, jonka lääkäri määräsi ilmeisesti olettaen minun juovan (koska en saanut unta) hirvittävät sivuvaikutukset.

        Näin valoilmiöitä, kuin kirkkaita valokolmioita jotka lensivät pääni yllä, kauhean pääkivun ja koko keho kutisi ja en voinut olla missään asennossa, silti en jaksanut muuta kuin vain olla ja yritin hoitaa työni, koska luulin; että olen helvetissä ja jos en tee kaikkea työtä, joudun vielä kauheampaan paikkaan. Koin hallusinaatioita, päällekkäisnäkemistä: esim. syksy ja kevät yhtäaikaa, kun kävelin ulkona ja olin koko ajan peloissani. Lopulta luulin olevani kuollut, ja että minut on lähetetty pois maailmasta satelliittiin, ja katselen silmilläni ihmisiä; mutten ole täällä. En tohtinut sanoa tätä lääkärille, mutta muuten kerroin huonosta olostani lääkkeen vaikutuksesta.

        Kun kerroin huonosta olosta, lääkäri määräsi lisää lääkettä sekä jotain muutakin lääkettä. Kun oloni alkoi muistuttaa kutinalta kuin istuisin muurahaispesässä, ja ihmiset näyttivät omituisilta; sekä muuta hallusinaatiota, lopetin lääkkeen kuin seinään ja paranin parissa päivässä. Unikin alkoi maittaa, ja päätin; että minua ei puoskarit lääkitse.

        Ketipinor pitäisi lailla kieltää, se lamaa ihmisen ja voi aiheuttaa jopa itsemurhan, niin huonoksi olo menee. Alkoholisteille syötetään sitä mielellään, ja huumeiden käyttäjille vieroituksena, mutta se ei ole oikein. Se on korvaava huume, ja lääkärin pitäisi uskoa esim. se, että jos ihminen sanoo; ettei ole juonut. Kyllä alkoholisti tunnustaa juomisensa, sitä ei lääkäri saa arvuutella eikä hoitaa korvikkeilla, varsinkaan Ketipinor tms. valmisteilla.

        Olen nähnyt Ketipinor- lääkkeistettyjä, ja he käyttäytyvät kuin huumeiden käyttäjät.

        Oho. Minä olen käyttänyt Ketipinoria tosi pitkään enkä tosiaankaan näyttänyt miltään nistiltä. Nyt olen kuitenkin lopettanut kys lääkkeen. Ilmeisesti me ihmiset reagoimme Ketipinoriin eri tavoin, minun läheiset eivät edes tienneet että käytin Ketipinoria, en saanut mitään sivuoireita siitä. Aluksi auttoi uniogelmiin, mutta kun se hyöty katosi, niin vuoden sisällä varovasti annosta pienentäen lopetin koko lääkkeen. Nukun nyt ihan yhtä hyvin/huonosti kuin ketipinorinkin kanssa.


    • Aloittaja.

      Kiitos vastauksestasi!
      En millään malttaisi rauhalliseen tahtiin annosta tiputtaa.
      En ole syönyt kyseistä lääkettä kuin vajaan 3kk. Tuntuu siis oudolle ajatukselle suorastaan että lopettamiseen pitäisi käyttää niin kauan aikaa kun 25mg muuttui 600mg vain vajaassa 2kk. Ajattelin yrittää pärjätä tuolla 300mg annoksella nyt hetken ja siitä lähteä rauhallisemmin tiputtamaan määrää.

      Unen saamiseen tuo annos on auttanut, muita vaikutuksia ei ole tullut. Ei ainakaan näkyviä... mutta olen lukenut niin paljon kauhu-kertomuksia tästä lääkkeestä - ja siitä kuinka se on aiheuttanut pysyvääkin haittaa. Niinpä en aio enää itseäni tällä lääkkeellä myrkyttää vain haluan nopeasti siitä eroon.

      Uskon, että se oikeasti tuhoaa luonnollisen unen pitemmän päälle. Siksi haluankin mahdollisimman nopeasti tästä eroon. Olin typerä kun edes suostuin ikinä ketipinorin syömisen aloittamaan.

      • unetoooon

        Onko määrätty sinulla unettomuuteen? Itsellä määrätty 25 mg unettomuuteen ja olen ottanut viitenä iltana. Ekana toimi hyvin ja toisena yönä jo huonommin. Minäkin lopetan lääkkeen, koska en edes olisi sitä halunnut ottaa mutta kun ei muutakaan tarjottu. Olen sitten mieluummin nukkumatta. Mikä olisi hyvä unilääke?


      • Lepoa ja rauhaa
        unetoooon kirjoitti:

        Onko määrätty sinulla unettomuuteen? Itsellä määrätty 25 mg unettomuuteen ja olen ottanut viitenä iltana. Ekana toimi hyvin ja toisena yönä jo huonommin. Minäkin lopetan lääkkeen, koska en edes olisi sitä halunnut ottaa mutta kun ei muutakaan tarjottu. Olen sitten mieluummin nukkumatta. Mikä olisi hyvä unilääke?

        Raitis ilma: Ulkoilu, ja iltarutiinit jolloin rauhoitut ja lepäät sinulle miellyttävällä tavalla; esim. lukien tai musiikkia kuunnellen. Ärsykkeet pois illasta, hiljaisuutta. Tarkoitan, ettei puhu enää vaan antaa aikaa itselleen. Luonnollinen lääke Melatoniini on itselleni antanut hyvän unen, ja ajattelin pyytää siihen reseptin; vaikka sitä saa myös kuulemma luontaispuolelta. Huone, missä nukkuu, pitäisi olla pilkkopimeä, niin sitten uni on parempaa. Iltapala auttaa minua, syön ennen nukkumaan menoa; mutta se ei toki sovi kaikille ja terveysfriikit eivät suosi iltapalaa.

        Rutiinit ovat tärkeitä: Samaan aikaan aina illalla samat asiat, näin tulee turvallisuuden tunne ja jos vain jaksaa, yrittää rentoutua ennen nukkumista niin, että ko keho olisi aivan rento (se tuntuu kuin olisi raskas ja on vaikea rentouttaa koko keho, mutta sitä voi opetella ja se tosiaan antaa hyvän unen).

        Huoneen hyvä tuuletus ennen nukkumaan menoa on tärkeä, happi lisää nukkumista.

        Kauniita unia!


      • Sedonium is good
        unetoooon kirjoitti:

        Onko määrätty sinulla unettomuuteen? Itsellä määrätty 25 mg unettomuuteen ja olen ottanut viitenä iltana. Ekana toimi hyvin ja toisena yönä jo huonommin. Minäkin lopetan lääkkeen, koska en edes olisi sitä halunnut ottaa mutta kun ei muutakaan tarjottu. Olen sitten mieluummin nukkumatta. Mikä olisi hyvä unilääke?

        Orionin valmistama Sedonium. Siinä on vaikuttavana valeriaana. Se vaatii parin viikon käytön että teho alkaa kunnolla. Tieteellistä näyttöä on ja sitä saa ilman reseptiä. Tarkalleen ei vaikutusta tunneta mutta epäillään serotoniini-vaikutusta, ja serotoniini on tärkeä tekijä ahdistuksen ja unettomuuden voittamisessa. Mutta silti SSRI-lääkkeet ovat kakkaa. Mäkikuisma on masennuksen hoidossa Saksassa lääkärien eniten määräämä, kas kummaa ei Suomessa.


      • salmari1972
        Lepoa ja rauhaa kirjoitti:

        Raitis ilma: Ulkoilu, ja iltarutiinit jolloin rauhoitut ja lepäät sinulle miellyttävällä tavalla; esim. lukien tai musiikkia kuunnellen. Ärsykkeet pois illasta, hiljaisuutta. Tarkoitan, ettei puhu enää vaan antaa aikaa itselleen. Luonnollinen lääke Melatoniini on itselleni antanut hyvän unen, ja ajattelin pyytää siihen reseptin; vaikka sitä saa myös kuulemma luontaispuolelta. Huone, missä nukkuu, pitäisi olla pilkkopimeä, niin sitten uni on parempaa. Iltapala auttaa minua, syön ennen nukkumaan menoa; mutta se ei toki sovi kaikille ja terveysfriikit eivät suosi iltapalaa.

        Rutiinit ovat tärkeitä: Samaan aikaan aina illalla samat asiat, näin tulee turvallisuuden tunne ja jos vain jaksaa, yrittää rentoutua ennen nukkumista niin, että ko keho olisi aivan rento (se tuntuu kuin olisi raskas ja on vaikea rentouttaa koko keho, mutta sitä voi opetella ja se tosiaan antaa hyvän unen).

        Huoneen hyvä tuuletus ennen nukkumaan menoa on tärkeä, happi lisää nukkumista.

        Kauniita unia!

        Muuten hyviä vinkkejä, mutta omalla kohdallani yksi suuri unettomuuteen vaikuttava tekijä on nimenomaan pimeänpelko. Öisin alkaa mielikuvitus seikkailemaan ja nukkumisesta ei tahdo tulla mitään kun on laitettava edes joku valo päälle. Sit ku yrittää saada unta valot päällä, niin alkaa mieleen tulla kaikkia muita asioita, yleensä huolenaiheita, raha, rakkaus, ym. (Ketipinor 750mg iltaisin ja eroon haluaisin minäkin, siksi tällä palstalla.)


      • ellenahonen
        Lepoa ja rauhaa kirjoitti:

        Raitis ilma: Ulkoilu, ja iltarutiinit jolloin rauhoitut ja lepäät sinulle miellyttävällä tavalla; esim. lukien tai musiikkia kuunnellen. Ärsykkeet pois illasta, hiljaisuutta. Tarkoitan, ettei puhu enää vaan antaa aikaa itselleen. Luonnollinen lääke Melatoniini on itselleni antanut hyvän unen, ja ajattelin pyytää siihen reseptin; vaikka sitä saa myös kuulemma luontaispuolelta. Huone, missä nukkuu, pitäisi olla pilkkopimeä, niin sitten uni on parempaa. Iltapala auttaa minua, syön ennen nukkumaan menoa; mutta se ei toki sovi kaikille ja terveysfriikit eivät suosi iltapalaa.

        Rutiinit ovat tärkeitä: Samaan aikaan aina illalla samat asiat, näin tulee turvallisuuden tunne ja jos vain jaksaa, yrittää rentoutua ennen nukkumista niin, että ko keho olisi aivan rento (se tuntuu kuin olisi raskas ja on vaikea rentouttaa koko keho, mutta sitä voi opetella ja se tosiaan antaa hyvän unen).

        Huoneen hyvä tuuletus ennen nukkumaan menoa on tärkeä, happi lisää nukkumista.

        Kauniita unia!

        Ei auta tautiluokituksen mukaiseen unettomuuten (insomnia). Kokeiltu on.


      • Anonyymi
        Sedonium is good kirjoitti:

        Orionin valmistama Sedonium. Siinä on vaikuttavana valeriaana. Se vaatii parin viikon käytön että teho alkaa kunnolla. Tieteellistä näyttöä on ja sitä saa ilman reseptiä. Tarkalleen ei vaikutusta tunneta mutta epäillään serotoniini-vaikutusta, ja serotoniini on tärkeä tekijä ahdistuksen ja unettomuuden voittamisessa. Mutta silti SSRI-lääkkeet ovat kakkaa. Mäkikuisma on masennuksen hoidossa Saksassa lääkärien eniten määräämä, kas kummaa ei Suomessa.

        "Orionin valmistama Sedonium. Siinä on vaikuttavana valeriaana. "

        Valeriaanaa saa luontaiskaupoista halvemmalla kuin apteekista, ja on yhtä hyvää. Minulla auttoi unettomuuteen. Vaikuttava aine on rohtovirmajuuri. Käytetty iät ja ajat monilääkkeenä, nykyisin jo tutkittukin. Suosittelen, sekä unilääkkeenä että rauhoittavana. Vaikuttaa keskushermostoon, on siis tehokas, siksi virallinen kolmaiolääke. Ei silti kannata tuhlata apteekkiin kun saa luontaistuotteenakin.


      • Anonyymi
        salmari1972 kirjoitti:

        Muuten hyviä vinkkejä, mutta omalla kohdallani yksi suuri unettomuuteen vaikuttava tekijä on nimenomaan pimeänpelko. Öisin alkaa mielikuvitus seikkailemaan ja nukkumisesta ei tahdo tulla mitään kun on laitettava edes joku valo päälle. Sit ku yrittää saada unta valot päällä, niin alkaa mieleen tulla kaikkia muita asioita, yleensä huolenaiheita, raha, rakkaus, ym. (Ketipinor 750mg iltaisin ja eroon haluaisin minäkin, siksi tällä palstalla.)

        Sairastuin yleistyneeseen ahdistuneisuuhäiriöön ja lisäksi aloin saamaan paniikkikohtauksia. Myös minulle määrättiin ketipinorin 25mg/ilta, koska nukkumaan mennessä alkoi mielikuvitus laukkaamaan ja ahdistus kasvaa. Opamoxia otin, kun kohtaus yllätti. Ketipinoria otin 12,5-25mg/yö. Nyt kaksi kuukautta sitten jouduin lopettamaan, kun eri syistä Neurologi määräsi triotyldiapam yhdistelmän kipuihin. Niitä söin kuukauden ja nyt kärsin unettomuudesta ja paniikkioireet tulleet takaisin. Haluaisin aloittaa ketipinorin uudestaan, mutta samalla olen lukenut tällä sivustolla olevia kommentteja ja pelästyin. Mitä tehdä?


      • Anonyymi
        Lepoa ja rauhaa kirjoitti:

        Raitis ilma: Ulkoilu, ja iltarutiinit jolloin rauhoitut ja lepäät sinulle miellyttävällä tavalla; esim. lukien tai musiikkia kuunnellen. Ärsykkeet pois illasta, hiljaisuutta. Tarkoitan, ettei puhu enää vaan antaa aikaa itselleen. Luonnollinen lääke Melatoniini on itselleni antanut hyvän unen, ja ajattelin pyytää siihen reseptin; vaikka sitä saa myös kuulemma luontaispuolelta. Huone, missä nukkuu, pitäisi olla pilkkopimeä, niin sitten uni on parempaa. Iltapala auttaa minua, syön ennen nukkumaan menoa; mutta se ei toki sovi kaikille ja terveysfriikit eivät suosi iltapalaa.

        Rutiinit ovat tärkeitä: Samaan aikaan aina illalla samat asiat, näin tulee turvallisuuden tunne ja jos vain jaksaa, yrittää rentoutua ennen nukkumista niin, että ko keho olisi aivan rento (se tuntuu kuin olisi raskas ja on vaikea rentouttaa koko keho, mutta sitä voi opetella ja se tosiaan antaa hyvän unen).

        Huoneen hyvä tuuletus ennen nukkumaan menoa on tärkeä, happi lisää nukkumista.

        Kauniita unia!

        Ketipinoria unettomuuteen 15v. Määrää saa lisätä , ei mitään vaikutusta nukahtamiseen. Kysyin Imovanea, eivät kirjoita , aikaisemmin imovane 10v. enkä ikinä ottanut puolikata enempää, nyt ei uskalla lopettaa ketipinoria, "mukavaaa" T Kikka


    • Aloittaja.

      Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on määrätty, mutta en koe tarvitsevani neuroleptejä järjissäni pysymiseen. Hyvin olen tähänkin asti selvinnyt...

      Se toleranssi kasvaa älyttömän nopeasti, yhtenä iltana väsyttää vähän - toisena ei tee enää mitään jos ei nosta annosta.

      unetoooon, vaikka en todellakaan mikään lääkäri ole niin sanoisin että ei ainakaan vain unettomuuteen kannata neuroleptejä syödä. Vaikka unettomuus yksistäänkin on pitemmän päälle hyvin raskasta ja vakavaa. Uskon, että siihen saa avun jostain ihan muusta kuin neurolepteistä. Itsekin pahasti unettomuudesta olen kärsinyt ja ketipinor siihen on apua toki tuonut. Uskon sen silti tekevän enemmän lopulta haittaa kun hyötyä. Painotan kuitenkin että tämä on vain minun oma henkilökohtainen mielipiteeni.

      • unetoooon

        Minustakin on outoa, että neuroleptejä määrätään unettomuuten. Jos se 25 mg auttaisi niin sitten ymmärtäisin mutta kun auttoi vain ekana yönä ja en todellakaan edes kokeile annoksen nostamista.

        Bentzoilla tulisi uni mutta jotenkin nihkeäksi muuttunut respan saaminen.


      • Unilista

        Neuvoisin hakeutumaan hyvän lääkärin vastaanotolle. Neurolepteistä pahimpia ovat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, ja nykyään diagnosoidut "kaksisuuntaiset" ovat usein lääkefirmojen keksintöä. Kuka halpaan menee, menee. Jokainen ihminen on toisinaan yksi-kaksi-tai kuinka monisuuntainen; yksilöitä ja persoonia. Sitä kunnioittava lääkäri ei tee ihmisestä vihannesta, vaan auttaa esim. muilla tavoin kuin neurolepteillä. Väliaikainen unilääkekin on parempi vaitoehto kuin neuroleptit.

        Jos unettomuus on jatkuvaa, kannattaa tarkistaa esim. ärsykkeiden määrää. Mm. netin jatkuva käyttö on haitallista ihmiselle, samoin tv:n jatkuva katsominen. Huoneiston tuuletus tärkeää hapen vuoksi, pimeä huone ja rauhoittuminen iltaisin itselleen. Mitään mielipahaa tuottavaa ei kannata illalla käsitellä, vaan ohjata tietoisesti ajatukset muualle.

        Melatoniini toimii useilla, kannatta kokeilla ja se on luontainen lääke. Tosin oleskelu ulkona päivisin auringossa ja yöllä pimeässä vaikuttaa melatoniinihormoonin tuotantoon. Kuulemma myös maitovalmisteet, jos ne sopivat.


      • 3+3
        Unilista kirjoitti:

        Neuvoisin hakeutumaan hyvän lääkärin vastaanotolle. Neurolepteistä pahimpia ovat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, ja nykyään diagnosoidut "kaksisuuntaiset" ovat usein lääkefirmojen keksintöä. Kuka halpaan menee, menee. Jokainen ihminen on toisinaan yksi-kaksi-tai kuinka monisuuntainen; yksilöitä ja persoonia. Sitä kunnioittava lääkäri ei tee ihmisestä vihannesta, vaan auttaa esim. muilla tavoin kuin neurolepteillä. Väliaikainen unilääkekin on parempi vaitoehto kuin neuroleptit.

        Jos unettomuus on jatkuvaa, kannattaa tarkistaa esim. ärsykkeiden määrää. Mm. netin jatkuva käyttö on haitallista ihmiselle, samoin tv:n jatkuva katsominen. Huoneiston tuuletus tärkeää hapen vuoksi, pimeä huone ja rauhoittuminen iltaisin itselleen. Mitään mielipahaa tuottavaa ei kannata illalla käsitellä, vaan ohjata tietoisesti ajatukset muualle.

        Melatoniini toimii useilla, kannatta kokeilla ja se on luontainen lääke. Tosin oleskelu ulkona päivisin auringossa ja yöllä pimeässä vaikuttaa melatoniinihormoonin tuotantoon. Kuulemma myös maitovalmisteet, jos ne sopivat.

        "Kuka halpaan menee, menee. Jokainen ihminen on toisinaan yksi-kaksi-tai kuinka monisuuntainen; yksilöitä ja persoonia. Sitä kunnioittava lääkäri ei tee ihmisestä vihannesta, vaan auttaa"

        Tuo on niin totta. Joskus tulee mietittyä, että onko esim. omalla lääkärillänikään kaikki ihan "kotona" aina. Useimmiten mt-potilaat joutuvat oravanpyörään, jolloin kaikki voinnissa tapahtuvat muutokset tulkitaan sairaudeksi, jolloin elämästä jää tavalliset vaihtuvuudet ja muutokset pois, joita "tavallisten ihmisten" elämässä tapahtuu jatkuvasti. Eihän kukaan elä tasaista elämää.


      • Evil elite
        unetoooon kirjoitti:

        Minustakin on outoa, että neuroleptejä määrätään unettomuuten. Jos se 25 mg auttaisi niin sitten ymmärtäisin mutta kun auttoi vain ekana yönä ja en todellakaan edes kokeile annoksen nostamista.

        Bentzoilla tulisi uni mutta jotenkin nihkeäksi muuttunut respan saaminen.

        Tarkoitus on eliitillä paha. Toimivat lääkkeet pannaan ja tappoaineet kaikille jotka valittavat huonoa oloa. Esim. berberiini on parempi ku SSRI-lääkkeet. Sitä paitsi antipsykootit aiheuttavat monesti psykooseja ja masennuslääkkeet bipolaarisuutta. Amerikoissa ekan antipsykootin tultua 60-luvulla, mielenterveysongelmista tuli pian epidemia.


      • God's creation
        Unilista kirjoitti:

        Neuvoisin hakeutumaan hyvän lääkärin vastaanotolle. Neurolepteistä pahimpia ovat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, ja nykyään diagnosoidut "kaksisuuntaiset" ovat usein lääkefirmojen keksintöä. Kuka halpaan menee, menee. Jokainen ihminen on toisinaan yksi-kaksi-tai kuinka monisuuntainen; yksilöitä ja persoonia. Sitä kunnioittava lääkäri ei tee ihmisestä vihannesta, vaan auttaa esim. muilla tavoin kuin neurolepteillä. Väliaikainen unilääkekin on parempi vaitoehto kuin neuroleptit.

        Jos unettomuus on jatkuvaa, kannattaa tarkistaa esim. ärsykkeiden määrää. Mm. netin jatkuva käyttö on haitallista ihmiselle, samoin tv:n jatkuva katsominen. Huoneiston tuuletus tärkeää hapen vuoksi, pimeä huone ja rauhoittuminen iltaisin itselleen. Mitään mielipahaa tuottavaa ei kannata illalla käsitellä, vaan ohjata tietoisesti ajatukset muualle.

        Melatoniini toimii useilla, kannatta kokeilla ja se on luontainen lääke. Tosin oleskelu ulkona päivisin auringossa ja yöllä pimeässä vaikuttaa melatoniinihormoonin tuotantoon. Kuulemma myös maitovalmisteet, jos ne sopivat.

        Melatooni purkissa ei välttämättä ole hyvä. Se ei ole luonnollista melatoniinia vaan keinotekoista, labrassa kehitettyö kopiota aivojen alkuperäisestä. Ihminen sorkkii jo liikaa Jumalan luomaa. Ja tarkoitus on monesti paha.


      • ellenahonen
        unetoooon kirjoitti:

        Minustakin on outoa, että neuroleptejä määrätään unettomuuten. Jos se 25 mg auttaisi niin sitten ymmärtäisin mutta kun auttoi vain ekana yönä ja en todellakaan edes kokeile annoksen nostamista.

        Bentzoilla tulisi uni mutta jotenkin nihkeäksi muuttunut respan saaminen.

        Tämä on aivan totta. Koettu. Diapam 10 mg tuo hellän ja hyvän unen eikä aiheuta minkäänlaisia haittavaikutuksia.


      • Anonyymi
        unetoooon kirjoitti:

        Minustakin on outoa, että neuroleptejä määrätään unettomuuten. Jos se 25 mg auttaisi niin sitten ymmärtäisin mutta kun auttoi vain ekana yönä ja en todellakaan edes kokeile annoksen nostamista.

        Bentzoilla tulisi uni mutta jotenkin nihkeäksi muuttunut respan saaminen.

        Nostetaampa tämä.

        Outoa. Minulla Ketiapiini toimi hyvin juuri yhdellä 25mg pillerillä. Alkuun otin unettomuuteen 100mg, sitten vähensin 50mg ja nyt viimeiset 3kk vähennellyt ensin 25mg, joka toiminut nukkumisessa kaiken aikaa, ja nyt ollut vain murusia käytössä(n.10mg) ja taidan parinpäivän päästä jättää pois kokonaan.

        Muutokset viimeisen kuukauden aikana: Järkyttävä hikoilu vähentynyt, joka ilmeni etenkin kävelylenkkien aikana. Nukkuminen suurinpiirtein samanlaista kuin isommalla(100mg) annoksella. Ensin unta 3-5h, sitten 3-4h pätkissä aamuyön ja aamun tunteina. Se on ollut ihan riittävää levon kannalta, vaikka parempiakin unia toivoisi olevan. Haittana ollut, että olo huonontunut pykälän verran, mutta ei mitenkään pahasti. Syke noussut noin 60:stä 70 lyöntiin/minuutissa ja välillä on hyvä haukata happea syvemmin, niin lievä jännittyneisyys katoaa.

        Lähimuistiin tuo lääke vaikuttaa selvästi ja toisaalta kaukomuistiinkin, sillä joidenkin ihmisten nimet ovat unohtuneet. Samaa mieltä olen siinä, että lääkäreiltä todella vastuutonta puhua vaarattomasta lääkkeestä, tai jättää kertomatta sen haittavaikutuksista, sillä niitä kyllä on, aivan kuten muillakin lääkkeillä. Vaarallisuus taas ei sano tavalliselle kuluttajalle mitään lääkkeestä. Sen voi käsittää vaikka siten, että niissä ei ole äkkikuolemavaaraa, tai siten, että haittavaikutuksia ei ole, vain mielikuvitus on rajana. JK


    • ei mitään

      Minulle myös määrättiin Seroquel Prolong lääkettä psykoottiseen masennukseen, annoksen ollessa alkuun 400mg. Tulin tuosta lääkkeestä todella sairaaksi ja kosketukseni todellisuuteen katosi. Aivan kuin minuun olisi muuttanut paholainen, joka kuiski sisälläni itsetuhoisia ajatuksia.

      Kerroin tästä hoitavalle lääkärille, joka tulkitsi tilanteen niin että vointini heikentyminen johtuu mielisairauteni pahenemisesta ja alkoi nostella seroquel annosta.. ensin 600mg sen jälkeen 800mg kohta olinkin annoksessa 1,2g/vrk!!!! Olin sekaisin ja todella sairas. Lääkäri ei uskonut tämän johtuvan lääkkeestä vaan aloitti rinnalle Risperdal 3mg. Onneksi en koskaan aloittanut tuota lääkettä. Vaikka olin Serosta sekaisin ymmärsin tuon tilani aikana ettei kaikki ole niin kuin pitää. Myös perheeni ihmetteli outoa käytöstäni ja persoonani muuttumista. Päätimme yhdessä perheeni kanssa, että nyt loppuu lääkkeiden syöminen. Kolme kuukautta söin Seroquelia ja kuukauden aikana tapahtui lääkkeen alasajo. Vähentämisen aikana en vierotusoireisesta juurikaan kärsinyt, mutta ne pahimmat oireet alkoivatkin vasta siinä vaiheessa, kun elimistössä tätä myrkkyä ei enää ollut.

      Lääkkeen täydellinen poistuminen elimistöstä kestää kaksi viikkoa. Tuon jälkeen kärsin seuraavista oireista kahden kuukauden ajan:
      - ajan - ja paikantajun vääristymät
      - vakava masennus
      - kova sairaaloinen ahdistus
      - nukahtamisvaikeudet
      - voimattomuus
      - pahoinvointi

      Vierotuksen ajan söin E-Epaa jopa 3000mg/vrk. Unettomuuteen Imovane 7,5mg.
      Tuo vierotusaika oli elämäni kauhein kokemus! Tästä syystä en koskaan ikinä missään olosuhteissa pistä suuhuni neurolepti valmisteita.

      Tämä lääke tuhosi elämästäni kuukausia, pelkäsin myös keskushermostoni saaneen pysyviä vaurioita lääkkeestä. Yllättävän hyvin kuitenkin kaikki lääkkeenkäytön aikaiset vaivat ovat kadonneet. Jäljelle on jäänyt ihmispelko, mutta se voi johtua ihan siitä mitä minulle tehtiin ennen psykoottiseen masennukseen vaipumista.

      Olen ollut nyt 5 kuukautta ilman neuroleptejä ja parhaillaan syön Voxra nimistä masennuslääkettä joka toimii aivan päinvastoin kuin neuroleptit. Nukahtamiseen riittää Melatoniin 3mg ja tuon avulla saan nukuttua 10 tunnin yöunet. Aamupökkyrää ei enää ole ja ajatus toimii kuten ennenkin. Seroquelia syödessäni saatoin nukkua 21 tuntia vuorokaudessa ja nuo neljä tuntia jotka olin hereillä olin aivan sekaisin.

      Psykiatrini ei tiedä että olen lopettanut seroquelin syömisen, enkä sitä hänelle kerrokaan vähään aikaan.

      Toivottavasti eräänä päivänä nousen siihen samaan olotilaan mikä minulla oli ennen psykoosiin vaipumista (ja ennen neuroleptien syömistä)
      Kun voimani ovat palautuneet pidän huolen siitä, että neuroleptit määrännyt lääkäri saa kuulla miten hän tuhosi melkein elämäni.

      Eivät kaikki mielensairaudet ole tarkasti määriteltävissä. Eikä niihin diagnooseihin pidä tuijottaa vaan pitäisi aidosti kuunnella ihmistä ja tuota kautta ymmärtää miksi joku käyttäytyy oudosti. Minullakin on traumoja alla iso kasa ja todennäköinen diagnoosini olisi ollut post traumaattinen stressireaktio, mutta lääkäri halusi minun olevan lievä bipo II ja sen hän papereihini tunki.

      • psykiatria =natsismi

        Ei kannata ikinä kertoa lääkärille että lopetit lääkkeiden syömisen vaikka olisi kuinka hyvä olo, itse tein sen virheen, lääkäri suuttui kun ei saanut enää provikkaa lääkefirmoilta ja valehteli mm.. minun olevan psykoottinen vaikka olin ihan rauhallinen ja kertoi kaikenlaisia muita valheita, sitten mua alettiin pistää peppuun injektioilla, seuraavat 1.5 vuotta olikin täyttä helvettiä, olen nyt jo monta vuotta valehdellut ottavani lääkkeet, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa


      • Psytopia
        psykiatria =natsismi kirjoitti:

        Ei kannata ikinä kertoa lääkärille että lopetit lääkkeiden syömisen vaikka olisi kuinka hyvä olo, itse tein sen virheen, lääkäri suuttui kun ei saanut enää provikkaa lääkefirmoilta ja valehteli mm.. minun olevan psykoottinen vaikka olin ihan rauhallinen ja kertoi kaikenlaisia muita valheita, sitten mua alettiin pistää peppuun injektioilla, seuraavat 1.5 vuotta olikin täyttä helvettiä, olen nyt jo monta vuotta valehdellut ottavani lääkkeet, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa

        Voi jeesus, mutta tuskinpa olet ainoa jolle on käynyt noin. Kun psykiatrian mielivalta on kasvanut noin suuriin mittoihin, valehteleminen on monesti ainoa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kestävä ratkaisu.


      • Tuhottu elämä

        Näin se yleensä menee.

        Lääkäri lääkitsee, potilas voi huonosti lääkkeistä ja diagnoosi on psykoosi tai huumeiden käyttö; tai alkoholi. Lääkäri ei ole vastuussa koskaan, ja esim. ammattiliikenteessä liikkuu raskaasti huumeistettuja ihmisiä lääkäreiden "siunaamana". Puhumattakaan yksityisautoilijoista.

        Mielisairauksia ei oikeastaan ole, nykyään ne ovat lääketehtaiden uusi business. Jos ihminen on oikeasti sevo, niin kyllä sen nyt kaikki huomaa, eikä tämä tarkoita juorupiirien sevoksi rankattua ihmispoloa.

        Alkoholitokkuraiset saavat remuta ja bailata kaduilla ja tehdä mitä vain, mutta tohtorien "lääkitsemät" diagnosoidaan hulluiksi.

        Psykiatrit ovat monesti itse sekopäisempiä kuin potilaansa, ja on terveen merkki tuo; että sinulla on ollut voimaa lopettaa lääkitys. Kyllä olo kohentuu ennalleen, ja älä välitä mitä muut sanovat vaan löydä takaisin oma itsesi. Ihmispelko tulee väkisin siitä, että on aina olemassa ilkeitä ihmisiä, jotka nauttivat muiden vaikeuksista. Tsemppiä ja uutta, kaunista syksyä ja onnellista elämää ilman lääkkeitä.

        Sitäpaitsi psykiatri ei voi pakkosyöttää lääkkeitä, sinulla on potilasoikeudet ja pakkohotoa ei voida tehdä, ellei ole vaaraksi muille. Lääkärit kirjoittavat lausuntoihinsa karkeita valheita, mutta siitähän he palkkansa saavat ja potilaita riittää. Onneksi kivojakin lääkäreitä on, mutta harvassa. Monet ihmiset joutuvat elämässä kriiseihin, mutta en ikinä enää hae apua psykiatriasta. Ainoa hoito psykiatriassa on se, että lääkettä lääkkeen päälle ja loppuelämä on pilalla. Kun lopettaa nuo, elämä palautuu ja siihen ei kallonkutistajilla liene sanomisen varaa.

        Luota itseesi, älä lääkäriisi. Kiva, että olet päässyt lääkkeistä! Silti varoitan yhdestä asiasta: Minulle sanottiin potilasasiamiehen taholta, että jos valitan; minut voidaan katsoa taas sairaaksi. Näin "nokat tukitaan" ja lääkärit ovat vastuuttomia.


      • enoleroskapostirobot

        Jos olet mt-toimiston potilas pitkäaikaisesti ja vaikka tarvitsisit ihan vain luotettavaa keskusteluapua, niin on olemassa riski että jossain vaiheessa alkaa pakkodiagnosointi ja lääkkeiden syöttäminen. Ihan oman terveyteni kannalta en enää mt-toimistossa käy, koska mikään muutos mikä elämässäni tapahtuu, ei ole hyväksyttävää kehittymistä vaan ainainen oire sairaudesta. Pikkasen alkoi viimeisillä käynneillä olla ahdistava ilmapiiri, siis tarkoitan sitä putkikatsehoitoa, jota ainakin itselleni tuputettiin.


      • ellenahonen

        Minulla on jo yhden Ketipinorin ottamisen jälkeen (ottamisesta 30 tuntia) masennus, ahdistuneisuus ja pahoinvointi. Voiko olla totta?


      • Virotusoire

        Oksetaako, nouseeko kuume, onko päänsärkyä? Veikkaan, että nuo oireet mitä hoitohenkilökunta kyselee johtuu lääkkeistä tai lääkkeiden vähentämisestä. Voiko joku ulkopuolinen lisätä lääkkeitä ruokiin ja juomiin, josta saa paskamaisia oireita varsinkin alkoholin kanssa. Muisti menee, mutta jalat pysyy alla, on asiatonta käytöstä ja vedätettävissä. On siinä jollain viidenumero. Saisivat itse on pellenä ja katsoa jäkeenpäin miltä näytti ja oliko kiva olla arvosteltavana ja juorujen kohteena


    • anetaankojoolla

      söin seroquerl prlonfia 1200mig vrk tarv ketipininoria 100-200mg vrk.
      lopetin koko tuon lääke määrän n.. vuosi sitten vähitellen kuukauden sisään.
      ja paljon paremmin on mennyt.
      mutta kysyisinkin, että voiko näin vuoden käytön lopettamisen jälkeen tulla seroquelista vielä jotain lopetus oireita? kuitenkin vuosia söin yli 1000mg vrk.
      esim. fyysisistä oireilua voiko tulla? ja mitä?

      • Psytopia

        Jos olet jo vuoden ollut täysin ilman ketiapiinia ja oireetta niin vieroitusoireita ei kyllä enää tule. Vieroituksen alkaminen lopetuksesta voi kestää muutaman kuukaudenkin joidenkin tapauksessa ja kestää useita useita kuukausia, mutta en ole ikinä törmännyt, että muutamaa kuukautta myöhemmin enää mitään uutta vieroitukseen liittyvää alkaisi, jos olet jo oireeton. Voinet olla täysin huoletta sen suhteen.


      • kokenut123
        Psytopia kirjoitti:

        Jos olet jo vuoden ollut täysin ilman ketiapiinia ja oireetta niin vieroitusoireita ei kyllä enää tule. Vieroituksen alkaminen lopetuksesta voi kestää muutaman kuukaudenkin joidenkin tapauksessa ja kestää useita useita kuukausia, mutta en ole ikinä törmännyt, että muutamaa kuukautta myöhemmin enää mitään uutta vieroitukseen liittyvää alkaisi, jos olet jo oireeton. Voinet olla täysin huoletta sen suhteen.

        ainakin vuosien ssri lääkkeestä jatkoi lopettamisoireet yli 6 kk


    • mopds

      Tuollaista myrkkyä ei pitäisi kenenkään vapaaehtoisesti syödä...

    • laaks

      Ketipinorin lopetus on todella niin vaikeaa, että olen tullut jo epätoivoiseksi, nimenomaan sen takia, että ei pysty nukkumaan. Olen vuoden aikana lopetellut kyseistä lääkettä alkuannos 800mg ja nyt olen yrittänyt 100mg ja sillä annostuksella en nuku. Psyykkisesti selviän täysin ilman ketipinoria. Minulla oli 48vrk kokeilu täysin ilman sitä, mutta en pystynyt nukkumaan sinä aikana juuri lainkaan, vain 15-20min. torkahduksia. Tuntui, että kuolee väsymykseen, kun uni ei vain tule.
      Nyt olen päättänyt, että lopetan täysin ketipinorin käytön, jos en nuku tai kuolen, niin se on parempi ratkaisu kuin kyseisen lääkkeen käytttö.
      Miksi laki ei kiellä kyseistä lääkettä, täytyyhän viisaiden tutkijoiden tietää, että ketipinorista ei pääse ikinä eroon, kun se vie kyvyn nukkua.

      • Psytopia

        Kyllä ne tietää, ettei siitä eroon pääse helpolla, mutta eivät vain kerro, koska eihän sitä silloin kukaan suostuisi käyttämään.


      • ellenahonen

        Ja minulle sitä määrättiin poikkeuksellisen vaikeaan unettomuuteen (insomnia).


      • Apuahelp2

        Hei, oletko päässyt eroon ketipinorista?


    • Ilmoita Fimeaan

      Tämä on sen kaltainen haittavaikutus että se täytyy saada eteenpäin asiantuntijoille.

      • envoitehdäsitä

        Ilmottaisin, jos uskaltaisin.

        Sain nimittäin bipo diagnoosin muutaman viikon tutkimusjakson jälkeen, ainoa hullutukseni oli luottokortin luoton vetäminen tappiin eli 7.000 euroa.

        Masennuin aivan toisista syistä ja menetin työpaikkani, sen vuoksi en pystynyt luottoa omin avuin maksamaan vaan mieheni maksoi sen.

        Tuosta psykiatri päätteli minun olevan bipo II.

        Niin kauan kun tuota diagnoosia kannan en voi mihinkään ilmoittaa lääkkeen haittavaikutuksista, koska bipojen PITÄÄ syödä lääkkeensä jotta yhteiskunta olisi tyytyväinen.

        Niin, en ole puoleen vuoteen lääkettä syönyt (lopetin jo parin kuukauden kuluttua)


    • JuupaJuu*

      JOS Ketipinorin pystyy lopettaman, niin on aika mestari. Kyseinen "lääke" tuhoa uni/valve säätö yksikön aivoista, joka tarkoitaa sitä, ettei pysty enään nukkumaan ilman kyseistä lääkettä. Lopettamisen yhtenä sivuvaikutuksena on äkkikuolema. Elimistö ei kestä lopettamista, koska lääke salpaa suuremmilla annoksilla aivojen reseptoreita ja niistä tulee niin herkät, kun ei ole enää lääkettä, etteivät ne toimi kunnolla. Vaikutukset ovat vakavimmat verenkierron ja aineenvaihdon osissa, josta se hengenvaara tulee. Lääkkeen voi aloittaa ja lopettaa vain kerran. Siitä eteenpäin lopetukseen tai annosmäärän muutoksiin kuolee.
      Psykiatri on nykypäivän pyöveli, joka karsii ihmiset, jotka hänen mielestään kuuluu kuolla..

      • jjjkkk7

        No nuo kuolema-viekkarit ovat nyt ihan tuulesta temmaistuja. Tokihan se on mahdollista mutta monet sanovat tämän vain antipsykiatrian ja provosoivan liioittelun takia.


      • juupajuupajoojoo

        Juupajuu. tuhoaa uni/valve yksikön aivoista. Luuletko olevasi joku robotti, uni/valve yksikkö. Onhan täällä ihmiset lopetelleet tota Ketipinoria, onkohan ne kuolleet? lääkäriltä vois kysellä miten lopettaa!


      • Anonyymi

        Anteeksi mut älä puhuu 💩💩💩


      • Anonyymi

        Höpöpö sun kans


    • Ihan oikeesti

      Ne jotka aina silloin tällöin kirjottavat tänne että lopettamiseen kuolee, niin voisitteko samalla kertoa montako kuolemaa itse olette nähneet tai tiedätte. Tutkimuksia tuskin tästä on, koska silloin kiellettäisiin koko lääkeet.

      Olen kyllä sitä mieltä itsekin, että lopettaminen on sama kuin kuoleman kamppailua olisi, mutta silti täytyisi mielipiteille olla jotain faktaakin esittää.

      • Killing machinery

        Zyprexa antipsykootti on tilastojen mukaan tappanut n. 200000 ihmistä maailmassa. Mieti sitä.


    • lääkekuolema

      Fiksuintahan on tietenkin olla aloittamatta, niin ei tarvis lopettaa.

      Kovasti tuosta "lopettamiseen kuolee" - asiasta puhutaan...
      Silti mainitaan aina että monesti bipo lopettaa manian aikana lääkkeensä...
      (sen hoitoonhan ketipinoria paljon käytetään)

      Monikohan on oikeesti tosiaa kuollu.. :D

    • Kokemusta on

      Kyllä lääkäreiden täytyy tietää ketipinorin vaikutukset ja miten vaikeaa on siitä päästä eroon. Miksi ei kerrota, kun kyseistä lääkettä määrätään, että se on sitten koko elämän kestävä projekti. Kun ottaa lääkettä, saa odottaa, milloin sydän lopettaa toimintansa kokonaan. Sydän todella lyö nopeaa, ja välillä pysähtelee, muljahtalee ja ei pysty olemaan mitenkään ja todella tuntuu, että sydän tulee ulos rinnasta.Todella tuntuu, että kuolee ja saa henkisesti hyvästellä itsensä joka helvetin ilta. Lopettaa ja kuolee vai käyttää ja kuolee. siinä kysymys? Mutta uni ei tule ilman kyseistä myrkkyä.

      • KeepTheFaith

        BCAA-valmiste, E-Epa, Clear Mind-luontaisvalmiste, B- ja D-vitamiinit, L-teaniini, ne auttavat ainakin lopetuksessa paljon. Keinoja on kun vaan on rohkea. Tsemppiä ihmiset (nimenomaan te olette arvokkaita ihmisiä, ette mitään hulluja).


    • Ketipinorin uhri

      Ei voi olla totta, että nykyaikana on lääke ketipinor. Missä tiedemiehet ja tutkijat, nukkuvatko he? Tämä ketipinorin vaikutukset on kaikkien tietoisuudessa.
      Missä on lääkäreiden moraali ja omatunto, kun he määräävät kyseistä lääkettä? Vain onko tervehtynyt potilas yhtä kuin kuollut potilas?
      Kyllä jossakin vaiheessa ketipinor tullan vetämään pois käytöstä, sen vaarallisuuden vuoksi. Mutta se ei nyt auta niitä, jotka ovat jo ketipinorin uhreja. Vahingonkorvaukset eivät taida ilahduttaa enää uhria itseään, kun on multaa jo päällä. Mitä lääkärit kerran selittävät Suuremmalle Lääkärille niistä kärsimyksistä, mitä ketipinor ja etenkin suurina annoksina on aiheuttanut ihmisille?

      • Elite is evil 666

        Suuri Lääkäri tuomitsee nuo puoskarit niin kuin kaikki oikeudenmukaisesti. Valtaeliitti haluaa populaa alas. Sanoihan Bill Gateskin että rokotteet ovat hyviä koska ihmismäärää saa vähennettyä.


    • Että oikeus tapahtui

      Jokaisen lääkärin, joka määrää ketipinoria ja jokaisen ihmisen, joka puoltaa ketipinoria pitäisi tehdä itsestään "koekaniinin". Ottaa ketipinoria 600-800mg vrk:ssa 2-3 vuotta. Sitten kuulostella. miltä tuntuu? Ja mitä tapahtuukaan, kun haluaisi lopettaa lääkkeen? Nukuttaako?

      • Marge1

        Täysin samaa mieltä.


    • Aamulehden uutinen

      Lääkkeiden haittavaikutuksella tarkoitetaan lääkkeen käytössä ilmenneitä haitallisia vaikutuksia, jotka eivät kuulu parannettaviin oireisiin.

      Heinäkuusta alkaen ovat käyttäjät voineet ilmoittaa suoraan Fimeaan mahdollisista haittavaikutuksista.

      Haittavaikutuksista voi ilmoittaa Fimean ilmoituslomakkeella joka lähetetään postitse. Lomake löytyy osoitteesta fimea.fi/tietoa_fimeasta/lomakkeet.

      Vastaavat tiedot voi lähettää myös ilman lomaketta osoitteeseen: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, lääkkeiden haittavaikutusrekisteri, PL 55, 00301 Helsinki.

    • Apua vailla

      Kiitos vastauksesta, sen teen. Ongelmana on kuitenkin: Mistä saa avun, kun ketipinorin kanssa tulee ongelmia ja pahojen sivuoireiden takia on pakko lopettaa kyseinen lääke, kun ei pysty nukkumaan, ei ollenkaan?
      Nykyajan käypä-hoito suositus on ketipinor = nykyajan hyväksytty lobotomia. Jos apua hakee hoitavalta lääkäriltä, niin saa tosi brutaalia kohtelua. Asia tulkitaan psykiatriassa, että potilaan tila on pahentunut todella pahaksi. Tulkitaan, että potilas on harhainen tai hallusinoi, jolla on voimakas ja sairas terveydentunne ja potilaalta puuttuu todellisuudentaju. Asia täytyy hoitaa - potilas täytyy saada terveeksi, parantaa. Joten pakko antaa hoitoa, lisää lääkitystä. Jos potilas ei ole yhteistyöhaluinen ja ei suostu hoitoon, niin hoitoa kyllä annetaan, vaikka pakkohoito, pakkolääkitys sitten vaikka injektiona suoraan ihon alle.
      Eli kysymys on, mistä saa apua? Missä on potilaan oikeudet, kun kyse on sairaudesta, joka on psykiatrinen? Eihän kukaan ota todesta ihmistä, joka on diagnisoitu mielenterveydellisestä sairaudesta, koska hän on täysin lainsuojaton.

      • orjuus suomessa

        Mielisairaan diagnoosin saaneet ovat nykyajan orjia, heillä ei tosiaan ole mitään oikeuksia, lääkärit omistavat heidän kehonsa ja saavat tehdä sillä mitä huvittaa.


      • Psytopia

        Mielenterveyspotilas on lähes lainsuojaton. Psykiatria on mielivaltaa ja näin se on ollut jo vuosikymmeniä. Apua voisit ehkä yrittää hakea oikealta lääkäriltä, ei siis miltään psykiatrilta. Psykiatreilta ei saa kuin samaa p****a niskaan niin kuin kaikki muutkin kohtalontoverisi.


      • Greater Good

        Saatana on kaiken takana. Tietenkin nykyajan yli-sivistynyt ihmispolo ei asiaa hyväksy eikä näe. Vastusta perkelettä niin se sinusta pakenee. Eliitti on täysin pirun sätkynukke. Saatana haluaa tuhota kaiken minkä Jumala loi.


    • Valitusrumba

      käyntiin! Jos Fimeassa ja Valvirassa ei tapahdu mitään eduskunnan oikeusasiamies on varmaan sellainen joka tekee jotain asian eteen.

      Kukahan saisi tiedotusvälineet heräämään tähän ogelmaan? mot, a-studio, inhimillinen tekijä esimerkiksi ovat sellaaisia jotka ovat käsitelleet tämän tyyppisiä asioita. Mutta edellytyksellä että ei yhtään lääketieteen edustajaa mukaan, potilaiden oma ääni esille.

      Itse en ole koskaan ollut sairas tai lääkitty, mutta olen seurannut läheiseni ja tuttavien lääkerumbaa ja hoitoa ja silmäni ja tietoisuuteni on avautunut psykiatrisen systeemin kauheudelle. Siksi olen seurannut täällä muiden kokemuksia.

      Tsemppiä!

    • Pinnorristi

      Mitä te vingutte tuosta Ketiapiinistä!! Ootte saanut siitä avun, niin heti kun menee vähän paremmin alkaa hirveä vinkuminen. Onkohan käynyt mielessä miten meni ennen Ketipinoria, kun ei oo saanut nukuttua viikkokausiin. Ihan tyhjänpäiväistä pelottelua, kukaan ei ole kuollut varmaan Ketiapiinin takia. Jos on henki lähtenyt ,se on varmaan ihan vaan johtunut siitä että ei ole ollut oikea lääkitys. Eli niin sanotut kuolemantapaukset, on ihan vaan lähtenyt omankäden kautta!!!!!!!!!!!! OOTTA TE PELLEJÄ Ps. Jos haluaa Ketiapiinistä eroon, ihan vaan vähentelee rauhassa, niin minä olen tehnyt (eikä ole ollut mitään ongelmaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!)

      • You fool

        Itse olet pelle. Ota selvää asioista äläkä oleta. Zyprexa antipsykootti on virallisten tietojen mukaan tappanut maailmalla 200.000 ihmistä. Lue mitä ne tekee aivoille, välittäjä-aineille yms. Käytätkö itse ehkä ketiapiinia?


      • kokenut123

        sain ketiapiinin ssri lääkkeen lopettamisen aiheuttamaan unettomuuteen. et sillai. söin 6 vuotta 25-50 mg illassa ja nukuin melkein aina hyvin. nyt n 2 viikkoa ilman. nukun huonosti ja pääsärkee kokoajan. verenpaine nousi tuolla annoksella jo diastolinen 20 yksikköä, systolinen ei. söin verenpainelääkettä kunnes lopetin tuon ketiapiinin->verenpaine laski muutamassa päivässä takaisin normaaliin. eipä lääkäri tuota kertonut että voi nostaa verenpainetta. paino nousi 6 vuodessa 30 kg..nukun onneksi ilman mitään nyt mutta en hyvin.


      • Anonyymi
        You fool kirjoitti:

        Itse olet pelle. Ota selvää asioista äläkä oleta. Zyprexa antipsykootti on virallisten tietojen mukaan tappanut maailmalla 200.000 ihmistä. Lue mitä ne tekee aivoille, välittäjä-aineille yms. Käytätkö itse ehkä ketiapiinia?

        Itse lopetin ton ketipinorin vain 25mg päivässä ja ei mulla mitään tapahtunut, aloin käydä salilla ja keskittyä ja ajatella mun elämän tavoitteiden, aloin opiskelemaan AKm , ennen nukkumaan en ajattele muuta kun kouluhommia tai salihommia ja mitään sivuvaikutusta ole tullut


      • Anonyymi

        Sä olet ihan tietämätön Ketipinorin vaikutuksista elimistöön yli kymmenen vuoden käytön jälkeen. Eli ajoin alas Ketipinorin ja nyt olen täysin työkyvytön vieroitusoireiden takia jotka ovat nyt kestäneet neljä kuukautta. Koko kehoni on stressi tilassa ja saan jatkuvasti sähköisiä impulsseja ympäri kehoa ja ne vaihtaa paikkaa kokoajan, jos olisi yhtään voimakkaampia niin olisin krampissa jossa en pystyisi edes liikkumaan saatikka sitten tekemään töitä tai juurikaan mitään askareita. Toivon vain että nämä vieroitusoireet lieventyisivät ja loppuisivat kokonaan mutta mitään vähenemistä ei ole tapahtunut. Luulen että Ketipinor on muuttanut aivojeni toimintaa pysyvästi. Ketipinor on pahempi kuin huumeet koska tekee pysyvän vamman aivoihin. Tämä lääke pitäisi ehdottomasti kieltää kokonaan.


    • Vastaus Pinnorristi

      Pinnorristi, sinulle HYVÄÄ PÄIVÄÄ!

    • kdnf

      Kukaan EI kertonut vain mahdollisista haitoista mitä ketipinor voi aiheuttaa.

      EN väitä että siitä ei hyötyäkin olisi ollut, mutta pelkään sen tehneen myös PYSYVIÄ VAURIOITA! Tälläisestä EI KUKAAN KERTONUT!

      Vaikeasti masentuneena ei kiinnostanut mitä suuhunsa laittaa. Ketipinor toi apua, varsinkin nukkumiseen, mutta ei kukaan kertonut että ehkä en tulevaisuudessa nuku ilman sitä.

      Siksi minä vingun, siinä sulle pinnorristi vastaus..

      • huolissaan

        Moikka, mulle määrättiin Ketipinoria unettomuuteen 25- 100 mg ja ehdin ottaa sitä reilu kaksi viikkoa ton 25 mg kunnes vikana päivänä otin 50 mg ja sit pääsi kyllä helvetti valloilleen, tuli ihan järkyttäviä sivuvaikutuksia, näkö sumeni ja henkeä ahdisti ja pää oli ihan tunnoton. Tää oli perjantaina, sit lauantaina en ottanut yhtään ja sunnuntaina vaan puolikkaan. Oari päivää meni ok, sit iski hirveät vieroitusoireet. Neljän päivän jälkeen otin illalla yhden neljäs osan että saisin edes vähän nukkua mutta sivuoireet palasivat todella vahvoina. Nyt kärvistelen kuudetta huonovointisena söngyssä kuudetta päivää. Kauankohan tämä helvetti vielä kestää? Jääköhän tästä pysyviä vaurioita aivoihin?


      • Marge1

        Sulla on niin lyhyt tuo käytöaika että tuskinpa mitään peruuttamatonta on tapahtunut. Ite valvoin melkein 1,5 kk (torkuin ja käänsin kylkeä vartin välein), maha oli paskana, oksetti, ruokahalu katosi, itketti yms muuta mukavaa.. Jos olisin aloittaessani tiennyt (söin n. 7 v vaihtelevin annoksin ja lopetuksen tein itse), En olis koskaaan syönytkään noita, mutta olin niin burn out että kaikki kelpasi. Olen toipunut melko hyvin, liikun joka päivä hikeen asti, syön hyvin sen minkä voin ja elämä alkaa voittaa. Oli kärsimys kyllä sen arvoista. Olo vaan päivittäin, tietty voi tulla takapakkeja, mutta neuroleptit, NEVER AGAIN!!!


      • salmari9192
        huolissaan kirjoitti:

        Moikka, mulle määrättiin Ketipinoria unettomuuteen 25- 100 mg ja ehdin ottaa sitä reilu kaksi viikkoa ton 25 mg kunnes vikana päivänä otin 50 mg ja sit pääsi kyllä helvetti valloilleen, tuli ihan järkyttäviä sivuvaikutuksia, näkö sumeni ja henkeä ahdisti ja pää oli ihan tunnoton. Tää oli perjantaina, sit lauantaina en ottanut yhtään ja sunnuntaina vaan puolikkaan. Oari päivää meni ok, sit iski hirveät vieroitusoireet. Neljän päivän jälkeen otin illalla yhden neljäs osan että saisin edes vähän nukkua mutta sivuoireet palasivat todella vahvoina. Nyt kärvistelen kuudetta huonovointisena söngyssä kuudetta päivää. Kauankohan tämä helvetti vielä kestää? Jääköhän tästä pysyviä vaurioita aivoihin?

        Ei millään pahalla, mut toivottavasti sulle määrättiin jotain tilalle ja nopeasti! Niin skitso teksti 25 - 50mg takia, ettei taatusti johdu Ketipinorista! Joku paniikkikohtaus toi on ollut!


      • Vastuunotto

        Pitäisi enemmän panostaaelinoloihin ja ympäristön aiheuttamiin haittoihin. Ei ne lääkket kaikkeen auta. Lääkkeet rappettaa elimistöä. Itsellä hermovaurioita noista antipsykoottilääkkeistä, Lääkkeet ne syöpää, diabetestä, sydän- ja verisuonitauteja aiheuttaa. Harva pystyy kaikkeen elinolosuhteisiin vaikuttamaan, tarviisi ulkopuolista apua ilam mitään turhanpäiväisiä lääkkeitä. Aika monille olisi ollut apua jostain psykologisista keskusteluista ja muista järjestelyistä. Ovat alkoholisoituneet, he ite ja niiden pennut ovat aika pahoja ihmisiä. Pikkunilkkejä ja -rikollisia. Sääliittää vaan, kun joidenkin elämä laitetaan pilalle. Monesti nuo oireet mitä esim. hoitajat kyselee johtuu lääkeistä tai jotenkin haluavat pitää vaan peukalonsa tai tossunsa alla. Tosi paskapäät manipuloivat ja kiristävät lääkkeitä ja lääkärit kirjoittelevat vaan reseptejä heille. Ei tässä minkään oikeusvaltion meininkiä ole. Lääkärit ei ota vastuuta toiminnastaan. Aika amatöörimäistä toimintaa joillakin. Kuka korvaa pieleen menneen elämän ja elämän laadun. Ei lääkkeiden käyttäjät ole selväpäisiä, kun monet lääkkeet vaikuttaa kauan aikaa aivojen tietyissä osissa. Tietysti kropassa ja naamasta näkyy. On puoliintumisajat, mutta vaikutus häviää huomattavasti myöhemmin lääkkeiden lopetuksen jälkeen. Palautuminen on mitä on. Mitä kauemmin on käyttänyt lääkkeitä sitä enemmän ne ovat aihetuutaneet tuhoja elimistössä. Lopuksi vuosien käytön jälkeen on jollain lääkkeellä paikattava näitä tuhoja. Ei ole oikein ymmärrystä näille sekakäyttäjille ja muulle viidekäytölle. Kerran kun on määrätty lääke ja joksikindianosoitu, niin aina tungetaan lääkkeitä tarpeettomasti ja asiattomasti. Aika vaikea on päästä lääkkeistä eroon, kun aina kyselään miten olet lääkkeesi syönyt.


      • Anonyymi
        huolissaan kirjoitti:

        Moikka, mulle määrättiin Ketipinoria unettomuuteen 25- 100 mg ja ehdin ottaa sitä reilu kaksi viikkoa ton 25 mg kunnes vikana päivänä otin 50 mg ja sit pääsi kyllä helvetti valloilleen, tuli ihan järkyttäviä sivuvaikutuksia, näkö sumeni ja henkeä ahdisti ja pää oli ihan tunnoton. Tää oli perjantaina, sit lauantaina en ottanut yhtään ja sunnuntaina vaan puolikkaan. Oari päivää meni ok, sit iski hirveät vieroitusoireet. Neljän päivän jälkeen otin illalla yhden neljäs osan että saisin edes vähän nukkua mutta sivuoireet palasivat todella vahvoina. Nyt kärvistelen kuudetta huonovointisena söngyssä kuudetta päivää. Kauankohan tämä helvetti vielä kestää? Jääköhän tästä pysyviä vaurioita aivoihin?

        Tollasilla lasten annoksilla ei kyl mitään vierotusoireita tuu. Älä ota sitä unettomuuteen, se on tarkotettu skitsofrenian hoitoon. Itse otan sitä 800mg päivässä ja se itse asiassa piristää. Vähän samanlainen juttu kuin amfetamiini ADHD-potilaille, terveen ihmisen spiidi saa vieterille, ADHD-potilasta rauhottaa.


    • Paljastettu tyhmyys

      Pinnoristi, paljasta lisää tätä viisasta tietoasi. Kun on valvonut 50 - 60 vrk, ei paljon lohduta , kun sanotaan:"Kyllä nukut:" Et voi tietää mitä kärsimustä täydellinen unettomuus tuo. Lääkettä on lopetettu vuoden ajan hyvin pienin määrin, mutta lääke on tuhonnut aivoista sen osan, joka antaa unen. Mutta ole sinä vaan onnellinen ja nauti vapaasti ketipinoria ja ylistä hyvää unilääkettä. Kiitä, että olet yksi niistä onnellisista, jotka rakastavat ketipinoria. Kyllä aikanaan oli paljon lobotomian kannattajiakin ja sitä pidettiin täysin hyväksyttävänä hoitomuotona ja jo silloin oli paljon tyytyväisiä ja onnellisia ihmisiä, joille se oli tehty.
      Mutta eikö viisas ihminen tajua olla puhumatta sellaisesta asiasta, josta ei ole täyttä faktatietoa, vaan pelkkää omaa kokemusta?

      • ???

        itellä oli kuule puol vuotta unettomuutta ennen kuin hain mitään lääkitystä edes siihen niin tiedätkös minkälainen väsymys siitä tulee kun puol vuotta valvoo tai menee parin tunnin yöunilla?

        kuka nytten ees keptinooriia syö unettomuuteen?

        kun ei se mintään vaikuta minullakin se määrättiin ja kokeilin sitä ja sanoin että ei toimi ni sitten sain tilalla imovane 7,5mg jo tuli uni ja jätin keptimorin pois kokonaan...

        eikö ihmisillä pää oikein toimi ja järki kun uskotaan sokeasti lääkäreitä? ja ei uskalleta kyseenalaistaa?

        moni ei ees viitsi ottaa asioista selvää ja tehdä kotiläksyjään, sitten itketään palstoilla!

        onko se lääkärin vika vai potilaan?

        ei kukaan niitä lääkkeitä pakota syömään kuten ei kukaan pakota viinaa tai pikavippejäkään ottamaan...

        kun ottaa asioista selvää niin huomaa että ei ne lääkärit sen enempää tiedä ku potilaskaan ja läksynsä tehnyt potilas tieää paremmin asiat kun lääkäri mutta se käy lääkärin ammatti ylpeydella jos potilas on etevämpi ku ite lääkäri näissä asioissa ja monesti lääkäri ei tätä myönnä että joskus potilas tietää paremmin asiat kun ite lääkäri ja teilaa potilaan oman tiedon... kokemusta on tästäkin kun lääkäri ajattelee että mitä ite potilas rupee pätemään?


      • ???
        ??? kirjoitti:

        itellä oli kuule puol vuotta unettomuutta ennen kuin hain mitään lääkitystä edes siihen niin tiedätkös minkälainen väsymys siitä tulee kun puol vuotta valvoo tai menee parin tunnin yöunilla?

        kuka nytten ees keptinooriia syö unettomuuteen?

        kun ei se mintään vaikuta minullakin se määrättiin ja kokeilin sitä ja sanoin että ei toimi ni sitten sain tilalla imovane 7,5mg jo tuli uni ja jätin keptimorin pois kokonaan...

        eikö ihmisillä pää oikein toimi ja järki kun uskotaan sokeasti lääkäreitä? ja ei uskalleta kyseenalaistaa?

        moni ei ees viitsi ottaa asioista selvää ja tehdä kotiläksyjään, sitten itketään palstoilla!

        onko se lääkärin vika vai potilaan?

        ei kukaan niitä lääkkeitä pakota syömään kuten ei kukaan pakota viinaa tai pikavippejäkään ottamaan...

        kun ottaa asioista selvää niin huomaa että ei ne lääkärit sen enempää tiedä ku potilaskaan ja läksynsä tehnyt potilas tieää paremmin asiat kun lääkäri mutta se käy lääkärin ammatti ylpeydella jos potilas on etevämpi ku ite lääkäri näissä asioissa ja monesti lääkäri ei tätä myönnä että joskus potilas tietää paremmin asiat kun ite lääkäri ja teilaa potilaan oman tiedon... kokemusta on tästäkin kun lääkäri ajattelee että mitä ite potilas rupee pätemään?

        tällä näitä toisia itkiiöitä riittää jotka on pikavipeillä sotkenut elämänsä!

        http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5127

        kuka pakottaa ottamaan vippiä ja syömään lääkkeitä?

        pakottaako vippikeisari ottamaan lainaa ja lääkäri syömään lääkkeensä?

        eikö ihmnen itse tee tämän valinna että nytten otan vippiä ja syön lääkkeeni?

        mitä te itkette omahan on vikanne eläkää sen kanssa!


      • Lopettajat
        ??? kirjoitti:

        itellä oli kuule puol vuotta unettomuutta ennen kuin hain mitään lääkitystä edes siihen niin tiedätkös minkälainen väsymys siitä tulee kun puol vuotta valvoo tai menee parin tunnin yöunilla?

        kuka nytten ees keptinooriia syö unettomuuteen?

        kun ei se mintään vaikuta minullakin se määrättiin ja kokeilin sitä ja sanoin että ei toimi ni sitten sain tilalla imovane 7,5mg jo tuli uni ja jätin keptimorin pois kokonaan...

        eikö ihmisillä pää oikein toimi ja järki kun uskotaan sokeasti lääkäreitä? ja ei uskalleta kyseenalaistaa?

        moni ei ees viitsi ottaa asioista selvää ja tehdä kotiläksyjään, sitten itketään palstoilla!

        onko se lääkärin vika vai potilaan?

        ei kukaan niitä lääkkeitä pakota syömään kuten ei kukaan pakota viinaa tai pikavippejäkään ottamaan...

        kun ottaa asioista selvää niin huomaa että ei ne lääkärit sen enempää tiedä ku potilaskaan ja läksynsä tehnyt potilas tieää paremmin asiat kun lääkäri mutta se käy lääkärin ammatti ylpeydella jos potilas on etevämpi ku ite lääkäri näissä asioissa ja monesti lääkäri ei tätä myönnä että joskus potilas tietää paremmin asiat kun ite lääkäri ja teilaa potilaan oman tiedon... kokemusta on tästäkin kun lääkäri ajattelee että mitä ite potilas rupee pätemään?

        Ainakin itsetuntemus on jokaisella parempi itselään kuin kenelläkään ulkopuolisella. Ketiinoori näytää olevan yleinen lääke kaikkeen. On muitakin lääkeitä olemssa. Ilmeisesti Orion haluaa vaan tehdä nyt Keripinooria ja pakkokauppaavat niitä lääkäreiden kautta. Kylää lääkärit ja hoitohenkilökunta painostaa lääkkeitä syömään. Ehkä olisit fiksumpi ja jättäisit turhat vipit pois. Osaisit jotenkin muuten järjestellä elämän ja asiat ettei vippejä tarviisi ottaa. Mitä kaiken maailma roinalla tekee. Tosin toiset varastelee toisten vaatteita ja tavaroita. Ihan fiksuissa ammateissa olevatkin ja luottamustehtävissä olevat henkilöt. Noilla joillakin lääkkeillä menee rajat isomilla annoksilla ja muuten huonosta kohtelusta. Toisaalta ajattelee mitä väliä on milään, kun nou lääkäritkin on ammattivalehtelijoita. Hoitajatkin saattaa väittää jotain päinnaamaa jonka itse tietää ettei pidä paikkaansa ja kääntää joka aian potilasta vastaan. Silmät vaan luppasee valehtelun ja kieroilun merkkinä. Keski-Suomessa räpytelään silmiä, kun puhutaan paskaa. Joillakin uhohtuu asia etttä jokaisella on oikeus hyvään kohteluun persoonasta riippumatta. Miten spyykelääkkeistä on tullut bisnes lääkäreille ja lääkefirmoille. Miten vain harva saa apua, jos ei ole lapsia tai puolisoa. muut ongelmat hoidetaan vaan lääkkeillä. Maksakaa vaan potilaiden vuokratkin resepteilllänne ja kaikki muu eläminen, jos se on ainut apu jonka voi saada. Loptetus vaatii pitkän ajan ts. kuukausia. On muitakin unilääkkeitä olemassa kuin ketipinor sivuvaikutuksineen. Prolong versio on aivan erilainen kuin lyhyt vaikkutteinen ketipinor. En tiedä onko niissä muuta yhteistä kuin nimi.


    • Hieman harkintaa

      Pinnoristi, olet mahtava, olet jumala. Sinusta tulee valtavan rikas ja pystyt hankkimaan suuret omaisuudet, kun pystyt sanomalla;"Kyllä nukut." parantamaan ne ihmiset, joiden aivojen unikeskus on ketiapiini jo tuhonnut. Lähde ihmeessä maailmankiertueelle ja kun parannat tulen minäkin parannettavaksi.
      Ymmärrä nyt, kaikki ihmiset eivät voi käyttää ketipinoria tai käytössä tulee ajan myöten ongelmaa. Uneenkaan ei auta, kun toleranssi kasvaa ja miksi minä en voi käyttää sitä enää lainkaan, en edes pientä määrää on se, että minun sydän ei kestä.
      Olethan lukenut ketipinorin pakkausselosteen ja katso hieman haittavaikutuksista. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat eri tavalla eri asioihin. Pakkausselosteessa lukee:"Antipsykoottiset lääkkeet, joihin Ketipinorikin kuuluu, saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä, jotka voivat olla vakavia ja vaikeimmissa tapauksissa kuolemaan johtavia." Tämä on pakkausselosteessa kaikille luettavana. Ja tämä on syy, miksi en voi käyttää ketipinoria, joten älä hyvä ihminen puhu sellaista, mitä et tiedä, älä ota vastuullesi toisten ihmisten kuolemia.

      • KETIPINNOORRISTI

        En tietenkään tarkkoittanut rohkaista ihmisiä lopettamaan Ketiapiinin syöntiä. Aikuinen ihminen tietää kyllä itse miten lääkkeitten kanssa pitää menetellä. Olen itsekin tosi tympääntynyt tuohon Ketiapiiniin. Älähdin tarkoituksella tuosta Ketiapiinistä että siitä tulis rakentavaa keskustelua. Minua kuitenkin tympäisee kun sitä kokoajan moititaan, kun kuitenkin melko moni on siitä saanut avun, kun mikään muu ei ole auttanut totaaliseen unettomuuteen. Nämä kirjoitukset on minun mielipiteitä. Ei Kenekään tarvitse niitten takia muuttaa/lopettaa Ketiapiinin syöntiä, minähän en kannusta ketään lopettamaan/aloittamaan niitten syöntiä, vai antaako kirjoitukseni muka jotenkin viitteitä siihen, ei anna! TÄMÄ ON VAIN KESKUSTELUA AIKUISTEN IHMISTEN KANSSA!!! MINUN MIELESTÄ AINA KANNATTAA KUITENKIN LÄÄKÄRIN KANSSA MIETTIÄ MITEN TUO KETIAPIINI KANNATTAA LOPETTAA, ETTEI SITTEN TULE ONGELMIA JATKOSSA JOS ITSE LOPETTAA, NIIN MINÄ OLEN LÄÄKÄRIN KANSSA TEHNYT, EIKÄ OLE OLE VIELÄ OLLUT SUUREMPIA ONGELMIA :))


    • lääkekuolemat

      Hoitovirheet tai lääkekuolemat eivät näy tilastoissa, joten ei myöskään ketiapiinin aiheuttamat kuolemat, koska totuus on, kun mielenterveyspotilas kuolee, niin kuolinsyy on aina luonnollinen ja sitä ei edes tutkita. Ja jos tutkitaan ja löydetään elimistöstä liikaa lääkeaineita, aivovaurioita tai muita sisäelinten vaurioita, niin siinhenkin on luonnollinen selitys. ihminenhän oli mielenvikainen ja itse otti liikaa lääkkeitä.
      Näin tilastot pysyvät puhtaina ja vapaasti voidaan jatkaa mielenterveyspotilaiden eliminointia.

      • Narsistit

        Suurinosa lähipiiristä ei ole mielenterveyspotilaita ollut lähtökohtaisesti. Vaan joitakin väkivaltasia, kieroutuneita persoonia. Monista tedään turhaan ja leimaavasti potilas, kun ei jaksa hoitaa minimaallisia asioitakaan lääkkeiden vaikutuksen vuoksi. Mutta nämä kriminaali yksilöt sen ku poskutaa eteen päin ja tekee uusia pikkunikkejä. Maailma ei todellakaan ole oikeuden mukainen. Aika moni lääkäri voisi saada monon kuvaa takapuoleensa, mutta ovat niin korkeassa ammatissa ainakin omasta mielestään ettei heitä sovi arvostella. On noita muitakin ammatteja, jotka noteeraa itsensä vähän ylemmäksi kuin muita tavallista kuolevaista.


    • Unettomuus on

      sellainen vakava lääkehaitta, josta täytyy ehdottomasti kertoa Fimealle.

    • Pinnorristi

      Onko joillekkin tullut rytmihäiriötä Ketipinorin vähentämisen takia. Eli kun menee nukkumaan niin sitten kun meinaa uni tulla lakaa sydän hakkaamaan. Luulen että tulee stressistä. Mutta voisko tulla Ketipinorin vähentämisestä.

      • nallekarkki2

        Hei Pinnorristi...minä ainakin sain rytmihäiriöitä ja uni oli kaikkea muuta kun hyvää...kauheita painajaisia ja aamulla tuntui ettei ollut saanu nukuttua muuta kuin ns. lumeunta...Ja hikoilutti aivan hirveesti ihan todella haitaksi asti normiarjessa...ja helkutti että olin tyhmä että otin nukahtamisvaikeuksiin...Sitten tuli ihottumat, hengenahdistusta ja paino nousi 7 kg...mahtaako lähteä pois..nyt olen ihan nälkäkuurilla...kauankohan kestää ennen kun poistuu kehosta...:( Kiitos vastauksista...


      • Want To Be Free

        Antipsykoottien vähentäminen rasittaa sydäntä. Esim. masennuslääke Cymbaltan äkkilopetuksessa on riski että sydän pettää. Lopetin itse typeränä 7-8 psyykenlääkettä viime kesänä parissa päivässä ja seuraksena jatkuva naurun hihitys, hikoilu, tärinä ja sydämen t-aaltojeen muutos. Mutta en tiedä mikä lääke niistä teki sen koska oli niin monta. Nyt olen minimilääkityksellä ja voin paremmin vaikka 20-vuoden lääketokkura esti minua kasvamasta ihmisenä. Olen edelleen murrosikäinen henkisesti. Psykiatria on hanurista. Piste.


    • Ota ensin selvää

      Pinnorristi, sanon sinulle uudelleen HYVÄÄ PÄIVÄÄ!
      Älä todellakaan kerro sellaista, mitä et voi tietää.

      • pinnoorristi

        No. mitä olen kertonut.Mistä luulen tietäväni???


    • ejfdp

      Eiköhän jokaisella ole omat mielipiteensä. Jotka kukin saa sitten oman mielensä mukaan ilmaista. Annetaan siis jokaisen kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään rauhassa!

      :)

      • pinnorristi

        KIITOS! Olen aina luullut että tänne voi laittaa omia kokemuksia ja mielipiteitä, mutta vissiin olin väärässä. nyt minusta on tehty jokin asiantuntija, mikä en omasta mielestä ole. Olenhan itsekkin pulassa tuon Ketiapiinin takia. Minä kuitenkin edelleen olen sitä mieltä että hoitava lääkäri säätää lääkkeitä. Minun lääkäri on antanut luvan vähentää Ketiapiiniä oloa tarkkaillen, ja niin olen tehnyt. Jos tulee ongelmia niin lääkäri tietää missä mennään ja tarvittaessa auttaa. koen olevani hyvissä käsissä.


      • FEAR IS THE KEY.

        Niin...näiden lukemisesta ne pahimmat oireet tulee kun alkaa kaikkea pelkäämään...enää en lue...


      • Einstein-mies
        pinnorristi kirjoitti:

        KIITOS! Olen aina luullut että tänne voi laittaa omia kokemuksia ja mielipiteitä, mutta vissiin olin väärässä. nyt minusta on tehty jokin asiantuntija, mikä en omasta mielestä ole. Olenhan itsekkin pulassa tuon Ketiapiinin takia. Minä kuitenkin edelleen olen sitä mieltä että hoitava lääkäri säätää lääkkeitä. Minun lääkäri on antanut luvan vähentää Ketiapiiniä oloa tarkkaillen, ja niin olen tehnyt. Jos tulee ongelmia niin lääkäri tietää missä mennään ja tarvittaessa auttaa. koen olevani hyvissä käsissä.

        Ketiapiini on vaikuttava aine, se kirjoitetaan pienellä. Lääkkeen valmistenimiä ovat esim. Ketipinor ja Seroquel. Joka tapauksessa, myrkkyjä ne ovat joiden edullinen vaikutus hävitää 100-20 haittavaikutuksille.


      • Now it is time
        FEAR IS THE KEY. kirjoitti:

        Niin...näiden lukemisesta ne pahimmat oireet tulee kun alkaa kaikkea pelkäämään...enää en lue...

        Totta. Liika tieto tuo tuskaa. Ihmismieli on voimakas. Se mihin uskot lääkkeessä, saataa tapahtua. Eräs koehenkilö lääketutkimuksessa joutui teholle otettuaan yliannoksen placeboa. Kun hänelle kerrottiin että hän otti tehotonta lääkettä, olo koheni heti. Tuli teeveessä eräässä dokumentissa.


    • Kuoleman omako

      Täällä kans tuskaillaan tuon Ketipinorin vähennyksen kanssa. 500mg aloitin ja nyt olen vähentänyt niin että menee 250mg. Vielä ei ole tullut mitään viekkareita ja olenkin ollut nyt tuossa 250mg kuukauden. Nyt ajattelin vähentää vain 12,5mg kerrallaan ja katon miten alkaa menemään. Pelottaa vaan hirveästi kun näissä ketipinorien eri kirjoituksissa on jo tuomittu, että tulen kuolemaan ennen kuin olen pääsyt nollaan tuossa vähennyksessä. No otetaan riski.

      • 67 - 67

        Ja et sä mitään kuole ketipinorin lopettamiseen. En kuollut minäkään ja mun lähtöannos oli 1,2g.

        Hommaa itselleni E-Epaa ja nukahtamislääkettä vierotuksen ajaksi.

        Voimia matkallesi

        ps. mä lopetin ketipinor lääkkeen kuukaudessa


      • God is Greater

        Ehkä jokunen kuolee kun sydän pettää, varsinkin kun rysäytät heti alas. Itselle melkein kävi niin, mutta mukana oli muutama muukin lääke. Älä ala pelkäämään, se stressaa kroppaa vielä lisää. Anna itsellesi armoa. Usko selviäväsi.


    • aloittaja9873

      Lopetin sen ketipinorin lopulta "seinään".
      600mg -> yks ilta 300mg -> sen jälkeen ei yhtään.

      Nukkuminenhan ei meinaa enää luonnistua, mutta eiköhän se siitä.
      Enkä oo kuollu....(ainakaan vielä..) :D

    • Kettipinoor

      Onko täällä ketään joka olis lopettanut Ketipinorin isosta annoksesta nollaan ja on vielä siinä onnistunut. Ja jos on vielä käyttänyt vuosia sitä. KOKEMUKSIA KIITOS. Millä keinolla, mikä vähennystahti.

      • Kettipinoor

        Huhuu. Eikö täällä ole Ketipinorin lopettanuita? paljon on kirjoittelua Ketipinorin vaarallisuudesta, mutta onko nämä kirjoittelijat itse edes käyttäneet kyseistä lääkettä.


      • OtaOpamox!
        Kettipinoor kirjoitti:

        Huhuu. Eikö täällä ole Ketipinorin lopettanuita? paljon on kirjoittelua Ketipinorin vaarallisuudesta, mutta onko nämä kirjoittelijat itse edes käyttäneet kyseistä lääkettä.

        Itse lopetin ketiapiinin 475 mg/vrk nollaan ja kestin n.2 viikkoa kunnes nostin 300 mg:aan. Hikoilua, tärinää, palelua, tuntoaistin herkkyyttä, vilkkaat (ylivilkkaat) ajatukset. Nyt 300 mg on hyvä. Lopettaessani kävin sydänfilmissä ja siinä näkyi T-aallon muutoksia. Seuraava sydänkontrolli 1 kk päästä.

        Tsemppiä!


      • Koppakännäri

        Aluksi rysäytin alas muutamassa päivässä kaikki lääkkeet (kuten aiemmin kerroin toisessa kommentissani). Oli käydä hassusti. Sitten aloitin uudelleen muutaman lääkkeen ja aloin myöhemmin tiputtamaan Ketipinoria annoksesta 300 mg, kerralla aina n. 12,5-25 mg, lyhyin väliajoin. Pahat viekkarit. Mutta kun sen kestin ja sitten olin lopulta nollissa, olo parani muutamissa viikoissa. Yöunet ovat lyhyitä, mutta pärjään. Ei tuhoa mitään ubni/valve-keskuksia (mikä se onkaan?), mutta tuhoaa muuta aivoissa. Siitä löytyy tietoa kun etsii.


    • aloittaja9873

      No itsehän jo ainakin kirjoitin tuossa ylempänä kuinka mun lopetus sujui.
      Voin nyt päivittää että ei uni oikein vieläkään meinaa tulla ja nukkuminen vähäistä.

      67-67 kertoi kans lopettaneensa melko ison annoksen hyvin pienessä ajassa.


      Sanoisin itse näin tämän kokemuksen pohjalta, että fiksua on tietenkin vähän edes konsultoida lääkäriä lääkkeen lopetuksesta. Mahdollisesti varautua siihen unettomuuteen, lääkkein tai jollain taikatempuilla..:D¨

      Toisaalta, itsellä mennyt luotto täysin lääkäreihin, siksi ominpäin lääkkeiden kanssa sotkenkin ja tiedostan vieläpä että hieman typerästikkin... Kannattaa tunnustella mikä vauhti itselle sopii ja seurata vähän sitä unentarvetta ja saantia. Ainakin itse näin bipo I diagnoosin omaavana suosittelisin.. se uni kun on aika tärkeä asia. :)

    • Pikkuannoksilla

      Olen nyt n.2v syöny 25-50mg päivittäin nukahtamiseen ja nyt päättäny et kaikki nappulat lopetetaa! 2 iltana en oo nyt ottanu ja uni ei tule millään, hikoiluttaa ja torkkumista 30min-1h pätkissä :/ siis ihan hirveetä tavaraa ku nyt vasta rupesin ite ottamaa selvää, et mitä se oikein on. Eipä kukaan lääkäri tai hoitaja oo sanonu yhtään saati varotellu tosta :( Voin vaa kuvitella muiden tuskaa kellä ollu isommat annokset. Voimia :)

      • 16+9

        Näissä asioissa herääminen todellisuuteen tapahtuu juuri, kuten sinulla. Lääkärit eivät neuroleptien vaaroista paljoa hiisku, koska potilaat eivät niitä suostuisi silloin käyttämään.


      • Anonyymi

        Minä kans Pari vuotta syönyt unettomuuteen 25-50mg unettomuuteen, mut nyt en 4 yöhön oo ottanut, uni pätkittäistä mut eiköhän se tasaannu, mieli hyvä 👍


    • Pikkuanoksilla

      Seuraava aika kun hoitajalle on ni kyllä palautetta annan täydeltä laidalta! Melko varmasti koittaa vielä tuputtaa imovanii tai diapamii tilalle... ei tuu tapahtuu. Mitta täys

    • Muumioheräsihenkiin

      Oma kokemukseni:
      Käytin Ketipinoria noin 8 vuotta. Annos vaihdellut 200-400 välillä, suurin osa ajasta annos 350mg. Lääke minulla "mielialaa tasaamaan", ei siis unettomuuteen. Lopetin ja aloitin uudestaan kolmeen otteeseen. En kuollut.
      Äkkirykäisyllä lopettamisesta seurasi sanoinkuvaamaton tuskaisuus, nukkumisvaikeudet, hirvittävä koko kehon kutina/polttelu, tunne sekoamisesta En kokisi uudestaan.

      Lopulta irrottauduin lääkkeestä suurella maltilla vähentämällä annosta pienen pieniä määriä noin neljän kuukauden ajan. En kysellyt lääkärin mielipidettä asiaan. En kuollut (taaskaan). Nukun yöni sikeästi, kuten ennen vanhaan. Vieroitusoireet kestivät kohdallani koko alasajon ajan ja noin kuukauden sen jälkeen.

      Mikä omalla kohdallani oli olennaista onnistuneessa lopetuksessa?
      -lopettamisajankohta (ei stressiä, ei suurten elämänmuutosten keskellä)
      -vieroitusoireiden sietäminen (massiiviset painajaiset, pelkotilat, mielialojen vaihtelu, ajatusten outous ja jumitus yms.)
      -ystävän ja päiväkirjan tuki (etenkin nukkumaanmenot vaikeita pelkojen vuoksi, ystävä usein yökylässä)
      -kehon ja mielialan hoitaminen itseäni kuuntelemalla, ei oppikirjojen käskyjen mukaan (alkoholin välttäminen,lepo, liikunta, ravinto, lisäravinteet kuten E-EPA ja karnosiini, siten kuin ne hyvältä tuntuivat)
      -herkkyyden hyväksyminen: olen psyykkisiltä ominaisuuksiltani se sama joka olin ennen lääkkeiden käytön aloittamista, voin suhtautua itseeni rakastavasti
      -neurolepteistä kertovien kauhutarinoiden välttäminen
      -kannustava kirjallisuus aiheista "kuka olen, miksi olen täällä, miten voisin tehdä ajatuksistani ystävällisempiä"

      Aloittaisinko neuroleptien käytön uudestaan? En. Miksi? Koska vuosien jälkeen pystyn taas itkemään, koen mielenrauhaa ja tyyneyttä, olen jälleen elossa sanan syvällisimmässä merkityksessä. Kuulen taas sydämeni äänen, koen riemua olemassaolostani.

      • 16+9

        Hienoa, että olet selvinnyt vieroituksen ohi taistellen ja, että ja'oit kokemuksesi. Toivotaan, että kertomuksestasi on apua muillekin!


      • Kilimanzaro

        Upea tarina. Kiitos. Kannustaa minuakin. Lääkkeet ovat demonisia. Vaikka auttavat jossain määrin, ovat kuitenkin lääketeollisuuden rahastamiskeinoja. Elettiin ennenkin ilman neurolepteja. Itseasiassa neuroleptien keksimisen jälkeen mielisairaudet lisääntyivät epidemiaksi asti. Eikös ole epäilyttävää?


    • pallo5443

      Vittu näitä kusettajia on netti täynnä.

      Seroquel ja ketipinor on sama lääke. Käytännössä antipsykoottinen lääke, joka on täyttä myrkkyä ja rakennettu tappamaan käyttäjänsä (psykiatrit jotka käyttää lääkkeitä usein uskoo että lopullinen ratkaisu ongelmiisi on kuolema).

      1) Tälläisiä lääkkeitä EI PIDÄ ALKAA syömään koska antipsykoottiset lääkkeet ovat vain MYRKYLLISIÄ lääkkeitä. Uudemmat epätyypilliset antipsykootit ovat "parempia" kuin puhtaat dopamiiniblokkaajat, koska esim. peratsin lääkkeen voi lopettaa turvallisemmin kuin 5-HT2A blokkaajien.

      2) Seroquel IR 400mg/ilta toimii "jotenkin". Muutenkin annokset 200mg-400mg toimivat jotenkin. Seroquel 25mg voidaan kirjoittaa unettomuuteen, pysyvään unettomuuteen johon todennäköisesti kuolee.

      3) Lopetus: seroquel lääke on rakennettu sellaisiksi että lopetus johtaisi helposti ongelmiin ja olisi hankalaa. Lopetus voisi tapahtua jotenkin näin:

      Seroquel 400mg
      Seroquel 200mg (yksi kuukausi)
      Seroquel 200mg tasaisesti annostusta laskemalla 0mg (4-6 viikkoa)
      kärsi unettomuudesta kuukausi tai kaksi.

      Mutta Seroquelin kanssa ongelmana on lyhyt puoliintumisaika ja annoksia alle 200-300mg ei voi oikein käyttää. Lopetuksessa voisi käyttää pidemmän puoliintumisajan lääkkeitä.

      4) Koska nämä lääkkeet on tehty MIELENterveyden (ei aivojen tai kehon) ongelmien hoitoon ole varma että psykiatri tai hoitava lääkäri ei pidä sinua enää mielisairaana tai että alkuperäinen diagnoosisi on ollut väärä tai muuten lopetus ei välttämättä ole mahdollista

      5) Ennen lopettamista osta lemmikki ja katso mitä sille tapahtuu jos lääke lopetetaan.

      6) Lääkkeitä EI VOI käyttää yli 5 vuotta tai niihin menehtyy. Lääkitystä olisi järkevä pyrkiä lopettamaan mahdollisimman pian tai 1 vuoden sisällä aloittamisesta.

      7) Lääkettä ei voi lopettaa seinään. Seroquelilla on lyhyt puoliintumisaika, mikä tarkoittaa että lääkeainepitoisuudet tippuvat nopeasti lähelle nollaa ja ne se aiheuttaa aivoille vauroita. Erityisesti tämä tarkoittaa annoksia yli 400mg.

      8) Koska lääke on vahingoittaa pidemmässä käytössä selkäydintä ja vaikeuttaa hengitystä on suositeltavaa että käyttäjä harrastaisi mahdollisimman paljon juoksuliikunta viikoittain. Lisäksi kalaöljy ja muut aivoja suojaavat tai parantavat lisävalmisteet SAATTAA auttaa.

      9) Monet jotka näitä lääkkeitä käyttää tekevät itsemurhan. Lääkkeellä on sivuvaikutuksia tai lääkettä käytetään liian pitkään tms. Oikea tapa selvitä hengissä on saada lääkäri vakuuttuneeksi että MIELENterveyden ongelmasi ovat parantuneet tai ensimmäinen diagnoosi oli väärä ja että et tarvitse lääkettä enää (ja lääkkeet on valittu siten että ne voidaan lopettaa).

      VIELÄ KERRAN: LÄÄKITYS ON PAKKO LOPETTAA 4-5 VUODEN JÄLKEEN TAI HENKI MENEE,

      LÄÄKETTÄ EI VOI LOPETTAA KORKEILTA ANNOKSILTA? Kuten esim. CCHR:n filmi osittain viittaa. (Skientologien ja CCHR:n filmit ovat PETOLLISIA tarkoituksena on huijata potilas tekemään huonoja valintoja tai päätöksiä).

      http://www.youtube.com/watch?v=g7rACI-WJEw&noredirect=1

      • Lobotomiaa

        Annoit erinomaiset ohjeet vähennykseen, samoin hyvin sivuvaikutuksista. Tässä vielä Amerikan tieteellisiä tutkimustuloksia:

        Martin Harrowin 15 ja 20 vuoden tutkimuksissa seurattiin potilaita hyvin pitkäaikaisesti, ja yllättävän suuri osa esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saaneista potilaista lopulta lopetti neuroleptit. Tämä ryhmä myös lopulta pärjäsi paljon paremmin toiminnallisesti kuin neurolepteja syönyt ryhmä.

        http://psychrights.org/research/digest/nlps/OutcomeFactors.pdf
        https://www.pubmed.com/pubmed/23512950
        http://www.madinamerica.com/wp-content/uploads/2012/05/Harrow.pdf
        http://www.madinamerica.com/2013/09/behind-amazing-victory-mental-health-activists-robert-whitaker/

        Jne. Neuroleptit lamaavat "antipsykoottisilla" tasoilla aivojen dopamiinipolkuja ja siten korkeampiin ihmisen ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä aivojen alueita, kuten otsalohko ja limbinen järjestelmä. Tämän ominaisuuden vuoksi niitä lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi unettomuuteen sekä "skitsofrenian", "bipolaarisuuden" ja nuorten ja vanhusten käytöshäiriöiden kontrollointiin. Nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna mitään aivoissa olevaa sairautta, ne lamaavat ison osan aivoista. Jotkut potilaat ja varsinkin potilaan läheiset ja muu yhteiskunta voivat kokea "kemiallisen lobotomian" vaikutukset hyödyllisinä, mutta on myös suuri osa "skitsofreniaa" tai "bipolaarista" sairastavia (tarkemmin niillä nimillä diagnosoituja), jotka voivat toiminnallisesti paremmin hyvin pienellä annoksella näitä lääkkeitä tai jopa ilman niitä.


      • Jatkoa...
        Lobotomiaa kirjoitti:

        Annoit erinomaiset ohjeet vähennykseen, samoin hyvin sivuvaikutuksista. Tässä vielä Amerikan tieteellisiä tutkimustuloksia:

        Martin Harrowin 15 ja 20 vuoden tutkimuksissa seurattiin potilaita hyvin pitkäaikaisesti, ja yllättävän suuri osa esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saaneista potilaista lopulta lopetti neuroleptit. Tämä ryhmä myös lopulta pärjäsi paljon paremmin toiminnallisesti kuin neurolepteja syönyt ryhmä.

        http://psychrights.org/research/digest/nlps/OutcomeFactors.pdf
        https://www.pubmed.com/pubmed/23512950
        http://www.madinamerica.com/wp-content/uploads/2012/05/Harrow.pdf
        http://www.madinamerica.com/2013/09/behind-amazing-victory-mental-health-activists-robert-whitaker/

        Jne. Neuroleptit lamaavat "antipsykoottisilla" tasoilla aivojen dopamiinipolkuja ja siten korkeampiin ihmisen ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä aivojen alueita, kuten otsalohko ja limbinen järjestelmä. Tämän ominaisuuden vuoksi niitä lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi unettomuuteen sekä "skitsofrenian", "bipolaarisuuden" ja nuorten ja vanhusten käytöshäiriöiden kontrollointiin. Nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna mitään aivoissa olevaa sairautta, ne lamaavat ison osan aivoista. Jotkut potilaat ja varsinkin potilaan läheiset ja muu yhteiskunta voivat kokea "kemiallisen lobotomian" vaikutukset hyödyllisinä, mutta on myös suuri osa "skitsofreniaa" tai "bipolaarista" sairastavia (tarkemmin niillä nimillä diagnosoituja), jotka voivat toiminnallisesti paremmin hyvin pienellä annoksella näitä lääkkeitä tai jopa ilman niitä.

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22340278
        http://www.madinamerica.com/2012/02/interpreting-harrows-20-year-results-are-the-drugs-to-blame/

        "RESULTS: At each follow-up, 30-40% of SZ patients were no longer on antipsychotics. Starting at the 4.5-year follow-ups and continuing thereafter, SZ patients not on antipsychotics for prolonged periods were significantly less likely to be psychotic and experienced more periods of recovery; they also had more favorable risk and protective factors. SZ patients off antipsychotics for prolonged periods did not relapse more frequently."

        Vaikka teksti rajoittuu skitsofreniaan, niin bipotkin käyttävät neuroleptejä (antipsychotics).


      • Youhavethepowertohealyou

        Hihi, elävä todiste siitä että 9-vuoden käytön jälkeen (kohta10) hyvin vaihtelevin annoksin ja erilaisin lääkkein, eniten seroguel ja nykyään ketipinor, en ole kuollut! Aivan täyttä puppua, käykää ihmiset terapiassa niin olisitte kaikki jo parantuneet ettekä murehtimassa turhia. En tarkoita mielenterveystoimistojen psykiatreja, vaan kelan tukemaa terapiaa! Tämä Kaksisuuntainenkin lopetti juuri sen 10 vuoden jälkeen viimeisen 25mg ketipinorinsa kuolematta ja elää täyttä elämää terveenä. ottakaa kuolemaa mainostavat aivot käteen ja hävetkää.. kaikki täällä kuolevat joskus, se ei ole lääke joka tappaa. Se ei myöskään paranna. Se helpottaa vaikeassa sairaudessa. Unettomille; keksikää kaikki muut keinot, niitähän löytyy. Tämä lääkitys on mielenterveysongelmiin, terapia ainoa keino parantua. Olen puhunut. Joka muuta väittää voi kokeilla kaikkia muita keinoja, mutta väitänpä että mielenterveysongelmiin ei lääke ole parannuskeino. Helpotus hetken. Ja ongelmien käsittely mahdollinen parantumiskeino. Ei tietenkään jokaiselle, mutta eniten tehoava. Open your minds.


      • youhavethepowertohealyou

        Anteeksi, korjaan, kaikki eivät parannu (mielen kuohahdus tästä kuolema väitteestä) Mutta suurempi todennäköisyys olisi ihmisillä vaikuttaa elämäänsä ja oloonsa jos käsittelee esim.terapiassa henkilökohtaisia ongelmiaan ja olojaan. Eli en saarnaa parantumisesta, mutta minulle niin käVi. Kaikki on mahdollista, lääkärit eivät ole aina läheskään oikeassa, ja meitä on joka lähtöön. Tsemppiä kaikille.


    • pallo54366

      Ei pidä alkaa syömään Seroquelia tai Ketipinoria. NÄMÄ LÄÄKKKEET EIVÄT OLE NUKAHTAMISLÄÄKKEITÄ (paitsi että auttavat mahdolisesti ikuiseen uneen)

      Ei pidä myöskään lopettaa omatoimisesti.

      Ei pidä syödä yli paria vuotta pidempään. Puhu lääkärillesi oletko todella mielisairas ja miten hän pitää sinua mielisairaana. Pyydä lääkäriä lopettamaan lääke.

      http://www.youtube.com/watch?v=51ZgU5YOId8

      • KunEiMikäänMuuAuta1

        Olen syönyt Ketipinoria 9 vuotta, sitä ennen kokeiltu kaikki mahdolliset nukahtamis- ja unilääkkeet. Samoin luontaistuotteet (melatoniini kohdallani aiheutti oksentelua) ja mikään ei auttanut kuin tilapäisesti. Olen kärsinyt unettomuudesta nyt 52 vuotta, eli aivan lapsesta lähtien.
        Ketipinor annostukseni vaihtelee 50-100 mg päivässä koska tarkoitus on vain auttaa nukkumaan. Viikonloppuisin en lääkettä syö, en myöskään lomilla. Jolloin en myöskään nuku mutta mitään vieroitusoireita en myöskään ole koskaan saanut. Ja hengissä olen edelleen, aika vahvastikin.
        Tämä siis vain oma kokemukseni ja pienellä annoksella. Ei kuitenkaan kannata dumpata koko lääkettä ja haistattaa kaikille psykiatreille pitkät. Oma psykiatrini ei ko. lääkettä ole koskaan suositellut mutta uusii reseptin "pitkin hampain".


    • kuolema5353

      Lopetuksessa voi käydä huonosti. Seroquel on lyhyen puoliintumisajan lääke ja sen takia sen lopetus voi olla varsin hankalaa.

      Ainoastaan osaava lääkäri voi tietää miten lääke lopetetaan mahdollisimman turvallisesti.

      Seroquel on hyvä esimerkki lääkkeestä, joka on rakennetu olemaan mahdollisimman vaarallinen: sillä sähläämällä saa helposti aiheutettua merkittäviä aivovaurioita.

      Psykiatrit ja lääkärit jotka käyttää tälläisiä lääkkeitä uskovat helposti että lopullinen ratkaisu ongelmiisi on kuolema.

      • seroquel_kills

        Mikäli tälläisiä lääkkeitä käyttää kannattaa hakeutua yksityisen terapeutin (psykologin) juttusille (mielellään ei KELA-korvausta/tukia jotta psykologi ei olisi psykiatrisen ja muun järjestelmän tukema ja sponsoroima) ja jutella tämän kanssa minkä takia sinulle on määrätty tälläisiä lääkkeitä ja muutenkin ongelmistasi.

        Psykiatrit myrkyttää ihmisiä lääkkeillä, mutta yksityiset psykologit (ilman psykiatrista yhteenliittymää voi tehdä muutakin).

        Lääkkeistä pitäisi todella päästä eroon 1-2 vuodessa tai aiemmin joten yritä todella ymmärtää miksi näitä lääkkeitä on sinulle määrätty. Lopettaminen voi olla hankalaa.


      • Oikeuskunniaan

        Toivosin, että muutamat lääkärit ja hoitajat itse ottaisivat käytöönsä maksimi määrillä. Olisi kiva kysellä vointia? Näkyykö, kuuluuko, vipellätkö, oletko keskittynyt... Harva noihin terapoihin pääsee, ne ovat vaan seurantaa eikä ongelmien ratkaisua. Mistä nuori huitukka mitään tietää ja ei kaikkiongelmat ole pään sisällä. Tosin hoitohenkilökunta väitää päinnaamaa jotain ongemia joita ei oikesti ole. Suurin ongelma on nuo lääkkeet ja sivuoireet. Ja saada noita paskamaisia ihmisiä hoidon piiriin, tosin osa mättää lääkkeitä, mutta käytös ei ole muuttunut yhtään fiksummaksi. Olsi kiva tietää miten plajon aivovaurioita ne aiheuttavat ja muuhun kroppaan myös?


    • pallo54356

      Näiden lääkkeiden käyttö tappaa. Pitää lopettaa 4 vuoden käytön jälkeen tai aiemmin. Psykiatrit uskoo lääkkeiden (tappaviin) sivuvaikutuksiin. Lopetus mahdollisesti mahdollinen, mutta voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Silti suosittelen hallittua lopetusta 1 vuoden aikana.

    • teoriaa43432

      SSRI lääkkeet on vaarallisia ja niitä voi käyttää ilmeisesti vain muutaman kerran, koska keskurhermosto ei stimulointia kestä paljon sivuvaikutuksia.

      Lääkkeen lopetuksessa voi tarvita tosiaan SSRI-lääkettä jolla liikoja 5-HT2A reseptoreja vähennetään, TAI SITTEN EI.

      http://www.youtube.com/watch?v=9Ago0niwdX8

      Myös matkustelu maihin joista saattaisi löytyä lääkäreitä joilla halua auttaa voi olla järkevää: venezuela (usa), cuba (usa), northern cypros (ei enää niin hyvä), palestiina (ei lääkäreitä tms.), unrecognized countries..

    • Lasidi

      Mitä ihmettä mä olen käyttänyt citalopramia vuoden enkä ole kokenut kuolevani.

      No näistä neurolepteista sitten ja ketipinorista. Ajattelin itse lopettaa ketipinorin toistaiseksi, koska pelkään painonnousua ja uskon selviäväni ilman sitä.

    • nukahtamiseen

      Unettomille vihjeeksi: käyttäkää reseptittömiä nukahtamislääkkeitä, älkää reseptivalmisteita. Jos apteekeista ei löydy, niin luontaistuotekaupoissa on.

    • Luomu unta kohti

      25 mg Ketipinoria noin 2 v. Nyt apteekista hain leikuri ja annos viikon 12,5mg. Tlalle lääkäri antoi Valdoxan 25 mg. Tarkoitus on luopua Ketipinorista kokonaan kun tuntuu okikealta hetkeltä. Ehkä viiko tai kaksi?.

      • ylipaino

        Sama annostus mulla, nukkumisen tueksi ja monta vuotta käyttänyt. Nyt uusi lkr ssnoi, että voin lopettaa seinään. Olin huolissani jatkuvasta painonnoususta. Myös Lyrica vähennetään 150mg:sta 25mg:aan. Samaan aikaan. Nyt kaksi yötä valvonut siksi. Tenoxilla muutama tunti unta aamuyöstä.....


    • jpelis jee

      Ketipinoria lopettamassa kymmenen vuoden jälkeen, aloitus 600mg ja nyt 125mg. Mitenköhän kannattais edetä, vielä ei ole tullut mitään ongelmia vähennyksissä.

    • Pirpana85

      Olen syönyt Ketipinoria kaikenkaikkiaan 6 vuotta, annos oli alussa 25mg, josta sitä nostettiin vähitellen niin, että suurin annos oli 200mg/vrk. Diagnoosini oli aluksi 2-tyypin kaksisuuntainen mielialahäirö, sitten epävakaa persoonallisuushäiriö eli Ketipinor määrättiin mieltä tasaavaksi.

      Olen nyt viime vuoden loppusta ajanut lääkettä alas, eli aluksi pitkään 100mg/vrk, sitten pari kuukautta 50mg, nyt kolmisen viikkoa 25mg ja kaikki mennyt hyvin paitsi nyt. Olen nyt ollut vajaan viikon kokonaan ilman ja olo on kauhea. En ole viikkoon nukkunut muuta kuin pätkissä, näen erittäin kummallisia unia, olo on irrallinen ja ahdistunut ja aamuisin kuvottaa ja oksettaa. Nyt olen tullut myös hajuherkäksi ja vatsa on sekaisin. Tuntuu jotenkin hassulta, että 25mg:n lopetus voi aiheuttaa näin paljon oireita...Onko teillä kokemuksia, kuinka kauan tämä voi kestää?
      Muutin paikkakunnalta toiselle, ja tällä hetkellä en ole mielenterveystoimiston asiakas, vaan asiaani hoidetaan yleisessä tk:ssa jossa toiminta ei toistaiseksi ole ollut kovin luotettavaa, mietinkin nyt, kuinka kauan voin oloni kanssa sinnitellä ennen kuin hakeudun lääkäriin?

      • Anonyymi

        Kokeile aloittaa 12.5mg - ja ole sillä muutama viikko - sitten 6.25 Mg ja muutama viikko sillä eli noudata hyperbolista vähennystä jolloin reseptorien miehitysasteet vähenevät tasaisesti


    • Etiikka

      Lääkäreiden täytyisi kertoa, että ketiapiinista tulee koko loppuelämän lääke (myrkky).
      Olen itse lopettanut kyseisen neuroleptin ja uskon, että sillä pelastin henkeni. Mutta ongelmana on vieroitusoireet, joista unettomuus on se kaikkein traumaattisin ja hankalin.
      Ketiapiinia lääkärit eivät saisi määrätä mihinkään muuhun kuin erittäin vaikea-asteisiin mielisairauksiin, ei koskaan pelkkään unettomuuteen tai edes bibolaariin.
      Ovatko lääkärit, jotka määräävät ketiapiinia kuin karkkia ihmisille edes itse tietoisia, miten tuhoisasta kemiallisesta aivomyrykystä on kyse? Ja jos ollaan tietoisia, niin miksi ihmeessä sitä annetaan ihmisille? Vai onko ihan tarkoitus laillisilla keinoilla tehdä eutanasia, että nämä yhteiskunnan varoja käyttävät mielenterveysasiakkaat saadaan pois kuormittamasta yhteiskuntaa?

      • Anonyymi

        Ketiapiini ei vähennä kaksisuuntaisten sairaala-jaksojen määrää… suomalaisen tutkimuksen mukaan . Litium on yhä kultainen standardi. — on parempikin unilääkkeitä kuin neuroleptit, kuten xyrem - joka ei aiheuta riippuvuutta kuin 0.04%:lle lääkkeen säännöllisistä käyttäjistä

        https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19968016/

        ” Results: Approximately 26,000 patients worldwide received sodium oxybate from first market introduction in 2002 through March 2008. Of those 26,000 patients, 0.2% reported > or = 1 of the events studied. These included 10 cases (0.039%) meeting DSM-IV abuse criteria, 4 cases (0.016%) meeting DSM-IV dependence criteria, 8 cases (0.031%, including 3 of the previous 4) with withdrawal symptoms reported after discontinuation of sodium oxybate”


    • Elossa!

      Söin Ketipinoria pienellä annoksella 7 vuotta (25mg iltaisin) nukahtamisvaikeuksiin.

      Kun lopetin käytön, niin ensimmäiset 3 päivää oli hirveät, uni oli todella kevyttä ja ahdistus voimakasta. Viikon kuluttua lopettamisesta olo oli jo täysin normaali ja nyt olen ollut jo pidemmän aikaa ilman lääkkettä.

      En siis kuollut pieneen annokseen, enkä lopettamiseen (eli siis niihin asioihin, joilla jotkut älypäät täällä netissä pelottelee). En myöskään saanut aivovauriota XD

      Että kaikki kohtalotoverit, jotka tänne eksyy... Olkaa rauhallisin mielin :)

      • Nallekarkki2

        Hei! Itse söin samalla annoksella ehkä vuoden verran ja lopettamisen jälkeen minulla oli suunnattoman pahaolontunne...oksetti..yms. Nyt lopettamisen jälkeen jopa aineenvaihduntakin on palautunut...Painoa tuli 7 kg ja nyt olen laihiksella...Paska lääke en toivo kellekkään...sori Elossa...:)


      • Hihihihahaha

        On ollut pieni annos sulla. Älä vedä johtopäätöksiä siitä, kun joku voi syödä 1200 mg monta vuotta. Höpötystä tuo.


      • Hihihihahahahho
        Hihihihahaha kirjoitti:

        On ollut pieni annos sulla. Älä vedä johtopäätöksiä siitä, kun joku voi syödä 1200 mg monta vuotta. Höpötystä tuo.

        Vastasin siis henkilölle: Elossa!


      • Elossa edelleen XD
        Hihihihahahahho kirjoitti:

        Vastasin siis henkilölle: Elossa!

        Hei. Netissä vellovat huhut, joita kommentoin, liittyy nimenomaan ketiapiinin pitkäaikaiseen käyttöön PIENELLÄ annoksella :)


      • selkkis
        Hihihihahaha kirjoitti:

        On ollut pieni annos sulla. Älä vedä johtopäätöksiä siitä, kun joku voi syödä 1200 mg monta vuotta. Höpötystä tuo.

        Ihmettelen vaan joitakin, joilla on noin suuria annoksia. Pienemmistäkin määristä on pökkyrässä ja nukuttaa 10-12h. Tosin joillakin on toiminta kyky tosi hyvä, mutta kai se palautuu pitkällä aikavälillä. Ilmeisesti toiset saa enemmän sivuoireita ja vierotusoireita kuin toiset. Voisi optetella hauskan pitoo ilman lääkkeitä ja viinaa. Muistaakin asiat paremmin. tosi nousuhumalan hauskaa ei saa tai euforiaa, mutta on ianakin tervettä nauttimista ilman krapulaa. Onko hauska jotian örveltämistä ja idioottimaista kähytöstä joillakin.


    • livingfull12345

      Itsekin aion lopettaa 25mg ilta-annoksen ketipinoria, syönyt parisen vuotta säännöllisesti. Ei sitä aamuväsymystä ja töhöä vaan jaksa. Lisäksi olen lukenut tämän lääkkeen vaarallisuudesta pitkällä aikavälillä. Kyseessä on kuitenkin antipsykootti, jota määrätään muun muassa skitsofreniaan.

      Luonnehdittu jopa kemialliseksi lobotomiaksi.

      Nyt kokeilen melatoniinia 3mg iltaan josko siitä olisi apua lopetuksen yhteydessä. Ketipinorin aikakausi on jokatapauksessa loppumassa omalta osaltani!

    • kaiken kokenut

      Olen lopettanut Ketipinorin ja tiedän kÿllä, etta se on vaikea. Jos ei ole psykoottinen, niin ei pitäisi sitä lääkettä käyttä. Mutta se on tänäpäivänä lääkärien lempilääke jokaisen hätään. Älä ihmeessa niin roimasti vähentä annosta, 3-4 päivän kuluttua tulee vieroitusoireita, hikoilu lienee olla pahin. Itse lopettin kahdeksi viikoksi kyllä kertaheitolla, olin todella huonossa kunnossa, peitot ja vaatteet aina hiessa. Mulla kylläkin ei ollut ahdistusta ja nukkumaanmenoaika siirtyi kello kolmeen neljään. Kahden viikon kuluttua jaksasin mennä apteekkiin ja otin sitten annoksen 300 mg, aikaisemmin olin kans käyttänyt 600- 800 mg. Se oli huhtikuun alussa. Nyt olen päässyt 100 mg ja meinaan vähentää 25 mg parin tai puolentoisen viikon väein. Tähän asti kärsin hikoilusta, joskus vaan pidä kääntää peittoa ja vaihda vaatteita. Ne ovat kyllä pirullisiä lääkkeitä ja minusta tuntuu että lääkereilläkin ei ole tietoa siitä että vieroituswoireet kestää monta kuukautta ja suositus lopettaka vähentämällä 1-2 viikon aikana on todella älyttömän typerä. Isoilla annoksilla neuroleptit aiheuttaa ahdistusta. Lopetettuani lääkkeet en kärsi enää ahdistuneisuudesta, niin yksinkertainen apu siihenkin ongelman.Voit sa totta kai yrittä lopetta nopeamminkin, mutta pidä varautua vaikeisiin oireisiin. Itsella kyllä oli sellainen tunne, että henki menee ja muistin silloin, että netista lukii että ketipinorin lopetus voi tappaa. Lähellä se kyllä oli, mutta jatkan nyt pikkuhilja. En pista enää koskaan neurolepteja eikä masennuslääkkeitä suuhun, alakulo menee kyllä oli itsestään jos semm
      oinen joskus tulee, lääkkeet vaan ylläpidävät sairauskierrettä.Ota itse selvä lääklkeistä. Varmankin jossain on niitä hyviäkin lääkäreitä, toivottavasti sulla on sellainen, mutta minä ei ole 10-vuoden sairauskierren aikana sellaista tavannut. Pikkuhiljaa rupea tulemaan esiin omaa personaallisuus ja en ole enää masentunut, mutta toipuminen vie aikaa. Olen nyt itselleni armollinen ja suon sitä aika. Uskon että ota aikaa vuos puolitoista, kun elimistö toipuu ja aivot toipuu. Tsemppia.Kysyy rohkeasti, vastan mielelläni ja autan.

    • pitääkö puolet

      ees jutuista paikkaansa?

      välillä tuntuu että suurin osa täällä on jotain trolleja jotka ei tiedä asioista yhtään mitään van keksii päästään juttuja ja leikki joitain asiantuntijaa joka on kokenut ja koikeillut kaiken...

      ensinnäki millä perusteella teille on määrätty noin iso alotus annos?

      ei minulla ainakaan noin isoja alotus annoksia määrätty...

      kuten 500-800mg tai jopa 1,2g tosin tätä vähän epäilen jollei sitten potilas itse ole mennyt ottamaan kun ei keptinorin maksimi annostus ole yleensä kun 800 mg päivässä...

      http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=18783&

      "Lääkäri määrää sinulle sopivan aloitusannoksen. Ylläpitoannos (päivittäinen annos) riippuu sairaudestasi ja henkilökohtaisista tarpeistasi, mutta tavanomainen annos vaihtelee 150 mg:n ja 800 mg:n välillä.2

      nostaako täällä ihmiset ite täällä annoksen kun monesta jutusta saa sen kuvan että lääkäri ei ole tota annosta määrännyt vaan ihminen on itse nostanut annoksensa noihin lukemiin...

      mikä järki on nostaa itse lääkkeen annostus määrää?

      • pitääkö puolet

        tosta lääkkeen annostuksesta ei minullekkaan määätty noin isoa alotus annosta vaikka kerroin että olen ajatellut itsemurhaa...


      • Kikkelimies 77

        Maksimiannos on 1200 mg/vrk. Ota selvää asioista. Sitä paitti lääkäri voi lääkettä antaa hieman yli suositusannoksen jos harkitsee niin. Mutta lääkärit ovat mitä ovat, yleensä.


      • pitääkö puolet kirjoitti:

        tosta lääkkeen annostuksesta ei minullekkaan määätty noin isoa alotus annosta vaikka kerroin että olen ajatellut itsemurhaa...

        Toki se aloitetaan varovasti aina. Joku ällintällin lääkäri voi vetää vaikka heti 500 milliin. Ei koskaan tiedä niistä.


      • Anonyymi
        Kikkelimies 77 kirjoitti:

        Maksimiannos on 1200 mg/vrk. Ota selvää asioista. Sitä paitti lääkäri voi lääkettä antaa hieman yli suositusannoksen jos harkitsee niin. Mutta lääkärit ovat mitä ovat, yleensä.

        Eihän ole, vaan 800mg. Sillä annoksella on oltava jos skitsofrenia ja silloinkin mennään usein 600mg. Tätä pienempi annos määrätään maanisdepressiivisyyteen ja 200mg:llä mennään masennuksessa. Unettomuuteen 25-100mg.

        100mg:llä ongelmia on lähinnä hikoilu ja ruumiin lämmön vaihtelut ja lopetus oireet tuolla annostuksella todella vähäisiä, eikä välttämättä aiheuta edes unettomuutta.

        Tiedän kyllä, että tällä sivulla 99% hulluja ja lääkkeitä tuntuu menevän kuin viikonloppukarkkeja, mutta tälläisten uhkakuvien maalailu on sairaampaa kuin itse sairaus. Suurin osa on kuitenkin takuulla selvinnyt tämänkin lääkkeen kanssa ihan hyvin ja haittavaikutuksia on aina lievistä kovempiin. Jos viekkarit ovat toivottaman kovia,vaikka loiventaisi pikkuhiljaa lääkitystä, niin ongelma on todennäköisesti joku muu.Ilmeisesti se, että taustalla oleva oireisto ei ole lakannut, vaan pyrkii pintaan uudelleen ja aiheuttaa luulosairautta, kuten skitsofreniassa on tapana.


    • Niin se vain meni

      Omalla kohdallani lääkäri todellakin nosti Seroquel Prolong lääkkeen annoksen 1,2g.

      SP aloitettiin 400mg ja päivä päivältä olin vain sekaisempi ja harhaisempi, tämä lääkäri oletti oireiden johtuvan mielensairauden pahentumisesta ja lääkettä nostettiin todellakin parin viikon sisällä annokseen 1.2g.

      Olin aivan kuutamolla, sekaisin, harhainen, muistamaton, saamaton jne. Vielä oli tällä psykiatriaan erikoistuvalla (tontulla) lisätä Risperdal 5mg harhaisia ja sekavia ajatuksia katkomaan.

      Lisäksi tuohon kuului vielä tarvittavana Ketipinor 200mg.

      Minä en itse todellakaan ole lääkeannoksiani nostellut, päinvastoin ajoin kaiken roskan alas ja sain elämäni takaisin.

      Toisinaan tunnen suurta hämmentystä siitä miten erinäisistä oireista saadaan mielensairauden oireita joihin voidaan määrätä kummallisia lääkkeitä. Lääkkeitä jotka oikeasti sotkevat ajatukset ja näitä kummallisia ajatusmalleja kehdataan väittää (ykskaks syntyneeseen) mielensairauden oireiksi.
      Tuohan täyttää jo puoskaroinnin merkit, suurta huijausta tai ammattitaidottomuutta, jos ei eroteta lääkkeiden aiheuttamaa sivu- tai haittavaikutusta.

      Minäkin aivan tavallinen perheen äiti, joka 40 vuotiaana lähdin hakemaan apua ongelmiini huomasinkin olevani diagnosoitu mielenvikaiseksi.. miksi?
      Minulla ei koskaan ollut mielenterveyteen liittyviä käyntejä missään, ei pettämisiä, ei rahahuolia, ei päideongelmia, ei typeriä projekteja vaan aivan normaalia elämää. Minun mielensairauden "aiheet" saatiin kasattua ihan arkipäivän asioista (joita ovat mm viikkosiivous, liikuntaharrastukset, kaksi työtä, opiskelut, vähäunisuus)

      Kohdalleni on sattunut ilmeisemmin aivan kummallinen psykiatri, jonka tarkoitus on ollut alusta saakka saada kaupattua SP lääkettä niin monelle kuin mahdollista? Mutta niin kauas metsään hän diagnooseineen ja lääkkeineen meni, että minulta oli lähteä henki tuossa seikkailussa.

      Toisaalta uskoisin tapaukseni olevan ääri esimerkki siitä miten huonosti voi käydä osaamattoman psykiatrin käsissä, mutta en todellakaan kuvittele olevani ainoa joka on kokenut tulleensa vain pahempaan jamaan hakiessaan apua ongelmiinsa.

      Jos olisin jatkanut tuon lääkärin ohjeen mukaan tuollaisen lääkemäärän syömistä, en uskoisi olevani enää elossa.

      • Hoitur

        Ihan ammattitaitoinen lääkäri. mistä ne muuten osaisi kysyä aiheuttaako joku lääke jotain oireita. Niillä on ihan tarkkaan tiedossa mitä eri lääkkeet aiheuttaa. Lääkkeillä saadaan aikaan mitä vaan, ne ovat yhtäpahoja kuin huuumeet, tosin pitoisuudet on aina samat ja saani tasaista apteekista. Eri asia nämä jotka tykkääkin mömmöillä. Kaikki psykiatrit on kummallisia, harva on asiallinen. Säälitää kun pennuillekin tungetaan lääkkeitä vaikka pitäisi elinolihin ja lähipiirin kemioihin puuttua. Huostaanottoja vaan reilummin ja paremmin katsoa sijoituskoteja. Ammatti ja hulppea talo ei fiksuutta takaa.


    • Ei ole pelkoa
      että kadunmies teeskentelisi
      jos yksityisyyden suoja
      on pykälää vahvempi

      Julkkis etsii kotia
      ketiapiinipäissään
      sitä ei saa


      Mun tarina lyhyesti: olen syönyt ketiapiinia yli 10 vuotta ja hyväksynyt sen. Elämä viime vuosina on ollut hyvää, varsinkin kun uskalsin lähteä pois huonosta suhteesta. En hankalan alun jälkeen edes ajatellut luopuvani lääkityksestä. Pelkäsin jopa sitä.
      Annokseni on ollut sama 300mg koko ajan. Lisäksi sain fluovosolia 100mg.

      Nyt kuitenkin hyvien ystävien ansiosta olen uskaltautunut kokeilemaan lopettamista. fluovosol on päättynyt kahdessa viikossa. Vieroitusoireita on, sitä en kiellä, mutta aion jatkaa myös ketipinorin lopetukseen. En odota että se on kaksi kuukautta ja voila! Elämäntapani ovat terveelliset, minulla on poika ja osaan työni. Toki vedän toisinaan kunnon kännit...
      Runon alussa olen kirjoittanut kaksi vuotta sitten. Odotan uteliaana ja jännittyneenä mitä tulevaisuus on kun ja jos pystyn elämään ilman lääkkeitä.

      Jos muistan, palaan asiaan myöhemmin, mutta nyt kaikille teille helvetisti tsemppiä! Teen ehkä "vastarunon" jos kehtaan. Ten buena vida.

    • Elossa 16kk

      Ketiapiinin lopetus - helvetti
      Vaihtoehto - kuolema

      Jos olet tervejärkinen, niin älä koskaan aloita - vaan kieltäydy kyseisen aivomyrkyn käyttäminen

      Haittavaikutus - pysyvä aivovaurio ja mahdollinen äkkikuolema

    • ei olis pitäny ottaa

      kyllä se ketopirin alussa toimi!!!?? (100)mg 2v käytin!! mutta sitten tuli hengen ahdistuksia!!! nukkuaessa! ja lopetin!! ja hyvä niin!!! oli yhtä "zompi " meininkiä koko aika!!!!? ja nyt tunnen jopa elämän halua...!?? onneksi lähesten tuki ja koirat "parhaat ystäväni"!!!! auttoivat minua!!!

    • ettei unohu!!

      !

    • Nyt lopettanut kokonaan fluvoksamiinin, eli 100mg. Vieroitusoireita tähän mennessä: unettomuutta, ripulia, painajaisia, huimauskohtauksia, pahoinvointia ja yleistä väsyneisyyttä. Tätä vielä kaksi viikkoa ja sitten keskustellaan ketipinorin vähentämisestä. Syön hyvin, liikun, harrastan ja silti pelottaa lääkkeistä luopuminen.

      • Irti omasta halusta

        Minä en ole ottanut 2.5mg olanzapiinia kahteen iltaan. Jostain kumman syystä nukuin viimeyönä tosi huonosti. Normiarkeen tuskin vaikuttaa mitään, mutta yöunet on aina ollut mulla huonot. Kuitenkin olen tyytyväinen jos en tarvitse, en syö lääkkeitä enää! Fiksumminkin lopetuksen olisi voinut tehdä ja olla enemmän lääkäreihin yhteydessä. Kuitenkin ilman kompikaatioita tässä nyt ilmeisesti selvitään, ellei tämä 2.5mg ole liian iso kerralla lopetettavaksi! Minäkin yritän elää terveellisemmin ja samat agendat on minullakin. Syön hyvin, liikun, harrastan.


    • miia001100

      minulla on ketipinor 300mg pudotin 100mg pois ja parin kk päästä taas 100pois.

      nukkuminen 18 tuntia taju pois eli kooma unta. lääkärit sanoo että ongelma on siinä että pitäis vaan herätä aiemmin ja saada rytmi kohdalle. aamulla jos joutuu herämään esim 8 tunnin yö unien jälkeen niska ja selkäranka on ihan puuduksissa ja eräällälailla sattuu koko kroppaan.

      liikun tunnin 6 kertaa viikossa eikä paino laske vaan nousee vaan. ketipinor aiheuttaa ahmimista ja painon nousua myös siksi olen jättämässä sitä pois.

      pätkä alhaalla olevasta jutusta:
      "Lopetettaessa vähänkin pitempään säännöllisesti käytetty psyykenlääke, potilaalle tulee usein 1–3 viikossa ohimeneviä lopetus- tai poisjättö­oireita. Näihin lopetusoireisiin kuuluu monesti ahdistusoireiden ja unettomuuden tai paniikkioireiden ohimenevä korostuminen. Koska lopetus­oireet ovat samoja, joita lääkkeellä on hoidettu, ne voidaan perusteetta tulkita osoitukseksi lääkkeen jatkuvan käytön tarpeellisuudesta."

      tässä juttu jonka kaikkien pitää lukea ja laittaa se talteen:
      http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_lopettaa_masennuslaake

    • Penan Anis

      Mulle määrättiin unettomuuteen 50mg iltaisin Ketipinoria.
      oireilu alkoi pian käytön aloittamisen jälkeen, jonka ajattelin johtuvan vain unettomuuden uuvuttamasta kropasta. Niskat jumissa, naama valkoinen, huimausta, sydän muljahteli ja olo oli ajoittain kuin zombilla. Rupesi riittämään tuo zombi olotila kaikkine kipuineen parin kolmen kuukauden jälkeen ja eksyin netistä hakemaan kokemuksia ko. lääkkeestä ja "viisaana" lopetin kerrasta koko lääkkeen syömisen.

      Pari kolme päivää lopetuksen jälkeen tuntui että nyt lähtee henki! Oksennus lentää, palelee, hikoiluttaa, sekoiluttaa, pyöryttää ja olo on kuin rekan alle jäänyt. Ei jaksa tehdä muuta kun istua tai maata, ja nukkuminen on vaikeeta. Nyt kolmas päivä menossa ja laatta lentänyt tänäänkin muut oireet mutta pikku hiljaa alkaa vapinat rauhoittua, kunnes alkavat taas uudestaan.

      En tiedä mitä tällä haluan sanoa, lääke toimi kyllä unettomuuteen mutta
      minulla ainakin sivuvaikutukset alkoivat mennä liian rajuiksi hyötyyn nähden.
      Mitähän olisi tapahtunut isommilla annostuksilla, en uskalla edes kuvitella!
      Tarkoitus ei ole pelotella vaan antaa yksi kokemus muiden joukkoon niille, jotka mahdollisesti ovat aloittamassa tai lopettamassa ko. lääkettä.
      Mulle tuo ei totisesti sopinut!

    • Burnout-potilas

      Sairastuin viime vuodenvaihteessa burnoutiin ja olen ollut sairaslomalla koko vuoden. Nukuin työstressin vuoksi viimeiset kuukaudet todella huonosti ja etenkin tammikuu meni parin tunnin yöunilla. Kun sitten jäin töistä kokonaan pois, seinät alkoi kaatua päälle ja ylivireys ei antanut nukkua lainkaan. Tällöin tuli itsetuhoisia ajatuksia ja hakeuduin hoitoon. Olin viikon psykiatrisella osastolla, jossa ensimmäisenä iltana sain melatoniinia 2mg ja ketipinoria 50mg. Nukuin kuin tukki. Seuraavana iltana sain taas melatoniinin ja 50 mg ketipinoria. Uni ei tullut. Puolenyön aikaan hain toiset 50mg, mutta unta en saanut juuri koko yönä. Seuraavana iltana ja siitä eteenpäin sain unta tuolla 50 mg todella hyvin ja nukuin juurikaan heräilemättä aamuun asti. Kotiuduttuani jatkoin samaa annosta, jonka muutaman viikon päästä vähensin 25 mg:aan. Huhtikuussa aloin kokeilla nukkua ilman ja toisinaan se onnistuikin ihan hyvin. Yhden huonosti nukutun yön jälkeen olo oli tosin niin kammottava, että terapeutin kanssa keskusteltuani ajattelin, että tärkeämpää on kuitenkin nukkua hyvin niin kauan, kunnes elämä on muuten tasaisempaa ja olen saanut käsiteltyä asioita. Lääke toimi siis vähän kuin kainalokeppinä pahimmassa hetkessä. Olen siis pohjimmiltani erittäin lääkevastainen, myös alkoholia vältän varsinkin jos on elämässä stressiä. Myrkkyähän sekin on yhtä lailla.
      Toukokuussa muutin toiselle paikkakunnalle kesäksi ja aluksi käytin tuota 25mg ihan varmuuden vuoksi, kunnes pikku hiljaa aloin jättää sitä pois. Melkein koko kesän porskuttelinkin ihan luomu-unilla, ja nukahtaminen helpottui joka yö. Syksyllä palasin kotikaupunkiin ja tuli muuttoa ja muuta, joten aloitin taas pääasiassa 25 mg annoksella, joskus pahimpina hetkinä otin 50 mg. Muuton jälkeen, olon tasaannuttua lopetin taas ja sain unta ihan ok.
      Pari viikkoa sitten äitini menehtyi äkillisesti ja silloin aloitin taas käytön, ensimmäisinä päivinä otin 100mg, varsinkin niinä päivinä, kun olin toisten luona yötä hoitaessani asioita äidin paikkakunnalla. Kotona aina vähensin annosta ja nyt viime yön yritin nukkua ilman ja täytyy sanoa, että olo on taas todella kammottava. Muutama tunti hikistä torkkumista ja olo on kuin krapulassa. Ajattelin, että otan ehkä nyt viikon verran joka toinen ilta 25mg ja joka toinen yö yritän saada nukuttua luomusti. Luulen, että haen myös melatoniinia tueksi.
      Tarkoitus olisi kuitenkin päästä lääkkeestä eroon. Toisaalta se on ehkä riskialtista, koska äidin kuolemaa täytyy vielä käsitellä varmasti pitkänkin aikaa. Tähän mennessä ketipinorin antamilla unilla en ole nähnyt painajaisia ja aamulla on ollut levännyt olo ja asioita on jaksanut käsitellä. Olen itkenyt ja surrut ihan normaalisti, mutta hätääntymistä ja ahdistusta ei juurikaan ole ollut. Kyllä koen, että lääkkeestä on hyötyä. Äitini kuitenkin kuoli maksakirroosiin, joten tämä kokemus lisää kaikenlaisten kehoon tungettavien myrkkyjen vastustustani. Koen kuitenkin, että Ketipinor on ollut minulle todella sopiva lääke. Masentuvaisuuteen ei ole taipumusta, joten ssri-lääkkeillä ei vaikutusta. risperidon oli myös keväällä muutaman kuukauden käytössä, mutta pienimmälläkin annoksella teki olon aivan voimattomaksi ja mitäänsanomattomaksi, myös painajaiset ja harhakuvat ilmeistyivät kuvioihin, joten lopetin sen. Benzolääkkeistä taas en pidä niiden aiheuttaman sekavuustilan johdosta, eikä keho palaudu niillä saadulla unella. Ketipinor taas tuo luonnollisen raukeuden tunteen ja keho palautuu normaalisti. Siksi siis en tuomitse tätä täysin. Omat annokseni ovat tietenkin melko pieniä, joten en osaa sanoa, miten isommilla annoksilla vaikuttaa.

      • mikkelsånn

        Itse olen avioerosta johtuen unettomuuteen ja sitäkautta alkoholin käyttöön ja lopulta itsemura ajatuksia niin mt toimistoon.syönyt nyt 25-100mg illasta riippuen reilun vuoden.yrittänyt kokonaan ilman niin ei tule enään edes torkahduksia toisena yänä vittu!en usko että tota pystyy ikinä lopettamaan


      • Jurgion
        mikkelsånn kirjoitti:

        Itse olen avioerosta johtuen unettomuuteen ja sitäkautta alkoholin käyttöön ja lopulta itsemura ajatuksia niin mt toimistoon.syönyt nyt 25-100mg illasta riippuen reilun vuoden.yrittänyt kokonaan ilman niin ei tule enään edes torkahduksia toisena yänä vittu!en usko että tota pystyy ikinä lopettamaan

        Neljä kuukautta 500mg iltaisin, ja lopetin kaksi viikkoa sitten seinään koko paskan. Ajatus kulkee, mutta nukkuminen on vielä hankalaa ilman hirveää pyörimistä sängyssä, ja jotain muutaman tunnin unia saa kerrallaan. Vaikea masennus hellittänyt ja elämän into palannut, nyt sisulla eroon ketipinorista. Älkää hyvät ihmiset koskeko siihen paskaan, alussa auttoi mutta lopulta huomaa millainen t-rex on, muisti katoaa, lihoaa elämä jurraa paikallaan mikään ei kiinosta päivät ovat kuin unta vaan. Tsemppiä ja voimia kaikille ketkä kärsivät ketipinorista, parempi huominen odottaa ilman lääkkeitä.:)


      • Anonyymi

        Ensimmäinen järkevä kommentti.


    • miia001100

      tämän vuoden alussa (2015) oli uutinen hesarissa että yhä useampi nuori joutuu mielenterveys syistä eläkkeelle.
      parin päivän päästä oli juttu myös hesarissa: mielenterveys hoidossa on enemmän tilaa kuin aiemmin.
      jokainen voi laskea noista 1 1=2

      luin molemmat jutut ja vahva ajatus siitä että psykiatristen hoitajien ammattitaito on huonoa vahvistui. jos nuori hakee hoitoa ei edes kysytä kunnolla mikä vaivaa vaan survotaan lääkkeitä jo kurkusta alas. todetaan että toiminta kyky on huono ja laitetaan eläkkeelle.

      lukekaa tämä juttu niin ymmärrätte mistä puhun.
      http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn

      jos haette hoitoa menkää yksityiselle koska siellä on lääkäreitä eikä hoitajia antamassa hoitoa sekä ammattitaito on ihan eri luokkaa.

      • BiPo II

        Järkyttävää luettavaa tuo linkki. Ketiapiini ei missään nimessä ole lapselle/nuorelle se ensimmäinen vaihtoehto, varsinkaan kun puhutaan kuitenkin vielä suhteellisen lievästä mt-ongelmasta. Tokihan adistuneisuutta ja paniikkihäiriötä ei voi millään muotoa väheksyä, koska molemmat häiriöt ovat pahimmillaa hyvinkin ivalidisoivia ja pahimmillaan, pitkittyessään jopa vakaviinkin seurauksiin johtavia.

        Ketipinorista näyttää todellakin tulleen tämän ajan 'muotilääke' mutta pää-indikaationa mielestäni neurolepteillä on kuitenkin hieman vakavammat mielenterveysongelmat. Se, että ko.lääkettä määrätään kovin heppoisin perustein uni-, ja ahdistus tasoisiin häiriöihin, on todella vastuutonta.

        Jotenkin, niin paljon keskusteltu lääketehtaiden lääkäreitä kohtaan väitetty lobbaus-buumi etuineen ja muunlaisine luento ja konferenssi palkkioineen haiskahtaa väkisinkin nenään mutta ei selitä ilmiötä. Lääkäreitä määräämässä tätä lääke-ainetta on niin monilukuinen määrä, että nämä kyseenalaisuudet eivät mitenkään kaikkia tavoita. Lääketehtaiden osakkeita omaavia lääkäreitä ja etuisuuksien piirissä olevia on kuitenkin, edelleenkin marginaalinen määrä.

        Haluan pitää keskustelun rakentavana ja tasapuolisena. Itse ketiapiinistä apua saaneenakaan en kuitenkaan lähtisi liikaa hehkuttelemaan. Tosiasiahan on aivan selkeä psyykinen, välittäjä-aine toiminnan halvauttaminen. Vaikeassa elämäntilanteessa tämä kaiken välinpitämättömäksi tekevä vaikutus voi olla toivottavaakin.

        Lapsien lääke ketipinor/seroquel ei ole eikä myöskään lievemmistä ahdistus ja unihäiriöistä kärsivien. Kuten linkin tarinassa ilmenikin, sekä äidin että nuoren oma halu ensisijaisesti keskustelu terapiaan on näissä tapauksissa se ehdottomasti suositeltavin vaihtoehto. Ei ammattitaitoisesti toteutettuna ota mitään mutta parhaimmillaan keskeyttää alkavan häiriön nopeasti, antamatta mahdollisuutta vakavampien ongelmien syntymiselle.

        Yksityistaho on toki vaihtoehtona kaiketi se paras. Valitettava tosiasia on vain se, että kaikkien taloudellinen tilanne ei pitkää terapiasuhdetta ja säännöllistä psykiatrin seurantaa kestä. Julkinen puoli toimii eri kaupungeissa eri tavalla. Itse aikoinaan tähän 'pyörään' päässeenä en voi lähteä tekemään yleistystä, koska jatkuva, seurantaluonteinen terapia toimii ja psykiatrin, joka on erittäin hieno ihminen, vastaanotolle pääsen aina halutessani. Itse pystyisin hoitoni kustantamaan mutta ketään en auta jättäytymällä pois julkisella hyvin toimivasta hoitosuhteesta. Kysymys on suuremmasta ongelmasta.

        Nyt hieman ohi ketjun alkuperäis ajatuksesta. Itselläni Ketipinor suurimmillaan 600-800mg. Nyt 200mg ja vointi sellainen, että pienintä mahdollista ylläpito annosta haetaan, ajan kanssa ehkä edelleen vähentäen.


      • youhavethepowertohealyou
        BiPo II kirjoitti:

        Järkyttävää luettavaa tuo linkki. Ketiapiini ei missään nimessä ole lapselle/nuorelle se ensimmäinen vaihtoehto, varsinkaan kun puhutaan kuitenkin vielä suhteellisen lievästä mt-ongelmasta. Tokihan adistuneisuutta ja paniikkihäiriötä ei voi millään muotoa väheksyä, koska molemmat häiriöt ovat pahimmillaa hyvinkin ivalidisoivia ja pahimmillaan, pitkittyessään jopa vakaviinkin seurauksiin johtavia.

        Ketipinorista näyttää todellakin tulleen tämän ajan 'muotilääke' mutta pää-indikaationa mielestäni neurolepteillä on kuitenkin hieman vakavammat mielenterveysongelmat. Se, että ko.lääkettä määrätään kovin heppoisin perustein uni-, ja ahdistus tasoisiin häiriöihin, on todella vastuutonta.

        Jotenkin, niin paljon keskusteltu lääketehtaiden lääkäreitä kohtaan väitetty lobbaus-buumi etuineen ja muunlaisine luento ja konferenssi palkkioineen haiskahtaa väkisinkin nenään mutta ei selitä ilmiötä. Lääkäreitä määräämässä tätä lääke-ainetta on niin monilukuinen määrä, että nämä kyseenalaisuudet eivät mitenkään kaikkia tavoita. Lääketehtaiden osakkeita omaavia lääkäreitä ja etuisuuksien piirissä olevia on kuitenkin, edelleenkin marginaalinen määrä.

        Haluan pitää keskustelun rakentavana ja tasapuolisena. Itse ketiapiinistä apua saaneenakaan en kuitenkaan lähtisi liikaa hehkuttelemaan. Tosiasiahan on aivan selkeä psyykinen, välittäjä-aine toiminnan halvauttaminen. Vaikeassa elämäntilanteessa tämä kaiken välinpitämättömäksi tekevä vaikutus voi olla toivottavaakin.

        Lapsien lääke ketipinor/seroquel ei ole eikä myöskään lievemmistä ahdistus ja unihäiriöistä kärsivien. Kuten linkin tarinassa ilmenikin, sekä äidin että nuoren oma halu ensisijaisesti keskustelu terapiaan on näissä tapauksissa se ehdottomasti suositeltavin vaihtoehto. Ei ammattitaitoisesti toteutettuna ota mitään mutta parhaimmillaan keskeyttää alkavan häiriön nopeasti, antamatta mahdollisuutta vakavampien ongelmien syntymiselle.

        Yksityistaho on toki vaihtoehtona kaiketi se paras. Valitettava tosiasia on vain se, että kaikkien taloudellinen tilanne ei pitkää terapiasuhdetta ja säännöllistä psykiatrin seurantaa kestä. Julkinen puoli toimii eri kaupungeissa eri tavalla. Itse aikoinaan tähän 'pyörään' päässeenä en voi lähteä tekemään yleistystä, koska jatkuva, seurantaluonteinen terapia toimii ja psykiatrin, joka on erittäin hieno ihminen, vastaanotolle pääsen aina halutessani. Itse pystyisin hoitoni kustantamaan mutta ketään en auta jättäytymällä pois julkisella hyvin toimivasta hoitosuhteesta. Kysymys on suuremmasta ongelmasta.

        Nyt hieman ohi ketjun alkuperäis ajatuksesta. Itselläni Ketipinor suurimmillaan 600-800mg. Nyt 200mg ja vointi sellainen, että pienintä mahdollista ylläpito annosta haetaan, ajan kanssa ehkä edelleen vähentäen.

        Mahtavaa kirjoitusta! Oikea tie onneen on sulle löytynyt. Biposta selvinneenä myös suosittelen; terapiamuoto on parasta! Lääkkeistäkin pikkuhiljaa vieroittuu, kun keskittyy tasapainoiseen, itsen tiedostavaan elämään. ♡ kaikkea hyvää sulle.


    • hiliffgddg

      Kun lukee noita vieroitustapoja, kovin kummallista on tapojen erot: Yksi vieroittaa itseään bentsoista ketipinoreilla, toinen ketipinoreista bentsoilla. Onneksi oli monia hyviäkin kokemuksia.

    • Muistijälki

      Söin seroquelia noin 4 vuotta, annos vaihteli 100 mg:sta 600 mg:aan. Määrättiin lähinnä unettomuuden hoitoon.
      Lääke auttoi kyllä unettomuuteen, ja paransi aluksi vointia siten, etten enää ehtinyt murehtia ikäviä asioita ennen nukahtamista kun sammuin kuin saunalyhty. Huono puoli oli, että olin jatkuvasti jumissa, en pystynyt artikuloimaan kunnolla, olin turvonnut ja pihalla. Lihoin noin 8 kg, pärjäsin kognitiivisissa testeissä huonommin, olin järkyttävän passiivinen, eikä mikään oikein tuntunut miltään.
      Leikittelin aivokemiallani erittäin typerästi jättämällä lääkkeen silloin tällöin ottamatta ennen jotain tärkeää sosiaalista tapahtumaa, koska lääkkeettömänä päivänä olin innokas ja hyperaktiivinen ja puhuminen kävi helpommin. Käytin seroquelin rinnalla myös alkoholia, mikä varmasti lisäsi lääkkeen aiheuttamia tuhoja aivoissani.
      21-vuotiaana kyllästyin jatkuvaan pöhnäisyyteen ja saamattomuuteen ja aloin lopettaa lääkettä salassa hitaasti. Sain ajettua annoksen nollaan muutamassa kuukaudessa, ja silloin ainoina vieroitusoireina koin 3-4 tuntiin jäävät yöunet. Olin helpottunut, mutta muutaman kuukauden päästä alkoi helvetti.
      Alkoi tuskastuttava unettomuus, valvoin usean vuorokauden putkia, ja niinä öinä kun nukuin, jäi uni vain pariin tuntiin. En nähnyt unia, ja keho ei tuntunut missään vaiheessa menevän syvään rentoutuneeseen tilaan, vaan uni oli pinnallista, ja heräsin aina aikaisin sydämen hakkaamiseen. Iski myös syvä ahdistus, ajatukset alkoivat salakavalasti muokkautua itseäni syyllistäviksi ja kummallisiksi. Mielessä oli jatkuvasti jokin uusi ajatusketju joka johti siihen lopputulokseen, että mun pitäisi tappaa itseni. Harkitsin itsemurhaa syksyn aikana 4 kertaa, eristäydyin, ja koin ihmetystä siitä miten todellisuuden lainalaisuudet olivat yhtäkkiä muuttuneet. Aivoissa tuntui oudolta, kammottavat ajatuskehät kiersivät päässä hirveällä vaihdilla lakkaamatta, eikä ollut lainkaan tyyniä hetkiä. 0-3h yöunet kestivät noin 7 kuukautta, ja senkin jälkeen unettomia öitä esiintyy aina silloin tällöin. Unettomuus toi mukanaan aika monta ikävää sivuoireitta, kuten yliherkän ärtyneen ihon, yliaktiivisen rakon, huonosti palautuvat lihakset ja jatkuvat paniikkikohtaukset.
      Vointini parani hitaasti, nyt kun lopetuksesta tulee 2 vuotta, alkaa olo olla jo melko normaali. Vieläkin unet jäävät hyvin usein muutamaan tuntiin, ja ajoittain valvon pari vuorokautta, mutta on ollut myös viikkoja jolloin nukun hyvin makeasti 7-8h. Ajatus kulkee miltei yhtä kirkkaasti kuin ennen lääkkeiden aloitusta, tunnen aitoa iloa ja innostusta, ja olen jälleen hoikassa kunnossa. Pelkään paljon että joudun uudestaan psykiatrien satimeen ja joudun pakkolääkitykseen, en usko että aivoni enää kestäisivät toista samanlaista rumbaa :(

      • sinisilmäistä

        Kyllä aivopuoskareiden ajatusmaailma on kummallista! Itsekkin jos olisin syönyt kaiken mitä ovat määränneet, olisin varmaan kuollut! Nykyäänhän vanhuksetkin lääkitään kuoliaiksi peteihinsä ja ihan kirkkain silmin tullaan väittämään että hoito on hyvää ja terveellistä! Sitten jonkun Satu sairaanhoitajan kanssa terapioidaan jostain perunankuoren irtoamisesta tai irtoamattomuudesta ja mietitään tuliko joku trauma tästä! Myöskin mietitään eri pillerivalikoimia, että olisiko kuitenkin pitänyt päätyä siihen siniseen! Tälle sitten maksetaan 3000€ kk ja päädiilerille vielä enemmän!


    • miia001100

      kirjoitin jo aiemmin hitaasta ketipinorin lopetuksesta. viime yönä jätin ottamatta 50mg joka oli muutaman kuukauden ajan.
      nukahtaminen oli todella vaikeaa mutta voi myös johtua siitä ettei ollut uni velkaa enkä urheillut päivän aikana.
      noin 3 tuntia nukuin "koiran unta" eli ei kovin syvää. lopulta nukahdin 3 tunniksi ja muistan nähneeni uniakin. kunnes heräsin. tämän jälkeen koitin kovasti nukahtaa mutta oli yhtä vaikeaa kuin illalla. eli yö unet jäi 4-6 tuntiin noin.
      kun nousin ylös en ehtinyt juuri aamupalaakaan tehdä kun tuli huono olo johon join vettä ja lopulta oksensin. eli vieroitus oireita.
      mietin vain miten jaksan koko päivän kun luvassa on urheiluakin mutta ihan hyvä kun luulisi illalla nukahtamisen olevan helpompaa kun on raskaampi ja pitempi päivä.

      ennemmin nukun alle 8 tuntia ja jaksan toimia koko päivän kuin 16 tuntia (kts. aiempi viestini) ja olo kuin jyrän alle jääneenä. ja luulis että yhteiskuntakin olisi tyytyväinen kun niin aamu ja työpainoitteinen kun suomenkulttuuri on.

      eiköhän olo parane tässä 1-3 viikon kuluessa...
      onko toi 50mg suoraan lopetus liian raju? 100mg on vaikea pilkkoa 25mg muuten olisin tehnyt niin..

    • pinoristiko

      Ketiapiini lopetettu melkein kokonaan, jäljellä 25mg eikä suuria ongelmia ainakaan minulla ole ollut. Niin söin 550-600mg noin 10 vuotta. Pikkuhiljaa hyvä tulee-

    • Lääkkeenuhri

      Niin paljon negatiivista että pakko kertoa oma ilmeisesti sitten ainoa positiivinen kokemus. 5 vuotta ketipinoria syönyt, ensimmäinen puoli vuotta 25mg josta nostettiin vähitellen 100mg. Sillä annostuksella menty nyt 4 vuotta ja en usko että elämäni olisi elämisen arvoista ilman lääkkeen apua. Kärsin siis masennuspainoitteisesta biposta ja kovan työn ja sopivan lääkityksen yhteistuloksena pääsin pois työkyvyttömyyseläkkeeltä, sain töitä, talousasiat ovat kunnossa ja perheenlisäystäkin tulossa. Oloni on parempi kuin koskaan ja pää pelaa. Ennen kuin tuomitsee niin kannattaa miettiä että joskus lääkkeistä on ihan oikeasti hyötyä, kaikki lääkkeet eivät vaan sovi kaikille. Sitten kannattaa kokeilla jotain muuta eikä lähteä lääkefirmoja syyttämään. Mä en ole ketipinorista saanut muita sivuvaikutuksia kuin tolkuraisen olon jos herää yöllä. Sen sijaan mielenterveys on kunnossa ja elän sitä normaalia elämää mistä en olisi ennen uskaltanut edes haaveilla. :)

      • kokemukseni_Keti

        Hyvä että olet saanut elämäsi järjestykseen, se on tietysti tärkeintä.

        Ihmiset tietysti reagoivat aivan eri tavalla eri lääkkeisiin, itselleni Ketipinor aiheutti neurologisia oireita sekä psykoottisia painajaisia. Lopetettuani lääkkeen loppuivat psykoottiset unet 3 viikon kuluessa, joista olin kärsinyt yhtäjaksoisesti yli 1,5 vuotta. Lopettamisen yhteydessä alkoivat hermostolliset ongelmat, neuropaattinen kipu ja sen johdosta mm. jalkojeni ja käsien hermostoon jäi jonkinlaisia vaurioita. Lääke rapautti kehoani ja vieroitusoireiden jälkeen ovat jatkuneet lähes jatkuvat tuntopuutokset jalkaterissä ja sormissa. Tein tästä hoitavalle taholle useita muistutuksia, koska potilasmerkinnöistä oltiin jätetty kirjaamatta kaikki keskustelut, jotka koskivat Ketipinorin aiheuttamia oireita. Perusteluna toin esille myös STM asetuksen potilasmerkinnöistä, jonka mukaan lääkkeen käytöstä aiheutuneet haittavaikutukset ja huono vaste on kirjattava potilaan hoitotietoihin. Hoitava taho kieltäytyi korjaamasta tietoja. Vastineessa psykiatrian tulosalueen johto ilmoitti, että "kyllähän nämä asiat tulisi kirjata potilastietoihin". Mitään korjauksia ja täydennyksiä ei tehty, Ketipinorin aiheuttamat oireet häivytettiin hoitotiedoistani kokonaan. Saapa nähdä kykeneekö AVI ja muut valvovat tahot saamaan asiaa korjattua.

        Minkä ikäinen muuten olet, jos saan kysyä? Oletko mahdollisesti pohtinut ollenkaan, mitä Ketipinor-valmiste tekee sinulle 10-15 vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen? Suosittelen ottamaan asiasta jo etukäteen selvää ja harkitsemaan, mitä riskejä vuosikausien käyttö voi mahdollisesti aiheuttaa.


    • pinnoristiko

      Itse lopettelin 600mg pikkuhiljaa eikä pahoja ongelmia tullut. Jonkinaikaa oli yöunet levottomia ja heräili yöllä mutta sen kesti kyllä. Käytin 10 vuotta kyseistä lääkettä. Täällä peloteltiin kuinka henki lähtee kun lopettelee ja vähentelee, lenkkeilykin kiellettiin täysin ettei tule sydänkohtausta. Hengissä ollaan ja urheiltu enemmän kuin koskaan:)

    • salonmies72

      Lueskellut nyt melkein koko viestiketjun ja on ollut sekä hyviä että huonoja kommentteja/ kirjoituksia. Itse vetänyt n. parisen vuotta Ketipinor 750mg iltaisin uneen ja välillä 50-75mg päivisin mieltä tasaavana lääkkeenä. Tarpeen mukaan löytyy myös Diapam 10mg, mut niitä syön harvemmin ku resepti ei (onneksi) salli kun 1 - 2 tablettia päivässä tarpeen mukaan.
      Nyt olisi aika ryhtyä toimenpiteisiin tuon Ketipinorin lopettamisen suhteen, sillä elämäntilanne siinä määrin muuttunut silloisesta hetkistä kun se aloitettiin. Myös aikuispsykiatriset hoidot on lopetettu. Diaknoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö.
      Tarkoituksena olisi saada itseni takaisin työkuntoon, mistä tuo ketipinorin käyttö vie pohjan kokonaan. Vaikka kuinka nukkuisi "kunnolliset" yöunet, joskus jopa 10 tuntia heräämättä kertaakaan, niin valveilla vietetty aika ei ole sama kuin ns. tavallisilla ihmisillä. Sitä jaksaa ehkä välillä ryhtyä johonkin fyysiseempäänkin tekemiseen vaikka pääsääntöisesti elo onkin asioitten "kuvittelua", niin jaksamisesta tai viitsimisestä tulee kovin nopeasti riesa ja koko keho väsyy huomaamatta alle 10 tunnissa silleen, ettei ole mahdollista enää kuin istua ja ihmetellä. Miten te olette lopettaneet onnistuneesti ja mitä lääkitystä tilalle alkuun? TK-lääkäri tuskin pystyy asiassa auttamaan, niin vaikka suurin osa on peloitellut, että psykiatrit katsovat sairauden pahentuneen ja määräävät vain suurempia annoksia, niin onko joku saanut psykiatrilta myös apua lopettamisessa? Mm. juurikin korvaavaa lääkitystä alkuun jne?
      Kiitos vastauksista ja mukavaa syksyä kaikille! Tsemppiä :)

    • TarKas66

      Heippa!

      Minä olen syönyt Ketipinoria n. neljä vuotta, 25 mg iltaisin unen turvaamiseksi. Nyt yritän lopettaa lääkkeen. Ensin lopetin seinään n. kuukausi sitten, mutta tuli niin paha unettomuus, että pari päivää sitten oli pakko ottaa yhteys lääkäriin, kertoa omin päin lopetuksesta ja pyytää apua. Lääkäri määräsi puolikkaan tabletin eli 12,5 mg iltaisin, mutta ei sanonut mitään suunnitelmaa siitä, miten Ketipinor lopetetaan. Hän määräsi myös Propralia kolmesti vuorokaudessa vierotusoireisiin. Olen nyt saanut nukuttua, mutta onko tosiaankin niin, etten pääse Ketipinorista koskaan kokonaan eroon? Unettomuus äityi niin pahaksi, että sain unen päästä kiinni (ja nukuin yön) vain ottamalla Zopinoxin, Circadinin ja Diapamin. Mikään noista yksinään ei tehonnut eikä tehonnut enää ennen Ketipinorin uudelleen aloittamista enää yhdessäkään. Mutta enhän minä tuollaistakaan cocktailia voi jatkuvasti ottaa, vaikka tehoaisikin, sehän johtaa riippuvuudesta toiseen. Unettomuuteni on semmoista, että kun meinaan nukahtaa, säpsähdän hereille. Tätä tapahtuu koko ajan ja aamuyöstä, kun olen jo rättiväsynyt, saan nukuttua pari-kolme tuntia. Ei kenekään pää kestä tällaita kuukausitolkulla.

      Onko jollakulla ollut vastaava tilanne ja miten eroonpääsy on onnistunut?

      • Anonyymi

        Minulla sama juttu. Säpsähdän hereille. Syönyt Ketipinoria nyt 3 kuukautta. Mitä sinulle nykyään kuuluu? Entä uniasia?


    • 767

      Vähän aikaa olen ketipinoria syönyt. Ensin taisi olla 25-100mg ja sitten 100-200mg. Nyt yritän pienentää 100:sta 75mg ja sitä vaikka viikko. Sitten taas 25mg pienennys jos vaan onnistuu niin pitkälle. Nyt on toinen yö 75mg määrällä. Jo tuo 25mg pienennyskin tuntuu ainakin jonkun verran. Jos yritti jäättää kokonaan ottamatta, niin ei vaan uni tullut ja oli melkein pakko ottaa.

    • jjjjjjjjjjjjjjhh

      2-vuoden tiputus ohi ja Ketipinorista vapaa:)

    • 4946

      Eilen tiputin 50mg määrään. Jos pikku hiljaa saa vähennettyä :)

      • jjjjjjjjjjhh

        Minä vähentelin noi 50mg siten että neljään osaa tapu ja aina yks murunen pois parissa viikossa.


      • 6875
        jjjjjjjjjjhh kirjoitti:

        Minä vähentelin noi 50mg siten että neljään osaa tapu ja aina yks murunen pois parissa viikossa.

        Joo eli 50mg:n jälkeen oli noin 37,5mg. Jos ei viikon päästä mene 25mg niin täytyy kokeilla tuota. Mulla on 100mg tabuja ja 25mg tabuja. Nyt oon laittanut 100mg noin puoliksi. Jos laittaa 100mg neljään osaan ja 25mg puoliksi, niin saisi saman noin 37,5mg annoksen :) Kaikki muut lääkkeet onkin syöty loppuun, ainakin tällähetkellä.


      • jjjjjjjhh

        Juurikin noin, varovasti etenee niin ei tule ongelmia. Oletko varma että pärjäät ilman*? Lääkäriä kannatta infota, jos tulee ongelmia niin voi nopsaan tarttua asiaan.


      • 175
        jjjjjjjhh kirjoitti:

        Juurikin noin, varovasti etenee niin ei tule ongelmia. Oletko varma että pärjäät ilman*? Lääkäriä kannatta infota, jos tulee ongelmia niin voi nopsaan tarttua asiaan.

        En varmaan ilman lääkkeitä pärjää, mutta nyt pakollinen kahden viikon tauko lääkityksessä että voi vaihtaa johonkin toiseen lääkkeeseen. 50mg jo vähän lyhensi unia, mutta onneksi nukahtaa täysin normaalisti ja se on pääasia.


    • Uneton2

      Onko mahdollista, että unireseptorit tuhoutuvat, jos ottaa iltaisin 25 mg Ketipinoria?

      • 112211

        Voihan sen 25mg ottaa. Mutta suosittelisin ottamaan kumminkin mahdollisimman vähän. Voisiko 25mg puolittaa jos sattuisi riittämään pienempi määrä?
        Itsellä tosiaan 50mg mutta tarkoitus vähentää ja lopettaakin jos pystyy.
        Ja jos ei tartte ottaa niin yritä olla joskus ottamatta. Enimmillään otin 200mg, mutta ei se nukkuminen oikeastaan sen kummempaa ollut silläkään. Ehkä vähän huono juttu kun tätä määrätään huonohkoon nukkumiseen.


    • Jataasuudestaan

      Käytin lääkettä n.5 vuotta, aloteltiin 25mg-50mg ja lopulta 100mg, unen saantiin lähinnä. Pari vuotta sitten lopetin melkeimpä seinään, en kuollut eikä tullut mitään ongelmia, uniongelmat kun on ollu läsnä sen 7v. Nyt sain taas takas suoraan 100mg, jepatijee.

    • Samperi2014

      moi! voiko ketipinorin asteittain lopettamisesta verenpaineet ja sokerit nousta huimiin lukuihin? Mulla huitelee verenpaine tossa 160/115 verensokeri syömättäkin 10 molemminpuolin...

      • eikukaanjoopajoo

        Voi aiheuttaa riippuvuuden ja vieroitusoireet, joista lääkärit eivät kerro mitään. Ota allergialääkettä voi auttaa noihin paineisiin. Tuo ketiapiini myrkky vaikuttaa myös siihen systeemiin joka supistaa/laajentaa verisuonia.


    • Elkkurityttö83

      Mulla on muutamia unilääkkeitä ja voin sanoa että itselle Ketipinor oli kanssa suuri virhe. Vaikutus kesti max.viikon ja sitten koko ajan nostettiin kun lakkasi toimimasta. Vaikka kuinka kysyin jotain toista unilääkettä niin eivät kuunnelleet. Sitten mulle riitti, melkein karjuin että haloo on turha syödä jotain lääkkeitä turhaan kun sokerinappeja jos niistä ei ole mitään hyötyä. Psykiatri heräsi. Lähdettiin hiljalleen tiputtamaan 400 mg. Tiesin että on vieroitusoireita tulossa. Melkein kaikissa lääkkeissä on. Ja mulle kerrottiin niistä avoimesti. Sain palkaksi vaikeaa ahdistusta ja todella pahaa, etovaa oloa. 400 mg vähensin 200 mg ja siitä 100 mg. Kun tilanne tuntui pahalta olin lähellä sortua ottamaan normaali annoksen. En tiedä mistä sain voimia koska mulle oli jo yhdessä vaiheessa lääkkeet kädessä.

      "toipumiseen" meni pari viikkoa. Ahdistus helpotti parissa päivässä. nYt oon toista päivää ilman Ketipinoria ja olo on taas todella paska. Ei ahdistusta enää, mutta paha olo. Aivan sama mitä syö tai juo tai ei ota mitään niin tuntuu etten kestä. Tiedän monille paha olo ei ole karmeata mutta mulle se on ollut aina. Lapsesta asti oon pelännyt oksentamista kun meinasin silloin tukehtua oksennukseen. Otan minkä tahansa muun vieroitusoireen. Oon ottanut pahoinvointilääkettä tähän ja välillä toimii ja välillä ei. Nyt pitäisi pari viikkoa varmasti jaksaa taas tätä paskaa. Itse en tuohon lääkkeeseen enää koske, mutta se ei tarkoita etteikö se auttaisi jollakin muulla.

      Pakko vielä sen verran kommentoida että lääkärit tosiaan luulee että tämä on joku uusi ihmelääke kun aina tarjoavat sitä ja kehuvat. Luulisi kuitenkin että kun tarjolla on melkein rajaton määrä unilääkkeitä niin voisi ehdottaa/kokeilla jotain muutakin jos kyseinen lääke ei esim.auta.

    • eikukaanjoopajoo

      Joo niillä on aivan epärealistinen kuva tuosta lääkkeestä.
      Minulla jo yksikin 25mg pilleri turvotti kurkkua ja nenä muurautu täysin umpeen. Siinä sitten tuhehtumisen tunteen kourissa meni yö.
      Sanoin tuosta lääkärille niin ei se mitään uskonut. Sitten kieltäytyi hoitamasta enää kun olin muka lääkevastainen.

    • g8ikrfy

      Joo. Huumeiden tie on usein lopulta aika lohduton. Psykiatrisi toiminnnasta en osaa sanoa. Psykiatreista ei tiedä, koska ovat ammattilaisia manipuloinnissa ja vääristelyssä.

    • Uniongelmaine

      Minä uskon että ihmisen pää kestää lääkkeitä tietyn verran kunnes joskus tulee ongelmia, raja vastaan ja yksi ongelma on uniongelma, jonka jälkeen tarvii uusia lääkkeitä(yksi fiksu ratkaisu on kärvistellä ilman unta ja kokeilla kaikki muut lääkkeettömät keinot kuten itsensä rasitus, magnesium, melatoniini unen palautuminen voi kestää) ja sitten on koukku tehty. Kun ei nuku kunnolla, tulee muitakin ongelmia. Tämä ongelma voi alkaa lopetuksessa, siksi lääkkeen jatkaminen voi olla miltei pakko ellei tahdo kärsiä.Itse aikanaan lopetin Ketipinor 25:sen 8 kk jälkeen ilman uniongelmia siihen paikkaan, kun lukaisin neurolepteistä. Vaikka 25 onkin naurettava annos ja lähinnä a-histamiini. Muistan että lääkkeestä tuli ihanan raukea olo. Pää oli kipeä 4päivää lopettaessa aina välissä, ja thats it-lucky me. Kävin töissä ja olin ok ja nukuin kuin tukki.Mutta kun lopetin Cipralexin 10mg:sta hitaasti niin lakkasin nukkumasta päiväunia, ja heräsin joka aamu viideltä, vaikka tein 10 t työpäiviäkin. Sanomattakin selvää että 5-6t unta ei riitä pitemmän päälle,jos on aktiivinen ihminen. Kävin jopa salilla mutta kukuin ylikierroksilla myöhään yöhön. Jos menin nukkumaan kymmeneltä,jos uni tuli aiemmin, heräsin kahden kolmen aikaan jotenkin kumman virkeään oloon, joskus saaden unta pariksi tunniksi, joskus en. En tiedä olinko maaninen(eikö lääkkeen aikana pitäisi olla maaninen eikä jälkeen, wtf), mutta jaksoin noin kumminkin..ilman päiväunia, tosin olin tosi hajamielinen, ja hukkasin tänä aikana tavaroita jatkuvasti ja jätin mm. pankkikortin töiden jälkeen kauppaan ja kerran ostokset, mikä ei ole tapaistani ja töissä olin väsynyt usein.Lääkkeen käytön aikana nukuin jatkuvasti, jopa 10-tuntia ja päiväunet. Päiväunet,30 minsaa oli jokapäiväinen rituaali.Olin hyväuninen.Kuuden viikon jälkeen lopetuksesta aloin nukkua 2 2 tuntia ja kohta valvoin kaksi yötä putkeen ja olin itsetuhoinen unettomuudesta kesälomalla. Kävi mielessä josko alkaisi ryyppämään niin jos tulisi uni, oikeasti!(en tiedä kumpi pahempi, neuroleptit vai viini) en tehnyt niin.Melatoniinista olin vain pöhnäinen. Ennen tätä en ikinä ollut kärsinyt uniongelmista. Tässä syy miksi kannattaa unohtaa psyykenlääkkeet.. Ketipinorkin meni ilta-ahdistukseen ja nukuin vaivatta ilman sitä, eli sitä en edes syönyt uneen.Kaksi päivää myöhemmin valvomisputkesta hakeuduin osastolle, kun sain aivan järkyttävän paniikkikohtauksen , jolloin luulin kuolevani sydänkohtaukseen kun sydämeni hakkasi ja olin hermoromahduksen partaalla(en onneksi sanonut olevani itsetuhoinen,koska en halunnut Cipraa enää jota lääkäri innostuneena minulle tyrkytti,josta olin vihdoin päässyt eroon tai johonkin pakkohoitoon) jossa minulle kokeiltiin eri lääkkeitä vaan huomatakseen etten nuku kuin rauhoittavilla, joilla nukahdin mennessäni sairaalaan. Ketipinor ei auttanut enää vaan veti nupin sekaisin ja antoi levottomat jalat :0 Mirtatsapiinilla nukuin, mutta sain samat levottomat jalat ja olin koko aamun koomassa eikä olo ollut virkeä. Sanoin että muita mömmöjä, neuroleptejä en lähde kokeilemaan, kun Ketipinor ei toimi, vaikka olisi ollut Leponexeja ja Zyprexoja ja kuulemma jotkut mielialantasaajatkin voi nukuttaa. Tai isompi annos ketipinoria, joopajoo.Plääh, no way. Nuo kaksi lääkettä oli jo liikaa! Psykoosiin nuita neuroleptejä syödään! (jos en olisi nukkunut, niin ei psykoosi varmaan kovin kaukana ollut)Noh.. tarkoitus oli käyttää rauhoittavaa vähän aikaa, ja sain paniikkini pois ja itseni uneen, mutta nyt olen käyttänyt vuoden pillerin illassa ja nukkunut 8 tuntia pätkissä. Joskus otan 2 mg melatoniinia kylkeen, mikä nopeuttaa nukahtamista.Mikä kummallista, toleranssi ei ole kasvanut unipilleriini. Herään yleensä kaksi kolme kertaa yössä. 1 unijakso on neljä tuntia ja sitten nukun pätkissä. Uneni rakenteessa on joku vika, enkä usko saavani tarpeeksi laadukasta unta. Olen ollut masentunutkin, kyllä itse kukaistakin uniongelma masentaisi. Kärsin muistiongelmista ja muistakin cipralexin aiheuttamasta lopetusshitistä. Niin en olisi lopettanut Cipraa, jos olisin tiennyt, että menetän uneni. Uskon tuolla olevan jotain tekemistä serotoniinin kanssa, uniongelmallani. Olen pohtinut josko lääkkeen uudelleenaloitus olisi auttanut.Ihme kyllä, olen saanut hoidettua työni, vaikkakin olen ollut sairaslomalla kerran, vaikka olen voinut huonosti. Olen miettinyt välillä, että aloittaisinko uudestaan, vaan en aio tehdä niin. Aina,kun vähennän rauhoittavaa, nukun vielä huonommin. Lääkäri väitti,että rauhoittavan vaikutus on enää plaseboa, vaan en usko niin. Ilman pilleriä en saa millään unen päästä kiinni. Tuntuu,että elämäni on pilalla tämän takia, ja minulla on usein väsähtänyt olo. Tahdon 10 tunnin sikeät uneni takaisin!! Enkä tahdo vetää rauhoittavia. En tiedä,miten pääsen iltapilleristäni eroon, ja pelko uudesta hermoromahduksesta pelottaa. Siispä: pysykää niistä pillereistä erossa ja jos olet hyväuninen pillerin lopetuksen jälkeen ole onnellinen.

    • jarisipasks

      Lopetin aikoinaan ketipinorin 700mg yöksi kun se ei enää nukuttanut ja ajattelin että ihan sama sykä vai ei ja päätin sen lopettaa ja näin tein esimmäisenä yönä sain horroksessa vähän oltua toisena yönä pari tuntia unta ja sen jälkeen aina paremmin ja parempi laatuista unta kuin lääkityksen aikana ja viikko sen jälkeen nukuin paremmin, eli oli pakko lopettaa kun alkoi lääkitys olemaan vastakkaista eli piristämään kun se otti ja ain piti nostaa annostautsa, tämä lopetus loppui helposti. nyt erinäisistä ´söistä syn taas sitä ketipnoria ja se nousi jo sataan mg ja tai parhaimmillaan 150 ja siitä on sitten tiputettu väkisin nyt alaspäin ja nyt voin sanoa että tulee niitä viroitusoireita ikinä tullut mistäkän läkkeistä ruumillisia oirta eli hikoilua kuummotus kylmyyttä ja vaikka mitä ja edelleen kärsin siitä että vaikka miten lämmin niin luut jäytä kylmyyttä vaikka vähennyksestä on pari viikkoa niin ajattelin se lääkkeen lopettaa tykkänään, koska se ei ole unilääke ja siihden indikoitu se on neurolepti ja ja jopa viikon sen syöminen voi aiheuttaa sen että vanhemmmiten saat jonkun neurologisen sairauden.

    • eikinäketipinoria

      Minulle alkoi kehitttymään jo riippuvuustekijä ja kova syys nostaa annostusta sen 150 mg jälkeen ei ollut hyötyä nukkimiseen sain levottomat jalat ja se että piti nostaa annostusta niin ei laittoi ajattelmaan että helkutti edes kovimmat rauhaoittavat ei sitä tee eli ketipinori oli se tekijä joka aiheutti pajon oireta ja sairauksia jamuita asioita ja nyt lopetan sen lopullisesti, vaikka kesä on eessä mutta en halua sitä käyttää ja kokea stä vieritusoireita kun annos ei autakaan ja elimistö vaatii sitä nostamaan, eli olen koukussa siihen.

    • Lääkkeidenorja

      Minulla menee risperdal consta 2 viikon välein. 40mg tenox illassa ja 400mg ketipinorin illassa unettomuuteen tarvittaessa. Söin maksimi satsia useamman vuoden. Lopetin niin että vähensin ketipinorin 100mg jonka jälkeen söin sitä viikon ja lopetin ketipinorin sitten. Eka viikko oli inhottava kun ei saanut kunnolla nukuttaa mutta sitten helpotti. Nyt menee vaan tenox 40mg nukkumaan menossä. Lääkelopetetaan yleenää 1-4 viikossa .riippuen tapauksesta ja annostu tuksesta. Vaikeinta on juuri ne nukkumista vaikeudet. Toki välillä otan joskus diapamia. Mut kohta kaksi viikkoa ilman ketipinoria. Jos lopettaa liian hitaasti niin sivuvaikutukset jatkuvat pidempään, tai liian nopeasti. On oltava valmis "kärsimään" jos haluaa jostain eroon. Mut ei se paha ole jos silloin tällöin nappaa ketipinorin unettomuuteen. Lääkärit yleensä ovat avohoidossa varovaisempia lääkkeen lopettamisesta sen takia ne kyllä vähentelee niitä vähän kerralla. (Ettei tulisi oireita eli mielisairautta). Tarkoitus olisi vähentää tenox 20mg jouluun mennessä. Olen myös lopettanut olantsapiinin lääkärin ohjeiden mukaan. Mut tenox ja ketipinor oli tarvittaessa eli saan lopettaa vaikka molemmat jos haluan

      • mielimatala

        Olen syönyt Seroquelia ja Ketipinoria useita vuosia unettomuutteen Venlafaxinin kanssa (maasennus). Eräs lääkäri sanoi, että lääkkeet tulee olemaan lopuelämäksi aivan kuin joku sydänlääkeet tms. En ole oikein hyväksynyt ajatusta ja viime aikoina päätin, että Ketipinorin (200mg) lopetan. Lääkäri oli myötämielinen, kysyi vain miksi. Vähensin 50mg:aan melatoniinin kanssa. Siitä on nyt muutama viikko ja nukkuminen ei oikein onnistu. Päänsärkyä ja hikoilua, vatsa on ollut sekaisin jo kauan. Miten kauan tätä kestää ja mikä on nukkumiseen parasta? Melatoniini 3mg tai 6mg ei oikein pelaa. Olisin kiitollinen vastauksista


    • Fujhtdlpm

      Ootteko muuten huomanneet, että jos ottaa illalla useamman (3-6kpl) zopinoxin niin aamulla juokseminen / muu treeni sujuu helvetin hyvin, virtaa riittää jne. Ihan ku ois huumattuna. Helvetin vaaraallista se kait on, mutta tässä tiedustelenkin että onko muilla samankaltaisia kokemuksia?

    • LopettajaMies

      Oon syönyt noin 1,5v 300-400mg iltaisin. 1v sitten kokeiltiin laskea 200mg:aan toimintakyvyn parantamiseksi mutta ahdistus sai mut syömään sitä taas 300mg ja sitten 400mg. Nyt oon hiven eheytynyt traumoistani yms. niin kokeilin laskea 400->300mg. 4 päivää meni oxaminia nukkumiseen, sen jälkeen ei ongelmia nukkua ja olin pirteämpi. Muutaman viikon jälkeen kokeilin omin päin laskea 200mg:aan. Otin kolmena ensimmäisenä yönä tabletin yhden 1-oluen kera. Ei tullut uniongelmia ja päivällä olin selvästi pirteämpi, eikä ahdistus juurikaan vaivannut. Samalla kikalla laskin viikko sitten 100mg:aan. Entistä pirteempi olo, ahdistusta kuullostelen, mutta ei se pahemmaksi ole mennyt. Ihmettelen tässä 3 päivää ollut vaan voimaton olo. Kotipuntit ei oo noussu ja lenkille ei oo huvittanu. Kaverit kaikki ollut kipeenä jossain vaiheessa syksyä. Mietin oonko ekaa kertaa kipeä ilman kuumetta ja kurkkukipua?

    • Ex-käyttäjä

      Voi kun olisin tiennyt nää asiat aiemmin. Ja kunpa mulle olisi riittävästi painotettu noita lopetusoireita. Monta psyykenlääkettä olen lopettanut, mutta mikään ei ole mennyt yhtä vaikeasti kuin tämä. Mulla vähän erityyppiset oireet, niin laitan tähän jos olisi jollekin toiselle apua.

      Heti lopetuksen jälkeisenä päivänä alkoi koko ihon kattava todella sietämätön ihon kutina / polttelu / pistely, johon mitkään allergialääkkeet ei auttaneet. Kortisoni auttoi hieman, mutta sitä kun ei voi pitkän syödä. Tää on oikeasti aiheuttanut hirveästi ahdistusta ja lääkärikierteen osastojaksoja. Nyt kestänyt 5,5 viikkoa...

      0lisiko noin puolitoista viikkoa myöhemmin alkoi ääniyliherkkyys. Kaikki äänet kuului hirveän kovaa jopa kuulosuojainten läpi. Tätä kesti noin viikon.

      Ja sitten se nukkuminen. Ekat viikot tenoxin, opamoxin ja doxalin avulla. Sitten kun lopetin ne, niin valvoin yli 2 vrk putkeen kunnes myönnyin ja otin opamoxia etten ihan sekoa.

      Mieluummin kyllä käytän sitten opamoxia ja tenoxia, koska niistä kuitenkin pääsee eroon. Ja melatoniinia pitänee syödä loppuelämä.

      Ketipinorin käyttöä siis 6 vuotta, ison osan aikaa meni 800 mg. Nyt sitten purettiin parin kk aikana pois, loppupudotuksen tein vähän turhan nopsaan, kun en tosiaan osannut kuvitella että voisi olla tällaista. Ja mulla siis tiputus oli pakko tehdä kohonneiden maksa-arvojen vuoksi. Mulla ketipinor siis meni mielialaa tasaamaan.

    • fucknuorisopsyk

      Oon ite syöny ketipinoria tarpeeks akauan omasta mielestä. oon vasta 14-vuotias ja mulle annettiin ensin 100mg ja nyt se on nostettu 200mg ja en syö sitä enää. Mutta eipä siihen puututa edes täällä suljetulla osastolla.

    • lopetin

      Sain lopetetettua Seroquelin puoli vuotta sitten. Painoa tippui heti 15 kg. Lopetin, koska lääkkeestä oli niin paljon haittavaikutuksia. Olen varma, että olisin menettänyt avioliittoni ja työni, jos olisin jatkanut mokoman lääkkeen ottamista. Olin menettänyt lähimuistini kokonaan melkein ja unohtelin asioita ja keskustellessa yksinkertaisetkin sanat olivat kadoksissa. Olin lähes varma, että vauriot olisivat pysyviä. En muutenkaan jaksanut tehdä yhtään mitään. ( Nyt sen varsinkin huomaa). En myöskään nauttinut mistään. Nyt puolen vuoden jälkeen pystyn jo keskustelemaan ja muistankin jotain, eli kaikki vauriot eivät jääneetkään pysyviksi, onneksi. Nukuttua saan 6 tuntia, joten sekin tuntuu ihan sopivalta määrältä. Mietin vain, että saankohan hiukseni vielä takaisin, minkä Seroquel vei? Ehkä pieni hinta, mutta haluaisin kuitenkin saada takaisin identiteettini. Onneksi kuitenkin sain takaisin elämäni ja monet kavereistani. Jos vähänkin tuntuu siltä, ettei lääke sovi, niin kannattaa lopettaa tai vaihtaa lääkitys.

      • bambubambi

        Minulla on samanlaisia kokemuksia kuin sinulla: Painonnousu, lähimuistin menetys, sanojen unohtelu, toimintakyvyn heikkeneminen, mikään ei tuntunut miltään, identiteetin menetys, suuri tyhjiö sisällä. Lohduttavaa tietää, että lääkkeen lopetuksen jälkeen sinun tilanteesi jokseenkin normalisoitui, ehkä minullakin on toivoa. Olen lopettanut Ketipinoria säännöllisesti viime joulukuusta alkaen. Tällä hetkellä jäljellä enää 12,5 mg/päivä. Täydellinen lopetus on lähellä :)


    • Ansku833

      Olen nyt lukenut tätä ketjua koska ollut itsellä mielessä lopettaa Ketipinor lääke. Alle kuukauden käyttänyt. Ensin 25mg ja sitten 50mg illalla unen saamiseksi. Sillä unettomuus oli kauheaa. Mutta itsellä on muutenkin lääkkeitä (Propral ja Seroxat) joita otan päivittäin ja en haluaisi uutta sekä en halua että uneni tulee vaan lääkkeen avulla. Itsellä on vaikeuksia nukahtaa, mutta sitten kun nukahdan ni nukun aamuun asti. (ennen lääkettäkin).
      Eilen illalla en sitten ottanut ollenkaan lääkettä, ja valvoin koko yön. Olin kyllä siihen varautunut, ja en erikoisemmin sitä stressannut. Olisi varmaan pitänyt ottaa 25mg ja sen jälkeen ei mitään. Mutta aloitin nyt seinään ja aion pysyä siinä.
      Uusi lääkäri neuvoi minua kokeilemaan Ketipinoria koska olin aiemmin ottanut tarvittaessa opamoxia, mutta se kuulemma on hyvin koukuttavaa. Ei ollut minulle, mutta ketipinoria kun käytin niin olen huomannut että olo on outo ja aina iso väsy päivisin.

      Kuuntelen omaa kroppaani.
      Otan asian puheeksi psykologilleni kun on seuraava aika. Ja kerron oireista ja päätöksestäni lopetttaa lääke. Toivon mukaan siihen mennessä saan nukuttua hyvin.
      Yritän nyt seuraavana iltana juoda teetä mikä pitäisi auttaa nukahtamaan, rauhoitan itteni jne. Melatoniinit eivät minulla toimi. Joten kokeillaan teetä :)

    • Maricrus25

      Olen useamman kerran käyttänyt ketipinor ja seroquel valmisteita annosskaalalla 100-600mg. Reagoin kovin helposti kyseiseen lääkkeeseen, jo pelkkä annoksen vähennys sai aina kyseisenä yönä sen aikaan, että heräsin ihan sellasella fiiliksellä kuin olisin kännissä.

      Viimeksi juuri eilen lopetin ketipinorin, söin maaliskuusta kesäkuuhun seroquelia 400mg, sitten vaihdoin ketipinoriin jota söin lokakuun alkuun 200mg. Tiputin 100mg:aan ja eilen nollaan. Vierotusoireet iskee siinä klo 06 aamuyöstä, yllättävä voimakas koko kropan hikoilu, heitehuimaus ja heikko olo. Nyt on koko päivän vaihdellut kuuma ja kylmä fiilis. Vatsakin mennyt sekaisin.

    • lääkeetlääke

      Ketipinor järkyttävä lääke,sydämentykytyksiä,vaikeuksia hengittää ja paljon muuta. Ei ikinä enää tuota myrkkyä.

    • LL_lekuri

      Ihminen joka hulluuttaan alkaa syömään tuota p@skaa tulee pian huomaamaan mitä karmeata ainetta ketipinor on.

    • mävaan111

      Kannattaa lopettaa lääkkeitten syönti kokonaan.
      ei ketipinor oo mikään vaihtoehto.
      laitat joka aamu kellon soittaa aamu viideltä niin varmasti nukahdat illalla.
      kaikki neuroleptit on perseestä ja ne lääkärit jotka niitä kirjottaa...

    • Bambubambi

      Haluaisin jakaa oman kokemukseni Ketipinorin käytöstä ja miten lopulta pääsin koko lääkkeestä eroon. Toivottavasti lukija ei tekstin perusteella tee omia lääkevähennyksiä keskustelematta ensin oman lääkärin kanssa! Vaikka haluat Ketipinorista eroon, voi olla että lääke on määrätty sinulle syystä ja oikeisiin oireisiin. Keskustele siis aina ensin oman lääkärisi kanssa. Minä en ole mikään asiantuntija, ja tämän viestin tarkoitus on kertoa oma kokemukseni kyseisestä lääkkeestä, ei tarjota ohjeita tai neuvoja tai kannustaa ketään lopettamaan lääkettä.

      Söin Ketipinoria melkein 5 vuotta, päivittäin. Annokset vaihtelivat 200 mg - 400 mg. Minulle Ketipinorin määrääminen oli hoitovirhe, koska sain alunperinkin väärän diagnoosin. Ketipinor on suunniteltu psykoosista, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja skitsofreniasta kärsiville ihmisille, ja minulla ei tämmöisiä oireita ollut ollenkaan. Mutta psykiatrit eivät suostuneet kuuntelemaan minua, vaan periaatteessa pakkosyöttivät Ketipinoria minulle.

      Ketipinorin syömisestä ei ollut minulle minkäänlaista hyötyä, pelkkää haittaa. Painoni nousi yli 30kg, ja kärsin valtavasta väsymyksestä. Ketipinorhan on erittäin unettava lääke, ja sen takia se otetaankin illalla. Paha vain, että usein pääsin vasta myöhään iltapäivällä ylös lääkkeen väsyttävän vaikutuksen takia. Myös persoonani tuntui muuttuvan lääkkeen myötä, Ketipinor todellakin tekee ihmisestä pellen, impulsiivisen ja ylienergisen pellen. Ihmiset karttoivat minua, koska minusta oli tullut niin hullu, olin aivan ulkona todellisesta maailmasta ja tämän maailman tavoista. Menetin useimmat ystäväni Ketipinorin takia.

      Koska lääkärini ei suostunut auttamaan minua lääkkeen vähentämisessä, päätin tehdä kaikki vähennykset itse. Ketipinoria on suotavaa vähentää vähän kerrassaan, aina 25mg kerrallaan. Ketipinorilla on lyhyt puoliintumisaika, eli vieroitusoireet tulevat 1-4 vuorokauden kuluttua vähennyksestä. Vieroitusoireet ovat tuntuvat ja sen takia Ketipinorista eroon pääseminen on erittäin hankalaa. Mutta jos on vakaasti päättänyt (ja lääkäri on samaa mieltä) ja tullut siihen tulokseen, että Ketipinorista ei ole mitään hyötyä, niin vieroitusoireet on vain kestettävä, ja se on kaikki sen arvoista.

      Kerron tässä nyt vähennyssuunnitelmani (tämä toimi minulle, mutta ei ole välttämättä mikään universaali vähennyskaavio!)

      Joulukuu 2017: Ketipinor 200mg, otin pois 50mg ( = annos 150mg/päivä). Vieroitusoireet todella pahat, ja huomasin, että 50mg vähennystä on liikaa. Vähennykset on tehtävä 25mg kerrallaan. Tämän vuoksi tein seuraavan vähennyksen vasta helmikuussa 2018 (eli tammikuussa 2018 en tehnyt mitään vähennystä)

      Helmikuu 2018: Ketipinor 150, otin pois 25mg ( = annos 125mg/päivä). Vieroitusoireet olivat erittäin pienet, tuskin mitään.

      Maaliskuu 2018: Ketipinor 125mg, otin pois 25mg ( = annos 100mg/päivä) Vieroitusoireet tulivat 4 vuorokauden kuluttua (päänsärky, mahakipu, pahoinvointi, huimaus)

      Maaliskuun puoliväli: Ketipinor 100mg, otin pois 25mg ( = annos 75mg/päivä) ja saman tien parin päivän päästä otin pois toisen 25mg pois (= annos 50mg/päivä) Vieroitusoireet tulivat 4 vuorokauden kuluttua (päänsärky, mahakipu, pahoinvointi, huimaus)

      Maaliskuun loppu: Ketipinor 50mg, otin pois 25mg (= annos 25mg/päivä). Vieroitusoireet tulivat 4 vuorokauden kuluttua, samat kuin edellä.

      Huhtikuun alku: Päätin puolittaa 25mg ( = annos 12,5 mg/päivä) koska huomasin että suora pudotus 25mg:sta nollaan estää yöunet. Yöunien takaamiseksi puolikas tabletti 25mg:sta. Auttoi takaamaan yöunet.

      Aion kokeilla huhtikuun aikana mikäli puolikkaan tabletin poisjättäminen takaisi yöunet. Mutta tällä hetkellä annokseni on niin pieni (12,5 mg), että mitään tuntuvia sivuvaikutuksia Ketipinorilla ei enää ole minuun. Painoni on ruvennut putoamaan, ja nykyään pääsen ylös jo aamuyhdeksän aikoihin, kuusi tuntia aiemmin kuin Ketipinorin isojen annostuksien aikana.

      Lääkevähennyksistä johtuvat vieroitusoireet ovat olleet tuntuvat ja hankalat, mutta se on ollut tämän kaiken arvoista. Vieroitusoireet ovat tulleet aina 4 vuorokauden kuluttua vähennyksestä, mikä on lääkkeen puoliintumisajan mukaista.

      Minulle psykiatriset lääkkeet eivät sovi ja minulle niistä ei ole mitään hyötyä. Antipsykoottiset lääkkeet voivat aiheuttaa aivoihin mittavaa tuhoa ja saattavat jopa lisätä psykoottisuutta ja ahdistuneisuutta. Antipsykoottiset lääkkeet tuovat tullessaan monia eri oireita ja vaivoja ja sivuvaikutukset voivat olla erittäin pahat ja tuskaisat, ja kaiken lisäksi vieroitusoireet hankaloittavat lääkkeestä eroon pääsemistä.

      Itse en määräisi kenellekään ensihoitona lääkkeitä, vaan keskusteluapua ja terapiaa, ja pyrkisin laittamaan elämän peruspalikat kuntoon yhdessä ammattiauttajien kanssa. Oireet kertovat aina jostakin, ja jos päästään oireiden lähteelle ja hoidetaan se asia kuntoon, ei mitään pitkällistä lääkehoitoa ole tarvis edes aloittaa. Lääkkeet vain vievät ihmisen kauemmas itse ongelmasta ja pitkittävät todellista parantumista.

      • Anonyymi

        Kiitos että kerroit näin tarkasti


    • lopetuskerralla

      mää oon käyttäny ketipinoria ainakin 5 vuotta ensin 25mg nyt menee 500mg päivässä lopetin eilen sen kaikki kerralla viime yö valvottiin kuuma ja kylmä ja koko ajan tuskanhiki päällä
      mutta katotaan kauan oireet jatkuu ja paheneeko

      • ketipinor00

        Miten on lopetus sujunut?
        Terveisin yksi joka haluaa ketipinorista eroon.


    • Anonyymi

      Olin 2,5 v pahoinpideltynä ja sain psyykelääkkeet kun en kestänyt kelata mitä kaikkea minulle oli tehty. En saanut nukuttua. Söin lääkkeitä 5 vuotta. Terapiassa 3 v. Lääkkeitä ei suostuttu vähentämään vaikka olo oli hyvä. Ohjeita ei saanut mistään. Lääkkeitä haluttiin lisätä ilman syytä. Lopetin hoidon. Vähensin ensin lyrican kun ei enää ahdistanut. Sitten lähti oxamin., vaikka oxaminin viekkareina sain harha-aistimuksia ja ajattelun epäloogisuutta hetkellisesti. Onneksi ystävä pisti ruotuun. Muuten erittäin helppoja vähentää kesä- syksy aikataululla. Ketipinor, mikä on erittäin vaarallinen lääke yleisine haittaoireineen. Oma kokemukseni on. Haittaoireet iskee päälle pienillä annoksilla 25-50 mg, lopettaminen on siksi vaikeaa, Pikkuhiljaa vähentämällä kaikki hyvin 75 mg saakka. 50 mg:ssa isoimmat ongelmat. Itsellä 2 kouristuskohtausta öiseen aikaan pahimmat. Pudottaessa 50-25 mg alkoi osaviekkarit. Ruokahaluttomuus ja hikoilu ja tuskainen olo. Yritin puolittaa tabletteja jolloin iski loputon janoisuus. Mikään määrä vettä ei auttanut. Kun tiputin 25mg kokonaan pois alkoi unettomuus, paha huimaus, pelkäsin kaatumista, bussissa meinasi oksentaa. Todellisuus; äänet, valot ja puhe ympärillä heittelehti. Kutina. Sen lisäksi erittäin heikko olo eli liikkua kannattaakin omissa rajoissa. Kun mietit vieroitusoireita ja vertaat niitä haittaoireisiin, huomaat että haittaoireet lääkettä käytettäessä ovat terveydellisesti ottaen vakavemmat. Haittaoireet loppuvat kun lääkettä ei käytä. Vieroitusoireet loppuvat ajan kanssa. Jos olet alunperin saanut ketipinoria unettomuuteen eikä sinulla ole skitsorfreniaa eikä kaksisuuntaista eikä muitakaan psyykkisiä sairauksia, ei lopettaminen ole huono vaihtoehto. Jos sinulla on psyykkinen sairaus, etsi lääkäri jolla on asiantuntemusta ja vastuuta potilaasta samassa mitassa, äläkä lopeta omatoimisesti.

    • Anonyymi

      Onko pitkän aikavälin käytön haittoja tutkittu?

      Maksa jne

      Alkoholin käyttö?

    • Anonyymi

      Olen käyttänyt Ketipinoria 25mg x3 iltaisin tuomaan unta jo useamman vuoden ajan. en ainakaan minä ole havainnut moisia kaameuksia, mitä osa täällä kuvailee, lääkken sivuvaikutuksista. Hengenahdistusta ja paniikki tuntemuksia? Kyllä, joskus minullakin, mutta toisaalta noita tuntemuksia on ollut minulla jo vuosikymmeniä, siis ennen ko. lääkkeen käyttöäkin! antaa hyvin unen. Ei voi lopettaa? Ehkä ei, so What? Käyttäähän diapeettikkokin koko lopun ikänsä insuliinia, miksi pitäisi lopettaa hyvä lääke? Tiedän käyttäväni tätä ja muutamia muitakin psyykenlääkkeitä lopun ikäni, ja mitä siitä? Pääasia onkin että niiden yhdistelmällä pysyy kunnossa!

      • Anonyymi

        Juuri näin. Itse olen syönyt Ketipinoria kymmenisen vuotta. Hyvä lääke unettomuuteen. Vuosia söin sitä masennuksen hoitoon määrättyjen lääkkeiden lisäksi. Mitään oireita siitä ei ole tullut. Olen myös syönyt verenpainelääkkeitä jo pariymmentä vuotta. Niistä en pääse koskaan eroon. Samalla tavalla suhtaudun Ketipinoriin. Lääke auttaa siis syön sitä loppuelämäni. Ei se ole sen vaikeampaa.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Mulla menee tällä hetkellä ketipinoria 300mg debottina ja 100mg normaalina ja sen lisäks vielä 1000mg deprakinee ja noi molemmat mieltä tasaava lääkitys mulla. olin 3vko sitten osastolla 2.5vko jonka aikana osaston lääkärit päätti purkaa sekä ketipinorin että deprakinen niin alas kuin vain voi ja nyt on ollut jo pitkän aikaa aivan paska olo. Söin aiemmin ketipinoria monta vuotta 1600mg josta se tiputettiin pikku hiljaa 1000mg:aan, no nyt siellä osastolla lyötiin viisaat päät yhteen ja suoraan 1000mg:stä 400mg:aan ja deprakine samalla tyylillä 2000mg:stä suoraan tonniin. No onnex on tänään lääkäri aika sellaselle tohtorille joka tietää tasan tarkkaan mitä tekee mut noita en ota enää takas vaan nyt mietitään uudet lääkkeet

      • Anonyymi

        Miksi päättivät purkaa?

        Sanoiko kukaan montako vuotta molempia syödään sairaalajakson jälkeen?

        Saitko uudet lääkkeet?

        Missä mennään?


    • Anonyymi

      nosto

    • Anonyymi

      Itsellä aloitettiin Seroquel 400 mg jo 14 vuotta sitten. Usean läheisen menetyksen vuoksi muutaman kuukauden aikana. Syön sitä edelleen. Kukaan lääkäri ei koskaan ole puuttunut sen käyttöön ja siihen että se pitäisi lopettaa. Pitkän käytön tuloksena muistiongelmia, kutinaa, sydämentykytystä. hiustenlähtöä. veriarvojen muutoksia. Syksyllä oli vaikeaa ja lääkäri kehotti nostamaan 600 mg/päivä, en nostanut. On se sitten Seroquel tai Ketipinor niin sama vaikuttava aine. Itse olen vähentänyt nyt annokseen 200 mg iltaisin, ei ole minulla koskaan vaikuttanut nukkumiseen eli minusta unilääkkeet pitäisi olla erikseen, jokaisella tietysti vaikuttaa eri lailla. Lisäksi jo pakkausselosteessa sanotaan että ketiapiinilla on vaikutusta kilpirauhasarvoihin. Sairastuinkin vajaatoimintaan 10 vuotta sitten, mietin olisiko tekijä ketiapiini. En ole lääkäreille sanonut että olen annoksen pudottanut puoleen ja seuraava vaihe on että pudotan 200 mg joka toinen ilta, mulla kyseinen lääke erityiskorvattava ja aina tulee eri valmiste mikä on halvin, tällä hetkellä olevia tabletteja ei voi puolittaa. Aion näin monen vuoden jälkeen ajaa lääkkeen kokonaan pois, aiheuttaa vaikka mitä oireita näin pitkään käytettynä. Eihän ketiapiini ole tarkoitettu unilääkkeeksi niin en ymmärrä miksi sitä määrätään kun on psyykelääke. Venlaflaksiinin olen lopettanut jo vuonna 2015 ja ihan seinään eikä vieroitusoireita tullut. Eihän mitkään lääkkeet ole hyväksi ja psyykelääkkeet ovat niitä pahimpia

    • Anonyymi

      Määrätty psykoosin ja mielialavaihteluiden ehkäisyyn yhdessä deprakinen kanssa.

      Kuinka monta vuotta uskaltaa ottaa oireiden loppumisesta ettei jää hoito päälle?

      Nämä pilaa elämän laatua.

    • Anonyymi

      Onko moni lopettanut skitsoaffektiivisen diagnoosin kansaa näitä?

      Korvannut jollain?

      Siis jos olo on vakiintunut aika hyväksi pienillä annoksilla tätä ja deprakinea?

      Suurin syy olisi verenpainetaudin pahentuminem ja jatkuva painon nousu vaikka syö aika viisaasti ja liikkuu.

      Näistä on maailmalla tutkimusta ja vaikuttavat painon nousuun hyvin montaa reittiä.

      Jos näillä on vaikutus veren rasva/sokeri aineenvaihduntaan ja arvoihin yms niin sehän on valtava riski jos on jo paineet koholla yms

      Kokemuksia miten teitte jja saitteko viisasta hoitoa kiitos.

    • Moro !
      Olen syönyt Seroquelia ja nyt Ketipinoria 600mg iltaisin viitisen vuotta ja käyttötarkoitus mielialaa tasaava. Paino noussut abt. 20 kg. Olen lukenut paljon ketiapinin vaikutuksista ja päätin lopettaa. Vähensin ensin puolet pois ja parin kuukauden päästä taas puolet pois. Nyt lopetettu kokonaan ja nukahtamisvaikeuksia on. Myös päänsärkyä ja kylmiä väristyksiä. No viekkarit kestää sen minkä ne kestää mutta tuota tavaraa en enää suuhuni laita.

      • Anonyymi

        Nukkuminen meni ihan pelleilyksi eikä tiedä mikä on mitä.

        Myös vitutus kasvoi.


    • Anonyymi

      Onko joku skitsoaffektiivisella tai kaksisuuntaisen diagnoosilla pysynyt lopettamaan?

      Pienen annoksen käytön?

      Piti jatkaa tai palata?

    • Anonyymi

      Ei onnistunut lopetus.

      Mukava näissä kun vuosia syö niin ei tiedä mikä on vieroitusoire mikä muutos jonka lääke ehkä tehnyt mikä aito tarve.

      Kiva.

    • Anonyymi

      Mä oon syönyt Ketipinoria pienellä annoksella (25 mg-100 mg) vuoden ja lopetus onnistui ongelmitta. (toisin kuin Zyprexan loppu pieni annos mistä tulee kauheet lopetusoireet pienellä annoksella)

    • Anonyymi

      Mä olen käyttänyt Ketipinoria 50mg iltaisin unettomuuteen jo neljä vuotta. Nyt alkoi tulla sivuvaikutuksia. Sydämen syke nousi 120 2h lääkkeen oton jälkeen. Samoin tuli extrapyramidaalisia oireita. Lihakset nykii. Tiputin annosta itse 25mg annokseksi. Nukuin vielä sillä annoksella, mutta sydän vaan tykytti siitäkin. Olin sitten ilman seuraavan yön. Sydän ei tykyttänyt, mutta ei tullut unta. Olo oli kamala. Soitin sitten lääkärille ja kerroin oireista. Vaihdettiin Doksepiiniin 5-10mg. Olen nukkunut sillä jotekin. Sydän ei enää hakkaa, mutta lihakset nykii edelleen, varsinkin jalat. Inhottaa, pelkään et työkaverit näkee sen.

    • Anonyymi

      itse lopetin 500mg seinään en saanut kuukauteen nukuttua kunnolla niin polttelin savua sen 2g yhteen yöhön että sain nukutuksi nykyään en polta edes pieniäkään savuja ja hyvin uni maittaa ilman tuota vitun paskaa ketipinoria

    • Anonyymi

      Myös omaa järkevään on hyvä käyttää, ja elämässä tulee aina punnita hyödyt ja haitat ; en usko että kovin moni ihminen haluaisi käyttää lääkkeitä, ellei olisi pakko.
      Kaikilla lääkkeillä on omat sivuvaikutuksensa, ja on hyvin yksilöllistä kuinka ne kullakin vaikuttavat ja mitä kaikkea ilmenee. Ketipinor on yleisesti ' hyvin siedetty ' lääke, mutta itse olen täysin pyöristynyt siitä, että sitä määrätään joillekin pelkän unettomuuden hoitoon, suorilta käsin ; ensiksi olisi ehdotonta kokeilla muita hoitomuotoja ja luonnonmukaisempia nukahtamiseen käytettäviä lääkkeitä, esimerkiksi reseptillä kirjoitettua vahvaa melatoniinia, on kuitenkin ns luonnon omaa nukahtamislääkettä.

      Itselläni kokeiltu kaikkea mahdollista ;

      Olen teini-iästä, nyt pitkälle aikuisikään kärsinyt yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ; jossa ahdistuneisuus ilmenee eritoten iltaisin ja öisin, nukkumaanmennessä ; nukkumaan on vaikea rauhoittua erinäisistä rauhoitusharjoitteista ja hyvästä unihygieniasta huolimatta ; aivot käyvät ylikierroksilla ja kroppa ei saa rauhaa - teini-iässä aloin valvomaan monia öitä, nukkumatta silmänräpäystäkään, lopulta tilanne meni niin pahaksi että minulla oli pidemmän aikaa unettomuusjakso, jolloin en käytännössä nukkunut lainkaan. Nukkumaanmeno rupesi ahdistamaan ja pelottamaan, hyvin nopeasti tulivat myös yölliset aisti/-näköharhat osaksi öitä ; Helvetti oli siinä.

      .. sydän pamppaili tuhatta ja sataa, kroppa oli aivan hiessä ja nyki sekä säpsähteli .. minuutit ja tunnit olivat pitkiä, odotin aina vain aamu tuloa kuin kuuta nousevaa..
      Se oli helpotus, vaikka en olisi nukkunut hetkeäkään ; silloin sain edes hetken rauhan, jollakin tapaa, vaikka silmät seisoivat päässä ja pää painoi tuhat kiloa..

      Minulle määrättiin reseptillä vahvaa melatoniinia, ja myös ns "kohtauslääkkeenä" Opamoxia - nämä kyllä rauhoittuvat ja väsyttivät minua ; Mutta eivät valitettavasti poistaneet yöllistä pelkotilaa, ja täten myöskään aisti/näköharhoja, jotka saapuivat aina öisin minua riivamaan, kerta toisensa jälkeen..
      - en ole koskaan elämässäni pelännyt tai ollut niin ahdistunut kuin näinä hetkinä ; uni ei tule, vaikka kuinka yrität, ja kaikki elämässä on muutenkin hyvin ; et osaa järjellä sitä millään tavoin selittää, eikä kukaan muukaan. Olet siinä niin yksin ja avuton. ; Pelkäsin kuollakseni.

      Yhtenä yönä näin sydän pamppailevana varjon ovessani, joka oli miehen hahmo, seisoi siinä veitsi kädessä, se ei mennyt pois, vaikka kuinka sitä katsoin.. Vaikka laitoin valotkin päälle ; se seisoi vain siinä, uhkaavana ja piinaavana.

      Seuraavana yönä ilmeistyi oveen naisen hahmo, sekään ei mennyt pois, se seisoi vain siinä.

      Joka yö, ei hyvällä tuurilla näkynyt tai kuulunut "ketään" tai "mitään" - mutta lähestulkoon AINA jotakin ; Huminaa, ääniä jostain "toisesta ulottuvuudesta" ihmisen hahmoja varjon muodossa, spiraaleja ja laajenevia kuvia..

      - Niin, yritäppä siinä sitten nukkua.
      Se oli Helvetistä Helvetti.
      En tiedä mitään pahempaa.

      ; Asuin tällöin vielä vanhemmillani ; minulla on rakastava perhe, paljon ystäviä sekä vahva tuki-verkosto ; olin tällöin kilpa-urheilija, ja elin vielä hyvin terveellistä urheilijan elämää. Tämä mikään ei selity sillä, että olisin käyttänyt päihteitä, missään muodossa, tai että olisin kärsinyt jostakin traumasta tai muusta mieltä ahdistavalta ja kuormittavasta elämän tapahtumasta taikka tilanteesta ; aivoissani on vain jotakin epätasapainoa, enkä saa sitä normalisoitua tai rauhoitettua itsenäisesti, vaikka kuinka yrittäisin (KAIKKEA ei-lääkinnällistä kokeiltu)

      ; SIKSIPÄ, hyvin tarkasti hyödyt ja haitat punniten, lääkkeestä mahdolliset haittavaikutukset tiedostaen päätettiin lääkärin ohjeistuksen mukaan aloittaa minulle lääkityksensi Ketipinor ; aluksi hyvin pienellä annoksella (25mg) - hyödyin jo tästä pienestä annoksesta jo heti!
      (Lyhytvaikutteinen, ilta-aikaan rauhoittumiseen ja unensaantiin) - pitkävaikutteisesta en tahdo edes puhua, siitä on tullut oman kokemukseni mukaan niin järkyttävä olo, että KAIKKI elämänhalu katosi ja olin kuin zombi kaikki päivät..

      Lyhytvaikutteinen Ketipinor, ja pienellä annoksella toimi minulla itselläni henkilökohtaisesti aivan moitteettomasti täsmälääkkeenä unettomuuteen ja yöllisiin pelko/näkö-aistiharhoihin.

      Ketipinor onkin ANTIPSYKOOTTI, joka on täsmälääke ehkäisemään aisti/-näköharhoja - joten itse olen hyötynyt aivan valtavasti Ketipinorista vuosien saatossa ; Olen saanut yöni nukutuksi kohtuullisesti ILMAN aistiharhoja ja ahdistuneisuutta ja pysynyt työkuntoisena ; Siispä juuri suureksi osaksi Ketipinorin ansiosta, olen säilyttänyt elämäniloni ja pysynyt toimintakuntoisena.

      Haluan kuitenkin myös jakaa kokemuksiani haittavaikutuksista, tämäkään lääke ei ilman niitä valitettavasti tule..

      Kun aloitin Ketipinorin 8 vuotta sitten TARVITTAESSA (25mg:alla) en kokenut muuta haittavaikutusta kuin suun kuivumisen ja vähän tokkuraisen olon aamulla.


      >> Jatkuu seuraavassa

      • Anonyymi

        >> jatkuu tässä alla

        - Ajan saatossa kuitenkin ajauduin siihen pisteeseen, että 25mg:aa ei enää auttanut minua rauhoittumaan nukkumaan ja aloin taas kärsiä yöllisistä pelkotiloista, aistiharhat kuitenkin vielä estyivät tällä pienemmälläkin annoksella.

        Lääkäri määräsi isompaa annosta Ketipinoria ;
        50-75mg ; jatkuvana - unettomuuden hoitoon ja yöllisten ahdistuksen ja pelkotilojen hillitsemiseen.

        Haittavaikutukset monimuotoistuivat ja jäivät pysyviksi useamman kuukaudenkin lääkettä syötyäni isommalla annoksella ;

        • Epänormaaleja painajaisunia ja hikoilua lähes joka yö (painajaisunet olivat ainoat, jotka jäivät ajan saatossa pois, eivätkä kiusanneet enää joka yö)
        • Päänsärky sekä heitehuimaus - Johti yksi kerta kotona yöllä vessaan mennessä vakavaan kaatumiseen (minulla muutenkin alhaiset verenpaineet) - tätä ei oltu millään tavoin huomioitu lääkehoidon aloituksessa..
        • Suun kuivuminen ; herään joka yö siihen, että suu on kuiva kuin sahara ; vaikuttanut jo hampaan omaan kiilteeseen haitallisesti - hankkinut apteekista kosteuttavaa suugeeliä, joka auttanut pahimpaan.
        • Levottomat jalat ; Pyörin ja hyörin sängyssä levottomana, ja usein kroppani tekee erikoisia nytkähdyksiä ja säpsähdyksiä keskellä yötä.
        • Sydämen muljahtelua ja nopea pulssi ; tämä kehittynyt vasta pidemmän ajan saatossa, ensiksi ollut joitakin muljahtelu-tuntemuksia, nyt ajan saatossa lähtenyt pulssi kohoamaan ja sykkeet ovat olleet järjestään nyt useamman viikon pienessäkin arkisessa liikekannalla-olossa 130-165 ; Soitin lääkärille kun alkoi tulemaan töissä kuin tyhjästä hengenahdistusta ja paineentunnetta rintaan ; Minut ohjattiin päivystykseen, jossa otettiin laajasti kaikki mahdolliset sydämeen liittyvät testit ; Tutkimuksissa oli kaikki OK - sitten itselläni tuli mieleen, että kun lähisuvussani esiintyy rytmihäiriöitä ja sydämen läppävikaa, voi olla vasta-aihe Ketipinorin syömiselle, jossa melko yleisissä haittavaikutuksissa on lueteltuna juurikin tämä ; nopea pulssi, sydämentykytys ja muljahtelu..

        Konsultoin tässä äskettäin psykiatrian lääkäriä, asiaan liittyen, joka käskikin lopettamaan KERRALLA Ketipinorin kokonaan, niin nähdään, johtuvatko nämä sydäntuntemukset ja pamppailu sekä nopea kiihtyneen korkea syke Ketipinorin käytöstä..

        Nimim. osaan kyllä erottaa mikä on ahdistuksesta johtuvaa ja mikä jotakin muuta.. minulla on aina (aktiivisesti urheilevana ihmisenä) aktiivikello ranteessa, josta näen sykkeet, ja olen hyvin perillä omista sykkeistäni (mikä on normaali syke-alue levossa ja pienessä liikkeessä sekä urheilusuorituksessa..) ; tarkistan usein vielä varmuuden vuoksi ranteesta pulssin, jotta varmasti täsmää kellon kanssa, kun välillä kellon lukemat voi heitellä hieman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >> jatkuu tässä alla

        - Ajan saatossa kuitenkin ajauduin siihen pisteeseen, että 25mg:aa ei enää auttanut minua rauhoittumaan nukkumaan ja aloin taas kärsiä yöllisistä pelkotiloista, aistiharhat kuitenkin vielä estyivät tällä pienemmälläkin annoksella.

        Lääkäri määräsi isompaa annosta Ketipinoria ;
        50-75mg ; jatkuvana - unettomuuden hoitoon ja yöllisten ahdistuksen ja pelkotilojen hillitsemiseen.

        Haittavaikutukset monimuotoistuivat ja jäivät pysyviksi useamman kuukaudenkin lääkettä syötyäni isommalla annoksella ;

        • Epänormaaleja painajaisunia ja hikoilua lähes joka yö (painajaisunet olivat ainoat, jotka jäivät ajan saatossa pois, eivätkä kiusanneet enää joka yö)
        • Päänsärky sekä heitehuimaus - Johti yksi kerta kotona yöllä vessaan mennessä vakavaan kaatumiseen (minulla muutenkin alhaiset verenpaineet) - tätä ei oltu millään tavoin huomioitu lääkehoidon aloituksessa..
        • Suun kuivuminen ; herään joka yö siihen, että suu on kuiva kuin sahara ; vaikuttanut jo hampaan omaan kiilteeseen haitallisesti - hankkinut apteekista kosteuttavaa suugeeliä, joka auttanut pahimpaan.
        • Levottomat jalat ; Pyörin ja hyörin sängyssä levottomana, ja usein kroppani tekee erikoisia nytkähdyksiä ja säpsähdyksiä keskellä yötä.
        • Sydämen muljahtelua ja nopea pulssi ; tämä kehittynyt vasta pidemmän ajan saatossa, ensiksi ollut joitakin muljahtelu-tuntemuksia, nyt ajan saatossa lähtenyt pulssi kohoamaan ja sykkeet ovat olleet järjestään nyt useamman viikon pienessäkin arkisessa liikekannalla-olossa 130-165 ; Soitin lääkärille kun alkoi tulemaan töissä kuin tyhjästä hengenahdistusta ja paineentunnetta rintaan ; Minut ohjattiin päivystykseen, jossa otettiin laajasti kaikki mahdolliset sydämeen liittyvät testit ; Tutkimuksissa oli kaikki OK - sitten itselläni tuli mieleen, että kun lähisuvussani esiintyy rytmihäiriöitä ja sydämen läppävikaa, voi olla vasta-aihe Ketipinorin syömiselle, jossa melko yleisissä haittavaikutuksissa on lueteltuna juurikin tämä ; nopea pulssi, sydämentykytys ja muljahtelu..

        Konsultoin tässä äskettäin psykiatrian lääkäriä, asiaan liittyen, joka käskikin lopettamaan KERRALLA Ketipinorin kokonaan, niin nähdään, johtuvatko nämä sydäntuntemukset ja pamppailu sekä nopea kiihtyneen korkea syke Ketipinorin käytöstä..

        Nimim. osaan kyllä erottaa mikä on ahdistuksesta johtuvaa ja mikä jotakin muuta.. minulla on aina (aktiivisesti urheilevana ihmisenä) aktiivikello ranteessa, josta näen sykkeet, ja olen hyvin perillä omista sykkeistäni (mikä on normaali syke-alue levossa ja pienessä liikkeessä sekä urheilusuorituksessa..) ; tarkistan usein vielä varmuuden vuoksi ranteesta pulssin, jotta varmasti täsmää kellon kanssa, kun välillä kellon lukemat voi heitellä hieman.

        >> jatkuu

        Olen syönyt kahdeksan vuotta Ketipinoria säännöllisesti, ja näin yhtäkkinen lopettaminen pelottaa ja ahdistaa suuresti ; mutta tiedän sen olevan välttämätöntä, jotta voidaan tehdä päätelmiä suuntaan tai toiseen, mistä mikäkin johtuu.

        - Sain lopetuksen tueksi, rauhoittavana ja unettavana Opamoxia ; Eilen oli ensimmäinen yö kahdeksaan vuoteen ilman Ketipinoria, 15mg:an Opamoxin turvin.

        : EN NUKKUNUT SEKUNTIAKAAN .
        15mg:aa Opamoxia ei ainakaan vielä hyödyttänyt lainkaan minua unen saannissa, ja pelkäsin jo aisti/näköharhojenkin ilmaantumista, kun aloin olemaan niin toivoton ja levottoman ahdistunut valvottuani monta tuntia täysin valveilla..
        Aamuyöstä sain jotenkuten unen pariksi tunniksi, kuitenkin sinäkin aikana säpsähdellen vähän väliä hereille ; toinen jalka säpsähteli ja nyki, välillä toinen käsi, päässä pisteli ja päätä särki rankasti, pulssi hakkasi entistä kovemmin ja hikoilin valtavasti..


        .. parempia öitä, ja vointia voin vaan toivoa ja rukoilla ylemmältä taholta ..

        Tarinani tarkoituksena oli jakaa tämä oma henkilökohtainen pitkäaikainen matka Ketipinorin kanssa, ja toimia vertaistukena, avata näkökulmia ja ehkä auttaa tiedostamaan se, että itse tulee olla äärimmäisen tarkka ja vastuussa omista tuntemuksistaan mitä Ketipinorista ilmaantuu, sillä ikävä kyllä ; Ketään muuta se ei lähtökohtaisesti kiinnosta, kun ei ole oma lehmä ojassa..
        .. ja vielä tähdentää, että meitä on niin moneen junaan täällä, toisille Ketipinor voi olla oikein toimiva ja täsmälääke omiin vaivoihin - niinkuin itsellenikin aiemmin, mutta on äärimmäisen tärkeää tervettä järkeä käyttäen tiedostaa myös tämän lääkkeet vahvat ja vakavat mahdolliset sivuvaikutukset..

        TAHDON TOIVOTTAA KAIKILLE PALJON HALAUKSIA JA VOIMAA TULEVIIN ÖIHIN JA AIKOIHIN ; ETTE OLE YKSIN .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >> jatkuu

        Olen syönyt kahdeksan vuotta Ketipinoria säännöllisesti, ja näin yhtäkkinen lopettaminen pelottaa ja ahdistaa suuresti ; mutta tiedän sen olevan välttämätöntä, jotta voidaan tehdä päätelmiä suuntaan tai toiseen, mistä mikäkin johtuu.

        - Sain lopetuksen tueksi, rauhoittavana ja unettavana Opamoxia ; Eilen oli ensimmäinen yö kahdeksaan vuoteen ilman Ketipinoria, 15mg:an Opamoxin turvin.

        : EN NUKKUNUT SEKUNTIAKAAN .
        15mg:aa Opamoxia ei ainakaan vielä hyödyttänyt lainkaan minua unen saannissa, ja pelkäsin jo aisti/näköharhojenkin ilmaantumista, kun aloin olemaan niin toivoton ja levottoman ahdistunut valvottuani monta tuntia täysin valveilla..
        Aamuyöstä sain jotenkuten unen pariksi tunniksi, kuitenkin sinäkin aikana säpsähdellen vähän väliä hereille ; toinen jalka säpsähteli ja nyki, välillä toinen käsi, päässä pisteli ja päätä särki rankasti, pulssi hakkasi entistä kovemmin ja hikoilin valtavasti..


        .. parempia öitä, ja vointia voin vaan toivoa ja rukoilla ylemmältä taholta ..

        Tarinani tarkoituksena oli jakaa tämä oma henkilökohtainen pitkäaikainen matka Ketipinorin kanssa, ja toimia vertaistukena, avata näkökulmia ja ehkä auttaa tiedostamaan se, että itse tulee olla äärimmäisen tarkka ja vastuussa omista tuntemuksistaan mitä Ketipinorista ilmaantuu, sillä ikävä kyllä ; Ketään muuta se ei lähtökohtaisesti kiinnosta, kun ei ole oma lehmä ojassa..
        .. ja vielä tähdentää, että meitä on niin moneen junaan täällä, toisille Ketipinor voi olla oikein toimiva ja täsmälääke omiin vaivoihin - niinkuin itsellenikin aiemmin, mutta on äärimmäisen tärkeää tervettä järkeä käyttäen tiedostaa myös tämän lääkkeet vahvat ja vakavat mahdolliset sivuvaikutukset..

        TAHDON TOIVOTTAA KAIKILLE PALJON HALAUKSIA JA VOIMAA TULEVIIN ÖIHIN JA AIKOIHIN ; ETTE OLE YKSIN .

        Onpa kyseenalainen psykiatri jos kannustaa seinään lopettamaan lääkkeet ja ottamaan päälle rauhoittavaa. Jos on 8-vuotta syönyt Ketiä niin tuskinpa lyhyt aika asteittaiseen alasajoon vaikuttaa negatiivisemmin kuin seinään lopettaminen. Ellei nyt akuutisti ole jotain ihan kamalia haittoja ja kuolo meinaa korjata.

        Siitä seutaa vieroitusoireita ajaksi x jotka varmaan saattanee myös "pumpun päälle ottaa" ainakin stressaavuudessa. 8 vuotta Ketiä on pitkä aika. Keho on tottunut olemaan sen alaisuudessa. Ei se ihme ole jos ei uni tule silmään aluksi.

        Tsemppiä! Updeittaa miten sinulla menee.


    • Anonyymi

      Tulee viekkarit ja kannattaa lopettaa sen takia pikku hiljaa. Uni kärsii myös jos puottaa kauhean nopeasti.

    • Anonyymi

      Mulle ketipinor on toiminut ilman haittavaikutuksia.Valvoin tossa 1,5 vuorokautta kun katoin olympialaisia ja tästä sain seurauksena verestävät silmät.Mielummin ketipinor kun valvominen ja verestävät silmät.Muuten ei valvominen aiheuttanut kuin jatkuvaa heikotusta.

    • Anonyymi

      ei mikään lääke vahvista terveyttä vaan ne sammuttaa aivoista osa alueet.

      miksi pelottelevat jos et syö sinä kuolet miksi uskot kaikki me kuolemme.

    • Anonyymi

      Onko kellään tullut sellaista vieroitusoiretta, että ei pysty muuta kuin ajattelemaan seksiä koko ajan? Ero siihen kun olin ketillä on valtava. Pelottaa, että teen jotain harkitsematonta tässä kiihkossa.

      MInulla on ollut taipumusta "edge playhin" menneisyydessä ja ketipinor onneksi vie sellaiset halut. Mutta nyt kun lääke on pois, niin en ajattele muuta kuin seksiä seksiä seksiä. :(

      Kuinka kauan tällainen olo voi kestää?

      • Anonyymi

        Söin 100mg Ketipinoria päivittäin. Kun lopetin sen niin tuli vieroitusoireita ja nukuin todella huonosti monta viikkoa (ensimmäiset 2 viikkoa ovat hankalimmat). 1 kk aikana tämä unettomuus korjaanti kokonaan Mirtazapiinin ansiosta (ehkä muutenkin`?). Pyysin siis lääkärilä Mirtazapiinia kun olin lopettanut Ketipinorin kokonaan ja aloin tavallaan "korvaamaan" sitä Ketipinoria Mirtazapiinilla ja sain näin vieroitusoireet selätettyä. Nykyisin nukun myös ilman Mirtazapiinia, enkä tarvitse Ketipinoria.


    • Anonyymi

      Tuli sen verran oiretta et en saa nukutuksi sitäkään vähää.. söin ainoastaan 25-50mg unettomuuteen ja optibaria 40mg kun oiretta

    • Anonyymi

      Olen nyt ottanut n. 5 kk ajan jokailta yhden 25 mg ketiperonitabletin univaikeuksiin. Uneen se aluksi auttoi mutta vaikutus on pikkuhiljaa lieventynyt. Mutta pääkipu, huono-olo ym oireet ovat lisäätyneet. Miten vähennän lääkkeen käytön kun tablettia ei saa puolittaa ja se käsittääkseni on pienin määrättävä annos? Yritänkö nukahtaa joka toujen ilta ilman lääkettä vai miten?

      • Anonyymi

        Kannattaa ottaa tabletti joka toinen päivä n. 2 viikon ajan ja sitten lopettaa kokonaan. Tilalle kannattaa ainakin väliaikaisesti pyytää lääkäriltä Mirtazapin 7,5 mg (suosittelen että otat sen siis niinä päivinä joina ei ole Ketipinoria käytössä).


    Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1555
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1194
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1117
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1026
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      985
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      947
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      882
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      870
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      704
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      660
    Aihe