Muutamilla on ollut saamani tiedon mukaan ongelmaa joidenkin kirjoittajien kovasta kielenkäytöstä. Ihmetten miksi sellaista ongelmaa on, jos samat valittajat käyttävät itse aivan pöyristyttävää kieltä toisista kirjoittajista.
Tähän ongelmaan on 100% toimiva ratkaisu, eikä tarvitse muuta kun lopettaa muiden syyttelemisen ja alouttaa itse kohteliaan kielenkäytön toisista kirjoittajista. Menee kaksi päivää ja palsta on puhdas loukkaavista viestyeistä, eikä kenenkään tarvitse osoitella toisia kirjoittajia syyttävällä sormellaan.
Mitä sitten mielipiteisiin tulee, niin niistähän täällä on tarkoituskin keskustella ja aiheena on lestadiolaisuus ja sitä lähellä olevat asiat ja ilmiöt.
Tähän ongelmaan on 100% toimiva ratkaisu, eikä tarvitse muuta kun lopettaa muiden syyttelemisen ja alouttaa itse kohteliaan kielenkäytön toisista kirjoittajista. Menee kaksi päivää ja palsta on puhdas loukkaavista viestyeistä, eikä kenenkään tarvitse osoitella toisia kirjoittajia syyttävällä sormellaan.
Mitä sitten mielipiteisiin tulee, niin niistähän täällä on tarkoituskin keskustella ja aiheena on lestadiolaisuus ja sitä lähellä olevat asiat ja ilmiöt.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lisään vielä, että toiset kirjoittajat eivät nettiketinkään mukaan kuulu keskustelupalstojen aihepiiriin.
tästäkötästäkötästäkötästäkö. Näin käy Englantilainen yksipyttyinen -50 luvun moottoripyörä tyhjäkäynnillä. Odottaa kuljettajan nostavan kytkintä, että päästään matkaan.
Vastauksena sanon, että kenelle on paljon annettu, häneltä paljon vaaditaan.
Jos tulkitsen oikein on aloittaja sama henkilö, joka ainoana kirjoittajana on aiheuttanut yleistä pahennusta ja jota muut joiduimme ojentamaan?
Asiassa hyvää on siinä tapauksessa se, että hän on myös valmis "siivoamaan suunsa" palstalla.
Jokin kuitenkin tuntuu kierolta! Jos aloittaja on kyseinen henkilö, on hänen ratkaisunsa nyt ulkoistaa ongelma pois itsestään: "Muutamilla on ollut saamani tiedon mukaan ongelmaa joidenkin kirjoittajien kovasta kielenkäytöstä."
Jumala on säätänyt niin, että kivien viskoja joutuu jossain vaiheessa kivensä itse keräämään, joutuu niittämään sitä, mitä itse on kylvänyt. Silloin on aivan turha syytellä omasta nurkkaan ajetusta tilasta ketään muuta kuin itseään!
Luottamus ja uskottavuus ovat helposti menetettäviä hyveitä. Luottamuksen ja uskottavuuden takaisin saaminen on huomattavan paljon vaikeampaa! -Sen joutuu ansaitsemaan uudelleen. Vaikeammin kuin alkuun, sillä voitettavana ovat myös menetetyn luottamuksen aiheuttamat asiat.
Ensimmäinen toimenpide ko.asioiden korjaaminen olisi tässä tapauksessa julkinen tunnustaminen virheistään sekä julkinen anteeksipyytäminen. Silloin nöyryys ja totuus kulkisivat yhdessä. Ilman totuuden kohtaamista ei oikea nöyrtyminen ole mahdollista.
Näissä asioissa ei ole oikoteitä.
Jos ko. palstan ulosheittäjä nyt vastaisi tähän viestiin, ettei hän ole aloitusta tehnyt, olisi minun satojen valheiden jälkeen ymmärrettävästi vaikea uskoa sitä, eli luottamus on särkynyt, eikä sitä ole voitettu vielä takaisin.
Sellaisiahan me ihmiset olemme tuon luottamuksen suhteen. Olen "syntyjään" sinisilmäinen, altis luottamaan. Mutta kun se sitten on mennyt rikki, ei uusi helposti synny. Ihanaa on, että Jumalan sanaan voi luottaa täydestä sydämestä ja mielestä. Sa ei muutu vaikka ajat muuttuvat.
Rakkaus kuitenkin on sellaista, että sitä tarvitaan juuri silloin eniten, kun sitä ei ansaitse.
"Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
1. Kor. 13:5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
1. Kor. 13:6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
1. Kor. 13:7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
1. Kor. 13:8 Rakkaus ei koskaan häviä"