Tänään oli erittäin kaunis ja aurinkoinen ilma, kesä tulee ihan kohta.
Miten te reagoitte valon lisääntymiseen ja tulevaan kesään?
Tuoko se toivoa yksinäisyyteen, että se loppuisi?
Miten te reagoitte valon lisääntymiseen ja tulevaan kesään?
Tuoko se toivoa yksinäisyyteen, että se loppuisi?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kesällä yksinäisyyteni ainakin korostuu...
Hommaa ensi kesäksi kaveri! Vai mikä sua estäisi??
Harmi, kun niitä kavereita ei voi ostaa niinkuin karkkia kaupan hyllyltä.....
Yksinäinen kesä itselläkin varmaan tulossa. Mulla ei ainakaan olo helpotu valon määrän lisääntyessä..... Ahistaa vaan enemmän, kun kaupungilla erilaisia tapahtumia ja ihmisiä kaveriporukoissaan. Noh, vielä on kesään matkaa ja jospa elämä yllättää ja tuleekin ihan kiva kesä....
Niitä voi netistä yrittää hakea jossei muualta osaa. Kyllä se kesä vituiks meneekin jos jo valmiiksi masistelee, että onpa paska yksinäinen kesä tulossa taas. Jos se tuleva kesä kerran tulee olemaan perseestä, sama varmaan ottaa riski ja yrittää etsiä kamuja. Jos et onnistu, niin eipä se elämä paljon aiempaa paskemmaksi tuosta yrittämisestä voi tulla?
Kyllä tässä kuule väkisinkin on surullinen olo!! Vai pitäisikö sanoa, että ai hitto kun rakastan omaa seuraani, onpa elämä ihanaa?! En ole niitä, jotka nauttivat yksinäisyydestään...
No ei tästä paljoa alemmas voi enää vajota. Varmastikin jotain yhdenillan seuraa saan, sen tiedän. Osaan olla parempina päivinä oikein seurallinen, mutta ongelma on siinä, että alkoholi ei enää maistu ja on se ollut tuuristakin kiinni tapaako mukavia ihmisiä!!! Yleensä silloinkin helpoiten tutustuu vastakkaisen sukupuolen edustajiin, mutta olisihan tuo kiva olla sellaistakin seuraa jossa voi höpötellä niitä oman sukupuolen juttuja......
Sosiaalinen verkosto vaan tukee sitä sosiaalisuutta eikä silloin tarvitse ottaa mitään stressiä siitä, että joutuukohan olemaan ihan yksin.....
Olen syntynyt keväällä ja olen kyllä kevään lapsi. Parasta vuodenaikaa on aina ollut maalikuun puolivälistä juhannukseen. Sitten sitä alkaa jo ajaella että pian on kesä, lämpö ja avalo ohi vaikka eihän juhannukseen kesä lopu, vaikka päivä alkaa jälleen lyhenemään.
Nyt iän myötä alkaa arvostaa tätä neljää selvää vuodenaikaa. On se vaihtelevaa ja jokaisella ajalla on hyvät puolensa, tosin kylmä ja pimeä aika saisi olla lyhyempi.
Ainahan on netti
http://www.youtube.com/watch?v=f5vPgpC5RBM
Minun suosikkivuodenaikani on jotakuinkin pääsiäisestä juhannukseen, sen jälkeen alkaa jo olla haikea olo kesän loppumisesta. Eli päivä päivältä lähempänä kesää ollaan ja se tuntuu tosi hyvältä. Tällä hetkellä on vielä ihan liian kylmä minun makuuni mutta kuukauden kuluttua toivottavasti jo keväisempää.
En usko, että kesä muuttaa mitään, niin moni aikaisempikin kesä on kulunut ilman parisuhdetta että tuskin tämäkään on poikkeus. Mutta tavoitteena on mahdollisimman hyvä kesä ilman sitä; grillailua, retkeilyä, vaeltamista, matkustamista, ostosreissuja Kauppatorille. Ja tietysti paljon vihreää parvekkeelle, ensimmäiset siemenet ovat jo itämässä.
Miksei sulle ole sopivaa miestä löytynyt?
Ei kai se mies yksinäisyyttä poista kuin pariksi vuodeksi....?
Harmi että etsit vain parisuhdetta, muuten kutsuisin sinut kävelylle tuonne kevätaurinkoon.
En tapaa vapaita miehiä missään, kun en juuri käy pubeissa/baareissa (enkä tanssi). Netissä ikäiseni (40 ) miehet hakevat huomattavasti itseään nuorempia naisia, joten olen aikaa sitten lakannut edes sieltä etsimästä. Työ-, opiskelu- ja muissa kuvioissa tapaamani miehet ovat järjestään varattuja.
Kaunis ajatus :-) Kaveriseuraa minulla kuitenkin on vaikka joka päivälle, myös kävelyille. Sitä paitsi ulkona on vielä ihan liian kylmä, reilun tunnin lenkki päivittäin riittää. Huomenna ajattelin ottaa taas teetä termariin ja pysähtyä juomaan aamukahvit retkikatoksella, mutta eväät teen vasta kun siellä tarkenee oikeasti istuskella.
Lisääntyvä valo masentaa, koska se tarkoittaa sitä, että kohta on taas se aika vuodesta, kun kaikki muut pitää hauskaa huvipuistoissa, festareilla, rannalla ja terassilla kun taas itse hikoilen yksin kotona neljän seinän sisällä koneen ääressä.
Ja sullekin on ihan täysi mahdottomuus löytää seuraa vai? Yritätkö edes löytää seuraa??
Onko sinulla porttikielto noihin paikkoihin vai oletko kahleilla kiinni kotonasi?
Kai hän tarkoitti, että noissa paikoissa käynti yksinään on niin kurjaa. Jotkut ihmiset voivat käydä tuollaisissa paikoissa mielellään yksinkin. Ehkä heistäkin voisi olla kivempaa, jos olisi seuraa, mutta viihtyvät kyllä yksinkin. Jotkut jopa erityisesti haluavat mennä yksin tiettyihin paikkoihin, joissa muut ihmiset monesti ovat pareittain tai isommassa seurueessa. Tuollaisen yksin viihtyvän ihmisen voi sitten olla vaikea ymmärtää, miksi joku ei käy missään. Joillekin ihmisille kun on niin tärkeää, että saa jakaa tuollaisen festari-/ranta-/terassi-/jne-kokemuksen jonkun toisen ihmisen kanssa. Yksinäisenä kaikki tuntuu niin turhalta. Ennemmin sitten on kotona yksin kuin menee yksin ja kärsii siitä kun näkee muiden olevan seurassa ja onnellisia.
Mutta jos ei missään käy niin ei varmasti ihmisiin tutustu ja joutuu jatkossakin olemaan yksin. Joskus on pakko asettua epämukavuusalueelle, tehdä asioita joita ei huvittaisi tehdä, jotta asiat voisivat muuttua.
On ihan varmaa, että jos istuu neljän seinän sisällä, niin niitä ystäviä ei jatkossakaan ole ja seuraavakin kesä menee neljän seinän sisällä.
Näinhän se on. Mutta mitä jos on ihan toivottoman ujo? Varsinkin jos on ujo mies, ei naiset tai oikeestaan toiset miehetkään tule juttelemaan. Ujo nainen saa juttuseuraa, jos ei mikään ihan kauhistus ole. Onneksi on tämä netti, niin voi siellä tutustua etukäteen, ja ensitapaamisella (toivottavasti) juttu jo luistaa.
Ja vaikka ei olisikaan niin ujo, joillekin nettitutustuminen on jotenkin luontevampaa kuin mennä juttelemaan aivan vieraille.
Tuntuis tuo lisääntyvä valo lisäävän liikunnallista aktiviteettia,
melkein joka kevät tulee liikuttua enemmän kuin sysimustana
aikana. Kesälläkin vielä, jossain vaiheessa syksyllä aina
vähenee pimeää ajanjaksoa kohden.
Mitä muuhun tulee, mä todellakin olen se mies jolle ei koskaan
tapahdu mitään, jos jätetään nämä nettihuuhailut pois laskuista.
Tähän aikaan vuodesta minulla on aina toiveikas olo ja tuntuu hiton siistiltä, kun kesä on tulossa. On ollut puhetta, kuinka jotkut masentuvat keväisin, mutta minulla on suhteellisen hyvä olo aina näihin aikoihin, mitä nyt synttärit aiheuttavat pientä masennusta muistuttamalla niistä asioista, joita ei haluaisi muistaa. Itselläni on sama juttu, kuin mitä tuossa mainittiin, että juhannuksen jälkeen rupeaa tuntumaan, että kaikki se, mikä tähän aikaan tuntuu hyvältä, alkaakin olla ohi ja syksyn tulo tuntuu ahdistavan, vaikka joka vuosi varmaankin olen syksyisin tajunnut, ettei se olekaan paha paikka. Keväisin kumminkin tuntuu energisemmältä, vaikkei nyt mistään varsinaisesta buustista voi puhua.
Tuntuu hienolta kyllä joka kerta kun kevät ja kesä tulee, talvi on niin masentavan pitkä täällä, että kesä tuntuu menevän hetkessä ohi. Onhan se aika loogistakin kun lämpimiä kuukausia on about 3 vuodessa ja nekin vähän niin ja näin. Viime kesä oli todella kylmä.
Tuli tuossa mieleen että joskus nuorempana 90-luvulla otin motskarin esille jo 12, maaliskuuta. Nyt ei 10-päivän ennusteen mukaan ole vielä mahdollisuutta moiseen näköpiirissä.
Miksiköhän tässäkin ketjussa vain yksi kirjoittaa tunnistettavalla profiililla? Onko siinä sivutarkoituksena ettei kukaan vain yrittäisi sopia tapaamista?
Niin, ja tuolla yhdellä tunnistettavan profiilin omaavalla henkilöllä on se profiili piilotettu. Kertokaa palstan naiset, että olisiko teistä oikeesti joku kiinnostunut jos joku mieshenkilö kirjoittelisi avoimella profiililla ja paikkakuntakin mätsäis teidän kanssanne. Mulla on käsitys, että ainakaan naiset eivät tämän palstan miehistä perusta. Näille miehille nyt kelpais melkein mikä vaan nainen :d
Minun profiilissani on nyt käynyt 50 vierasta. Yksikään ei ollut kirjautuneena että näkisi kuka kävi, saatikka miksi kävi. Katsooko aina kaikkien, vai oliko taustalla kiinnostusta samoista asioista. Toisaalta profiililla kirjoittavan oppii ajan myötä tuntemaan, silloin ei edes tarvita varsinaista kuvausta.
Minulle riittäisi joku uusi tuttavuus, kunhan tapaamisen jälkeen haluaisi vielä molemminpuolisesti tavata toisenkin kerran. Keinotekoisesta kaveruudesta ei ole iloa oikeastaan kenellekään, eli jos kaikki puheenaiheet ja tekemiset vaan töksähtävät niin on parempi etsiä joku toinen.
Treffipuolella tuo hakeminen lienee yleistä, mutta siinä on aina taustalla ne "aikuisten jutut". Ihastuminen voi peittää alleen monta näkemyseroa, ja ne huomaa vasta liian myöhään.
Piilotin profiilini, kun jossain vaiheessa huomasin etten kuitenkaan käy juuri koskaan katsomassa onko sinne tullut kommentteja. Ihan turha antaa kenenkään olettaa, että luen sitä kautta saapuneita viestejä, kun ei sitä tule viikoittain edes tsekattua.
Ja kirjoittelen tällä ja muutamalla muulla palstalla joka tapauksessa ihan vain keskustelun takia, en tavatakseni uusia ihmisiä.
Ja sitten valitat yksinäisyyttäsi. Mä en kuulu sun kohderyhmääs, eli en sen takia nyt "kitise" täällä, mutta eikö kannattaisi pitää "verkot vedessä" ihan joka paikassa? Jos esim. lähdet kauppaan ilman meikkejä ajatellen, että nyt en ainakaan mitään seuraa oo ettimässä, huomenna vasta, niin mitä jos joku tosi kiva mies tulee sulle juttelemaan. Ignooraat sen täysin?
Vai onko niin, että tällaisen palstan miehet eivät kelpaisi sulle missään nimessä, vaikka sun pitäisi kelvata miehille, vaikka käytkin täällä?
I=>han turha antaa kenenkään olettaa, että luen sitä kautta saapuneita viestejä,
Minä taas perustin profiilin siltä varalta että joku tykästyisi kirjoitusten perustella, eli haluaisi seuraani ensin näkemättä minua. Siis siihen kuka olen, eikä vain ulkonäkösyistä.
Pääsisin pois tältä palstalta jos saisin jonkun kaverikseni. Ei se pelkkä parisuhde riitä, siinä kun on turhia jännitteitä ja ennakko-odotuksia mukana jotka estävät tasavertaisen ystävyyden.
No, vähän aikaa vielä ja sitten täytyy vaan lopettaa.
Toistan: käyn täällä vain keskustelemassa. Tällä ja muutamilla muilla palstoilla.
Kaupassa käyn aina ilman meikkiä, en kyllä ymmärrä miten se liittyy asiaan.
Ei minun tarvitse "kelvata" miehille. Tämän palstan vakkarit ovat yleisesti ottaen nuorempia kuin minä ja hakevat ikäistään tai nuorempaa seuraa, joka olisi valmis vielä perustamaan perheen yhdessä. Omat speksini ovat ihan toisenlaiset. En muista juurikaan täältä lukeneeni sellaisten 40 /40 /50 miesten viestejä, jotka olisivat samassa elämäntilanteessa kuin minä, eli että perhe on jo aikoinaan perustettu ja lapset aikuisia tai lähes aikuisia.
Mutta tämän ketjun aiheena oli lisääntyvä valo.
Sais olla pimeetä aina.
Ei ihan aina, mutta enemmän kuin nyt saisi olla. Pimeys on niin lohdullista.
No, pakko sanoo, että vaikka valon lisääntyminen piristääkin se myös väsyttää jotenkin. Kestää taas vähän toi valoon tottuminen. Toivottavasti joku tajus :)
En pidä myöskään mistään helteistä, mieluummin talvipakkanen kuin 30.