Hei!
Millä olette ihmiset saaneet rohkeutta siihen ensimmäiseen kertaan ?
Huomasin eilen kun baarissa oltiin, kavereiden kanssa istumassa iltaa niin seuraamme lyöttäytyi mies, joka oli erittäin kiinnostunut minusta ja olisi kovasti tahtonut tulla lähemmäksi ja jutella kanssani, ongelmani on siis se että hermostun jo tuollasesta viattomasta keskustelusta miehen kanssa. tulen erittäin kiusaantuneeksi ja pakenen mahdollisemmian nopeasti paikalta.
Kaipaan kuitenkin elämääni jo miestä jonka kanssa se ensimmäinen kerta olisi mahdollista toteuttaa, mutta rohkeuteni ei vain riitä..
Millä olette ihmiset saaneet rohkeutta siihen ensimmäiseen kertaan ?
Huomasin eilen kun baarissa oltiin, kavereiden kanssa istumassa iltaa niin seuraamme lyöttäytyi mies, joka oli erittäin kiinnostunut minusta ja olisi kovasti tahtonut tulla lähemmäksi ja jutella kanssani, ongelmani on siis se että hermostun jo tuollasesta viattomasta keskustelusta miehen kanssa. tulen erittäin kiusaantuneeksi ja pakenen mahdollisemmian nopeasti paikalta.
Kaipaan kuitenkin elämääni jo miestä jonka kanssa se ensimmäinen kerta olisi mahdollista toteuttaa, mutta rohkeuteni ei vain riitä..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan turhaan hätäilet. Parasta ennen on n. 27v, vielä ehdit. Eiköhän tuo ”tauti” parane kun sopiva mies sattuu paikalle.
Kaltaisesi ovat varsinaisia herkkuja kunhan alkuun pääsee. Näyttää siltä, että mitä myöhemmin aloittaa sitä kauemmin säilyy herkkuna.
Itse olen pari vuotta vanhempi mies eikä minullakaan ensimmäistä kertaa ole ollut mutta se on vain kai jotain mikä on itse loppujen lopulta päätettävä ja tehtävä. Sinun on vain tehtävä päätös sellaisesta elämästä jonka haluaisit saavasi vaikka siihen sisältyykin riski. Minkä päätöksen ja miten sen sitten päätätkin tehdä, sinä kuitenkin olet ainoa joka sen voi tehdä. Silti ei tietenkään tarvitse saati kannata tyytyä sellaiseen mitä ei itse haluaisi vaan yritä pitää "järki päässä" ja olla vähän avonaisempi ja itsevarmempi. Mitä muutakaan oikein voisi sanoa.
Olen 24-vuotias mies ja samalla tavalla epävarma naisten kanssa. Miehenä mun tilanne on tietenkin vielä toivottomampi vaikka olenkin kerran seksiä harrastanut. Se oli kuitenkin sen verran onnetonta räpellystä minulta etten melkein edes laske sitä poikuuden menetykseksi.
Nyt olis taas ehkä vihdoin tulossa tilaisuus mutta jännittää ja ahdistaa todella paljon. Olen siinä suhteessa samanlainen että melkein tekis mieli lähteä karkuun kun päätyy tekemisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa ainakin silloin kun juttu menee vähänkin vakavempaan suuntaan. Haluan kyllä seksiä enemmän kuin mitään muuta mutta taidan vaan olla aika toivoton tapaus.
Et ole yksin ystäväni. Meitä on muutama lisää samassa jammassa.
Rohkeutta sain toiselta osapuolelta kun keskusteltiin. Viimeistään siinä kohtaa kun lupasi ettei ikinä tekisi mitään mikä minua satuttaa. :') Itse myös kyllästyin omaan jännittämiseeni ja ajattelin että jos aion odottaa että uskallan, niin saan odottaa maailman loppuun asti. Niinpä päätin siis lakata jännittämästä ja elää hetkessä.
Et ole ainut. Miehiä on ympärillä mutta juoksen jostain syystä karkuun
Täh?! Eikö enää nykyään seurustella ensin jonkin aikaa ja aloiteta sitten vasta seksipuuhat?
"Koskamattoman" kannattaisi miettiä perin pohjaisemmin, että mistä hermostuneisuus ja arkuus johtuu ja sen jälkeen vaan hakeutua tilanteisiin, joissa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa joutuu juttelemaan, jne.