Jännitän jonkin verran sosiaalisia tilanteita. En kuitenkaan välttele niitä vaan olen aina rohkeasti mennyt uusiin paikkoihin tapaamaan uusia ihmisiä, ja minulla on siellä oikeasti hauskaa. Tunnen välillä itsekin että jännitän jotenkin erityisesti naamallani, kasvoillani tuntuu olevan jäykkä ilme enkä osaa hymyillä rennosti.
Enpä kuitenkaan tiennyt että se näkyy niin selvästi, että siitä tarvitsee huomautella. Olin nimittäin viikonloppuna sosiaalisessa tapahtumassa ja siellä yksi tuttu jo toista kertaa heitti puolivitsillä että "hymyile nyt vähän, älä jännitä, sä oot ihan haahuilevan ja jännittyneen näkönen täällä *esitti jäykkää ilmettäni*". Tiedän ettei hän sinänsä pahaa tarkoittanut ja tyyppi taitaa miehenä olla myös kiinnostunut minusta, mutta tuohan sitten auttaakin paljon huomautella, tulee vaan entistä jännittyneempi olo. Mitenköhän tyhmältä sitten oikeasti näytänkään, toiset eivät varmaan ole kehdanneet siitä sanoa.
Enpä kuitenkaan tiennyt että se näkyy niin selvästi, että siitä tarvitsee huomautella. Olin nimittäin viikonloppuna sosiaalisessa tapahtumassa ja siellä yksi tuttu jo toista kertaa heitti puolivitsillä että "hymyile nyt vähän, älä jännitä, sä oot ihan haahuilevan ja jännittyneen näkönen täällä *esitti jäykkää ilmettäni*". Tiedän ettei hän sinänsä pahaa tarkoittanut ja tyyppi taitaa miehenä olla myös kiinnostunut minusta, mutta tuohan sitten auttaakin paljon huomautella, tulee vaan entistä jännittyneempi olo. Mitenköhän tyhmältä sitten oikeasti näytänkään, toiset eivät varmaan ole kehdanneet siitä sanoa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tyyppi ei varmaan tajunnut että osui arkaan kohtaan (tai vaihtoehtoisesti on täysi kusipää). Olen huomannut, että sosiaalisesti rohkeat ihmiset eivät yleensä ymmärrä ollenkaan sosiaalisesta jännittämisestä kärsiviä ihmisiä. Eli kyseessä on ehkä vain pelkkä ymmärtämättömyys tai ehkä hän oikeasti kuvitteli että voisi rentouttaa oloasi vähän vitsailemalla (todella kömpelösti).
Mitä jos sanoisit hänelle ihan suoraan miltä sinusta moiset huomautukset tuntuvat. Tai huomauta hänelle takaisin jostain hänen omasta heikkoudestaan (esim. empatiakyvyn puute, huonot sosiaaliset taidot), niin ehkä hän ymmärtää siinä samalla oman typeryytensä. Ilkeäksi ei tietenkään pidä ryhtyä (olet selvästi sellaista parempi ihminen), mutta pieni sarkasmi on joskus paikallaan.
Ihanaa kuulla että menet jännityksestäsi huolimatta mukaan kaikkeen, itse en yleensä kykene menemään minnekään juuri sen vuoksi että pelkään tuonkaltaista arvostelua. Älä sinä missään nimessä anna tuollaisten yksittäisten huonojen kokemusten ja pöhköjen ihmisten vaikuttaa itseesi!!
Jep. :) Ai esim. mitä? "Pitäs sunki opetella paremmat sosiaaliset taidot eikä huomautella"? Vähän oudosti ois kyllä sanottu.
No tuo olisi oikeasti ihan ok sanoa, vaikka tuntuisikin oudolta. Toisen jännittämisestä huomattelu (tai mistään muustakaan mille itse ei välttämättä mitään mahda) kun on epäkohteliasta ja kertoo siitä ettei osaa niin sanotusti lukea tilannetta.
Yleisesti ottaen toisten olemukseen liiallinen huomion kiinnittäminen ja siitä huomauttaminen on huonoa käytöstä. Esim toisten eleisiin, ilmeisiin, puhetapaan liittyvä huomauttelu. Aidosti sosiaaliset taidot omaava soluttautuu tilanteeseen ja teeskentelee kuin toinen ei jännittäisi lainkaan :)
On vaan todella harmillista, että yleensä ottaen ihmiset pitävät sosiaalisest taitavana sellaista ihmistä joka on koko ajan äänessä ja keskipisteenä ja heittää "hyvää läppää". Tosiasiassa sosiaalisesti taitavin saattaa olla se hiljaisin tyyppi, jonka empatiakyky on kehittynyt huippuunsa kaiken sen paskan takia mitä on itse saanut niskaansa koko elämänsä ajan, eikä halua aiheuttaa kenellekään yhtä pahaa oloa kuin mitä on itse niin monta kertaa joutunut kokemaan.
Ärsyttäviä tuollaiset ihmiset jotka sanoo sosiaalisista peloista/masennuksesta kärsivälle että älä jännitä tai älä murjota vaan nauti elämästä. Ihan niinkuin he jotain muka tietäisivät koko asiasta. Sietäs selkäänsä saada tuollaiset ihmiset.
Sanovat varmaan pyörätuolissa istuvallekin, että mitä sinä siinä istua jökötät, nouse vain reippaasti ylös ja riennä muiden mukaan tanssin pyörteisiin.
Annetaan niille selkään :)
Vaikka sitä ujoja ollaankin, tai sosiaalifoobikkoja, niin "neiteillä" ei pidä. Jos maassa makaavalla vain voimat riittävät, niin pitää nousta ja vastata potkimiseen samalla mitalla.
Se on aika mahdoton tehtävä nousta maasta ylös kun makaat siinä ja 5 tyyppiä potkii sua niin että oot aivan puolustuskyvyttömässä tilassa.
Tämä oli siis vertauskuva tästä asiasta.
Pekka-Eric A.
Matti S.
Eihän tuo aloituspostaaja ole edes sosiaalifoobikko. Niin kuin itse sanoi "jännittää jonkin verran", joten turhaan melskaatte. Jättäkää mies parka eloon, hän yritti vaan auttaa ja heittää vitsiä. Ei tainnut kuitenkaan onnistua tällä kertaa:)
Jos vaan mahdollista, niin noihin kannattaa etukäteen miettiä vastauksia. Esim.
- Joo, kun kukaan ei huomaa minua ja oon niin yksin täällä vieraiden seurassa! (vitsillä liioiteltua tekoitkua)
- Eiku mietin vaan yhtä juttua. Pitäis saada yksi homma tehtyä 16. päivä mennessä, mutta sitä ennen pitäisi tehdä pari muuta juttua ja sellasta... (liirum laarum)
- Jomottaa vähän päätä, kun on nuo niskat jumissa. Tiedätkö mitään jumppia, kun näytät aika urheilulliselta? (siirrä huomio häneen)
- Joo, niin taidan olla. Hei, käväisen tuolta hakemassa juomista. (mene pois)
Sama juttu itsellä, että muut saattaa joskus huomauttaa asioista joista itse ei ole tietoinen, esim itselle sanottiin kerran baarissa, että näytän pelokkaalta. Siinä sitä alkaa vaan miettimään lisää, että näytänkö aina sellaiselta ja voiko omaan ilmeeseen luottaa ylipäätänsä enää ollenkaan.
Etkö voi kysyä joltakin näytätkö pelokkaalta? Kyllä sen nyt luulisi vaistoavan muutenkin siitä miten ihmiset suhtautuu sinuun. Jos näyttäisit pelokkaalta luulisi ihmisten suhtautuvan kokoajan sinuun niin kuin pelokkaaseen.
Luottaisin ennemmin näihin kuin siihen mitä yksi tyyppi sanoi vuonna se ja se.