Simppeli kysymys vaikeasta asiasta. Takana 14v yhteiseloa, melkein 10v naimisissa.2 lasta. Miehellä ollut alkoholi ongelmaa koko ajan, tyhjiä lupauksia asioiden muuttumisesta. Nyt asunut eri osoitteessa 1,5kk ja luvannut lopettaa juomisen noin vain, ilman apuja. Sanoin tänään hänelle että meistä ei enää paria tule. Välitän totta kai hänestä aina mutta en näe häntä enää kun ajattelen tulevaisuutta.Alkoholiongelma ja välinpitämättömyys yhteistä asioista ja taloudesta on ajanut mut siihen pisteeseen etten tunne häntä kohtaan enää kuin ennen. Nyt on kuitenkin mieleen hiipinyt ajatus että teenkin kamalan virheen ja kadun päätöstäni ajan kuluessa, toisaalta olisin helpottunut jos hän löytäisi uuden rakkauden. Jos rakkaus onkin hautautunut kaikkien huolien ja murheiden alle kun ei parannusta elämään ole tapahtunut? Mies sanoo että olen hänen elämänsä rakkaus...Jos mies tekeekin nyt täyskäännöksen elämässään ja huomaan rakastavani häntä yhä? Toisaalta en voi häntä vaatiaodottamaan että omat tunteeni olisivat täysin selvät, olisi kohtuutonta pitää toista löysässä narussa. Mistä sen voi varmasti tietää onko rakkautta enää jäljellä?
Mistä tietää rakastaako vielä?
Rakastamisen vaikeus
2213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä hätäile, hiljaa hyvä tulee. Kuuluu eroprosessiin em. ajatukset. Asia varmistuu vähitellen ja huomaat vielä huokaisevasi, että "huh onneksi lähdin". Huopaaminen ja soutaminen tekee vain lisää ongelmia mm. lapsille. Nyt lasten ei tarvitse nähdä alkoholia nauttinutta isää, koska hänen täytyy olla täysin selvinpäin jos aikoo tavata lapsia. Jos exäsi ei kykene olemaan ilman alkoholia, on todenn. että hän rypee itsesäälissä tai syyttelee muita. Muista sinä ennen kaikkea lasten hyvinvointi ja tulevaisuus ja sinun oma jaksamisesi. Kaikki on vasta alussa ja siksi tilanne voi tuntua epävarmalta ja oudolta, mutta anna aikaa itsellesi sopeutua tilanteeseen. Kukaan toinen ihminen ei voi päättää toisen puolesta, että nyt loppuu juominen, juojan on löydettävä se tahto itsestä. Siinä ei sitten ole välimuotoa muuta kuin täysin ilman alkoholia.
Ero tuntuikin helpolta siihen saakka kunnes mies päätti päättää päivänsä siinä onnistumatta. Tämä tapahtui torstaina, ja jollen olisi ehtinyt hälyttää apua olisi aamuun mennessä ollutkin kuollut. Kuittasi koko homman sanomalla "kaikkee voi kerran kokeilla". Ei ole puhunut koko asiasta. Tän takia tuntuu nyt vaikealta. Aiemmin sanoiki lopettavansa vain sen takia että ajatteli meillä olevan vielä mahdollisuuksia yhteiselämään. Ei tuokaan mun mielestä oikein ole. Itsensä takia se pitäisi tehdä. Eilen taas keskusteltiin tekstiviestitse, ja selväks tein että itsemurhayrityksestä huolimatta mun tunteet ei ole muuttunu. On sille kova paikka tämä, uskon kyllä sen. Se kuvittelee että tää on mulle ilon ja juhlinnan paikka, eikä tunnu ollenkaan ymmärtävän miltä musta tuntuu vaikka sitä kuinka yritän sanoa. Sä oot kyllä oikeassa, tää vaatii vaan aikaa ja päivä kerrallaan pitää edetä.