Laatu keskustelu

Ei tuo niin kovin vaikeaa ole ja lähellä määritelmää oli jo se viittaamasi lause. Ehkä muutetaan se muotoon: "Tehdään niin kuin se pitäisi tehdä, miettimättä sen vaikutuksia tuotantokustannuksiin" Sen jälkeen voidaan vielä näkyvää laatua hieroa erikseen esteettisin perustein esimerkiksi lakkakerroksia lisäämällä. Jos vaikka venettä rakennetaan O. Stephensin kirjaamien, detaljeja koskevien vaatimusten mukaan, tulee silmältä piiloon monenlaista ja näkyvätkin ovat lähinnä mitoitusohjeita. Niitä piiloon jääviä asioita ei voi edes brosyyrissä luetella, ne ovat vain sellaisia, jotka saavat veneen toimimaan kaikissa oloissa. Toimivaksi mitoitettu on sekin usein ristiriidassa tuotantokustannusten kanssa.

Se, tehdäänkö joku tuotantovene tällä hetkellä noin, onkin jo paljon vaikeampi kysymys. Kuten arvata saattaa, vanhoissa Swaneissa oli paljon sitä, uudemmista en osaa sanoa.

helppoo.. kirjoitti:

Ei tuo niin kovin vaikeaa ole ja lähellä määritelmää oli jo se viittaamasi lause. Ehkä muutetaan se muotoon: "Tehdään niin kuin se pitäisi tehdä, miettimättä sen vaikutuksia tuotantokustannuksiin" Sen jälkeen voidaan vielä näkyvää laatua hieroa erikseen esteettisin perustein esimerkiksi lakkakerroksia lisäämällä. Jos vaikka venettä rakennetaan O. Stephensin kirjaamien, detaljeja koskevien vaatimusten mukaan, tulee silmältä piiloon monenlaista ja näkyvätkin ovat lähinnä mitoitusohjeita. Niitä piiloon jääviä asioita ei voi edes brosyyrissä luetella, ne ovat vain sellaisia, jotka saavat veneen toimimaan kaikissa oloissa. Toimivaksi mitoitettu on sekin usein ristiriidassa tuotantokustannusten kanssa.

Se, tehdäänkö joku tuotantovene tällä hetkellä noin, onkin jo paljon vaikeampi kysymys. Kuten arvata saattaa, vanhoissa Swaneissa oli paljon sitä, uudemmista en osaa sanoa.

Lue lisää

Juuri tätä tarkoitin.

Automailmasta: Volkswagenin johtaja totesi, että laadun tekeminen ei maksa mitään.

Enpä usko, että on olemassa yhtään tuotantovenevalmistajaa, joka ei optimoi hintaa. Toisaalta en usko myöskään, että löytyy yhtään valmistajaa, joka tekee halvimpia mahdollisia veneitä.

Vaikea keksiä muuta syytä vaikkapa ortoftaalihartsin, katkokuidun ja ruiskulaminoinnin käytölle. Noita löytyy useista hyvin kalliista laadukkaina pidetyistä veneistä, kuten myös aivan halvimmista.

sfg78 kirjoitti:

Automailmasta: Volkswagenin johtaja totesi, että laadun tekeminen ei maksa mitään.

No sittenhän volkkariin pitäisi saada talvella aukeavat ovien lukot samaan hintaan?

Markkinataloudessa on myös tarkoitus tehdä kauppaa.
Jos laadulla tarkoitetaan suunnittelua, materiaaleja, työtä, markkikointia, jälkimarkkinointia ja vielä asiakaspalvelua, niin monesti hinta on sitten Svaanien ja Balticin tasolla. Ja kauppa on sitten vähäisempää, vaikkakin kate on varmaan ok. Sitten kun otetaan kohderyhmäajattelu mukaan, niin veneitä tehdään tehdään eri kohderyhmälle ajatellen erilaisia talouksia. Silloin mietitään työtapoja, materiaaleja ja kohderyhmän maksukykyyn suhteutettuna. Tällöin veneen laatu on luonnollisesti kompromissi, mutta silti työ voidaan tehdä laadukkaasti. Juuri tämä laadukas työnjälki puuttuu monesti, vaikka muu on mietitty ammattimaisesti. Tähän tuo volkkarin kommentti varmaan on tarkoitettu.

Oikein hyvät määrittelyt.

Mahtaakohan mikään muu uusi purjevenemerkki täyttää näitä vaatimuksia yhtä hyvin kuin Bavaria?

Ehkei sitä kannattaisi ihan niin paljon mollatakaan...

Bavarian kriteerit? kirjoitti:

Oikein hyvät määrittelyt.

Mahtaakohan mikään muu uusi purjevenemerkki täyttää näitä vaatimuksia yhtä hyvin kuin Bavaria?

Ehkei sitä kannattaisi ihan niin paljon mollatakaan...

Lue lisää

Minä olen nyt kahdeksan kauden ja 17000 nm:n jälkeen erittäin tyytyväinen oman Bavariani laatuun. Sain ehkä hieman enemmän venettä kuin uskalsin odottaakaan ostopäätöstä tehdessäni. Minulle tämä on ollut laatua.

"- tuotteen koetun arvon ja hinnan vastaavuus "

Tästä tuli mieleeni uusimmassa venelehdessä testattu HR412 ja testaajien loppulausunto, että vene on hintansa (noin 480000 euroa) väärti.

Jos on kokenut testaaja, saa varmaan hyvän käsityksen tuotteen laadusta ja ominaisuuksista, mutta miten ihmeessä voi arvioida onko tuote hintansa arvoinen, jos ei ole mahdollisuutta ostaa sitä. Oletan siis että toimittajan palkalla ei voi ostaa tuon hintaista venettä. Jos taas ajattelee että jos minulla olisi ilmaiseksi saatuna puoli miljoonaa, ostaisin varmaan sen hintaisen veneen, ei ajatus johda mihinkään koska ilmaisen ja kuvitteellisen rahan arvo on eri kuin taskussa olevan ansaitun rahan arvo.

Toisaalta jos ostovoimaa on suhteessa tuotteen hintaan reilusti, kuten suomalainenkin yritysjohtaja voi tienata tuommoisen summan viikossa, voi laadun arviointi olla täysin toisarvoinen asia. Duunaripalkoille skaalattuna, jos saisin uuden HR412:n tuhannella eurolla, pitäisin sitä hyvänä kauppana sen enempää miettimättä.

tunari... kirjoitti:

"- tuotteen koetun arvon ja hinnan vastaavuus "

Tästä tuli mieleeni uusimmassa venelehdessä testattu HR412 ja testaajien loppulausunto, että vene on hintansa (noin 480000 euroa) väärti.

Jos on kokenut testaaja, saa varmaan hyvän käsityksen tuotteen laadusta ja ominaisuuksista, mutta miten ihmeessä voi arvioida onko tuote hintansa arvoinen, jos ei ole mahdollisuutta ostaa sitä. Oletan siis että toimittajan palkalla ei voi ostaa tuon hintaista venettä. Jos taas ajattelee että jos minulla olisi ilmaiseksi saatuna puoli miljoonaa, ostaisin varmaan sen hintaisen veneen, ei ajatus johda mihinkään koska ilmaisen ja kuvitteellisen rahan arvo on eri kuin taskussa olevan ansaitun rahan arvo.

Toisaalta jos ostovoimaa on suhteessa tuotteen hintaan reilusti, kuten suomalainenkin yritysjohtaja voi tienata tuommoisen summan viikossa, voi laadun arviointi olla täysin toisarvoinen asia. Duunaripalkoille skaalattuna, jos saisin uuden HR412:n tuhannella eurolla, pitäisin sitä hyvänä kauppana sen enempää miettimättä.

Lue lisää

Jos HR 412 olisi yhtä huono kuin Bavaria, mutta maksaisi 4 kertaa enemmän, se ei olisi hintansa väärti. HR412 on hintansa väärti, mikäli halvemmalla ei saa likimain samaa.

Näinä aikoina, kun bisnesjargon on raiskannut kauniin kielemme, "laatu" on käsitteenä ylikuormitettu, mutta kaipa "hyvälaatuinen" suunnilleen tarkoittaa speksien mukaista tuotetta, joka ei tuota negatiivisia yllätyksiä. Huonolaatuinen taas ei sovi käyttötarkoitukseensa sillä tavalla, jolla sitä markkinoidaan.

Bossu kirjoitti:

Jos HR 412 olisi yhtä huono kuin Bavaria, mutta maksaisi 4 kertaa enemmän, se ei olisi hintansa väärti. HR412 on hintansa väärti, mikäli halvemmalla ei saa likimain samaa.

Näinä aikoina, kun bisnesjargon on raiskannut kauniin kielemme, "laatu" on käsitteenä ylikuormitettu, mutta kaipa "hyvälaatuinen" suunnilleen tarkoittaa speksien mukaista tuotetta, joka ei tuota negatiivisia yllätyksiä. Huonolaatuinen taas ei sovi käyttötarkoitukseensa sillä tavalla, jolla sitä markkinoidaan.

Lue lisää

Mainitset Bavarian huonoksi, vai tarkoitatko suhteellisesti huono ?, miten mietit eli onko esittää "huonoudesta" asiaa vai perustuuko määrittely ihan vaan suoli24 kommentteihin ?

10+3 kirjoitti:

Mainitset Bavarian huonoksi, vai tarkoitatko suhteellisesti huono ?, miten mietit eli onko esittää "huonoudesta" asiaa vai perustuuko määrittely ihan vaan suoli24 kommentteihin ?

Lue lisää

Hallbergin rassiin verrattuna Bava on huono usealla ominaisuudella mitattuna.

Bossu kirjoitti:

Hallbergin rassiin verrattuna Bava on huono usealla ominaisuudella mitattuna.

On ihan pakko kysyä. Jos otetaan vierekkäin 100 000 € maksavat, 40 jalkaiset Bavaria ja HR. Ne ovat tietenkin eri ikäiset ja kuntoiset. Miten mielestäsi niiden laadut eroavat tässä tapauksessa? Helpotan sen verran, että olin ostoaikeissa viime heinäkuussa Englannissa kyseisenlaista HR:ia. Siinä ei toiminut mikään. Olisi pitänyt koko kesäloma käyttää peruskunnostukseen, jos sekään olisi riittänyt? Oma Bavariani sen sijaan on ollut koko ajan täydessä kunnossa ja minusta se oli tässä vertailussa premman laatuinen vene. Sillä me jatkettiin kesälomaamme ja jatketaan vielä ensi kesäkin.

10+2 kirjoitti:

On ihan pakko kysyä. Jos otetaan vierekkäin 100 000 € maksavat, 40 jalkaiset Bavaria ja HR. Ne ovat tietenkin eri ikäiset ja kuntoiset. Miten mielestäsi niiden laadut eroavat tässä tapauksessa? Helpotan sen verran, että olin ostoaikeissa viime heinäkuussa Englannissa kyseisenlaista HR:ia. Siinä ei toiminut mikään. Olisi pitänyt koko kesäloma käyttää peruskunnostukseen, jos sekään olisi riittänyt? Oma Bavariani sen sijaan on ollut koko ajan täydessä kunnossa ja minusta se oli tässä vertailussa premman laatuinen vene. Sillä me jatkettiin kesälomaamme ja jatketaan vielä ensi kesäkin.

Lue lisää

Puhut varmaankin ketsirikatusta 70-luvun HR 41:stä, koska yhtään uudempaa 40-jalkaista HR:ää et saa 100keurolla. En tiedä, että kuinka mielekäs tällainen vertailu on veneiden välillä, joilla ikäeroa ehkä 20-30 vuotta. Ainakin veneiden teknisen kunnon pitäisi olla vertailukelpoinen. Tämä tarkoittaisi, että veneissä on about samanikäinen moottori, purjeet, tiikkikansi jne. Mutta tällöinhän se HR olisi todennäköisest reilustii kalliimpi, kuin se Bavaria. En oikein ymmärrä esimerkkisi pointtia...kolmekymmentä vuotta vanhan alkuperäiskunnossa olevan veneen kunnostaminen maksaa rahaa ja aikaa.

(IR kirjoitti:

Puhut varmaankin ketsirikatusta 70-luvun HR 41:stä, koska yhtään uudempaa 40-jalkaista HR:ää et saa 100keurolla. En tiedä, että kuinka mielekäs tällainen vertailu on veneiden välillä, joilla ikäeroa ehkä 20-30 vuotta. Ainakin veneiden teknisen kunnon pitäisi olla vertailukelpoinen. Tämä tarkoittaisi, että veneissä on about samanikäinen moottori, purjeet, tiikkikansi jne. Mutta tällöinhän se HR olisi todennäköisest reilustii kalliimpi, kuin se Bavaria. En oikein ymmärrä esimerkkisi pointtia...kolmekymmentä vuotta vanhan alkuperäiskunnossa olevan veneen kunnostaminen maksaa rahaa ja aikaa.

Lue lisää

Mielestäni juuri tässä on "pointtia". Juuri tämänlaisen valinnan edessä veneen ostaja tavallisesti on. Veneen koko tulee tarpeesta (esim. perheen koko), ja hinta käytettävissä olevasta rahamäärästä. Valinta sitten tehdään uudemman "sarjatuotantoveneen" ja vanhemman "laatupurren" välillä.

On vaikea kuvitella, että uuden HR:n ostaja harkitsisi samankokoisen Bavarian ostamista, tai vastaavasti Bavarian ostaja miettisi, ostaako Bavarian vai 3 kertaa kalliimman uuden HR:n. Sen verran eri "markkinasegmenttiin" nuo veneet on tehty.

Pointtia on kirjoitti:

Mielestäni juuri tässä on "pointtia". Juuri tämänlaisen valinnan edessä veneen ostaja tavallisesti on. Veneen koko tulee tarpeesta (esim. perheen koko), ja hinta käytettävissä olevasta rahamäärästä. Valinta sitten tehdään uudemman "sarjatuotantoveneen" ja vanhemman "laatupurren" välillä.

On vaikea kuvitella, että uuden HR:n ostaja harkitsisi samankokoisen Bavarian ostamista, tai vastaavasti Bavarian ostaja miettisi, ostaako Bavarian vai 3 kertaa kalliimman uuden HR:n. Sen verran eri "markkinasegmenttiin" nuo veneet on tehty.

Lue lisää

Varmasti tuo kirjoittamasi on ihan totta, että valinta tehdään usein uudemman ja vanhemman veneen välillä. Mutta kuitenkin, jos puhutaan tuollaisesta nimimerkin 10 2 kuvaamasta veneestä, jossa ei mikään toiminut, niin silloin se on huono vertailukohta. Jos heitetään, että sen kuntoon laittaminen maksaa 30 keuroa, niin silloinhan sen hinta ostajalle ei ole 100k vaan 130 keuroa. Joten ne eivät ole hinnaltaan vertailukelpoisia. Se että miksi joku on valmis maksamaan 30 vuotta vanhemmasta veneestä enemmän kuin uudesta ja tiloiltaan isommasta on sitten toinen kysymys.

10+2 kirjoitti:

On ihan pakko kysyä. Jos otetaan vierekkäin 100 000 € maksavat, 40 jalkaiset Bavaria ja HR. Ne ovat tietenkin eri ikäiset ja kuntoiset. Miten mielestäsi niiden laadut eroavat tässä tapauksessa? Helpotan sen verran, että olin ostoaikeissa viime heinäkuussa Englannissa kyseisenlaista HR:ia. Siinä ei toiminut mikään. Olisi pitänyt koko kesäloma käyttää peruskunnostukseen, jos sekään olisi riittänyt? Oma Bavariani sen sijaan on ollut koko ajan täydessä kunnossa ja minusta se oli tässä vertailussa premman laatuinen vene. Sillä me jatkettiin kesälomaamme ja jatketaan vielä ensi kesäkin.

Lue lisää

Oliko kyseessä siis HR 412? Siitähän oli puhe. Jos ei ollut, niin sitten laatukäsite käy vähän huonosti tähän analyysiin, pitäisi ehkä ennemmin käyttää käsitettä arvo, jossa on hinta mukana. Veneiden kohdalla laatu liittyy alkuperäiseen konstruktioon, mutta jos esimerkkisi HR:ssä on annettu keskeisten laatuun liittyvien elementtien tuhoutua, on sen laatu vähemmän merkittävä seikka kuin sen kunto. Jos Bavaria on uudehko, sen arvo koostuu Bavarian laadusta ja hyvästä kunnosta. Vanhojen veneiden kohdalla veneen arvoon liittyy sekä (alkuperäinen) laatu että veneen kunto, joista molemmat voivat viedä arvoa ylös tai alas. Esimerkissä Hallbergin parempi laatu ja huonompi kunto tuottavat saman arvon kuin Bavarian huonompi laatu ja parempi kunto. Jos vierekkäin olisi ollut samankaltaiset uusi ja 30 vuotta vanha Bavaria, olisi niiden hinta ollut varmaan eri. Tosin Bavarian laatu on vuosien myötä laskenut, joten ero olisi ehkä pienempi kuin ensin olettaisi.

(IR kirjoitti:

Varmasti tuo kirjoittamasi on ihan totta, että valinta tehdään usein uudemman ja vanhemman veneen välillä. Mutta kuitenkin, jos puhutaan tuollaisesta nimimerkin 10 2 kuvaamasta veneestä, jossa ei mikään toiminut, niin silloin se on huono vertailukohta. Jos heitetään, että sen kuntoon laittaminen maksaa 30 keuroa, niin silloinhan sen hinta ostajalle ei ole 100k vaan 130 keuroa. Joten ne eivät ole hinnaltaan vertailukelpoisia. Se että miksi joku on valmis maksamaan 30 vuotta vanhemmasta veneestä enemmän kuin uudesta ja tiloiltaan isommasta on sitten toinen kysymys.

Lue lisää

Jos laadulla tarkoitetaan veneen toimivuutta ja sitä, ettei tule harmia, vaivaa ja lisäkustannuksia, voi sanoa, että 100 k-Eurolla saa laadukkaamman 40-jalkaisen Bavarian kuin 40-jalkaisen HR:n. Ainakin tässä tapauksessa Bavarian ostaessaan saa eurolla enemmän laatua.

Enemmän laatua kirjoitti:

Jos laadulla tarkoitetaan veneen toimivuutta ja sitä, ettei tule harmia, vaivaa ja lisäkustannuksia, voi sanoa, että 100 k-Eurolla saa laadukkaamman 40-jalkaisen Bavarian kuin 40-jalkaisen HR:n. Ainakin tässä tapauksessa Bavarian ostaessaan saa eurolla enemmän laatua.

Lue lisää

Tuolla laatumäärittelyllä voi hyvinkin saada uudesta Bavariasta laadukkaamman veneen kuin uudesta HR:stä. Aivan kuten Toyota vs. mikä tahansa "laatuauto".

Joakim_ kirjoitti:

Tuolla laatumäärittelyllä voi hyvinkin saada uudesta Bavariasta laadukkaamman veneen kuin uudesta HR:stä. Aivan kuten Toyota vs. mikä tahansa "laatuauto".

Kai nyt sentään uutena HR on samankokoista Bavariaa toimivampi ja luotettavampi "paketti". Ei varmaankaan hintaeron verran (laatua/euro -mielessä), mutta kokonaisuutena kumminkin.

Joakim_ kirjoitti:

Tuolla laatumäärittelyllä voi hyvinkin saada uudesta Bavariasta laadukkaamman veneen kuin uudesta HR:stä. Aivan kuten Toyota vs. mikä tahansa "laatuauto".

Ne toimimattomuus ongelmat uudessa veneessä liittyvät yleensä elektroniikkaan, jota uudessa push/button-konseptin mukaisessa HR:ssä on todennäköisesti Bavaa enemmän. Elektroniikka tulee pitkälti samoilta toimittajilta, joten tuskin mikään valmistaja voi olla tällaisten ongelmien ulottumattomissa. Yachting Monthlyn testaaja totesi HR 64:sen testin yhteydessä, että tällaisen veneen omistajan täytyy vain hyväksyä, että elektroniikalla täytetyssä veneessä on todennäköisesti aina jotain, mikä ei toimi.

Joten tälla määrittelyllä joku riisuttu Varianta saattaa olla kaikkein laadukkain. Mutta itse en oikein tällaista laatumäärittelyä osta.

Uusi toimii kirjoitti:

Kai nyt sentään uutena HR on samankokoista Bavariaa toimivampi ja luotettavampi "paketti". Ei varmaankaan hintaeron verran (laatua/euro -mielessä), mutta kokonaisuutena kumminkin.

Lue lisää

Onko? "Enemmän laatua" ei puhunut mitään purjehdusominaisuuksista, heloituksen käyttömukavuudesta ja laajuudesta, mukavuudesta, ulkonäöstä jne. Ainoastaan toimivuudesta, harmittomuudesta ja lisäkustannuksien vähyydestä. En ole koskaan uutta venettä omistanut, mutta moni tuttu on ja yksi heistä testaa veneitä "työkseen". Näiltä kuulemani mukaan Bavariat ovat selvästi keskimääräistä vähävikaisempia eli eivät mene rikki eivätkä vaadi korjauksia yhtä paljon kuin useimmat muut. Uusista HR:stä en muista suoraan omistajalta kuulleeni mitään, mutta tiedän kuitenkin lähivuosilta yhden HR:n ja yhden Najadin, jotka veistämön on lunastanut takaisin 1-2 vuoden käytön jälkeen laatuongelmien takia.

(IR kirjoitti:

Ne toimimattomuus ongelmat uudessa veneessä liittyvät yleensä elektroniikkaan, jota uudessa push/button-konseptin mukaisessa HR:ssä on todennäköisesti Bavaa enemmän. Elektroniikka tulee pitkälti samoilta toimittajilta, joten tuskin mikään valmistaja voi olla tällaisten ongelmien ulottumattomissa. Yachting Monthlyn testaaja totesi HR 64:sen testin yhteydessä, että tällaisen veneen omistajan täytyy vain hyväksyä, että elektroniikalla täytetyssä veneessä on todennäköisesti aina jotain, mikä ei toimi.

Joten tälla määrittelyllä joku riisuttu Varianta saattaa olla kaikkein laadukkain. Mutta itse en oikein tällaista laatumäärittelyä osta.

Lue lisää

Kyllä niitä vikoja on paljon muitakin kuin elektroniikkaan liittyviä. Esimerkkinä vaikkapa neljän eri valmistajan veneet (kolme näistä "laatuveneitä"), jotka vuotivat uutena: yksi peräpeilin ja rungon saumasta, toinen peräsinakselin vannasputkesta, kolmas ja neljäs vuotivat reilusti rungon ja kannen saumasta.

Aika monesta veneestä on myös tullut masto alas eri venelehtien koepurjehduksissa.

(IR kirjoitti:

Ne toimimattomuus ongelmat uudessa veneessä liittyvät yleensä elektroniikkaan, jota uudessa push/button-konseptin mukaisessa HR:ssä on todennäköisesti Bavaa enemmän. Elektroniikka tulee pitkälti samoilta toimittajilta, joten tuskin mikään valmistaja voi olla tällaisten ongelmien ulottumattomissa. Yachting Monthlyn testaaja totesi HR 64:sen testin yhteydessä, että tällaisen veneen omistajan täytyy vain hyväksyä, että elektroniikalla täytetyssä veneessä on todennäköisesti aina jotain, mikä ei toimi.

Joten tälla määrittelyllä joku riisuttu Varianta saattaa olla kaikkein laadukkain. Mutta itse en oikein tällaista laatumäärittelyä osta.

Lue lisää

Onko sinulla kotonasi tai autossasi paljonkin elektroniikkalaitteitta, jotka eivät toimi?

Kyllä ne uudet veneisiin tarkoitetut elektroniikat toimivat, jos ne on oikein asennettu.

Miksi eivät toimisi?

Vai ajattelitko, että aina on esimerkiksi joku mittari tai navigointilaite pimeänä ja se on ihan normaalia? No ei varnasti ole, jossain yli miljoonan hintaisessa uudessa veneessä varsinkaan!

Joakim_ kirjoitti:

Onko? "Enemmän laatua" ei puhunut mitään purjehdusominaisuuksista, heloituksen käyttömukavuudesta ja laajuudesta, mukavuudesta, ulkonäöstä jne. Ainoastaan toimivuudesta, harmittomuudesta ja lisäkustannuksien vähyydestä. En ole koskaan uutta venettä omistanut, mutta moni tuttu on ja yksi heistä testaa veneitä "työkseen". Näiltä kuulemani mukaan Bavariat ovat selvästi keskimääräistä vähävikaisempia eli eivät mene rikki eivätkä vaadi korjauksia yhtä paljon kuin useimmat muut. Uusista HR:stä en muista suoraan omistajalta kuulleeni mitään, mutta tiedän kuitenkin lähivuosilta yhden HR:n ja yhden Najadin, jotka veistämön on lunastanut takaisin 1-2 vuoden käytön jälkeen laatuongelmien takia.

Lue lisää

Mikäköhän vika olisi niin vakava, että Bavaria lunastaisi veneen takaisin? Veikkaanpa, että Bavarian kanssa saisi mennä raastupaan asti riitelemään jostain asiasta, jonka HR korjaisi vähillä puheilla omaan laskuunsa. HR:n jokaisessa veneessä on iso kate, jota voi hieman leikata imagosyistä, ja silti veistämö jää voitolle. Bavaria joutuu myymään monta venettä lisää, jotta saa jonkun isomman vian korjattua, koska veneitä myydään pienellä katteella mutta paljon. Lisäksi imagosta ei olla niin tarkkoja.

En tunne tarkkaan veneiden katteita, mutta huvittava esimerkki oli paikallinen koruliike, joka mainosti myyvänsä loppuunmyynnissä varaston loppuun ostohinnoin. Ikkunassa oli timanttisormus, jonka normaalihinta oli 7000 euroa ja alennettu hinta 2000 euroa. No, siellä tietysti seisoo kallis varasto pitkän aikaa kun taas HR tekee veneitä tarkasti tilausten mukaan.

Bavarian ja HR:n laatuero täytyy suhteuttaa lupauksiin ja odotuksiin. Bavarian luvataan veistämön mainoksissa olevan hauska lomanviettopaikka, kun taas HR mainostaa veneidensä olevan ylellisiä bluewater-cruisereita. Niiden kohdalla laatu tarkoittaa siis eri ominaisuuksia. Molemmilla voi tehdä molempia, mutta jos Bavaria joutuu merihätään keskellä Atlanttia myrskyn hajotettua rikin, niin ei välttämättä voida puhua huonosta laadusta. HR:n kohdalla voitaisiin.

Bossu kirjoitti:

Mikäköhän vika olisi niin vakava, että Bavaria lunastaisi veneen takaisin? Veikkaanpa, että Bavarian kanssa saisi mennä raastupaan asti riitelemään jostain asiasta, jonka HR korjaisi vähillä puheilla omaan laskuunsa. HR:n jokaisessa veneessä on iso kate, jota voi hieman leikata imagosyistä, ja silti veistämö jää voitolle. Bavaria joutuu myymään monta venettä lisää, jotta saa jonkun isomman vian korjattua, koska veneitä myydään pienellä katteella mutta paljon. Lisäksi imagosta ei olla niin tarkkoja.

En tunne tarkkaan veneiden katteita, mutta huvittava esimerkki oli paikallinen koruliike, joka mainosti myyvänsä loppuunmyynnissä varaston loppuun ostohinnoin. Ikkunassa oli timanttisormus, jonka normaalihinta oli 7000 euroa ja alennettu hinta 2000 euroa. No, siellä tietysti seisoo kallis varasto pitkän aikaa kun taas HR tekee veneitä tarkasti tilausten mukaan.

Bavarian ja HR:n laatuero täytyy suhteuttaa lupauksiin ja odotuksiin. Bavarian luvataan veistämön mainoksissa olevan hauska lomanviettopaikka, kun taas HR mainostaa veneidensä olevan ylellisiä bluewater-cruisereita. Niiden kohdalla laatu tarkoittaa siis eri ominaisuuksia. Molemmilla voi tehdä molempia, mutta jos Bavaria joutuu merihätään keskellä Atlanttia myrskyn hajotettua rikin, niin ei välttämättä voida puhua huonosta laadusta. HR:n kohdalla voitaisiin.

Lue lisää

Veikkaanpa, että Bavarian kate on paljon suurempi kuin HR:n.

Kun katsoin videota Bavarian tuotantolinjasta, tuli mieleen, että vene syntyy ehkä neljänneksellä siitä kustannuksesta, millä vastaavankoikoinen HR, jonka hinta on kuitenkin vain 2,5--3-kertainen.

Mikäköhän takia luulet, että Najad, Malö, FG ja vastaavat ovat konkan tehneet tai tekemässä, mutta Bavaria vain porskuttaa?

Huonon katteen ja asiakaspalvelun takiako? :-)

Bossu kirjoitti:

Mikäköhän vika olisi niin vakava, että Bavaria lunastaisi veneen takaisin? Veikkaanpa, että Bavarian kanssa saisi mennä raastupaan asti riitelemään jostain asiasta, jonka HR korjaisi vähillä puheilla omaan laskuunsa. HR:n jokaisessa veneessä on iso kate, jota voi hieman leikata imagosyistä, ja silti veistämö jää voitolle. Bavaria joutuu myymään monta venettä lisää, jotta saa jonkun isomman vian korjattua, koska veneitä myydään pienellä katteella mutta paljon. Lisäksi imagosta ei olla niin tarkkoja.

En tunne tarkkaan veneiden katteita, mutta huvittava esimerkki oli paikallinen koruliike, joka mainosti myyvänsä loppuunmyynnissä varaston loppuun ostohinnoin. Ikkunassa oli timanttisormus, jonka normaalihinta oli 7000 euroa ja alennettu hinta 2000 euroa. No, siellä tietysti seisoo kallis varasto pitkän aikaa kun taas HR tekee veneitä tarkasti tilausten mukaan.

Bavarian ja HR:n laatuero täytyy suhteuttaa lupauksiin ja odotuksiin. Bavarian luvataan veistämön mainoksissa olevan hauska lomanviettopaikka, kun taas HR mainostaa veneidensä olevan ylellisiä bluewater-cruisereita. Niiden kohdalla laatu tarkoittaa siis eri ominaisuuksia. Molemmilla voi tehdä molempia, mutta jos Bavaria joutuu merihätään keskellä Atlanttia myrskyn hajotettua rikin, niin ei välttämättä voida puhua huonosta laadusta. HR:n kohdalla voitaisiin.

Lue lisää

En ole kuullut Bavarian lunastaneen ainoatakaan venettä takaisin. Korjattu niitä kyllä on tehtaan piikkiin.

Ei HR:kään lunastanut ennen pitkää oikeusprosessia. Alimmassa oikeusasteessa HR voitti, mutta ennen kuin omistajan valitus seuraavaan johti oikeuskäsittelyyn HR käänsi kelkkansa.

Najadhan meni juuri toisen kerran konkurssiin lyhyen ajan sisällä, joten ei taida hirveästi katetta tulla. Tuskin HR siitä katteeltaan oleellisesti poikkeaa, vaikka onkin välttynyt konkurssilta.

Purjeveneveistämöistä hyvin harvat ovat kunnolla kannattavia, joten ei niillä todellakaan ole helposti varaa takuukorjauksiin lunastuksista puhumattakaan. Harvat poikkeukset kannattavuudessa lienevät Baltic (ei sekään enää!), Bavaria, Hanse ja X, mahdollisesti myös Arcona.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä niitä vikoja on paljon muitakin kuin elektroniikkaan liittyviä. Esimerkkinä vaikkapa neljän eri valmistajan veneet (kolme näistä "laatuveneitä"), jotka vuotivat uutena: yksi peräpeilin ja rungon saumasta, toinen peräsinakselin vannasputkesta, kolmas ja neljäs vuotivat reilusti rungon ja kannen saumasta.

Aika monesta veneestä on myös tullut masto alas eri venelehtien koepurjehduksissa.

Lue lisää

Voitko tarkentaa, että mitkä venemerkit olivat kyseessä?

Sinällään uskon kyllä siihen, että Bavarian valmistusmenetelmillä inhimilliset kämmäykset valmistusprossessin eri vaiheissa minimoidaan ja veneet ovat toimivia ja tasalaatuisia. Eli mahdolliset laatuongelmat liittyvät käytettyihin materiaaleihin ja rakenteiden mitoituksiin. Vrt. esim. keskustelu peräsinvauriosta Arc:ssa pari kuukautta sitten.

Pitää toimia kirjoitti:

Onko sinulla kotonasi tai autossasi paljonkin elektroniikkalaitteitta, jotka eivät toimi?

Kyllä ne uudet veneisiin tarkoitetut elektroniikat toimivat, jos ne on oikein asennettu.

Miksi eivät toimisi?

Vai ajattelitko, että aina on esimerkiksi joku mittari tai navigointilaite pimeänä ja se on ihan normaalia? No ei varnasti ole, jossain yli miljoonan hintaisessa uudessa veneessä varsinkaan!

Lue lisää

Meriolosuhteissa se elektroniikka joutuu vain pikkaisen kovemmalle koetukselle kuin kotona tai autossa. Ei ehkä kesän saaristopurjehduksilla, mutta käy kysymässä mielipiteitä elektroniikan kestävyydestä vaikka Karibialle purjehtineilta veneilijöiltä...

Toisinpäin kirjoitti:

Veikkaanpa, että Bavarian kate on paljon suurempi kuin HR:n.

Kun katsoin videota Bavarian tuotantolinjasta, tuli mieleen, että vene syntyy ehkä neljänneksellä siitä kustannuksesta, millä vastaavankoikoinen HR, jonka hinta on kuitenkin vain 2,5--3-kertainen.

Mikäköhän takia luulet, että Najad, Malö, FG ja vastaavat ovat konkan tehneet tai tekemässä, mutta Bavaria vain porskuttaa?

Huonon katteen ja asiakaspalvelun takiako? :-)

Lue lisää

No, siinä on kaksi erilaista strategiaa. Toinen tekee kalliita veneitä, mutta vähän, ja toinen tekee halpoja veneitä paljon. Se, kumpi tekee halpoja veneitä ilman imagolisää joutuu painamaan kustannukset yhtä alas ja mielellään alemmas kuin kilpailija, koska asiakas ei oikeastaan arvosta Bavariaa Jeanneauta, Beneteauta tai Dufouria ylemmäs. Jos Bavaria yrittäisi reilusti nostaa katettaan, sen pitäisi joko saada kustannukset reilusti alemmas kuin kilpailijoilla tai saada asiakkaat ostamaan Bavaria jollain muulla kuin hintaperusteella. Kiinteät kulut Bavaria saa kuoletettua pienilläkin katteilla isoilla sarjoilla ja venemäärillä. Kilpailluilla markkinoilla voitto painuu nollaan, kun kaikilla on sama tilanne markkinoilla.

Jos taas HR:n kate olisi pieni, sen olisi vaikea saada kiinteitä kuluja katettua, koska se myy vähän veneitä. Ja kiinteät kulut lienevät melko suuret veneveistämöillä. Ajattelin katteen koskevan muuttuvia kuluja ja veneestä saatua hintaa.

Joakim_ kirjoitti:

En ole kuullut Bavarian lunastaneen ainoatakaan venettä takaisin. Korjattu niitä kyllä on tehtaan piikkiin.

Ei HR:kään lunastanut ennen pitkää oikeusprosessia. Alimmassa oikeusasteessa HR voitti, mutta ennen kuin omistajan valitus seuraavaan johti oikeuskäsittelyyn HR käänsi kelkkansa.

Najadhan meni juuri toisen kerran konkurssiin lyhyen ajan sisällä, joten ei taida hirveästi katetta tulla. Tuskin HR siitä katteeltaan oleellisesti poikkeaa, vaikka onkin välttynyt konkurssilta.

Purjeveneveistämöistä hyvin harvat ovat kunnolla kannattavia, joten ei niillä todellakaan ole helposti varaa takuukorjauksiin lunastuksista puhumattakaan. Harvat poikkeukset kannattavuudessa lienevät Baltic (ei sekään enää!), Bavaria, Hanse ja X, mahdollisesti myös Arcona.

Lue lisää

Voi tietysti mennä konkurssiin, vaikka olisi veneissä hyvä kate. Samoin voi mennä huonolla katteella konkurssiin. Mikä vika siinä HRssä muuten oli?

Bossu kirjoitti:

Voi tietysti mennä konkurssiin, vaikka olisi veneissä hyvä kate. Samoin voi mennä huonolla katteella konkurssiin. Mikä vika siinä HRssä muuten oli?

http://bohuslaningen.se/nyheter/bohuslandal/1.776180-kopte-ny-bat-var-inte-sjoduglig.

Uudehkon Hallberg Rassy 32:n rungossa löytynyt sellaisia vikoja että katsastusmiehet ovat luokitelleet veneen merikelvittomaksi. HR haluaa korjata rungon, mutta asiakas haluaa rahansa takaisin ja on haastanut telakan raastupaan...

Katso mielenkiintoinen juttu
http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

(IR kirjoitti:

Voitko tarkentaa, että mitkä venemerkit olivat kyseessä?

Sinällään uskon kyllä siihen, että Bavarian valmistusmenetelmillä inhimilliset kämmäykset valmistusprossessin eri vaiheissa minimoidaan ja veneet ovat toimivia ja tasalaatuisia. Eli mahdolliset laatuongelmat liittyvät käytettyihin materiaaleihin ja rakenteiden mitoituksiin. Vrt. esim. keskustelu peräsinvauriosta Arc:ssa pari kuukautta sitten.

Lue lisää

Venemerkit olivat Dehler, Beneteau, FG ja X. Mastoja venelehtien testeissä on tullut alas viimevuosina ulkomuistista ainakin Comet, Elan ja Salona.

Noi nyt olivat vain esimerkkejä, kaikista merkeistä löytyy vikoja.

(IR kirjoitti:

Meriolosuhteissa se elektroniikka joutuu vain pikkaisen kovemmalle koetukselle kuin kotona tai autossa. Ei ehkä kesän saaristopurjehduksilla, mutta käy kysymässä mielipiteitä elektroniikan kestävyydestä vaikka Karibialle purjehtineilta veneilijöiltä...

Lue lisää

Meinaatkos, että laivastonkin aluksissa isoilla merillä elektroniikka ja sähköt reistailevat?

Ihan turha myytti tuo sähköongelmat. Asianmukaisilla asennuksilla ja komponenteilla vehkeet toimivat myös kovissa oloissa kuten kuuluu.

Veneveistämöt vain eivät kunnon asennuksia tee, koska ne maksavat liikaa, eivätkä asiakkaat tai määräykset niitä edellytä.

Avaapa oman veneesi sähköpaneeli ja katso, millaisilla liittimillä johdot on kytketty. Veikkaan, että yhdestä kohtaa puristetuilla ns. abico-liittimillä, joihin pääsee vesi ja kosteus sisään.

Ota jostakin veneesi sähköjohdosta pätkä ja kytke se (pihalla, ulkona!) pienen 12 voltin akun napojen väliin. Veikkaan, että eriste syttyy tuleen ja levittää hirmuisen määrän mustaa savua.

Kuori mikä tahansa eristetty sähköjohto veneessäsi. Onko johdin kuparinvärinen? Luultavasti on, eli ei ole tinattua.

Kaikkea ne tekee kirjoitti:

http://bohuslaningen.se/nyheter/bohuslandal/1.776180-kopte-ny-bat-var-inte-sjoduglig.

Uudehkon Hallberg Rassy 32:n rungossa löytynyt sellaisia vikoja että katsastusmiehet ovat luokitelleet veneen merikelvittomaksi. HR haluaa korjata rungon, mutta asiakas haluaa rahansa takaisin ja on haastanut telakan raastupaan...

Katso mielenkiintoinen juttu
http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Lue lisää

Kyse oli HR37:sta. Vaikkapa täältä löytyy pajon lisätietoa, mukaanlukien oikeuden päätös ja lopullinen salainen sopu, johon osapuolet olivat tyytyväisiä ja asiakas sai uuden veneen. http://www.blur.se/2010/10/29/kvalitetsbyggen/

Seurasin tuota aika tarkkaan, kun se oli ajankohtainen. Tutkimuksissa selvisi erikoisia asioita, kuten se, että runko oli pääosin ruiskulaminoitu ortoftaalihartsilla, vaikka speksin mukaan piti olla käsinlaminoitua isoftaalihartsilla.

Kaikkea ne tekee kirjoitti:

http://bohuslaningen.se/nyheter/bohuslandal/1.776180-kopte-ny-bat-var-inte-sjoduglig.

Uudehkon Hallberg Rassy 32:n rungossa löytynyt sellaisia vikoja että katsastusmiehet ovat luokitelleet veneen merikelvittomaksi. HR haluaa korjata rungon, mutta asiakas haluaa rahansa takaisin ja on haastanut telakan raastupaan...

Katso mielenkiintoinen juttu
http://www.blekingenaturfoto.se/bat/Powerpointpresentation.pdf

Lue lisää

olikohan tässä sama vika.otti varmaa merikarjua päähä
http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

Miksei toimisi? kirjoitti:

Meinaatkos, että laivastonkin aluksissa isoilla merillä elektroniikka ja sähköt reistailevat?

Ihan turha myytti tuo sähköongelmat. Asianmukaisilla asennuksilla ja komponenteilla vehkeet toimivat myös kovissa oloissa kuten kuuluu.

Veneveistämöt vain eivät kunnon asennuksia tee, koska ne maksavat liikaa, eivätkä asiakkaat tai määräykset niitä edellytä.

Avaapa oman veneesi sähköpaneeli ja katso, millaisilla liittimillä johdot on kytketty. Veikkaan, että yhdestä kohtaa puristetuilla ns. abico-liittimillä, joihin pääsee vesi ja kosteus sisään.

Ota jostakin veneesi sähköjohdosta pätkä ja kytke se (pihalla, ulkona!) pienen 12 voltin akun napojen väliin. Veikkaan, että eriste syttyy tuleen ja levittää hirmuisen määrän mustaa savua.

Kuori mikä tahansa eristetty sähköjohto veneessäsi. Onko johdin kuparinvärinen? Luultavasti on, eli ei ole tinattua.

Lue lisää

Menepä ostamaan veneeseen jotain MIL-standardin mukaisia laitteita. Paitsi ettei niitä ole saatavana muuta kuin laivakokoon, ne ovat hinnaltaan aivan toisissa sfääreissä. Tinattusäikeisen johtimen saatavuus on sekin huonoa, pitäisi olla teolliset hankintakanavat. Ja melkein yhtä vaikeaa on saada laivastandardin mukaisella eristeellä olevaa johdinta. Ainoastaan Abikot olisi mahdollista korvata paremmilla, käytettyjen Abikojen laatua ei sitten päältäpäin pysty erottamaankaan. Silti vene-elektroniikan ongelmat ovat harvemmin kiinni johdoista, laitteissa ne viat yleensä ovat ja laitteiden yhteensopivuudessa keskenään.

kun ei toimi kirjoitti:

Menepä ostamaan veneeseen jotain MIL-standardin mukaisia laitteita. Paitsi ettei niitä ole saatavana muuta kuin laivakokoon, ne ovat hinnaltaan aivan toisissa sfääreissä. Tinattusäikeisen johtimen saatavuus on sekin huonoa, pitäisi olla teolliset hankintakanavat. Ja melkein yhtä vaikeaa on saada laivastandardin mukaisella eristeellä olevaa johdinta. Ainoastaan Abikot olisi mahdollista korvata paremmilla, käytettyjen Abikojen laatua ei sitten päältäpäin pysty erottamaankaan. Silti vene-elektroniikan ongelmat ovat harvemmin kiinni johdoista, laitteissa ne viat yleensä ovat ja laitteiden yhteensopivuudessa keskenään.

Lue lisää

Niinkö?

Laitoin kaikki kaapelit ja johdotukset tinatusta kaapelista viime vuonna. Tinattua saa 6 mm2 asti Maritimista, siitä isompaa muiden kanavien kautta. Pienellä etsimisellä löysin mm. kelallisen tinattua Sterlingin monisäikeistä laivakaapelia.

Tein myös kaikki liitokset 2-kertaisesti puristettavilla liittimillä, joissa on kuumaliimalla varustettu kutistesukka.

Kytkentäkiskot ovat tinattua kuparia ja kaikki signaalijohtimet koaksiaalikaapelia.

Vene on nyt ollut valtamerikäytössä kohta vuoden, ja kaikki sähköt sähkölaitteet toimivat moitteettomasti. Ei todellakaan ole "normaalia", että eivät toimisi.

Huviveneen sähköongelmat ovat 90-prosenttisesti johdotuksissa ja liitoksissa, 10-prosenttisesti laitteiden väärissä asennuksissa. Laitteet itsessään ovat ihan hyviä, kunhan niitä ei mistään Biltemasta hanki. Pitää myös muistaa, että kaikkia venelaitteitakaan ei ole tarkoitettu ulkoasennuksiin.

Veistämöillä luonnollisesti on "teolliset hankintakanavat". Se ei muuta miksikään sitä, että kunnollisten sähköjen tekeminen ei ole kaupallisesti kannattavaa. Paljon halvempikin kestää hienosti takuuajan.

(IR kirjoitti:

Ne toimimattomuus ongelmat uudessa veneessä liittyvät yleensä elektroniikkaan, jota uudessa push/button-konseptin mukaisessa HR:ssä on todennäköisesti Bavaa enemmän. Elektroniikka tulee pitkälti samoilta toimittajilta, joten tuskin mikään valmistaja voi olla tällaisten ongelmien ulottumattomissa. Yachting Monthlyn testaaja totesi HR 64:sen testin yhteydessä, että tällaisen veneen omistajan täytyy vain hyväksyä, että elektroniikalla täytetyssä veneessä on todennäköisesti aina jotain, mikä ei toimi.

Joten tälla määrittelyllä joku riisuttu Varianta saattaa olla kaikkein laadukkain. Mutta itse en oikein tällaista laatumäärittelyä osta.

Lue lisää

Varmaan saa ainakin jonkun HR:n ilman mitään muuta kuin moottorin sisäistä elektroniikkaa, jos oikein haluaa.

Miksei toimisi? kirjoitti:

Niinkö?

Laitoin kaikki kaapelit ja johdotukset tinatusta kaapelista viime vuonna. Tinattua saa 6 mm2 asti Maritimista, siitä isompaa muiden kanavien kautta. Pienellä etsimisellä löysin mm. kelallisen tinattua Sterlingin monisäikeistä laivakaapelia.

Tein myös kaikki liitokset 2-kertaisesti puristettavilla liittimillä, joissa on kuumaliimalla varustettu kutistesukka.

Kytkentäkiskot ovat tinattua kuparia ja kaikki signaalijohtimet koaksiaalikaapelia.

Vene on nyt ollut valtamerikäytössä kohta vuoden, ja kaikki sähköt sähkölaitteet toimivat moitteettomasti. Ei todellakaan ole "normaalia", että eivät toimisi.

Huviveneen sähköongelmat ovat 90-prosenttisesti johdotuksissa ja liitoksissa, 10-prosenttisesti laitteiden väärissä asennuksissa. Laitteet itsessään ovat ihan hyviä, kunhan niitä ei mistään Biltemasta hanki. Pitää myös muistaa, että kaikkia venelaitteitakaan ei ole tarkoitettu ulkoasennuksiin.

Veistämöillä luonnollisesti on "teolliset hankintakanavat". Se ei muuta miksikään sitä, että kunnollisten sähköjen tekeminen ei ole kaupallisesti kannattavaa. Paljon halvempikin kestää hienosti takuuajan.

Lue lisää

Vuosi on vasta normaali takuuaika, ei vielä vakuuta. Varsin harvat muovikuoriset laitteet kestävät pohjoisia leveysasteita kovempaa aurinkoa ja lämpötilan vaihteluita pitkään. Muuta taas ei ole saatavissa. Liittimissä en muuten suuremmin usko kaksinkertaiseen puristukseen. Uskon sellaiseen puristukseen, joka tekee liitoksesta kaasutiiviin, eli riittävään puristukseen.

Ehkä olen sitten ollut vain paremmin tehtyjen veneiden kanssa tekemisissä, kun johdotuksia on saanut syyttää paljon harvemmin kuin laitteita. Yksi poikkeus esimerkkinä jostain siitä väliltä on tunnetun valmistajan pilssipumpun automaattikytkin. Itse kytkin ok, mutta tinaamattomilla säikeillä olevat niin lyhyet kiinteät liitosjohdot, että kytkentää ei mitenkään saa pilssitilasta ulos. Ja pilssipumppu tietenkin asennetaan sellaiseen paikkaan, johon odotetaan vettäkin. Vaikka vedenalaseen käyttöön tulevan johtoliitoksen osaan tehdä, mutta en osaa estää veden laitevalmistajan kiinteän johdon eristeen läpi menoa.

Joakim_ kirjoitti:

Kyse oli HR37:sta. Vaikkapa täältä löytyy pajon lisätietoa, mukaanlukien oikeuden päätös ja lopullinen salainen sopu, johon osapuolet olivat tyytyväisiä ja asiakas sai uuden veneen. http://www.blur.se/2010/10/29/kvalitetsbyggen/

Seurasin tuota aika tarkkaan, kun se oli ajankohtainen. Tutkimuksissa selvisi erikoisia asioita, kuten se, että runko oli pääosin ruiskulaminoitu ortoftaalihartsilla, vaikka speksin mukaan piti olla käsinlaminoitua isoftaalihartsilla.

Lue lisää

Lueskelin tuota päätöstä, ja tuntui olevan aika kimuranttia todeta, oliko runko kunnossa vai ei. Varmaan Nordejen olisi pitänyt hankkia lisätodisteita seuraavaan käsittelyyn, kääntääkseen asian voitokseen. Ainakin tuon päätöksen mukaan asia käsiteltiin perusteellisesti ja useiden asiantuntijoiden toimesta, joten varmaan olisi HR saattanut voittaa seuraavankin erän. Asiassa oli kuitenkin HR:llä paljon hävittävää imagomielessä, joten sinänsä ymmärrettävää antaa asiassa periksi. MItäköhän sille rungolle sitten tapahtui? Merkillepantavaa oli, että itse Rassyt olivat asiassa vahvasti mukana. Varmaan olisi vaikeaa saada Bavarian pääjohtajaa samaan pöytään yksittäisen veneen tapauksessa.

ei vaan toimi kirjoitti:

Vuosi on vasta normaali takuuaika, ei vielä vakuuta. Varsin harvat muovikuoriset laitteet kestävät pohjoisia leveysasteita kovempaa aurinkoa ja lämpötilan vaihteluita pitkään. Muuta taas ei ole saatavissa. Liittimissä en muuten suuremmin usko kaksinkertaiseen puristukseen. Uskon sellaiseen puristukseen, joka tekee liitoksesta kaasutiiviin, eli riittävään puristukseen.

Ehkä olen sitten ollut vain paremmin tehtyjen veneiden kanssa tekemisissä, kun johdotuksia on saanut syyttää paljon harvemmin kuin laitteita. Yksi poikkeus esimerkkinä jostain siitä väliltä on tunnetun valmistajan pilssipumpun automaattikytkin. Itse kytkin ok, mutta tinaamattomilla säikeillä olevat niin lyhyet kiinteät liitosjohdot, että kytkentää ei mitenkään saa pilssitilasta ulos. Ja pilssipumppu tietenkin asennetaan sellaiseen paikkaan, johon odotetaan vettäkin. Vaikka vedenalaseen käyttöön tulevan johtoliitoksen osaan tehdä, mutta en osaa estää veden laitevalmistajan kiinteän johdon eristeen läpi menoa.

Lue lisää

Kaksinkertaisen puristuksen (double crimp) idea ei ole vesi- tai kaasutiiviys, vaan vedonpoisto. Tiiviys saavutetaan sillä, että liittimen kuori on liimaeristeinen kutistesukka, joka liittää johtimen ja liittimen rungon tiiviisti toisiinsa. Tuplapuristuksen tekemiseen tarvitaan myös omat erikoispihtinsä. Lopputulos oikein tehtynä on 20 kg: vedon kestävä liitos.

Ota kärkipihdeillä kiinni veneessäsi olevasta puristusliittimestä ja vedä johdosta 20 kg:n voimalla (aika reipas veto isolla miehellä). Pysyykö liitin kiinni johtimessa?

Miksei toimisi? kirjoitti:

Kaksinkertaisen puristuksen (double crimp) idea ei ole vesi- tai kaasutiiviys, vaan vedonpoisto. Tiiviys saavutetaan sillä, että liittimen kuori on liimaeristeinen kutistesukka, joka liittää johtimen ja liittimen rungon tiiviisti toisiinsa. Tuplapuristuksen tekemiseen tarvitaan myös omat erikoispihtinsä. Lopputulos oikein tehtynä on 20 kg: vedon kestävä liitos.

Ota kärkipihdeillä kiinni veneessäsi olevasta puristusliittimestä ja vedä johdosta 20 kg:n voimalla (aika reipas veto isolla miehellä). Pysyykö liitin kiinni johtimessa?

Lue lisää

Ei kai kukaan muu kuin tumpelo virittelijä tee liitinpuristuksia muulla kuin siihen tarkoitetuilla pihdeillä, tuskinpa mikään veistämö tai tehdas ainakaan. Eihän se työkalu ole liitinpuristinten sarjassa kallis, vaikka tässä ei olekaan kyse niistä ns. abiko-pihdeistä. Liimaeristeisellä kutisukalla sadaan osittainen vesitiiveys, ei täydellistä. Mutta onko siitä mitään iloa, jos 5 mm päästä johtimen pää on avoin? Tärkeämpää olisi pitkäikäisyyden kannalta se kaasutiiveys puristuksen kohdalta. Se pitää liitoksen luotettavana, erityisesti siltä kohdalta, jota ei näe.

ei vaan kirjoitti:

Ei kai kukaan muu kuin tumpelo virittelijä tee liitinpuristuksia muulla kuin siihen tarkoitetuilla pihdeillä, tuskinpa mikään veistämö tai tehdas ainakaan. Eihän se työkalu ole liitinpuristinten sarjassa kallis, vaikka tässä ei olekaan kyse niistä ns. abiko-pihdeistä. Liimaeristeisellä kutisukalla sadaan osittainen vesitiiveys, ei täydellistä. Mutta onko siitä mitään iloa, jos 5 mm päästä johtimen pää on avoin? Tärkeämpää olisi pitkäikäisyyden kannalta se kaasutiiveys puristuksen kohdalta. Se pitää liitoksen luotettavana, erityisesti siltä kohdalta, jota ei näe.

Lue lisää

Totta puhut. Pitää nimenomaan käyttää sellaisia liittimiä, jotka ovat umpinaisia.

Jonkin verran saa noita metsästää, mutta kyllä niitä löytyy erikoisliikkeistä.

Vahvasti kuitenkin epäilen, että veistämöt eivät käytä 1,5--2 euroa/kpl maksavia puristusliittimiä. Sellaisia ei ole edes kalleimpien vene-elektroniikkalaitteiden mukana tulevissa liitosjohdoissa, eikä niitä ole myynnissä yhdessäkään pääkaupunkiseudun venetarvikeliikkeessä.

Pitää myös sijoittaa johtimet niin, että niihin tiivistyvä kondenssivesi ei valu liittimiin.

Kun tuotteesta on tarjolla kallis alkuperäinen ja samannäköinen halpa kiinalainen kopio, niitä kiinalaisia myydään rutkasti enemmän. Takavuosina mosse oli parhaiten myyvä automerkki, kunnes Lada korvasi sen. Noin yksinkertaisen määritelmän mukaan halvimmat tuotteet ovat parhaita laadultaan. Ovatkohan todella?

Muutama päivä sitten olin ostamassa puseroa itselleni. Kohdalle sattui edullisen tuntuinen tarjous alunperin kalliista vaatteesta, alennus -50 %. Kassalla piti todeta, että olin katsonut hintalappua väärin ja vaikka alennus oli todella 50 %, pusero oli maksoi enemmän kuin olisin alunperin ollut valmis maksamaan. Kun ei kuitenkaan ihan omaisuuksista ollut kyse, otin sen puseron. Kotona totesin saaneeni vaatetta rahan edestä. Veneen ostoon verrattuna ero on siinä, ettei olisi varaa laittaa niitä kymmeniä tai satoja lisätuhansia, vaikka tietäisikin saavansa venettä niiden arvosta.

Noin varmaan kauppiksessa opetetaan. Se on aika pelottavaa. Olen törmännyt tuohon työelämässä. Miksi käyttää rahaa tuotteessa olevan vian korjaamiseen, kun se käy tuollaisenakin hyvin kaupaksi ? Kunhan tämän kvartaalin tai fiskaalin tulos saadaan näyttämään hyvältä.

Perustetaan vaikka rakennusfirma, joka tekee hyvännäköisiä omakotitaloja 20% halvemmalla kuin muut. Säästetään työn laadussa ja materiaaleissa siellä, missä se ei näy: vesieristeissä, höyrysuluissa, eristeissä, putkissa, sähköasennuksissa jne.. Kauppa käy hyvin ja ongelmat paljastuvat vasta 10 v kuluttua. Onko tuote laadukas ? Esimerkkejä on laidasta laitaan: vaatteita, kenkiä, leluja, työkaluja, elektroniikkaa, rakentamista jne. Ainahan voidaan vaihtaa tuotenimeä kun vanhan maine on mennyt.

Mutta kyllä, tuotteen tekevän yrityksen kannalta laatu on riittävä, kun tuote käy kaupaksi. Turha haaskata rahaa laatuun yhtään sen enempää. Näin voitto saadaan maksimoitua.

TKK:lta kirjoitti:

Noin varmaan kauppiksessa opetetaan. Se on aika pelottavaa. Olen törmännyt tuohon työelämässä. Miksi käyttää rahaa tuotteessa olevan vian korjaamiseen, kun se käy tuollaisenakin hyvin kaupaksi ? Kunhan tämän kvartaalin tai fiskaalin tulos saadaan näyttämään hyvältä.

Perustetaan vaikka rakennusfirma, joka tekee hyvännäköisiä omakotitaloja 20% halvemmalla kuin muut. Säästetään työn laadussa ja materiaaleissa siellä, missä se ei näy: vesieristeissä, höyrysuluissa, eristeissä, putkissa, sähköasennuksissa jne.. Kauppa käy hyvin ja ongelmat paljastuvat vasta 10 v kuluttua. Onko tuote laadukas ? Esimerkkejä on laidasta laitaan: vaatteita, kenkiä, leluja, työkaluja, elektroniikkaa, rakentamista jne. Ainahan voidaan vaihtaa tuotenimeä kun vanhan maine on mennyt.

Mutta kyllä, tuotteen tekevän yrityksen kannalta laatu on riittävä, kun tuote käy kaupaksi. Turha haaskata rahaa laatuun yhtään sen enempää. Näin voitto saadaan maksimoitua.

Lue lisää

Samoilla linjoilla. Ei näitä kauppiksen kavereita kannata laittaa tekemään mitään, missä vaaditaan hieman kekseliäisyyttä, innovointia tms.

YliopistoMääs. kirjoitti:

Samoilla linjoilla. Ei näitä kauppiksen kavereita kannata laittaa tekemään mitään, missä vaaditaan hieman kekseliäisyyttä, innovointia tms.

Noita konkkaan menneitä veneveistämöitä ovat johtaneet venealan ammattimiehet. Harva niistä on kauppista käynyt, useimmat jonkin sortin insinöörejä ja pitkän linjan "osaajia".

20+6 kirjoitti:

Noita konkkaan menneitä veneveistämöitä ovat johtaneet venealan ammattimiehet. Harva niistä on kauppista käynyt, useimmat jonkin sortin insinöörejä ja pitkän linjan "osaajia".

Lue lisää

Finngulfia ainakin johti Hankenin käynyt kauppatieteen maisteri sen jälkeen kuin edellä kuvaamasi johtoa vastaava henkilö oli menestyksellisesti vetänyt firmaa vuosikausia.

Joakim_ kirjoitti:

Finngulfia ainakin johti Hankenin käynyt kauppatieteen maisteri sen jälkeen kuin edellä kuvaamasi johtoa vastaava henkilö oli menestyksellisesti vetänyt firmaa vuosikausia.

Lue lisää

Omalla työpaikallani on tapahtunut samankaltainen "sukupolvenvaihdos". Vanhan insinöörijohdon aikana tuotteesta oltiin ylpeitä ja asiakkaista pidettiin huolta. Kasvu oli hidasta, mutta nenä pysyi pinnalla suhdanteista huolimatta. Nyt hommaa vetää MBA, ja huollon sijaan asiakkaan luo lähetetään lakimiehiä. Myynti on laskussa. Saa nähdä, kuinka käy.

MBA ruorissa kirjoitti:

Omalla työpaikallani on tapahtunut samankaltainen "sukupolvenvaihdos". Vanhan insinöörijohdon aikana tuotteesta oltiin ylpeitä ja asiakkaista pidettiin huolta. Kasvu oli hidasta, mutta nenä pysyi pinnalla suhdanteista huolimatta. Nyt hommaa vetää MBA, ja huollon sijaan asiakkaan luo lähetetään lakimiehiä. Myynti on laskussa. Saa nähdä, kuinka käy.

Lue lisää

Aika hyvä!

Näin on tapahtunut monessa firmassa.

Vaan mistäpä sitä jatkuvaa kasvua tulisi, jos valmistettaisiin vain kestäviä laatutuotteita?

Voitte olla täysin varmoja siitä, että kaikki tänä vuonna sarjavalmistettavat veneet ja venetarvikkeet pysyvät kasassa enintään 10 vuotta, useimmat paljon lyhyemmän ajan.

Olen viimeisen viiden vuoden ajan uusinut useampaan veneeseen kuluneita osia. Elektroniikan ja valaistuksen sähköisiä ominaisuuksia (teho, toiminnot, virrankulutus) lukuun ottamatta kaikki uudet osat ovat olleet merkittävästi huonompia kuin 20--30 vuotta vanhat.

Erityisesti merkille pantavia asioita ovat:
- materiaalivahvuuksien oheneminen: kansiventtiilin päälle ei todellakaan voi enää astua
- ruuvikiinnitysten ja kunnollisten hitsaussaumojen vaihtuminen pistehitsauksiin, liimauksiin ja prässättyihin saumoihin
- ruostumattomien/haponkestävien materiaalien vaihtuminen ruostuviin
- vesitiiviiden ja palamattomien sähköeristeiden katoaminen markkinoilta kokonaan
- metallisten osien korvautuminen muovisilla
- jalopuuvanerien pintakerroksen oheneminen noin 50 %

Tuossa vain muutama esimerkki, lisää löytyy vaikka kuinka.

Miksi heikko tavara sitten käy kaupaksi?

Siksi, että muuta ei ole tarjolla ja siksi, että uuden ostaminen tuottaa useimmille paljon tyydytystä. Uusi koetaan paremmaksi kuin vanha täysin riippumatta siitä, onko asia objektiivisesti ottaen näin.

Joakim_ kirjoitti:

Finngulfia ainakin johti Hankenin käynyt kauppatieteen maisteri sen jälkeen kuin edellä kuvaamasi johtoa vastaava henkilö oli menestyksellisesti vetänyt firmaa vuosikausia.

Lue lisää

Siinä Kauppakorkeakoulun ja Hankkenin välissä on leveä katu!

MBA ruorissa kirjoitti:

Omalla työpaikallani on tapahtunut samankaltainen "sukupolvenvaihdos". Vanhan insinöörijohdon aikana tuotteesta oltiin ylpeitä ja asiakkaista pidettiin huolta. Kasvu oli hidasta, mutta nenä pysyi pinnalla suhdanteista huolimatta. Nyt hommaa vetää MBA, ja huollon sijaan asiakkaan luo lähetetään lakimiehiä. Myynti on laskussa. Saa nähdä, kuinka käy.

Lue lisää

Ilmeisesti ei tämäkään johtaja ole Kauppakorkeakoulun kasvatteja?

Usein laatu nähdään jälkikäteen. Omalla sarjatuotantoveneelläni on purjehdittu ehkä 70 000 mailia 25 vuoden aikana, suurin osa matkasta valtamerillä, ja tämä on vielä aivan ehta peli. Eli ilmeisesti hyvää laatua?

Toisaalta ei ole järkeä rakentaa perhevenettä tuollaiseen käyttöön.

Jos laatu määriteltäisiin niin, että vene kestää hyvänä xx vuotta siinä käytössä, johon se on suunniteltu? Mikä olisi tuo xx? 20--25--30? Vaiko vielä enemmän?

Meidän perheessä oon sekä mersu että toyota. Niillä ajetaan suunnilleen saman verran vuosittain. Myös vuosimalliltaan ne ovat tasavertaisia eli molemmat 2009. Mersu maksoi 2,5 kertaa toyotan hinnan ja molemmat ovat rekisteröity viidelle.

Mersumme on ollut tielle jätön jälkeen kahdesti korjaamolla. Lavetilla vietiin. Määräaikaishuollon yhteydessä mersuun on tehty lisäksi pari kertaa yli tonnin korjaustopimenpiteitä. Toyotalla ei tällaisia ongelmia ole lainkaan ollut.

Kumpi näistä autoista on mielestänne hyvälaatuinen? Meillä vaimo perustelee toyotan oloa perheessämme sillä, että sillä pääsee helposti katsomaan mersua korjaamolle;)

M ja T kirjoitti:

Meidän perheessä oon sekä mersu että toyota. Niillä ajetaan suunnilleen saman verran vuosittain. Myös vuosimalliltaan ne ovat tasavertaisia eli molemmat 2009. Mersu maksoi 2,5 kertaa toyotan hinnan ja molemmat ovat rekisteröity viidelle.

Mersumme on ollut tielle jätön jälkeen kahdesti korjaamolla. Lavetilla vietiin. Määräaikaishuollon yhteydessä mersuun on tehty lisäksi pari kertaa yli tonnin korjaustopimenpiteitä. Toyotalla ei tällaisia ongelmia ole lainkaan ollut.

Kumpi näistä autoista on mielestänne hyvälaatuinen? Meillä vaimo perustelee toyotan oloa perheessämme sillä, että sillä pääsee helposti katsomaan mersua korjaamolle;)

Lue lisää

Näytin yo kirjoitukseni vaimolle, joka käski pysyä totuudessa. Toyotan vuosimalli on siis oikeasti 2007, mutta laitoin nuo saman ikäisiksi tuohon alkuperäiseen kirjoitukseeni siksi, että halusin lisätä kirjoitukseni uskottavuutta. Tuo vertailu on minunkin mielestäni aivan uskomaton ja saattaa kyllä johtua ihan yksilökohtaisista seikoista.

Lisään vielä, että ajamme kumpikin kummallakin autolla suunnilleen saman verran.

Venemaailmaan tuolla vertailulla ei tietenkään ole mitään yhtymäkohtaa, paitsi, että nuo laatumielikuvat eivät ole aina ihan rationaalisia merkkien maailmassa.

M ja T kirjoitti:

Näytin yo kirjoitukseni vaimolle, joka käski pysyä totuudessa. Toyotan vuosimalli on siis oikeasti 2007, mutta laitoin nuo saman ikäisiksi tuohon alkuperäiseen kirjoitukseeni siksi, että halusin lisätä kirjoitukseni uskottavuutta. Tuo vertailu on minunkin mielestäni aivan uskomaton ja saattaa kyllä johtua ihan yksilökohtaisista seikoista.

Lisään vielä, että ajamme kumpikin kummallakin autolla suunnilleen saman verran.

Venemaailmaan tuolla vertailulla ei tietenkään ole mitään yhtymäkohtaa, paitsi, että nuo laatumielikuvat eivät ole aina ihan rationaalisia merkkien maailmassa.

Lue lisää

Kai se kysymys sitten enää on, että kummalla ajat mielummin Mersulla vai Toyotalla?

tapiot2 kirjoitti:

Kai se kysymys sitten enää on, että kummalla ajat mielummin Mersulla vai Toyotalla?

Minä ajan mieluummin uudella Toyotalla kuin uudella samankokoisella Mersulla.

Onko siinä jotain outoa?

Jos taas kyse olisi siitä, minkä auton ostaisin 50 000 eurolla, Mersua en edes harkitsisi.

Millaisen uuden sarjatuotantoveneen ostaisin, jos rahaa olisi 140 000 euroa ja haaveena uusi perhevene matkapurjehdukseen.

Siinäpä kysymyksiä :-)

tapiot2 kirjoitti:

Kai se kysymys sitten enää on, että kummalla ajat mielummin Mersulla vai Toyotalla?

Toyotalla ajan, jos olen lähdössä tärkeämmälle matkalle, jossa ei saa tulla ikäviä ylläreitä. Molemmilla on ihan hyvä matkaa taittaa.

M ja T kirjoitti:

Toyotalla ajan, jos olen lähdössä tärkeämmälle matkalle, jossa ei saa tulla ikäviä ylläreitä. Molemmilla on ihan hyvä matkaa taittaa.

En ole omistanut sen enempää Toyotaa kuin Mersuakaan, eikä ole kumpikaan edes tulevaisuuden suunnitelmissa. Molempia olen ajanut ja istunut kyydissä. Joka väittää tekevänsä sen mieluummin Toyotassa, valehtelee. Matkustusmukavuudessa on selkeä ero ja eroa on tilastollisesti myös turvallisuudessa. Vastaava ero on myös hinnassa, enkä itse maksaisi siitä erosta vaadittua hintaa, vaikka jostain muusta ehkä tinkien Mersukin olisi mahdollinen. Veneitä katson aivan eri näkökulmasta.

älkää valehdelko kirjoitti:

En ole omistanut sen enempää Toyotaa kuin Mersuakaan, eikä ole kumpikaan edes tulevaisuuden suunnitelmissa. Molempia olen ajanut ja istunut kyydissä. Joka väittää tekevänsä sen mieluummin Toyotassa, valehtelee. Matkustusmukavuudessa on selkeä ero ja eroa on tilastollisesti myös turvallisuudessa. Vastaava ero on myös hinnassa, enkä itse maksaisi siitä erosta vaadittua hintaa, vaikka jostain muusta ehkä tinkien Mersukin olisi mahdollinen. Veneitä katson aivan eri näkökulmasta.

Lue lisää

Tässä Toyota/Mersu-viestiketjussa on ollut kyse laadusta, mutta enemmänkin luotettavuudesta, ei niinkään mukavuudesta.

Ja luotettavuudessa Toyota hakkaa Mersun mennen tullen, mukavuudessa tilanne kääntäen. Kumpikin noista autoista voi olla laadukkaampi ihan riippuen siitä kumpaa ominaisuutta nyt sitten kukin enemmän painottaa.

Kumpi vaan kirjoitti:

Tässä Toyota/Mersu-viestiketjussa on ollut kyse laadusta, mutta enemmänkin luotettavuudesta, ei niinkään mukavuudesta.

Ja luotettavuudessa Toyota hakkaa Mersun mennen tullen, mukavuudessa tilanne kääntäen. Kumpikin noista autoista voi olla laadukkaampi ihan riippuen siitä kumpaa ominaisuutta nyt sitten kukin enemmän painottaa.

Lue lisää

Noin kaksitahoinen se kysymys ei ole. Laatua on myös turvallisuus. Ja turvallisuus taas jopa osittain lomittuu mukavuudenkin kanssa. Mersulla tulisin varmemmin ehjänä perille.

monitahokas1 kirjoitti:

Noin kaksitahoinen se kysymys ei ole. Laatua on myös turvallisuus. Ja turvallisuus taas jopa osittain lomittuu mukavuudenkin kanssa. Mersulla tulisin varmemmin ehjänä perille.

Lue lisää

Viittä tähteä näyttävät sekä Mersu että Toyota saavan EuroNCAP -testeissä. Esim. A-sarja vs. Auris tai E-sarja vs. Avensis pisteytykset voi tsekata täältä

http://m.euroncap.com/index_en.aspx

Eli ei ole Mersu sen turvallisempi.

monitahokas1 kirjoitti:

Noin kaksitahoinen se kysymys ei ole. Laatua on myös turvallisuus. Ja turvallisuus taas jopa osittain lomittuu mukavuudenkin kanssa. Mersulla tulisin varmemmin ehjänä perille.

Lue lisää

Mihin tilastoihin perustat Mersun turvallisuuden?

monitahokas1 kirjoitti:

Noin kaksitahoinen se kysymys ei ole. Laatua on myös turvallisuus. Ja turvallisuus taas jopa osittain lomittuu mukavuudenkin kanssa. Mersulla tulisin varmemmin ehjänä perille.

Lue lisää

Ehkä oman turvallisuutesi kannalta Mersu on edellä, mutta jalankulkijan turvassa yleensä pienempi auto on parempi.

Eipä tietenkään se laatu ole vain muutamasta muuttujasta kiinni. Kukin voi aina lisätä laatukriteereihinsä itseään kiinnostavan asian.
Minä lisään laatumuuttujiin nyt ympäristöystävällisyyden, lähinnä se näkyy kulutuksessa. Pisteet Toyotalle 9-5. Taas ollaan tasoissa tai Toyota jopa laadussa edellä.

Aivan yhtä vaikeaa on veneiden rankkaaminen laadun perusteella. Pisteet saa joko vanha Swan tai uusi Bavaria ihan purjehtijan omien tarpeiden ja arvostusten mukaan. Turhaa kinaamista taas kerran.

tapiot2 kirjoitti:

Kai se kysymys sitten enää on, että kummalla ajat mielummin Mersulla vai Toyotalla?

Yhtä en tajua näissä Bavaria-keskusteluissa:

Miksi saksalainen tehdasvalmisteinen henkilöauto on asiantuntevan automiehen laadukas ja arvostettu menopeli, mutta saksalainen tehdasvalmisteinen purjevene (vieläpä jotain 4--6 kertaa sitä saksalaisautoa kalliimpi) on osaamattoman sunnuntaipurjehtijan heikkolaatuinen kiulu?

Ei ole kovin loogista, minusta.

Haluaisiko joku selittää?

Vene vs. auto kirjoitti:

Yhtä en tajua näissä Bavaria-keskusteluissa:

Miksi saksalainen tehdasvalmisteinen henkilöauto on asiantuntevan automiehen laadukas ja arvostettu menopeli, mutta saksalainen tehdasvalmisteinen purjevene (vieläpä jotain 4--6 kertaa sitä saksalaisautoa kalliimpi) on osaamattoman sunnuntaipurjehtijan heikkolaatuinen kiulu?

Ei ole kovin loogista, minusta.

Haluaisiko joku selittää?

Lue lisää

Perustuu osin kateuteen, osin tietämättömyyteen, osin pahantahtoisuuteen, osin huonoon lapsuuteen.
Bavarian oikeat heikkoudet perustuvat tehtaan olemattomaan kiinnostukseen jälkimarkkinoinnista ja ainakin Suomen kohdalla onnettomaan maahantuojaan.

Vene vs. auto kirjoitti:

Yhtä en tajua näissä Bavaria-keskusteluissa:

Miksi saksalainen tehdasvalmisteinen henkilöauto on asiantuntevan automiehen laadukas ja arvostettu menopeli, mutta saksalainen tehdasvalmisteinen purjevene (vieläpä jotain 4--6 kertaa sitä saksalaisautoa kalliimpi) on osaamattoman sunnuntaipurjehtijan heikkolaatuinen kiulu?

Ei ole kovin loogista, minusta.

Haluaisiko joku selittää?

Lue lisää

On niissä sen verran eroa, että saksalainen autotehdas ei tähtää markkinoiden halvimpaan autoon, mutta venetehtaan tavoite on nimenomaan halvin vene. Jossakin sen täytyy näkyä ja se on aika loogista.

Vene vs. auto kirjoitti:

Yhtä en tajua näissä Bavaria-keskusteluissa:

Miksi saksalainen tehdasvalmisteinen henkilöauto on asiantuntevan automiehen laadukas ja arvostettu menopeli, mutta saksalainen tehdasvalmisteinen purjevene (vieläpä jotain 4--6 kertaa sitä saksalaisautoa kalliimpi) on osaamattoman sunnuntaipurjehtijan heikkolaatuinen kiulu?

Ei ole kovin loogista, minusta.

Haluaisiko joku selittää?

Lue lisää

Ei se ole vain Bavaria. Se on se bavabenejanne-rotu. Ja pitää vielä lisätä tuohon ynnämuut. Bava nyt vain lähti näkyvimmin tuolle linjalle, muut tulivat perässä.

BMB4 kirjoitti:

Perustuu osin kateuteen, osin tietämättömyyteen, osin pahantahtoisuuteen, osin huonoon lapsuuteen.
Bavarian oikeat heikkoudet perustuvat tehtaan olemattomaan kiinnostukseen jälkimarkkinoinnista ja ainakin Suomen kohdalla onnettomaan maahantuojaan.

Lue lisää

Nyt on maahantuojakin vaihtunut keskustelevampaan., joten noita minuspuolia ei enää juuri ole Vaikka ei se entinenkään meno juuri haitannut lähes 60.000 merimailin purjehdusta Bavarialla.

Jos jokin asia Bavariassa pitäisi olla paremmin, ehkä se olisi tiedonsaanti tehtaalta, sitä on pari kertaa tarvittu. Vene itse on osoittautunut hyvin luotettavaksi, ne vähät viat ovat olleet lähinnä elektroniikassa ja sähkölaitteissa. On korjattu tutka, keulapotkurin moottori, ankkurivinssi ja vaihdettu uusiin plotteri, akut ja sähkön pääkytkimet. Tuossa ne isoimmat ongelmat.

ero on kirjoitti:

On niissä sen verran eroa, että saksalainen autotehdas ei tähtää markkinoiden halvimpaan autoon, mutta venetehtaan tavoite on nimenomaan halvin vene. Jossakin sen täytyy näkyä ja se on aika loogista.

Lue lisää

Noinko on? Mersu/BMW/Audi ei ehkä tosiaan pyri tekemään autoja aivan halvimpaan hintaluokkaan, mutta eikö VW ja Open kuitenkin pyri samaan hintaluokkaan kuin muutkin poislukien kiinalaiset jne., jotka ovat myös venemaailmassa halvempia kuin Keski-Euroopan sarjatuotantoveneet.

Suurempi ero taitaa olla veneiden kohdalla juuri tehdas vs. veistämö. Autoja ei taideta enää lainkaan tehdä muuten kuin tehtaissa. Vai sisältääkö vaikkapa Aston Martinin valmistus edelleen merkittävästi perinteistä käsityötä. Sehän nyt ehkä sitten olisi ollut lähin vertailukohta perinteiselle pohjoismaiselle veneenrakentamiselle. Tosin Aston Martineita ja vastaavia ei kukaan osta arkikäyttöön ja harva taitaa pitää niitä laadukkaampana kuin vaikkapa selkeästi halvempia BMW:tä.

Ylipäätänsä laatuimagot ovat vahvasti tunnepohjaisia. Jos vaikkapa katsoo tänään julkistettuja katsastustilastoja, on Mersu vahvasti edustettuna eniten hylättyjen autojen listalla. Silti useimmat pitävät sitä erinomaisen laadukkaana, varsinkin ranskalaisiin verrattuna.

"Mersu siirtyi jo ajat sitten autopuolella riittävään laatuun. " Mersu oli huonoin juuri julkaistussa 4 vuoden ikäisten autojen vikatilastossa (yhdessä mallissa 17 % hylkäys, parhaat kolme olivat Audi ( 0% vikoja) ja Toyota sekä Honda.

Ihan samalla lailla vanha imago jyllää venemaailmassa, ns. "laatuskandien" imago on luotettavan veneen vaikka ovat kuitenkin usein hyvin vika-alttiita. Laatuvaihtelut yksilöiden kesken suuria, suunnitelukukkasia ja huonoa työn jälkeä. Tuollaisia ongelmia ei yleensä ole vaneillä, joita tehdään teollisesti tuhansia.

Joakim_ kirjoitti:

Noinko on? Mersu/BMW/Audi ei ehkä tosiaan pyri tekemään autoja aivan halvimpaan hintaluokkaan, mutta eikö VW ja Open kuitenkin pyri samaan hintaluokkaan kuin muutkin poislukien kiinalaiset jne., jotka ovat myös venemaailmassa halvempia kuin Keski-Euroopan sarjatuotantoveneet.

Suurempi ero taitaa olla veneiden kohdalla juuri tehdas vs. veistämö. Autoja ei taideta enää lainkaan tehdä muuten kuin tehtaissa. Vai sisältääkö vaikkapa Aston Martinin valmistus edelleen merkittävästi perinteistä käsityötä. Sehän nyt ehkä sitten olisi ollut lähin vertailukohta perinteiselle pohjoismaiselle veneenrakentamiselle. Tosin Aston Martineita ja vastaavia ei kukaan osta arkikäyttöön ja harva taitaa pitää niitä laadukkaampana kuin vaikkapa selkeästi halvempia BMW:tä.

Ylipäätänsä laatuimagot ovat vahvasti tunnepohjaisia. Jos vaikkapa katsoo tänään julkistettuja katsastustilastoja, on Mersu vahvasti edustettuna eniten hylättyjen autojen listalla. Silti useimmat pitävät sitä erinomaisen laadukkaana, varsinkin ranskalaisiin verrattuna.

Lue lisää

Missään kokoluokassa laadukkaiksi mielletyt saksalaiset autot eivät ole luokkansa halvimpia. Tuskin edes haluavatkaan imagosyistä olla. Aivan eri asia, pyrkiikö tarjoamaan jotain jokaiseen hintaluokkaan. Niin kilpailluilla markkinoilla ei tietenkään pärjää tarjoamalla jotain kaksinkertaiseen hintaan.

Samoin kuin järkevä ostaja pyrkii saamaan mahd. hyvää laatua mahd. edullisesti, pyrkii myös järkevä valmistaja valmistamaan mahd. hyvää laatua mahd. edullisesti.