sr.se:
"TUKHOLMAN LÄÄNINHALLITUS JA SAAMELAISKÄRÄJÄT LUOVUTTIVAT HALLITUKSELLE 2012 SELVITYKSEN
Raha ei löydä suomenkielisiä rahareikiä
Julkaistu: kl 16:16 , Sisu-uutiset
Jos kunnat ja maakäräjät ovat olleet pulassa hallintoaluerahojensa kanssa, niin ei Tukholman lääninhallituskaan ole saanut omia rahojaan käytetyksi. Tämä ilmenee lääninhallituksen tuoreesta raportista.
Rahaa on tullut, mutta ei vielä löydetä hallintoaluekohteita
Valtionapua pitäisi käyttää tiedottamiseen ja kouluttamiseen, mutta monen kunnan hallintoaluehenkilö on palkattu juuri tällä rahalla.
Osa on nuukaillut varmuuden vuoksi menoissaan, kuten Norrköping.
- Minä kun laskin, että me oltais tehty nollatulos, mutta eipäs tehtykään, sanoo Norrköpingin hallintoaluehenkilö Raija Arvidsson.
Norrköping ei onnistunut käyttämään valtionapuaan vuonna 2012 ja käyttämättä jäänyt valtionapu vähennetään tämän vuoden valtionavusta.
Ei lääninhallituskaan ole käyttänyt hallintoaluerahojaan
Mutta eipä paremmin ole mennyt Tukholman lääninhallituksellakaan, joka on toinen kansallisten vähemmistökuntien valvova viranomainen. Koko määrärahaa ei saanut lääninhallituskaan kulumaan viime vuonna ja kehitysjohtaja Mats Hedenström joutuu selittämään.
- Tässä ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että emme haluaisi tehdä täysipainoista työtä kansallisten vähemmistöjen hyväksi.
Lääninhallitukselta säästyi viime vuodelta 430 000 kruunua määrärahoja, joita oli tarkoitus käyttää kansallisten vähemmistöjen tukemiseksi. Mats Hedenström selittää säästöä sillä, että yksi henkilö jäi eläkkeelle, eikä hänen tilalleen ole saatu vielä uutta työntekijää.
Koulutukseen pitäisi käyttää, mutta palkkaan meni
Osa valtionavusta on käytetty useimmissa hallintoaluekunnissa henkilökuntakuluihin, mikä ei ole alkuperäinen tarkoitus.
- Valtionapu pitäisi käyttää tiedottamiseen ja koulutukseen mieluummin kuin henkilökuntakuluihin, sanoo Mats Hedenström.
Muuten hyvä Haaparanta sijoitti rahat yleisiin menoihinsa
Haaparannan kunta on ujuttanut kansallisille vähemmistöille suunnatun valtionapunsa kunnan yhteiseen kassaan.
Lääninhallituksen kehitysjohtaja Mats Hedenström ei epäile kuitenkaan, etteikö Haaparanta tukisi kansallisia vähemmistöjään asiaankuuluvalla tavalla.
Haaparannan kunnan palveluksessa oleva Merja Perttula vakuuttaa, että ilman suomenkielen taitoa olisi tässä kaupungissa vaikea selviytyä jokapäiväisestä työstään.
- Minä vastaan näistä vanhusten asioista ja aika usein kysyjät puhuvat suomea. Työtä olisi vaikea hoitaa, ellei osaisi suomea.
Kaarina Wallin"
"TUKHOLMAN LÄÄNINHALLITUS JA SAAMELAISKÄRÄJÄT LUOVUTTIVAT HALLITUKSELLE 2012 SELVITYKSEN
Raha ei löydä suomenkielisiä rahareikiä
Julkaistu: kl 16:16 , Sisu-uutiset
Jos kunnat ja maakäräjät ovat olleet pulassa hallintoaluerahojensa kanssa, niin ei Tukholman lääninhallituskaan ole saanut omia rahojaan käytetyksi. Tämä ilmenee lääninhallituksen tuoreesta raportista.
Rahaa on tullut, mutta ei vielä löydetä hallintoaluekohteita
Valtionapua pitäisi käyttää tiedottamiseen ja kouluttamiseen, mutta monen kunnan hallintoaluehenkilö on palkattu juuri tällä rahalla.
Osa on nuukaillut varmuuden vuoksi menoissaan, kuten Norrköping.
- Minä kun laskin, että me oltais tehty nollatulos, mutta eipäs tehtykään, sanoo Norrköpingin hallintoaluehenkilö Raija Arvidsson.
Norrköping ei onnistunut käyttämään valtionapuaan vuonna 2012 ja käyttämättä jäänyt valtionapu vähennetään tämän vuoden valtionavusta.
Ei lääninhallituskaan ole käyttänyt hallintoaluerahojaan
Mutta eipä paremmin ole mennyt Tukholman lääninhallituksellakaan, joka on toinen kansallisten vähemmistökuntien valvova viranomainen. Koko määrärahaa ei saanut lääninhallituskaan kulumaan viime vuonna ja kehitysjohtaja Mats Hedenström joutuu selittämään.
- Tässä ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että emme haluaisi tehdä täysipainoista työtä kansallisten vähemmistöjen hyväksi.
Lääninhallitukselta säästyi viime vuodelta 430 000 kruunua määrärahoja, joita oli tarkoitus käyttää kansallisten vähemmistöjen tukemiseksi. Mats Hedenström selittää säästöä sillä, että yksi henkilö jäi eläkkeelle, eikä hänen tilalleen ole saatu vielä uutta työntekijää.
Koulutukseen pitäisi käyttää, mutta palkkaan meni
Osa valtionavusta on käytetty useimmissa hallintoaluekunnissa henkilökuntakuluihin, mikä ei ole alkuperäinen tarkoitus.
- Valtionapu pitäisi käyttää tiedottamiseen ja koulutukseen mieluummin kuin henkilökuntakuluihin, sanoo Mats Hedenström.
Muuten hyvä Haaparanta sijoitti rahat yleisiin menoihinsa
Haaparannan kunta on ujuttanut kansallisille vähemmistöille suunnatun valtionapunsa kunnan yhteiseen kassaan.
Lääninhallituksen kehitysjohtaja Mats Hedenström ei epäile kuitenkaan, etteikö Haaparanta tukisi kansallisia vähemmistöjään asiaankuuluvalla tavalla.
Haaparannan kunnan palveluksessa oleva Merja Perttula vakuuttaa, että ilman suomenkielen taitoa olisi tässä kaupungissa vaikea selviytyä jokapäiväisestä työstään.
- Minä vastaan näistä vanhusten asioista ja aika usein kysyjät puhuvat suomea. Työtä olisi vaikea hoitaa, ellei osaisi suomea.
Kaarina Wallin"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koskaan en voi lakata ihmettelemästä tätä valtavaa eroa, mitä kaksi naapurimaata, joilla on pitkä yhteinen historia, kohtelevat toistensakielisiä vähemmistöjään!
Ruotsissa suomenkielisiä sorretaan ja Suomessa ruotsinkielisiä hyysätään.
Ja kaikkien muiden puolueiden, paitsi PS, mielestä tämä tilanne on LOISTAVA!??
Tuo 50 000€ säästö on pientä persusäätiön 6 000 000€ rahanpesuun verrattuna. Taitaa aloittajalla olla aiheista pulaa ja kruunut ja eurot sekaisin. Onnetonta mustamaalausyritystä.
Joskus ihmettelee joidenkin ihmisten ajatuksenjuoksua.
Olen useasti miettinyt narkomaanien puolustelua omalle huumeidenkäytölleen:
Tiedätkö paljon alkoholi aiheuttaa ongelmia?
Niinpä niin.... Mitä tekemistä persuilla on ruotsinsuomalaisten ongelmien kanssa?
Vaikka persut täällä tekisivät mitä vain, miten se heijastuu suomenkielen asemaan
ruotsissa? Vai luuleeko "hohhoijaa" että ruotsin hallitus ja kunnat kostavat
suomalaisen persupolitiikan suomenkielisille?