Keskustan juureville ihmisille kotiseutu on rakkautta johonkin, joka on voimakkainta mitä ihmisellä voi olla.
Se on tietoisuus juurista ja niiden merkityksestä kehityksemme lähtökohtana. Se on myös ymmärrystä siitä ankkurista, joka on isänmaamme Suomen maaperässä.
Keskusta puolueena on myös varsin tietoinen omista lähtökohdistaan.
Yleismaailmallisesti kotiseuturakkauden ehkä häikäisevin henkilö oli Kap Verdeltä kotoisin ollut marna-bluesin maailmantäti, Cesaria Evora.
Hänestä oli päivän lehdessä levyarvostelu, jota voidaan osin luonnehtia myös nekrologiksi.
Pirkko Kotiranta luonnehti Evoraa tavalla, joka on osin leimallista myös juurevalle Keskustan ihmiselle: Evoran otteessa on rentoutunut, kuin taaksepäin nojaava ote ja tuttu, vankka annos kaiken nähnyttä hätkähtämättömyyttä.
Evora katseli rentoutuneesti ja asiakeskeisesti tulevaisuuteen, aidosti Keskustan malliin.
Se on tietoisuus juurista ja niiden merkityksestä kehityksemme lähtökohtana. Se on myös ymmärrystä siitä ankkurista, joka on isänmaamme Suomen maaperässä.
Keskusta puolueena on myös varsin tietoinen omista lähtökohdistaan.
Yleismaailmallisesti kotiseuturakkauden ehkä häikäisevin henkilö oli Kap Verdeltä kotoisin ollut marna-bluesin maailmantäti, Cesaria Evora.
Hänestä oli päivän lehdessä levyarvostelu, jota voidaan osin luonnehtia myös nekrologiksi.
Pirkko Kotiranta luonnehti Evoraa tavalla, joka on osin leimallista myös juurevalle Keskustan ihmiselle: Evoran otteessa on rentoutunut, kuin taaksepäin nojaava ote ja tuttu, vankka annos kaiken nähnyttä hätkähtämättömyyttä.
Evora katseli rentoutuneesti ja asiakeskeisesti tulevaisuuteen, aidosti Keskustan malliin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Empiirinen todellisuus ei kuitenkaan tunnu antavan tukea väitteellesi kepulaisten kotiseuturakkaudesta. Kepulaiset alueet ovat Suomessa nimittäin niitä, joista on kaikkein eniten muutettu muualle. Suuria massamuuttoja esim. Pohjanmaalta on tapahtunut aiemmin Amerikkaan ja sittemmin 60- ja 70-luvuilla Ruotsiin. Suomessa sisäinen muuttoliike on jatkuvasti kohdentunut maalta kaupunkeihin.
Tietoisuus juurista ja niiden merkityksestä ei siten ole saanut ihmisiä pysymään paikoillaan. Edes mitään eläkepäivien suurta paluumuuttoa juurille ei ole tapahtunut. Ja miksipä tapahtuisikaan. Ihminen on enemmän sosiaalinen eläin eikä viehtymys sen vuoksi kohdistu syynnyinseutuun vaan ihmiseen. Niinpä jo pelkästään se, että ihminen rakastuu toiseen ihmiseen, syrjäyttää yleensä kotiseuturakkauden tykkänään. Rakastunut ihminen on valmis muuttamaan vaikka maailmanääriin ja antaa piut paut kotiseuturakkaudelle. Toinen ja vielä paljon laajemmasti vetovoimainen asia on toimeentulon turvaaminen. Se menee yleensä aina kotiseudun edelle, jos ei muutamia pankkopoikia poikkeuksina huomioida.
Aito Keskustan ihminen tekee toki kaikkensa kiintyäkseen myös sinne minne muuttaa.
Se tarkoittaa halua ja kykyä rakentaa omalta osaltaan sitä elementaarista kokonaisuutta, jonne hän on tullut.
Takaraivossa on kuitenkin paikka jossa lapsuus ja elämän valoisimmat vuodet on vietetty. Missään muualla ei aurinko paistanut niin lämpimästi raukaisten, eikä kuu kumottanut komemmin, kuten Topelius Maamme-kirjassa toteaa.
Nykyihmisten osalta tämä siis suuremmaksi osaksi tarkoittaa sitä, että kaupungit ovat niitä valoisimpia ja muistorikkaimpia paikkoja, kun koko ajan yhä suurempi osa väestöstä syntyy ja asuu niissä.
Kun en ole kepulainen, minulle ajatus kiintyä johonkin paikkaan ikään kuin se olisi kaikista paikoista parhain ja rakkain, on todella outo. Olen lapsuuteni asunut monen kepulaisen vihaamassa Helsingissä alueella, jota kutsuvat mieluusti kerrostalohelvetiksi. Viihdyin oikein hyvin lapsuuteni asuinsijoilla, mutta se ei mitenkään liittynyt paikkaan vaan siihen tosiasiaan, että samassa asuinkorttelissa asui hyvin suuri määrä muita lapsia, jolloin oli siis paljon kavereita eikä ollut tekemisen puutetta. Vanhemmalla iällä olen sitten muuttanut maaseudun suuntaan, mutta en liian kaus stadin keskustasta kuitenkaan, koska arvostan sen runsaita palveluita. Juurrun paljon enemmän perhe- ja ystäväpiiriin kuin johonkin paikkaan, ja sellainen juurtuminen onkin minusta paljon mielekkäämpää. Mutta onhan meitä tietysti moneksi.
Hyvä esimerkki kepulaisesta kotiseuturakkaudesta on Paavo Väyrynen.
Hän asui toistakymmentä vuotta Helsingin Kruunuhaassa 173 neliön asunnossa, mutta ilmoitti asuinpaikakseen muutaman neliön jalasmökin Keminmaalla.
Syynä moiseen oli palava kotiseuturakkaus ja juurevuus.
Vai oliko?
Cesária Évora (nimi kirjoitetaan oikein noin) oli kyllä ulkoiselta olemukseltaan varsin juureva naisihminen, mutta hänen häpäisemistään on yrittää tehdä hänestä kepulainen.
Hyviä vastauksia olet saanut Mielipidepankilta ja tuolta toiselta, joka puhuu Paavo Väyrysen kotiseuturakkaudesta. Täydennän mpp:n vastausta muistuttamalla vielä, että ne kepun alueilta joukoin parempaa elämää muualta hakemaan lähteneet ihmiset samalla luopuivat kepulaisuudestaankin, johon heitä siellä varmaan oli kasvatettu. Niin olisi käynyt sinullekin, jos sinulla olisi ollut rohkeutta siltä lähteä, ainakin, jos sinulla olisi ollut järkeä tarpeeksi.
Oikeassa olet siinä, että kepu on tietoinen lähtökohdistaan, ja niihin se on jäänytkin, mutta sille aikanaan tarpeelliselle, suurta osaa suomalaisista edustaneelle maalaisliitolle ei ole enää tarvetta, kun aika on kulkenut sen lähtökohtiinsa jämähtäneen puolueen ohi, Suomi on nyt kokonaan toisenlainen.
Eihän se Cesária Évorakaan olisi tullut maailmankuuluisuuteen, jos olisi pysynyt kotisaarellaan Kap Verdellä. Maailmalle hänenkin piti lähteä. Viisas nainen oli. Myös musiikkiinsa hän omaksui vahvasti vaikutteita portugalilaisesta fadosta.
Tunnustusta sinulle annan siitä, että olet sentään valistushakuinen, kun seuraat Helsingin Sanomia. Jatka tiiviisti sillä linjalla, niin ehkä vielä joskus voit valistuakin niin, ettet enää kehtaa höpöttää moisia älyttömyyksiä.
Fadoa olen kyllä kuullut Portugalissa sen tunnetuimpien nykyisten laulajien esittämänä, mutta Évoraa minulla ei ollut onnea koskaan kuulla livenä. Laitanpa tähän suuren laulajattaren ja hienon ihmisen kunniaksi yhden hänen esittämänsä laulun, joka ei edusta hänen tyypillistä repertuaariaan, eikä hän tätä laulaessaan ole enää parhaimmillaan, mutta tämän sinäkin tuntenet:
http://www.youtube.com/watch?v=Esdl_3kKSBk
En ole Evoraa keskustalaiseksi väittänytkään. Totean hänessä vain olleen piirteitä, joita tunnistan itsessänikin. Niistä monet ovat syvintä Keskusta-aatetta.
Evora ei koskaan katkaissut juuriaan Kap Verdelle. Siellä hänen kuolemaansa muistettiin kahden päivän suruajalla. Myös museo ollaan perustamassa/perustettu.
Olen aikonaan lähtenyt kodistani hyvin nuorena, mutta kaipaus sinne on edelleen olemassa. Käyn siellä myös säännöllisesti ihmissuhteita vaalimassa.
Lähtöni jälkeen olen oppinut erittäin hyväksi ihmisjohtajaksi ja kouluttajaksi. Olen myös oppinut kaksi vierasta kieltä, joita puhun sujuvasti. Ruotsin kielen hallitsen niin hyvin, että olen pariin otteeseen ollut myös tulkkina.
Hesari menetti otteensa koko Suomeen lakkauttaessaan maaseututoimitukset ja sen myötä luisuessaa yhä enevässä määrin Kokoomuksen puffilehdeksi ja demarien asianajajaksi.
Surkeinta ja yksipuolisinta politiikan puffinäkemystä edustaa maaseudulta peräisin oleva Unto Hämäläinen.
Kulttuuriosasto on lehdessä monipuolinen ja erittäin kattava Suomen oloihin. Pirkko Kotiranta on sen osaston helmiä toimittajana.
Mainitsemassasi kappaleessa kuuluu selvästi kaipaus kotiin ja kenties ensisuudelmaan. Tunnetasoltaan se edustaa tyypillistä Evoraa, morna-bluesin aksentilla.
Jos Sinä todella haluat jotain Kataisen kaltaisten keskinkertaisten typerysten sähläämistä, niin siitä vaan. Otahan veliseni huomioon, että olen arvioinut ihmisiä n 30 vuotta ainakin 10 000. TIEDÄN että en tuolla kokemuksella erehdy pesusteellisesti koskaan.
Minä haluan pysyvyyttä ja vakautta Suomeen. Sinun älyttömällä, lähes mielipuolisella reuhtomisella ei sitä rakenneta!
Palstan häpäisemistä on , kun heikkolahjainen evp aliupseeri julkaisee kuvia munakarvoistaan tällä palstalla.
Hyväksytään pitkin hampain, muuta annettavaahan tällä punikki-ruunalla ei ole.