"Lutherin teologiasssa ihmistä ei hylätä yksinäisyyteen eikä epämääräiseen vapauteen, vaan ohjataan rohkeasti rukouksen sisäiseen maailmaan ulkoisten muotojen kautta.
Pelkästään Vähä katekismus mainitsee näistä peräti kuusi: ajankohta (aamu, ateria, ilta), ristinmerkki, ääneen lukeminen (joka edellyttää myös ulkoa lukemista), polvistuminen, seisominen sekä veisaaminen.
Näistä ulkoisista muodoista mikään ei ole Lutherin keksimä, vaan hän liittyy tässäkin yhteiseen traditioon. Itse asiassa monet näistä muodoista ovat eläneet myös meidän herätysliikkeissämme.
Katekismusmeditaatio
Viime syksynä, katekismusjaon yhteydessä puhuttiin usein katekismusmeditaatiosta, mutta en ole löytänyt neuvoa, miten se konkreettisesti tapahtuu tai mitä Luther sillä tarkoitti.
Vastaus löytyy Lutherin pienestä sympaattisesta kirjasta, jonka hän kirjoitti opettaakseen rukouksen taitoa omalle parturilleen, parturimestari Peterille. Kirjasesta käy kiistattomasti ilmi, että Luther liittyy keskiajan diskursiivisen meditaation perinteeseen (säännön mukaisesti kohteesta kohteeseen etenevä rukous).
Lutherin mukaan katekismusmeditaation ensimmäinen vaihe on sydämen lämmittäminen. Se tapahtuu lukemalla ääneen 10 käskyä, uskontunnustus, Isä meidän rukous tai jos aikaa riittää Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja.
"Ensinnäkin kun tunnen, että olen tullut vieraitten tehtävien tai ajatusten vuoksi kylmäksi ja haluttomaksi rukoilemaan (liha ja Perkelehän haluavat lakkaamatta pidättää ja estää rukousta) ota Psalttarini, juoksen kammiooni, tai - jos on päivä ja aikaan sopii - kirkkoon muitten joukkoon ja alan lasten tapaan lausua itsekseni ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja sen mukaan kuin aikaa riittää, muutamia Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja."
Tämän jälkeen otetaan yksi käsky tai lause, keskitytään siihen. Esimerkiksi käskyjen meditaatiossa otetaan kerrallaan yksi käsky ja mietitään tätä neljästä näkökulmasta diskursiivisesti eli kohta kohdalta etenevästi.
Aluksi mietitään käskyä opetuksena eli sitä, mitä Jumala tahtoo tällä käskyllä minulle ja meille opettaa ja mitä hän tässä vaatii. Sen jälkeen kiitetään käskystä ja siitä siunauksesta, joka sen kautta tulee.
Kolmanneksi ripittäydytään eli tunnustetaan Jumalalle, missä kohdissa olen rikkonut tätä käskyä. Neljänneksi pyydetään voimaa tämän käskyn ja Jumalan hyvän tahdon noudattamiseen. Tämä sama tapa on sovellettavissa esimerkiksi uskontunnustuksen mietiskelyyn."
Pelkästään Vähä katekismus mainitsee näistä peräti kuusi: ajankohta (aamu, ateria, ilta), ristinmerkki, ääneen lukeminen (joka edellyttää myös ulkoa lukemista), polvistuminen, seisominen sekä veisaaminen.
Näistä ulkoisista muodoista mikään ei ole Lutherin keksimä, vaan hän liittyy tässäkin yhteiseen traditioon. Itse asiassa monet näistä muodoista ovat eläneet myös meidän herätysliikkeissämme.
Katekismusmeditaatio
Viime syksynä, katekismusjaon yhteydessä puhuttiin usein katekismusmeditaatiosta, mutta en ole löytänyt neuvoa, miten se konkreettisesti tapahtuu tai mitä Luther sillä tarkoitti.
Vastaus löytyy Lutherin pienestä sympaattisesta kirjasta, jonka hän kirjoitti opettaakseen rukouksen taitoa omalle parturilleen, parturimestari Peterille. Kirjasesta käy kiistattomasti ilmi, että Luther liittyy keskiajan diskursiivisen meditaation perinteeseen (säännön mukaisesti kohteesta kohteeseen etenevä rukous).
Lutherin mukaan katekismusmeditaation ensimmäinen vaihe on sydämen lämmittäminen. Se tapahtuu lukemalla ääneen 10 käskyä, uskontunnustus, Isä meidän rukous tai jos aikaa riittää Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja.
"Ensinnäkin kun tunnen, että olen tullut vieraitten tehtävien tai ajatusten vuoksi kylmäksi ja haluttomaksi rukoilemaan (liha ja Perkelehän haluavat lakkaamatta pidättää ja estää rukousta) ota Psalttarini, juoksen kammiooni, tai - jos on päivä ja aikaan sopii - kirkkoon muitten joukkoon ja alan lasten tapaan lausua itsekseni ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja sen mukaan kuin aikaa riittää, muutamia Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja."
Tämän jälkeen otetaan yksi käsky tai lause, keskitytään siihen. Esimerkiksi käskyjen meditaatiossa otetaan kerrallaan yksi käsky ja mietitään tätä neljästä näkökulmasta diskursiivisesti eli kohta kohdalta etenevästi.
Aluksi mietitään käskyä opetuksena eli sitä, mitä Jumala tahtoo tällä käskyllä minulle ja meille opettaa ja mitä hän tässä vaatii. Sen jälkeen kiitetään käskystä ja siitä siunauksesta, joka sen kautta tulee.
Kolmanneksi ripittäydytään eli tunnustetaan Jumalalle, missä kohdissa olen rikkonut tätä käskyä. Neljänneksi pyydetään voimaa tämän käskyn ja Jumalan hyvän tahdon noudattamiseen. Tämä sama tapa on sovellettavissa esimerkiksi uskontunnustuksen mietiskelyyn."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Veikkaanpa, että tämä on yhtä vierasta tämän palstan lukijoillekin kuin Saaran esittelemä Ignatiuksen rukousmietiskely, joilla molemmilla on aivan sama perusta ja tarkoitus: päästä lähemmäksi Kristusta.
Täysin vieras ajatus palstalaisille, vanhakirkollinen meditaatio?
Valitettavasti niin näyttää asianlaita olevan.
Saara, käyttääkö Luther tosiaan sanaa "meditaatio"?
Luther oli sitä paitsi katolisen kirkon munkki ja siltä taustalta hänellä oli varmaankin sellaisia tapoja, jotka ovat meille vieraita.
Minä ymmärrän rukouksen vuorovaikutuksena, siinä on persoona eli minä joka puhuu toiselle persoonalle, Jumalalle; en keskity hokemaan mitään ikäänkuin jonain mantrana pitääkseni ajatukseni jossakin - hallitakseni itseäni sillä tavoin - vai mistä tuossa on kysymys?
Ymmärrän sen, että on hyvä miettiä raamatunlauseita yksitellenkin, on hyvä keskittää ajatuksensa siihen mitä on tekemässä (rukoukseen tässä tapauksessa), mutta mutta...
No niin, nyt teen kuten Luther jossakin toisessa tapauksessa kehottaa: minä nostan hattua ja menen ohitse.
Meinaan on meikäläisellä noita syntejä mielessä ilman mitään erityisiä mietiskelyjä - ei niitä tarvitse syventyä kaivelemaan esille sen enempää.
Jos sen niin haluaa suomentaa! ;) Tutkiminen on toinen vaihtoehto, jota itse käyttäisin jos suomentaisin Lutherin tekstiä.
Aamenesta öylättiin, kertoo meditaatiosta seuraavaa. Sieltä kannattaa tutkia muitakin kristillisiä termejä, jos ovat hukassa:
Meditaatio
Meditaatio on hiljaista tai ääneen tapahtuvaa, erityisesti Raamatun sanojen ja lukukappaleiden mietiskelyä. Se voi olla myös rukousmeditaatiota, jossa pelkistetyin ja vähin sanoin tai sanoitta viivytään Jumalan edessä. Meditaatio on ikivanha kristillinen hiljentymisen ja rukouksen tapa.
Luther piti Raamatun tutkistelussa tärkeänä kolmea lähestymistapaa: rukousta, meditaatiota eli mietiskelyä ja koettelemuksia. Luterilaisessa kirkossa meditaatio on palannut takaisin erityisesti retriittiliikkeen, hiljaisuuden viljelyn ja jumalanpalvelusuudistuksen kautta. Esimerkiksi jumalanpalveluksessa luettaviin raamatunteksteihin voi liittyä hiljaista mietiskelyä.
Ne ovat sitä Lutherille jäänyttä muotojumalisuutta, jäännöksiä katolisen kirkon tavoista! Eivät mikään ihanne minulle ainakaan.
MUTTA, tämän päivän luterilainen kirkko muuttaa muotoaan takaisin katoliseen suuntaan.