Tällainen mielenkiintoinen teksti tuli minulle vastaan:
Vanhoillislestadiolaisuudessa oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa tapahtumia, jotka herättivät laajalti kielteistä huomiota tiedotusvälineissä. Monissa Rauhanyhdistyksissä käytiin neuvonpitoja, joissa selvitettiin eräitä maallistumisilmiöitä sekä harhaoppeja. Näistä merkittävin oli kososlaisuuden nimeä kantanut oppiharha, jonka juuret ulottuivat kauas 1930-luvulle. Näiden asioiden hoito aiheutti epäluuloa vanhoillislestadiolaisuutta kohtaan. Huolimatta hoitotoimenpiteissä esiintyneistä taitamattomuuksista neuvonpidot olivat kuitenkin kokonaisuutena siunauksellisia.
Näitä asioita hoidettiin myös Lappeenrannan vanhoillislestadiolaisten keskuudessa. Ristiriidat alkoivat ilmetä 1940-luvun loppupuolella, mutta olivat esillä ensimmäisen kerran yleisessä kokouksessa vuonna 1959. Kososlaisuuden vaikutusta jäi seurakuntaan, ja asiat nousivat uudelleen esille varsinkin vuosina 1977 ja 1978. Ristiriitojen selvittämiseksi pidettiin useita yleisiä kokouksia sekä johtokunnan kokouksia. Näissä neuvonpidoissa Jumala varjeli ja johdatti lapsiansa, ja seurakuntaan palasi keskinäinen rakkaus.
-Lainaus julkaisusta:
Mauri Kinnunen
ARPA LANKESI MINULLE IHANASTA MAASTA
Lestadiolaisuuden vaiheita Lappeenrannan seudulla vuodesta 1870
Lappeenrannan Rauhanyhdistys 60 vuotta
Kirjoittanut:Mauri Kinnunen
Julkaisija ja kustantaja: Lappeenrannan Rauhanyhdistys r.y.
Lappeenranta 1993
Vanhoillislestadiolaisuudessa oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa tapahtumia, jotka herättivät laajalti kielteistä huomiota tiedotusvälineissä. Monissa Rauhanyhdistyksissä käytiin neuvonpitoja, joissa selvitettiin eräitä maallistumisilmiöitä sekä harhaoppeja. Näistä merkittävin oli kososlaisuuden nimeä kantanut oppiharha, jonka juuret ulottuivat kauas 1930-luvulle. Näiden asioiden hoito aiheutti epäluuloa vanhoillislestadiolaisuutta kohtaan. Huolimatta hoitotoimenpiteissä esiintyneistä taitamattomuuksista neuvonpidot olivat kuitenkin kokonaisuutena siunauksellisia.
Näitä asioita hoidettiin myös Lappeenrannan vanhoillislestadiolaisten keskuudessa. Ristiriidat alkoivat ilmetä 1940-luvun loppupuolella, mutta olivat esillä ensimmäisen kerran yleisessä kokouksessa vuonna 1959. Kososlaisuuden vaikutusta jäi seurakuntaan, ja asiat nousivat uudelleen esille varsinkin vuosina 1977 ja 1978. Ristiriitojen selvittämiseksi pidettiin useita yleisiä kokouksia sekä johtokunnan kokouksia. Näissä neuvonpidoissa Jumala varjeli ja johdatti lapsiansa, ja seurakuntaan palasi keskinäinen rakkaus.
-Lainaus julkaisusta:
Mauri Kinnunen
ARPA LANKESI MINULLE IHANASTA MAASTA
Lestadiolaisuuden vaiheita Lappeenrannan seudulla vuodesta 1870
Lappeenrannan Rauhanyhdistys 60 vuotta
Kirjoittanut:Mauri Kinnunen
Julkaisija ja kustantaja: Lappeenrannan Rauhanyhdistys r.y.
Lappeenranta 1993
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onko tuo Mauri Kinninunen vielä hengissä? Muistelen että kirjoitti joskus teistä vähän erisävyllä...
Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa Lestadiolaisuuden tutkijana ..
Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK) johtokunnan kannanilmaisun mukaan kososlaisuuskampanja oli harhaanmeno.
Ote SRK:n johtokunnan kannanilmaisusta, Päivämies 12.10.2011 Nro 41::
”Tällainen tuolle ajalle (70-luvun loppupuoli) leimallinen oppiharha oli esimerkiksi niin sanottu henkioppi: parannuksen vaatiminen erinimisistä hengistä, kuten kuivasta, hempeästä tai kososlaisesta hengestä. ….Näiden ilmiöiden ohella alkoi esiintyä myös yksilön omantunnon vähättelyä, loukkaavaa kielenkäyttöä ja anteeksiannon kieltämistä. Toisen ihmisen nöyryyttäminen ei ole milloinkaan oikein, ei myöskään ruumiillinen, henkinen eikä hengellinen väkivalta.
Pahoittelemme esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä. On valitettavaa ja jälkikäteen arvioituna myös käsittämätöntä, että tällaiset erehdykset pääsivät leviämään lähes kaikkialle kristillisyytemme toimintaan."
"On valitettavaa ja jälkikäteen arvioituna myös käsittämätöntä, että tällaiset erehdykset pääsivät leviämään lähes kaikkialle kristillisyytemme toimintaan."
Tuo -lähes- sana pitäisi tekstistä ottaa pois, koska se ei pidä paikkaansa, koska tällaiset erehdykset levisivät kaikkialle kristillisyytemme toimintaan ja kaikki vl-ihmiset traumatisoituivat hoitokokousten takia.
Seurakunta on totuuden patsas ja perusta, mutta------ "On valitettavaa ja jälkikäteen arvioituna myös käsittämätöntä, että tällaiset erehdykset pääsivät leviämään lähes kaikkialle kristillisyytemme toimintaan"
Onneksi nämä kristillisyytemme erehtymättömän totuuden patsaan erehdykset saatiin etulahjana anteeksi ja seurakunta on edelleen erehtymätön, kiuin kuin se on aina ollut! (??)
Suviseuroissa tai seurapuheissai kukaan ei "muista" puhua tuosta päivämiehen tekstistä. On edelleen paljon vl:a jotka eivät ole em. kannanilmaisusta lainkaan tietoisia!
Jokaisen seurakunnan rakkaudessa vaeltavan on yksimielisesti vaiettava koko asiasta tai oksa karsitaan pois.
Paskat se mihinkään 70-luvun loppupuolelle rajoittunut. Meillä nämä "neuvonpidot" alkoivat 70-luvun puolessa välissä ja viimeisessä, poikiin kohdistuneessa hoitokokouksessa olin vuonna 1987. Siellä oli paikalla SRK:n lähettämä hoitomies, joten kyllä siellä pääkallonpaikalla ihan tietoisia ollaan.
Eivätkä nämä ihmisten nöyryyttämiskokoukset ole loppuneet vieläkään, kuten lehdistä joudumme lukemaan.
Hoitokokousten ainana opiskelin Oulussa, seuroissa kävin
aina viikkoisin.
Nuin jälkeenpäin voi ajatella, että tunnelma jokseenkin aavisti jotain voimakasta tapahtumaa. Hoitokokoukset jylläsivät laajasti, kotipaikkakunnalla käytiin voimakkaita hoitokokouksia, joskus Oulusta oli vieras hoitomies.
Mutta siistiä pitäis ajatuksia, jos lähimainkaan tyypilliset
suuntaukset olisivat tarttuneet. Ajattelin nimittäin itse, tämä ei voi olla oikein, vanhusraukat, ja nuorena miehenä ajateltuna.
Seuroissakäynnit jäi, oppi oli väärä, ohjaus sairas ja vinoutunut, sadistinen ylitse muiden, joka "toivotti minut omilla voimilla ja ajatuksilla onnen tielle koko vl sairaslahkosta"
Onko Lappeenrannan ry vieläkin tässä henkioppiharhassa? Ainakin meidän ry:n pj on tässä harhassa omien puheiden mukaan, hän mainitsee aina tämän hoitokokousten siunaksellisuuden näiden oppiharhojen hoidossa, itse olen eri mieltä ja kallistun tämän Srk:n lausuman suuntaan. Taitaa nyt olla vl liikkeen johdolla polttoöljyä dieselin tankissa, ollaan hiljaa ja toivotaan ettei jäädä kiinni.
Hoitokokoukset ovat anteeksi pyytämättä SRK taholta.
Niitä kun ei unohdeta.
Kotimaa24 09.10.2011:
”Vanhoillislestadiolaisia edustava Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunta pyytää anteeksi liikkeen 1970-luvun niin kutsuttujen hoitokokousten opillisia harhoja ja väärinkäytöksiä. Asiasta kertoo Kotimaa24:lle SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Olavi Voittonen.
SRK:n johtokunnan viikonloppuna tekemä kannanilmaisu aiotaan julkaista kokonaisuudessaan tällä viikolla ilmestyvässä liikkeen Päivämies-lehdessä.
Olavi Voittosen mukaan kyse on anteeksipyynnöstä.”
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/6305-vanhoillislestadiolaiset-pyytavat-anteeksi-hoitokokousten-vaarinkaytoksia
Päivämiehessä julkaistussa kannanilmaisussa anteeksi pyytäminen on korvattu pahoittelulla ja opilliset harhat ja väärinkäytökset on laitettu SRK:n sijasta epämääräisten yksittäisten kristittyjen tilille.
Alamaisten julkinen nöyryyttäminen, kiduttaminen, saa.tanalle heitteleminen, sosiaalinen eristäminen ja kaikki muut vl-uskonnon sairaat piirteet ovat aivan keskusjohtoisesti toteutettuja ja yleisesti hyväksyttyjä toimia yhteisössä. Siksi niiden sälyttäminen epämääräisten "yksittäisten uskovaisten" virheiksi on uhreja loukkaavaa.
Mutta kyllä on totta se, että voidaan nimetä henkilöt. Aina löytyy toimija/päätekijä, joka on vastuussa tapauksesta ihan henkilökohtaisesti. Ei ketään normaalia ihmistä voi pakottaa siihen toimintaan, mitä hoidoissa harrastettiin/toteutettiin. Väärinkäytös vaatii aivan erityistä "luonnetta" - häiriintynyttä luonnetta. Ainakin omasta kotipitäjästäni tiedän kertoa muutamia nimiä, jotka toimivat ihan omien etujensa ajamiseksi ja joilla ei olisi mitään asiaan toisten hoitajiksi oman "eletyn" elämänsä perusteella.
Olavi Voittonen on varmaankin savolainen, eli vastuu hänen puheistaan jää kuulijan puolelle. Voittonen eläkkeelle ja Matti Taskila hänen tilalleen. Hänellä oli selkärankaa sanoa, että kaikki mistä meitä syytetään, pitää paikkansa.
Näitä ns huoltomiehiä on kaikkialla. He ärähtävät välittömästi jos joku arvioi julkisesti johtoa. Huotomiesten käsittelyyn on joutunut moni puhuja. Täälä Torniossa, Helsingissä Turussa Jyväskylässä Oulussa Kannuksessa jne. Nämä kaikki huoltokokoukset on pidetty åarin vuoden aikana. Nämä ovat samoja kuin 70-luvun myllytykset. Jos ei pidä turpaansa kiinni niin huonosti käy
Milloin Alpo pääsee vankilasta?
Onneksi näiden "hoitoväkivaltatapausten" käsittely on nyt hyvässä alussa. Koko ajan mennään eteenpäin. Asioiden selvittämisaikataulu on kiinni täysin väärintekijöiden kyvystä avautua syntielämästään. Hoitajiksi ryhtyivät pitäjillä juuri ne, joiden oma perhe-elämä on sitä sun tätä ja joilla ei näytä tulevan tuntoa mistään, vaikka asioista suoraan neuvotaan. Olisi ollut paljon tärkeämpää käyttää aikansa oman perheen hoitamiseen. Mutta onhan totta, että henkilö, joka ei tiedä ulospääsyä ongelmistaan monesti lähtee hoitelemaan muita ja muiden asioita.
Kätevä työkalupakki vl:llä, kun antavat itse itselleen anteeksi KAIKKI tekemänsä väärryvet ja jatkavat taas.