sr.se:
"VÄHEMMISTÖLAKI EI PAINA VAA'ASSA
Uudet koulut kiven takana
Julkaistu: kl 11:12 , Sisu-uutiset
Sveriges Radio Sisuradio
Suomenkielisiä esikouluja perustetaan eri puolille Ruotsia, mutta uudet koulut loistavat poissaolollaan.
Kaikki yritykset perustaa uusia ruotsinsuomalaisia vapaakouluja ovat viime vuosina tyssänneet siihen, että Koulutarkastusvirasto eli Skolinspektionen ei ole myöntänyt niille aloituslupaa. Viraston vaatimukset ovat kovat, eivätkä vähemmistökoulut saa erityiskohtelua.
Uudet ruotsinsuomalaiset koulut kiven alla
Andreas Spång:
-Emme voi antaa erityiskohtelua kenellekään, eikä vähemmistölaki vaikuta päätöksiimme, ainoastaan koululaki, Koulutarkastusviraston eli Skolinspektionin lupaosaston päällikkö Andreas Spång sanoo.
Spångin johtama osasto on hylännyt kaikki viime vuosina tehdyt yritykset perustaa uusia ruotsinsuomalaisia kouluja, motiivina on yleensä ollut se, että oppilaspohjaa pidetään liian pienenä. Esimerkiksi Södertäljessä 35 oppilasta ei pidetty riittävänä määränä. Montako oppilasta sitten tarvittaisiin?
Oppilasmäärä riippuu tilanteesta
-Se riippuu ihan siitä, miten toiminta on ajateltu muuten järjestää, Spång sanoo.
Jos ajateltaisiin vaikkapa 1-3 luokkien ala-astetta?
-En voi vastata siihen, pitäisi ensin tietää miten koulu on ajatellut järjestää opetuksen.
Selvää vastausta siihen, montako oppilasta koulun perustamiseksi tarvittaisiin, ei Koulutarkastusvirastosta heru. Päätökset eivät kuitenkaan ole mielivaltaisia, lupaosaston päällikkö Andreas Spång korostaa.
-Jokainen tapaus harkitaan erikseen. Yhdessä tapauksessa riittää pienempi määrä oppilaita kuin toisessa.
"En usko että rahkeet riittäisivät"
Uppsalassa ruotsinsuomalaisesta koulusta haaveilevat vanhemmat ovat tietoisia koulun perustamisen hankaluudesta. Kahden lapsen äiti Eeva Östberg:
-Toivoisin että Uppsalaan saataisiin koulu, mutta en usko että omat rahkeeni riittäisivät sellaisen projektin vetämiseen. Luulen, että monet muut vanhemmat ajattelevat samalla tavalla, Tildan ja Alvarin äiti Eeva Östberg sanoo.
Profiili, tilat ja talous puntarissa
Koulutarkastusvirasto selvittää monta eri asiaa, ennen kuin se voi antaa luvan uuden koulun perustamiselle. Tarkastelussa on riittävän oppilaspohjan lisäksi muun muassa koulun pedagoginen profiili, päämiehen kompetenssi ja taloudelliset edellytykset, sekä koululle ajatellut fyysiset tilat. Yli kolmannes virastolle lähetetyistä hakemuksista hylätään.
Ruotsinsuomalaiset vapaakoulut:
Kaikki Ruotsin suomenkieliset vapaakoulut on perustettu 1990-luvulla, ja suurin osa niistä sijaitsee Suur-Tukholmassa
Tukholman ruotsinsuomalainen koulu, Fridhemsplan, Tukholma, luokat 0-9
Kistan ruotsinsuomalainen koulu, Kista, Tukholma, luokat 0-5
Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu, Botkyrka, luokat 0-9
Upplands-Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu, Upplands-Väsby, luokat 0-9
Örebron ruotsinsuomalainen kielikoulu, Örebro, luokat 0-6
Erkki-koulu, Eskilstuna, luokat 0-6
Göteborgin ruotsinsuomalainen koulu, Göteborg, luokat 0-9
Lähde: Sveriges Radio Sisuradio 2013
Tiina Laitila Kälvemark"
"VÄHEMMISTÖLAKI EI PAINA VAA'ASSA
Uudet koulut kiven takana
Julkaistu: kl 11:12 , Sisu-uutiset
Sveriges Radio Sisuradio
Suomenkielisiä esikouluja perustetaan eri puolille Ruotsia, mutta uudet koulut loistavat poissaolollaan.
Kaikki yritykset perustaa uusia ruotsinsuomalaisia vapaakouluja ovat viime vuosina tyssänneet siihen, että Koulutarkastusvirasto eli Skolinspektionen ei ole myöntänyt niille aloituslupaa. Viraston vaatimukset ovat kovat, eivätkä vähemmistökoulut saa erityiskohtelua.
Uudet ruotsinsuomalaiset koulut kiven alla
Andreas Spång:
-Emme voi antaa erityiskohtelua kenellekään, eikä vähemmistölaki vaikuta päätöksiimme, ainoastaan koululaki, Koulutarkastusviraston eli Skolinspektionin lupaosaston päällikkö Andreas Spång sanoo.
Spångin johtama osasto on hylännyt kaikki viime vuosina tehdyt yritykset perustaa uusia ruotsinsuomalaisia kouluja, motiivina on yleensä ollut se, että oppilaspohjaa pidetään liian pienenä. Esimerkiksi Södertäljessä 35 oppilasta ei pidetty riittävänä määränä. Montako oppilasta sitten tarvittaisiin?
Oppilasmäärä riippuu tilanteesta
-Se riippuu ihan siitä, miten toiminta on ajateltu muuten järjestää, Spång sanoo.
Jos ajateltaisiin vaikkapa 1-3 luokkien ala-astetta?
-En voi vastata siihen, pitäisi ensin tietää miten koulu on ajatellut järjestää opetuksen.
Selvää vastausta siihen, montako oppilasta koulun perustamiseksi tarvittaisiin, ei Koulutarkastusvirastosta heru. Päätökset eivät kuitenkaan ole mielivaltaisia, lupaosaston päällikkö Andreas Spång korostaa.
-Jokainen tapaus harkitaan erikseen. Yhdessä tapauksessa riittää pienempi määrä oppilaita kuin toisessa.
"En usko että rahkeet riittäisivät"
Uppsalassa ruotsinsuomalaisesta koulusta haaveilevat vanhemmat ovat tietoisia koulun perustamisen hankaluudesta. Kahden lapsen äiti Eeva Östberg:
-Toivoisin että Uppsalaan saataisiin koulu, mutta en usko että omat rahkeeni riittäisivät sellaisen projektin vetämiseen. Luulen, että monet muut vanhemmat ajattelevat samalla tavalla, Tildan ja Alvarin äiti Eeva Östberg sanoo.
Profiili, tilat ja talous puntarissa
Koulutarkastusvirasto selvittää monta eri asiaa, ennen kuin se voi antaa luvan uuden koulun perustamiselle. Tarkastelussa on riittävän oppilaspohjan lisäksi muun muassa koulun pedagoginen profiili, päämiehen kompetenssi ja taloudelliset edellytykset, sekä koululle ajatellut fyysiset tilat. Yli kolmannes virastolle lähetetyistä hakemuksista hylätään.
Ruotsinsuomalaiset vapaakoulut:
Kaikki Ruotsin suomenkieliset vapaakoulut on perustettu 1990-luvulla, ja suurin osa niistä sijaitsee Suur-Tukholmassa
Tukholman ruotsinsuomalainen koulu, Fridhemsplan, Tukholma, luokat 0-9
Kistan ruotsinsuomalainen koulu, Kista, Tukholma, luokat 0-5
Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu, Botkyrka, luokat 0-9
Upplands-Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu, Upplands-Väsby, luokat 0-9
Örebron ruotsinsuomalainen kielikoulu, Örebro, luokat 0-6
Erkki-koulu, Eskilstuna, luokat 0-6
Göteborgin ruotsinsuomalainen koulu, Göteborg, luokat 0-9
Lähde: Sveriges Radio Sisuradio 2013
Tiina Laitila Kälvemark"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lukiolaisten suosiossa
Ruotsin peruskoululaisista joka kymmenes ja lukiolaisista joka viides käy vapaakoulua, jossa omistajana on joku muu kuin kunta tai valtio. Vapaakoulut poikkeavat kuitenkin yksityiskouluista, sillä ne saavat rahansa kunnilta eivätkä peri lukukausimaksuja.
Vapaakoulut saavat kunnilta oppilasta kohden saman verran tukea kuin vastaava opetus kunnallisissa kouluissa maksaisi.
Maan suomenkieliset koulut ovat nykyään vapaakouluja. Niihin tulee oppilaita usein laajalta alueelta. Esimerkiksi Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa oppilaita on paristakymmenestä kunnasta. Koulu ei kuitenkaan tavoittele voittoa.
– Kaikki raha sijoitetaan takaisin koulun toimintaan, koulun rehtori Heli Lindström sanoo.
Vaihtoehdot vähissä
Monissa vapaakouluissa voittoa kuitenkin kertyy, ja hallituksen eväät puuttua osingonjakoon ovat rajalliset. Enemmistö puolueista ei pidä voittoa ongelmana, mikäli koulu täyttää laatukriteerit ja tarttuu tarkastuslaitosten parannusvaatimuksiin. Huolta kannetaan lähinnä siitä, jos voittoa taotaan laadun kärsiessä.
Väärinkäytöksiin syyllistyvältä koululta on jo nyt mahdollisuus poistaa toimilupa, ja laadunvalvonnan kiristämistä pidetäänkin yhtenä ratkaisuna.
Vapaakoulujen keskusjärjestön kansliapäällikkö Carl-Gustaf Stawström ei pidä ongelmaa suurena. Jo kilpailutilanne pakottaa vapaakoulut huolehtimaan laadusta – muuten kaikkoavat oppilaat ja rahoitus.
– Kysymys laatukriteereistä ei ole myöskään täysin ongelmaton. On eri käsityksiä siitä miten resursseja tulisi jakaa. Meidän näkemyksen mukaan saavutetut tulokset ovat tärkeimpiä.
Kysymys omistuksesta on monimutkaisempi. Stawströmin mukaan hallituksen puuttumista asiaan osattiin odottaa, sillä nykytilanne ei monilta osin vastaa enää alkuperäisiä säädöksiä.
– Voi olla aiheellista, että lupaviranomaiset voisivat jatkossa tarkastaa omistajien taustoja. Omistusrakenne osakeyhtiöissä voi luonnollisesti muuttua, eikä sitä ole säädelty vapaakouluasetuksissa. Se on yrityslainsäädännöllinen asia. (STT)
Seitsemän suomenkielistä
Ruotsinsuomalaisille maan vapaakoulujärjestelmä tuli tarpeeseen, sillä monissa Ruotsin kunnissa suomenkielistä opetusta on karsittu kovalla kädellä.
– Oppilaat vähenivät, ja monissa kunnissa äidinkielenluokat eivät oikein lyöneet leiville. Tuli tarve perustaa suomenkielisiä vapaakouluja, Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Heli Lindström kertoo.
Taustalla oli myös useita ruotsinsuomalaisia tulisieluja, jotka ottivat suomenkielisen toiminnan ylläpitämisen asiakseen ja ajoivat koulujen perustamista. Suomenkielisiä vapaakouluja on nykyään seitsemän.
Käytännössä koulunkäynti on kaksikielistä, sillä asetusten mukaan suomeksi saa antaa vain puolet opetuksesta. Painopiste vaihteleekin iän mukaan. Esimerkiksi esikoulutasolla opetus on pääosin suomeksi ja yläkoulussa painotetaan ruotsia, jotta oppilaat saisivat valmiudet ruotsinkielisiin lukioihin. Suomenkielinen lukio jouduttiin lakkauttamaan vähäisen oppilasmäärän takia.
Koulutoiminta rahoitetaan käytännössä kunnilta saatavilla oppilasrahoilla, joita Lindström pitää riittävinä toiminnan pyörittämiseksi. Oppilasmäärät ovat kuitenkin tärkeässä roolissa.
– Meillä ei ole varaa pitää pieniä luokkia, mutta ei ole tänä päivänä muillakaan.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_01/154083.htm
Lukekaapa viimeine lause!
Kyllä täällä Suomessa on varaa ylläpitää satoja pieniä surukouluja verovaroin.
Ruotsissa ruosuja sorretaan ja Suomessa suruja hyysätään.
Tämä on sitä pohjoismaista idyllistä yhteistyötä ja tasa-arvoa....
Ruotsinkielisten ja suomenkielisten tasa-arvo on ruotsinkielisten syrjintää. Se on lähtökohta myös Rkp:n ideologialle.