pahaa oloa alkoholin suhteen?
Mulla oli mielestäni se, että aloin ottamaan loivariryyppyjä yöllä kusella käydessä, aamusella ja heti työpäivän jälkeen. Määrät eivät olleet isoja, mutta piti vaan saada pieni rahoittava napsu. Siitä tuli olo joka alkoi rappeuttaa, heikentää unta, keskittymiskykyä jne.
Uskoisin, että sydän vaatii ja nauttiikin siitä krapulaista paranemista ilman että sitä aina oikaistaan viinalla (vaikka se hetken tuntuu hyvältä).
On niin makia olo kun juo vain illalla kännit ja sit vähän kärsii, taas muutaman päin päästä voi juoda ilman että sitä viinaa tulee juotua PAHAAN OLOON. Sydän ei hakkaa yhtään kun pitää edes 2pv välissä taukoa.
Mulla oli mielestäni se, että aloin ottamaan loivariryyppyjä yöllä kusella käydessä, aamusella ja heti työpäivän jälkeen. Määrät eivät olleet isoja, mutta piti vaan saada pieni rahoittava napsu. Siitä tuli olo joka alkoi rappeuttaa, heikentää unta, keskittymiskykyä jne.
Uskoisin, että sydän vaatii ja nauttiikin siitä krapulaista paranemista ilman että sitä aina oikaistaan viinalla (vaikka se hetken tuntuu hyvältä).
On niin makia olo kun juo vain illalla kännit ja sit vähän kärsii, taas muutaman päin päästä voi juoda ilman että sitä viinaa tulee juotua PAHAAN OLOON. Sydän ei hakkaa yhtään kun pitää edes 2pv välissä taukoa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En ole koskaan hoitanut krapulaa alkoholilla. Päinvastoin, alkoholi oli viimeinen asia, joka siinä olotilassa tuli mieleen. Viime vuosina olen osannut nauttia sen verran kohtuullisesti, että kunnon krapula on ollut viimeksi vuonna 2009.
Pari herättävää tapausta on ollut vuosien varrella, pieniä onnettomuuksia ja kaatuilemisia. Viimeisin tapaus oli sellainen, että pyörryin aamulla ja sain aivotärähdyksen, palkeenkielen otsaan ja kaksi etuhammasta hajalle. Olin illalla juonut aika reippaasti, ja koko tapaus nolotti niin, että sen jälkeen olen vähentänyt juomista murto-osaan entisestä.
Olen ollut aika lailla tapajuoppo, juonut 2-3 päivänä viikossa muutaman annoksen kerralla. Lomilla tissuttelu oli lähes päivittäistä, kunnes annoin itselleni säännön, etten juo joka päivä. Viimeisen puolen vuoden aikana olen pitänyt raittiita viikkoja, jopa yhden kuukauden ja silloin kun juon, juon ehkä 5 annosta viikossa.
Hieno homma, että sulla on homma hallussa. Mutta tuommonen 5 annos VIIKOSSA nyt on, ööh. alkoholin mausta nauttimista tms., ei missään nimessä alkoholin runsasta käyttöä.
Itsellä homma välillä lipeää siihen, että ottaa esim. 2 vko tai 2 kk putkeen joku 8 annosta päivässä ja sitten onkin jo niin kova tykytys, että pakko ottaa loivaria rauhottavaksi kun tuntee kuolevansa. Siitä kierteestä on vaan päästävä eroon, jos pääsee niin ongelmat vähenee 90% vaikka kokonaan ei viinaa jättäisikään.
24 annosta kerralla perjantaina on paljon vähemmän kamalaa kuin joka päivä 7 annosta tissutellen.
En ole väittänytkään, että nykyinen käyttöni olisi runsasta. Olen vähentänyt vähitellen, useamman vuoden aikana, yli 20 viikkoannoksesta. En tiedä, kuinka paljon join enimmillään, koska en laskenut määriä. Tuo yli 20 annosta on siitä, kun ryhdyin "paukunvartijaksi" eli laskemaan alkoholiannoksia.
Kerralla en kyllä usko koskaan pystyneeni koko korillista kittaamaan, en vaikka olisi istuttu pitkäänkin iltaa. Olen sen verran pienikokoinen, että taju menee jo paljon vähemmästä. Minä olen aina ollut tissuttelija, juonut siis usein, mutta vähän kerrallaan. Nyt olen vähentänyt myös juontikertoja.
Saattaa toimia tuokin. Minulla ei toiminut. Jos viinanjuonnista jotakin hyvää sanottavaa jäi, niin sen (alkuvaiheessa) tuoma irrationaalinen ja anarkistinen vapauden tunne. Jos olisi pitänyt tuskaisena vahtia montako paukkua voi ottaa, sekin ilo olisi ollut mennyttä. Minä nyt vaan olen sellainen.
Tunge dildo perärööriis.
Mitä vahtimista se vaatii, kun alkon laskusta näkee ostaneensa
kolmen vartin kossupullon tai kaks.
Kankkusesta seuraavana päivänä toipuessa vähitellen huomaa
tyhjän pullon, helppohan siitä on laskea juoneensa hieman yli
17 paukkua, pullo tyhjäksi.
Sitten jos örveltäjiä on ollut useampia, mennee arvioinniksi.
Viimeiset 5 vuotta ainakin pidin jonkinlaista kirjanpitoa läträämisistäni,
nyt vaan on tauko venähtänyt koko touhusta jo melko pitkäksi.
Nyt kun muistelee, olihan niitä taukopäiviä välillä aina.
Saattoi mennä 4 päivää putkeen hieman, 7-14 paukkua päivä, taukoa
5 päivää, 3 pv 26 paukkua, 6pv taukoa jne. Aina myös n. kuukauden
tauko vuodessa. Tipaton tammikuu tai jokin.
Ehkä se oli juuri tuo kirjanpito, muistioiden teko myös lutraamisista
joka viime kädessä sitten johti tähän viimeisimpään taukoon.
Tai onko jo lopettaminen kyseessä, en tiedä, ei tee enää mieli länträtä.
tunge makkara paskarööriis
Itse en ole enää vuosiin pitänyt mitään kirjaa juomisistani. Aivan turhaa, yrittää pitää jarrua päällä niin paljon kuin kitkapinnat pitävät. Joskus enemmän joskus vähemmän.
Alkossa käydessä maksan aina kortilla, kuitin heitän kassalinjan päässä olevaan roskikseen. En koskaa seuraa saldoa, riittää kun tilillä on katetta.
Joskus vuosia sitten laskeskelin ja kauhistelin summia joita viinaan meni. Toisinaan paljon, toisinaan taas vähemmän.
Sitten lopetin laskemisen. Se raha on vaan pois jostain muusta, jostain tärkeämmästä, tai sitten lähes yhtä turhasta.
On kai sentään rehellisyyden nimessä sanottava, että ryyppy silloin, toinen tällöin myös antaa jotakin. On muutama hyvä idea syntynyt ihan vaan päissään. Ovat kantaneet jopa toteutusasteelle. Eli ei niin pahaa jottei jotain hyvääkin.
Mitä krapulan paranteluun viinalla tulee niin vanha sanonta, sillä se tauti lähtee millä on hankittukin, pitänee edelleen paikkansa. On vaan tiedostettava, että krapulan ja kännin välinen raja on kuin veteen piirretty viiva. Hienoinen ja nopeasti haihtuva häivähdys. Taiten suoritettu loivennus on kyllä taidelaji, joka onnistuessaan maistuu todella hyvältä ja siihen suoritukseen voi olla tyytyväinen.
Eli nyt olen parhaillaan vedenjakajalla, jätänkö tähän, kivut ja pahaolo ovat poissa vai jatkanko, jolloin ollaan taas kännin puolella. Katsotaan.
Olen huomannut saman, että monilla krapulan loiventaminen on yleensä uusi nousu päälle, vähintään lievässä muodossa. Viina on siihen aivan paskaa.
Sopivat tuotteet on I, II ja III olut.
Jos ajatellaan, että olotila voi olla 5-portainen. Vitun hieno nousukänni, hiprakka olotila, neutraali olo ilman viinaa, krapula ja sitten viimeisen tärisyt lähes sekoilun partaalla. Niin olutta kun ottaa hieman, pullo kerrallaan, silloin kun on pahin vaihe ja nostaa olotilan vain siedettävän kamalaksi niin se on paljon parempi kuin nostaa sitä yhtään kännin puolelle. Se kans vaatii luonnetta, että ei ota niin paljon että menisi kivan puolelle vaikka tietää kivaa siitä hetkeksi saisi.
Kun on useampi nauttija talossa, ei noin yksinkertainen "kirjanpito" toimi. En myöskään muista, milloin meillä olisi juotu niin, ettei talossa ole sen jälkeen ollut viinantippaakaan jäljellä. Juomia tulee myös lahjoiksi sen verran, etteivät ihan heti lopu.
Tauot ovat hyviä, niitä yritän pitkittää itsekin. Tammikuu meni ihan ilman, sen jälkeen olen ottanut noin kerran viikossa.
Kuka mitenkin, ei kai tuossa ole oikeeta tai väärää tapaa. Ite en ota viikolla ollenkaan, työt pitää pystyä hoitamaan skarppina. Perjantaina sitte töiden jälkeen järjestän itelleni vapaata (eli ei vieraita, ei siivouksia, ei mitään mikä ei huvita) ja istahdan parvekkeelle viinilasin ääreen nauttimaan hiljaisuudesta !! Mulla ja ystävälläni valkoviinillä on paljon asioita juteltavana. Normisti tulee luonnollinen väsymys illan mittaan ja jossain vaiheessa yleisimmin simahdan sohvalle telkan ääreen. Lauantaina onki sitten reippampi olo ja jaksaa käydä kyläilemässä, siivoilla, tehdä ruokaa... ja vinkkua voipi ottaa pikkuhiljaa siinä sivussa ennen saunaa. Näin sunnuntaisin saattaa olla hieman pääkipuinen olo ja lievää vapinaa, mutta siltä varalta pidän jääkaapissa muutamaa siideriä, se tasoittaa yleensä ja sitten taas jaksaa levätä. Oikeesti ! Sunnuntai ON lepopäivä. En jaksa ymmärtää niitä jotka repii hampaat irvessä kymmenen kilometrin lenkin vaan koska on sunnuntai. Ja kellä on kankkunen, niin sehän on jopa vaarallista. Kiitän onneeni että pääsin takaisin työelämään, työttömänä ollessa sillä ei ollut mitään väliä minä päivänä vetää kännit. Ja kun tuo homma on aika raskasta sekä fyysisesti että psyykkisesti niin ei todellakaan tee mieli olla siellä yhtään huonovointisena. Ja se tunne kun perjantai on taputeltu, pääsee kotiin , korkkaa kylmän viinipullon... ahh ...
Sunnuntaina makoillaan ja piereskellään. Oho tuli paskt housuun.
tyypillistä teille dentsoille puhua ksi-pskajuttujanne , säälittävää
Luulin kanssa, että tulee kova sprägäri. Tulikin löysä,, ,, ,,
Pari kertaa krapulassa olen pyörtynyt. Ryyppyillan jälkeen aamulla on suht normaali olo, pientä rapulaa havaittavissa, kunnes yhtäkkiä tulee samanlainen olo kuin juuri ennen mahataudin ekaa oksennusta. Semmonen lämmin aalto, heikko ja pyörryttävä olo. Mutta en oksenna, vaan pyörryn. En ole eläessäni oksentanut krapulassa, vaikka on ollu semmosia darroja että kuolemakin on tuntunu miellyttävämmältä vaihtoehdolta.
Muutaman kerran on ollu sydämentykytyksiä, hengenahdistuksia ja melko rankkaa vatsakipua. Tuolloin tulee aina mietittyä, että pitäskö rajottaa dokausta. Mutta, uskokaa tai älkää, nämä eivät ole mitään verrattuna pahimpaan ja epämiellyttävimpään känni/krapulaoireeseen;
Monesti jos juon kaljaa illan (tänäänkin parhaillaan kalsarituubat menossa), niin yöllä piereskelen niin että tuntuu! Siis ihan valehtelematta, en ihmettelis jos naapurit herää. Todella jäätäviä, suorastaan huutavia pieruja. Krapula, känni eikä mikään muukaan okseta, mutta noiden pierujen käsittämätön haju pistää välillä yskittämään. Varsinkin kun peiton alla pistää menemään muutaman, ja sitten "tuulettaa" niin voi heesus mikä haju! Oikeasti, ei ole tervettä. Tiedän, pieru ei ole koskaan hyvänhajuinen, mutta tämä on jotain ihan toiselta planeetalta. Monia kertoja olen piereskellyt koko yön, sitten seuraavan päivän iltapäivällä käynyt kaupassa, niin takaisin tullessa oikein huomaan miten se haju on vieläkin kämpässä! Tuuletuksesta huolimatta se jotenkin jää se haju samaan tapaan kuin rankasti pohjaan palanut ruoka.
Pylly on oikeasti joskus kipeä yöllisten konserttien jälkeen, ja monesti päristellessäkin ihan sattuu kun tulee niin kovaa. Mutta mahtuuhan tähän maailman kaiken paskan lisäksi vähän lisää sitä samaa.
Työnnä löylykauha perceeseesi!