Vallox 145 SE

Kerrotko lisää tietoa kuinka kosteudet pysyy "kurissa" kelisssä luin kelillä.

Kunhan kysyn kirjoitti:

Kerrotko lisää tietoa kuinka kosteudet pysyy "kurissa" kelisssä luin kelillä.

Tuohon on saatavissa kosteusanturi. Säätää puhallustehoa kosteuden mukaan, eli lähinnä tehostaa ilmanvaihtoa jos kosteus sisällä nousee liian korkeaksi.

Sen sijaan tuohon ei ilmeisesti ole saatavilla ilmankosteutta nostavia palikoita, jotka olisivat asumismukavuuden kannalta oikein hyviä talvisin.

Jos nyt laittaisin, niin tuo voisi olla vaihtoehto. Tai sitten haluaisin sen kosteutuksenkin.

The_Rat kirjoitti:

Tuohon on saatavissa kosteusanturi. Säätää puhallustehoa kosteuden mukaan, eli lähinnä tehostaa ilmanvaihtoa jos kosteus sisällä nousee liian korkeaksi.

Sen sijaan tuohon ei ilmeisesti ole saatavilla ilmankosteutta nostavia palikoita, jotka olisivat asumismukavuuden kannalta oikein hyviä talvisin.

Jos nyt laittaisin, niin tuo voisi olla vaihtoehto. Tai sitten haluaisin sen kosteutuksenkin.

Lue lisää

99,999% asunnoissa on ongelmana liian kuva ilma pakkasilla.

Ilman tuota kosteusanturia ei laite kuivaa yhtään sen enempää kuin mikään mukaan IV- kone. Kuivaaminen on käytännössä tarpeen ainoastan syksyisin.

Eli ei kyseisellä koneella ilmankosteus pysy mitenkään hallinnassa, päinvastoin kuivaa liikaa ilmaa.

Mainos on mainos kirjoitti:

99,999% asunnoissa on ongelmana liian kuva ilma pakkasilla.

Ilman tuota kosteusanturia ei laite kuivaa yhtään sen enempää kuin mikään mukaan IV- kone. Kuivaaminen on käytännössä tarpeen ainoastan syksyisin.

Eli ei kyseisellä koneella ilmankosteus pysy mitenkään hallinnassa, päinvastoin kuivaa liikaa ilmaa.

Lue lisää

Höh.. Kosteusanturi asennetaan kosteisiin tiloihin, ei asuinhuoneisiin. Ymmärtääkseni tarkoitus on poistaa vain poikkeuksellinen kosteus.

anturin paikka kirjoitti:

Höh.. Kosteusanturi asennetaan kosteisiin tiloihin, ei asuinhuoneisiin. Ymmärtääkseni tarkoitus on poistaa vain poikkeuksellinen kosteus.

Olet ymmärtänyt oikein.

Jokainen voi lukea testistä kuinka hyvin tämä "hyvä kone" toimi pakkasessa sulatustoiminnalla.

Mutta ulkoilman ollessa nollan yläpuolella on hyvä kone.

RM 3/2013, ei TM kirjoitti:

Jokainen voi lukea testistä kuinka hyvin tämä "hyvä kone" toimi pakkasessa sulatustoiminnalla.

Mutta ulkoilman ollessa nollan yläpuolella on hyvä kone.

Onko linkkiä?
Tai referoisitko?

Jotkut meistä eivät tilaa Hupstiikan Maailmaa.

The_Rat kirjoitti:

Onko linkkiä?
Tai referoisitko?

Jotkut meistä eivät tilaa Hupstiikan Maailmaa.

Linkkiä ei taida olla kuin tilaajille, mutta tässäpä lainaus

"Toimintatapoja on monia ja niistä jokin on paras yhdelle ja jokin toinen taas toiselle. Siispä emme yrittäneetkään arvostella jäätymisenestoja, koska yleistä kaikille sopivaa arvostelua ei olisi mahdollista aikaansaada."

Hyötysuhde oli kaikissa välillä 80-87%. Sisäinen vuoto oli kaikilla samaa luokkaa pl. kolme huonointa.

Eli kennojen hyötysuhteet suunnilleen samoja, samoin vuodot. Isoin ero syntyy nimenomaan jäätymisen estosta, jota siis ei testissä mitenkään huomioitu.

Itseä hämmästytti luvuissa oikeasti ainoastaan Enerventin vuotoluku, joka oli yllättäen varsin pieni. Se oli samaa luokkaa, kuin täällä terrorisoineen Swego Casa W:ssä.

RM on tosiaan aika hupaisa lehti. Vaatii "hieman" suodatusta eri juttujen lukeminen, mutta toisaalta hupaisaa ajanvietettä.

RM 3/2013, ei TM kirjoitti:

Linkkiä ei taida olla kuin tilaajille, mutta tässäpä lainaus

"Toimintatapoja on monia ja niistä jokin on paras yhdelle ja jokin toinen taas toiselle. Siispä emme yrittäneetkään arvostella jäätymisenestoja, koska yleistä kaikille sopivaa arvostelua ei olisi mahdollista aikaansaada."

Hyötysuhde oli kaikissa välillä 80-87%. Sisäinen vuoto oli kaikilla samaa luokkaa pl. kolme huonointa.

Eli kennojen hyötysuhteet suunnilleen samoja, samoin vuodot. Isoin ero syntyy nimenomaan jäätymisen estosta, jota siis ei testissä mitenkään huomioitu.

Itseä hämmästytti luvuissa oikeasti ainoastaan Enerventin vuotoluku, joka oli yllättäen varsin pieni. Se oli samaa luokkaa, kuin täällä terrorisoineen Swego Casa W:ssä.

RM on tosiaan aika hupaisa lehti. Vaatii "hieman" suodatusta eri juttujen lukeminen, mutta toisaalta hupaisaa ajanvietettä.

Lue lisää

Eli siitä ei sitten voikaan lukea, miten hyvin se toimii? :)

TM:n lukemisen lopetin reolut kymmenen vuotta sitten. Tiedä sitten laskiko toimituksen taso, vai alkoiko vain henkilökohtainen kriittisyys ja vaatimustaso kasvaa. Internet opettaa (jos haluaa oppia) varsin kriittiseksi lukijaksi, joten se voi vaikuttaa.

The_Rat kirjoitti:

Eli siitä ei sitten voikaan lukea, miten hyvin se toimii? :)

TM:n lukemisen lopetin reolut kymmenen vuotta sitten. Tiedä sitten laskiko toimituksen taso, vai alkoiko vain henkilökohtainen kriittisyys ja vaatimustaso kasvaa. Internet opettaa (jos haluaa oppia) varsin kriittiseksi lukijaksi, joten se voi vaikuttaa.

Lue lisää

Ei voi, ei. Sen kyllä kuinka hyvin laite toimii nollan yläpuolella. Nykytaloja kun ei paljoa tarvitse tuolloin edes lämmittää. Testi on tuossa mielessä ns. täysin turha.

Meikäläinen lopetti TM:n lukemisen ehkä samoihin aikoihin. Syynä oli melkein pelkästään autoihin suuntautunut kirjoittelu, joita lehdessä on arviolta 2/3.

RM:n toimitus on eri. Testit ja artikkelit ovat usein suppeita, joissa testataan yksi laite mutu- periaatteella. Tässä oli sentään mitattu jotain. Ymmärrä, että tuollaisen sulatuksen mittaaminen on hankalaa, mutta se on kuitenkin LTO- koneiden pihvi nykyään ja tuosta syntyy isot erot laitteiden välillä. Nyt sitten jäi pihvi välistä.

Vaiko peräti lämpötilahyötysuhteesta? :)

Vallox oli tosiaan vähiten vuotava ja pyriväkennoiset olivat hännillä pl. Enervent, joka minua hämmästytti.

Kuutiot 1,8-6,5
Enervent 4,5
Pyörivät 10-15

Vielä tuohon lämpötilaan sen verran, että testi oli tehty "ulkoilman" ollessa 5 astetta.

Ja tietenkin on merkitystä millaiseen taloon kone tulee. Meillä ulkolämpötilan noustessa yli 10 asteen tulee lämmöt väännettyä pois päältä. Hyötysuhteella tuon ylemmmissä lämpötiloissa ei ole meille merkitystä.

Se on totta, että käyttökustannuksien erot ovat lillukanvarsia. Ero ei montaa kymppiä ole vuodessa, eikä tuon laskemiseen LVI- inssiä tarvita. Monen tonnin investointi tuolla säästöllä on aika kyseenalaista.

Suodattimien vaihto on ainoa huoltokustannus joka ilmanvaihtokoneessa on. Suodattimet ovat kyllä aivan käsittämättömän hintaisia. Lähempänä satasta Valoxiin.

Phaljonko mhnee kaljaa teillä vuodessa,kun tutkitte koneenne toimintoja? Entä tupakkia? Kannattaisko miettiä missä shaa säähstettyä.....

Kuutiokoneissa aika tyypillisesti johonkin 4 asteen hujakoille. Pyöriväkennoisissa taasen reilusti pakkasen puolelle, eli poistoilma yli -10 astetta kovilla pakkasilla.

Itselläni Vallox Digit2 SE, ongelmia ei tule, kun kone osaa itse pitää poistoilman riittävän lämpimänä. Ainakaan eteläisemmässä Suomessa. En tiedä, olisiko pohjoisen -40 asteinen ulkoilma turhan raakaa laitteelle...

Eli lisäkulua tuosta tulee, kun esilämmitysvastukset kytkeytyvät päälle. Kovemmilla pakkasilla (raja varmaan jotain -10 tai -15 asteen tuntumassa) kytken myös jälkilämmityksen päälle. Ei tule vedon tunnetta. Fortum kiittää.

mitattua tietoa kirjoitti:

Kuutiokoneissa aika tyypillisesti johonkin 4 asteen hujakoille. Pyöriväkennoisissa taasen reilusti pakkasen puolelle, eli poistoilma yli -10 astetta kovilla pakkasilla.

Kiitos vastauksesta. Pystymmekö mielestäsi hallitsemaan iv-koneessa ilma fysikaaliset ja termiset muutokset riittävän yksinkertaisilla instrumenteilla, että lämmönsiirto saadaan hallitusti onnistumaan lämmönsiirtopinnoilla? Vesi eri olomuodoissa ja lämpötiloissa tuottavat ongelmia hallita prosessia muuttuvissa tilanteissa. Veden suuri höyrystymislämpö olisi saatava talteen hallitusti, sitähän me tavoittelemme. Ovatko tämän päivän pyörivät "kennokoneet" luotettavasti toimivia?

Sepe56 kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Pystymmekö mielestäsi hallitsemaan iv-koneessa ilma fysikaaliset ja termiset muutokset riittävän yksinkertaisilla instrumenteilla, että lämmönsiirto saadaan hallitusti onnistumaan lämmönsiirtopinnoilla? Vesi eri olomuodoissa ja lämpötiloissa tuottavat ongelmia hallita prosessia muuttuvissa tilanteissa. Veden suuri höyrystymislämpö olisi saatava talteen hallitusti, sitähän me tavoittelemme. Ovatko tämän päivän pyörivät "kennokoneet" luotettavasti toimivia?

Lue lisää

Tämän päivän koneet nyt lienevät tätä päivää, oli kone sitten mikä tahansa, eli kestävyydestä ei ole tietoa kuin vasta tulevaisuudessa. Eipä nykylaitteet tosin tunnu kestävän niin paljoa kun ennen.

Sinänsähän pyöriväkennoisia on käytetty iät ja ajat isoissa kiinteistöissä, kuten vaikka haastavina kohteina uimahallit. Koneet ovat toki eri hinta- ja kokoluokkaa.

IV- laitteet ovat varsin yksikertaisia. Puhallin puhaltaa ulos ja toinen sisään. Kuutiokoneessa on kiinteä kenno ja pyörivässä vastaavasti se pyörii, johonka tarvitaan yksi pieni moottori lisää.

Monimutkaisuutta tuo ohjainelektroniikka, joidenka tarkoitusta en oikein kotioloissa ymmärrä. Saunan jälkeen tulee kone laitettua isommalle vähäksi aikaa, samoin jos on paljon vieraita. Jos tuo on liikaa, niin sitten kannattaa liputtaa kosteus- ja hiilidioksidiantureiden puolesta ja ruksia tuota elektroniikkaa.

Järjestään ongelmat liittyvät koneen käyttöön, tai ilmanvaihdon säätöön. Laakereita paukkuu eri moottoreissa eri tahtiin, jotka ovat selkeitä vikoja, ainakin liian aikaisin paukkuessaan. Aika noissakin tekee tehtävänsä.

Kaikki nykyiset koneet lienevät ominaisuuksiltaan tarpeeksi hyviä. Ainoa mitä kannattaa varoa on, ettei kennonsulatus toimii pätkimällä. En tiedä tehdäänkö tuon tyyppisiä koneita enää, mutta tuollaista en hankkisi. Tarkoittaa suomeksi, että kuutiokoneen tapauksessa koneesta tulee löytyä etuvastus, joka pitää kennon sulana. Noissakin voi olla ongelmia, jos etuvastuksen teho ei riitä kovalla pakkasella, mutta lienee jo hifistelyä.

Pyöriväkennoisen tapauksessa ruksi halvin malli, jossa on jälkilämmitys sähköllä. Testaile käytettäessä tarvitsetko vastusta ja jos et, niin jätä käyttämättä. Muille ominaisuuksille en oikein löydä käyttöä.

mitattua tietoa kirjoitti:

Tämän päivän koneet nyt lienevät tätä päivää, oli kone sitten mikä tahansa, eli kestävyydestä ei ole tietoa kuin vasta tulevaisuudessa. Eipä nykylaitteet tosin tunnu kestävän niin paljoa kun ennen.

Sinänsähän pyöriväkennoisia on käytetty iät ja ajat isoissa kiinteistöissä, kuten vaikka haastavina kohteina uimahallit. Koneet ovat toki eri hinta- ja kokoluokkaa.

IV- laitteet ovat varsin yksikertaisia. Puhallin puhaltaa ulos ja toinen sisään. Kuutiokoneessa on kiinteä kenno ja pyörivässä vastaavasti se pyörii, johonka tarvitaan yksi pieni moottori lisää.

Monimutkaisuutta tuo ohjainelektroniikka, joidenka tarkoitusta en oikein kotioloissa ymmärrä. Saunan jälkeen tulee kone laitettua isommalle vähäksi aikaa, samoin jos on paljon vieraita. Jos tuo on liikaa, niin sitten kannattaa liputtaa kosteus- ja hiilidioksidiantureiden puolesta ja ruksia tuota elektroniikkaa.

Järjestään ongelmat liittyvät koneen käyttöön, tai ilmanvaihdon säätöön. Laakereita paukkuu eri moottoreissa eri tahtiin, jotka ovat selkeitä vikoja, ainakin liian aikaisin paukkuessaan. Aika noissakin tekee tehtävänsä.

Kaikki nykyiset koneet lienevät ominaisuuksiltaan tarpeeksi hyviä. Ainoa mitä kannattaa varoa on, ettei kennonsulatus toimii pätkimällä. En tiedä tehdäänkö tuon tyyppisiä koneita enää, mutta tuollaista en hankkisi. Tarkoittaa suomeksi, että kuutiokoneen tapauksessa koneesta tulee löytyä etuvastus, joka pitää kennon sulana. Noissakin voi olla ongelmia, jos etuvastuksen teho ei riitä kovalla pakkasella, mutta lienee jo hifistelyä.

Pyöriväkennoisen tapauksessa ruksi halvin malli, jossa on jälkilämmitys sähköllä. Testaile käytettäessä tarvitsetko vastusta ja jos et, niin jätä käyttämättä. Muille ominaisuuksille en oikein löydä käyttöä.

Lue lisää

Itselläni on kuutiokone vm 2004 ja toimii Napapiirin korkeudella kuten pitääkin ja Fortum huolehtii lopusta. Meillä nuorimmainen aloittaa rakentamisen ensi keväänä Tampereen seudulla ja nyt on jouduttu miettimään, miten talotekniikka kokonaisuudessaan rakennetaan. Viranomaisillakin on kiinnostusta energia-asioista. Laitetarjontaa on ja sen kanssa on toimittava järkevästi. Tämänkin palstan käytännön tiedot on syytä ottaa vakavasti huomioon.

Pyöriväkennoinen voisi olla Pirkanmaalla toimiva ratkaisu varustettuna sähköisellä etu- ja jälkivastuksella. Jäähdytyksen voisi hoitaa maalämpökaivosta ja sitä on kesällä tarjolla. Instrumentointiin luotettavat laitteet ja tasavirtakäytöt.

Sepe56 kirjoitti:

Itselläni on kuutiokone vm 2004 ja toimii Napapiirin korkeudella kuten pitääkin ja Fortum huolehtii lopusta. Meillä nuorimmainen aloittaa rakentamisen ensi keväänä Tampereen seudulla ja nyt on jouduttu miettimään, miten talotekniikka kokonaisuudessaan rakennetaan. Viranomaisillakin on kiinnostusta energia-asioista. Laitetarjontaa on ja sen kanssa on toimittava järkevästi. Tämänkin palstan käytännön tiedot on syytä ottaa vakavasti huomioon.

Pyöriväkennoinen voisi olla Pirkanmaalla toimiva ratkaisu varustettuna sähköisellä etu- ja jälkivastuksella. Jäähdytyksen voisi hoitaa maalämpökaivosta ja sitä on kesällä tarjolla. Instrumentointiin luotettavat laitteet ja tasavirtakäytöt.

Lue lisää

Ei se pyöriväkennoinen tarvitse mitään etuvastusta ja jälkivastukseksikin riittää 500 wattinen niin silläkin saa tarvittaessa tuloiman 20c asteisena kovillakin pakkasilla.

Mulla on pyöriväkone vuodelta 2002 ja muuta ei ole tarvinnut vaihtaa kuin poistopuhaltimen laakerit kerran, edes se kuuluisa kuminauha ei ole vieläkään katkennut !

Jäteilma ollut -24,0c ulkolämpötilassa -11,6c kun erillisellä mittarilla mittasit jäteilmaputken päästä ja vaikka kuinka saunoo kovilla pakkasilla niin ei mitään jäätymistä ole.

LTR3-AC kirjoitti:

Ei se pyöriväkennoinen tarvitse mitään etuvastusta ja jälkivastukseksikin riittää 500 wattinen niin silläkin saa tarvittaessa tuloiman 20c asteisena kovillakin pakkasilla.

Mulla on pyöriväkone vuodelta 2002 ja muuta ei ole tarvinnut vaihtaa kuin poistopuhaltimen laakerit kerran, edes se kuuluisa kuminauha ei ole vieläkään katkennut !

Jäteilma ollut -24,0c ulkolämpötilassa -11,6c kun erillisellä mittarilla mittasit jäteilmaputken päästä ja vaikka kuinka saunoo kovilla pakkasilla niin ei mitään jäätymistä ole.

Lue lisää

Hyvin tuntuu kennovaihdin toimivan. Lämpötilat ovat myyntimiesten esittäminäkin samaa tasoa. Täällä pohjolan oloissa etuvastuksella saattaa olla isompi rooli kuin etelässä. Ei voi sulkea pois kennovaihdintakaan, jos hankintahinta on kohdallaan.

Sepe56 kirjoitti:

Hyvin tuntuu kennovaihdin toimivan. Lämpötilat ovat myyntimiesten esittäminäkin samaa tasoa. Täällä pohjolan oloissa etuvastuksella saattaa olla isompi rooli kuin etelässä. Ei voi sulkea pois kennovaihdintakaan, jos hankintahinta on kohdallaan.

Lue lisää

Tuo etuvastus kannattaa ehdottomasti valita, kuten aikaisemmassa viestissä kirjoitin, kuutiokoneeseen. Pyöriväkennoinen ei etuvastusta tarvitse, kuten LTR3-AC tuossa edellä kirjoittaa.

Etuvastuksen tehtävänä on estää kuutiokoneissa tuloilman pysähtyminen (eli tuloilman pätkiminen). Tämä tehdään sen vuoksi, että jäteilma ei voi painua pakkaselle, tai kenno jäätyy. Pyöriväkennoisissa ei ole tätä ongelmaa, koska jäteilma voi, ja myös menee, pakkaselle.

Etuvastus on pyöriväkennoisessa turha, jälkilämmitys taasen hyödyllinen kovilla pakkasilla. Jos oletetaan sisällä olevan 23 astetta ja ulkona -17 pakkasta, niin tuloilman lämpötila on ilman etuvastusta 15 astetta, joka alkaa vaatia jälkilämmitystä. -37 asteessa vastaavasti tuloilma on 11 asteista. Puhallin nostaa lisäksi tuota lämpötilaa asteella parilla asteella.

mitattua tietoa kirjoitti:

Tuo etuvastus kannattaa ehdottomasti valita, kuten aikaisemmassa viestissä kirjoitin, kuutiokoneeseen. Pyöriväkennoinen ei etuvastusta tarvitse, kuten LTR3-AC tuossa edellä kirjoittaa.

Etuvastuksen tehtävänä on estää kuutiokoneissa tuloilman pysähtyminen (eli tuloilman pätkiminen). Tämä tehdään sen vuoksi, että jäteilma ei voi painua pakkaselle, tai kenno jäätyy. Pyöriväkennoisissa ei ole tätä ongelmaa, koska jäteilma voi, ja myös menee, pakkaselle.

Etuvastus on pyöriväkennoisessa turha, jälkilämmitys taasen hyödyllinen kovilla pakkasilla. Jos oletetaan sisällä olevan 23 astetta ja ulkona -17 pakkasta, niin tuloilman lämpötila on ilman etuvastusta 15 astetta, joka alkaa vaatia jälkilämmitystä. -37 asteessa vastaavasti tuloilma on 11 asteista. Puhallin nostaa lisäksi tuota lämpötilaa asteella parilla asteella.

Lue lisää

Onko niin, että yllämainitut lukuarvot olet saanut LTR3-AC koneesta ja onko poistokanavassa ilmennyt huurtumista?

Sepe56 kirjoitti:

Onko niin, että yllämainitut lukuarvot olet saanut LTR3-AC koneesta ja onko poistokanavassa ilmennyt huurtumista?

LTR-3 AC on tosiaan koneena täällä ja taitaa olla niitä parhaita malleja kun on isot kanavat koneen sisällä, kun vertaa johonkin Pingviinin ahtauteen.

Huurtumista on ollut vain koneen ulkoilma ja jäteilma kanavien välisessä seinässä, siis jäteilmapuolella ja tämäkin huurre on itsestään haihtunut eli ei ole valunut vetenä vedenpoistoputken kautta, kennossa ja puhaltimessa ei koskaan mitään, sen takia poistopuhaltimen laakerit varmaan menneetkin kun puhallin joutuu niin kylmässä työskentelemään, tuloilmapuhaltimessa vielä alkuperäiset laakerit.

Lukemat on tosiaan mitattu samalla mittarilla ulkoilma ja jäteilmakanavasta talon eristekerroksen kohdalta.
Koneen oma mittari näyttää jäteilmaksi vielä kylmempää kun lämpiäähän se puhaltimessakin vähän, mut vähän voi olla kotiinpäin vetoakin, kun tuloilman lämpötilaksi koneen oma mittari näyttää nyt 22c vaikka todellisuudessa on 19,8c.

Tässä vielä muutama oma mittaus viimetalvelta,

Ulkoilma, jäteilma

10,8c 15,0c
2,0c 8,2c
-2,8c 4,8c
-5,2c 3,2c
-12,2c -3,0c
-16,2c -6,2c
-17,8c -8,0c
-24,0c -11,6c

Sepe56 kirjoitti:

Onko niin, että yllämainitut lukuarvot olet saanut LTR3-AC koneesta ja onko poistokanavassa ilmennyt huurtumista?

Minulla ei ole koneena tuota LTR3:sta, mutta isompi LTR6 kylläkin.

Poistokanavalla tarkoittanet jätekanavaa. Ei siinä huurretta ole, mutta pakkaselle jätekanava menee. Poistopuhallinhan osaltaa lämmittää tuota jäteilmaa, eli ilma lämpenee hieman kennon jälkeen, eli huurtumista ei tapahdu olettaen, että jäteilmakanavan eritykset ovat kunnossa.

Huurretta näkyy juurikin LTR3-AC:n mainitsemissa paikoissa. Vettä ei itselläkään ole ikinä näkynyt laitteessa. Vedenpoistoputken olen tulpannut ja siinä on läpinäkyvää putkea, johonka ei tosiaan ikinä ole vettä ilmaantunut.

Poistoilmapuhaltimen laakerit tosiaan pyörivät kylmässä ja joutuvat tuota myöten käytössä kovemmalle.

LTR3-AC kirjoitti:

LTR-3 AC on tosiaan koneena täällä ja taitaa olla niitä parhaita malleja kun on isot kanavat koneen sisällä, kun vertaa johonkin Pingviinin ahtauteen.

Huurtumista on ollut vain koneen ulkoilma ja jäteilma kanavien välisessä seinässä, siis jäteilmapuolella ja tämäkin huurre on itsestään haihtunut eli ei ole valunut vetenä vedenpoistoputken kautta, kennossa ja puhaltimessa ei koskaan mitään, sen takia poistopuhaltimen laakerit varmaan menneetkin kun puhallin joutuu niin kylmässä työskentelemään, tuloilmapuhaltimessa vielä alkuperäiset laakerit.

Lukemat on tosiaan mitattu samalla mittarilla ulkoilma ja jäteilmakanavasta talon eristekerroksen kohdalta.
Koneen oma mittari näyttää jäteilmaksi vielä kylmempää kun lämpiäähän se puhaltimessakin vähän, mut vähän voi olla kotiinpäin vetoakin, kun tuloilman lämpötilaksi koneen oma mittari näyttää nyt 22c vaikka todellisuudessa on 19,8c.

Tässä vielä muutama oma mittaus viimetalvelta,

Ulkoilma, jäteilma

10,8c 15,0c
2,0c 8,2c
-2,8c 4,8c
-5,2c 3,2c
-12,2c -3,0c
-16,2c -6,2c
-17,8c -8,0c
-24,0c -11,6c

Lue lisää

Näistä mittaustuloksista ja LTR-laitteen häiriöttömästä toiminnasta voi sanoa vain, että ilmanvaihtolaite toimii kiitettävästi. Harva meistä viitsii tutkia ja selvittää ostoksiamme jos emme ole niistä erityisen kiinnostuneita...kiitos näistä tuloksista.

Enerventin ja vastaavan Wallox`in välinen hintaero lienee n.1000-1500€ Wallox`n hyväksi....siinäpä mietinnän paikka.

The_Rat kirjoitti:

Itselläni Vallox Digit2 SE, ongelmia ei tule, kun kone osaa itse pitää poistoilman riittävän lämpimänä. Ainakaan eteläisemmässä Suomessa. En tiedä, olisiko pohjoisen -40 asteinen ulkoilma turhan raakaa laitteelle...

Eli lisäkulua tuosta tulee, kun esilämmitysvastukset kytkeytyvät päälle. Kovemmilla pakkasilla (raja varmaan jotain -10 tai -15 asteen tuntumassa) kytken myös jälkilämmityksen päälle. Ei tule vedon tunnetta. Fortum kiittää.

Lue lisää

Miksi se jälkilämmitys pitää kytkeä päälle, itselläni se on aina päällä. Esilämmitysvastuksen laitan tosin päälle kun haluan sulatella koneen tai haluan, että se ei pätki kun takkaa lämmitetään.

mitattua tietoa kirjoitti:

Minulla ei ole koneena tuota LTR3:sta, mutta isompi LTR6 kylläkin.

Poistokanavalla tarkoittanet jätekanavaa. Ei siinä huurretta ole, mutta pakkaselle jätekanava menee. Poistopuhallinhan osaltaa lämmittää tuota jäteilmaa, eli ilma lämpenee hieman kennon jälkeen, eli huurtumista ei tapahdu olettaen, että jäteilmakanavan eritykset ovat kunnossa.

Huurretta näkyy juurikin LTR3-AC:n mainitsemissa paikoissa. Vettä ei itselläkään ole ikinä näkynyt laitteessa. Vedenpoistoputken olen tulpannut ja siinä on läpinäkyvää putkea, johonka ei tosiaan ikinä ole vettä ilmaantunut.

Poistoilmapuhaltimen laakerit tosiaan pyörivät kylmässä ja joutuvat tuota myöten käytössä kovemmalle.

Lue lisää

Kiitos myös Teille LTR-laitteen toiminnasta ja toiminta-arvoista. Ne olivat mielenkiintoisia ja edistää meitä laitevalinnoissamme.

Sepe56 kirjoitti:

Kiitos myös Teille LTR-laitteen toiminnasta ja toiminta-arvoista. Ne olivat mielenkiintoisia ja edistää meitä laitevalinnoissamme.

Eipä kestä. Hinta on tosiaan pyöriväkennoisten iso miinuspuoli, kuten tuossa edellä kirjoitit.

Huomattavasti parempi hyötysuhde pakkasilla tarkoittaa sitä, että vesikiertoista jälkilämmitystä ei tarvita. Tuo tasoittaa hintaa, tai jopa keikauttaa sen toiseen suuntaan. Itse kone kuitenkin on huomattavasti kalliimpi.

ASDFg335 kirjoitti:

Miksi se jälkilämmitys pitää kytkeä päälle, itselläni se on aina päällä. Esilämmitysvastuksen laitan tosin päälle kun haluan sulatella koneen tai haluan, että se ei pätki kun takkaa lämmitetään.

Lue lisää

Siksi että vaimo käy säätelemässä ilmastointilaitteen lämpötilaa 20-22 asteen lukemiin talvella, kun on turhan viileä. Yritän vihjasta, että sitä varten meillä on lattialämmitys, jolla voidaan lämmittää kämppää tarvittavilta osilta (ja ilmalämpöpumppu, ettei näillä säillä tarvitisisi juurikaan lämmittää lattioitakaan). Turhaan tähän asti. Ottamalla jälkilämmityksen pois, vaimon säädöt eivät käytännössä vaikuta mihinkään (kun se ei ole vielä keksinyt tuon nappulan merkitystä).

The_Rat kirjoitti:

Siksi että vaimo käy säätelemässä ilmastointilaitteen lämpötilaa 20-22 asteen lukemiin talvella, kun on turhan viileä. Yritän vihjasta, että sitä varten meillä on lattialämmitys, jolla voidaan lämmittää kämppää tarvittavilta osilta (ja ilmalämpöpumppu, ettei näillä säillä tarvitisisi juurikaan lämmittää lattioitakaan). Turhaan tähän asti. Ottamalla jälkilämmityksen pois, vaimon säädöt eivät käytännössä vaikuta mihinkään (kun se ei ole vielä keksinyt tuon nappulan merkitystä).

Lue lisää

Eli pihi isäntä säästää ja perhe palelee :)

Näin se tuntuu olevan aika usein kun tänne kirjoitellaan miten mikäkin lämmitysmuoto säästää.

Niin tavallista kirjoitti:

Eli pihi isäntä säästää ja perhe palelee :)

Näin se tuntuu olevan aika usein kun tänne kirjoitellaan miten mikäkin lämmitysmuoto säästää.

Ei palele perhe. Itse asiassa vaimo oli tiputtanut pari päivää sitten makkarin lämpötilaa ja minulla oli jo niin kylmä, ettei enää tarjennut pelkällä pussilakanalla, vaan piti ottaa peitto käyttöön (arviolta 17 astetta).

Muiden makkareiden lämpötila säädetään täsmälleen niin korkeaksi kuin muksut haluavat.

Olkkari ja keittiö pysyvät lämpöisinä ilmalämpöpumpun ja takan avulla näinä päivinä. Takan säätäminen on vähän vaikeampaa, mutta ilpissä on ihan näppärä säätö, josta saa asteen tarkkuudella tilattua lämpötilan. Lämpimämpää siellä on kuin makkareissa.

Vaimo väittää että vetää. Varmaan vetääkin, kun tuo tuulettaa ikkunoista ja jättää ne raolleen. Valitus loppuu, kun käyn sulkemassa ikkunat kunnolla...

The_Rat kirjoitti:

Ei palele perhe. Itse asiassa vaimo oli tiputtanut pari päivää sitten makkarin lämpötilaa ja minulla oli jo niin kylmä, ettei enää tarjennut pelkällä pussilakanalla, vaan piti ottaa peitto käyttöön (arviolta 17 astetta).

Muiden makkareiden lämpötila säädetään täsmälleen niin korkeaksi kuin muksut haluavat.

Olkkari ja keittiö pysyvät lämpöisinä ilmalämpöpumpun ja takan avulla näinä päivinä. Takan säätäminen on vähän vaikeampaa, mutta ilpissä on ihan näppärä säätö, josta saa asteen tarkkuudella tilattua lämpötilan. Lämpimämpää siellä on kuin makkareissa.

Vaimo väittää että vetää. Varmaan vetääkin, kun tuo tuulettaa ikkunoista ja jättää ne raolleen. Valitus loppuu, kun käyn sulkemassa ikkunat kunnolla...

Lue lisää

Jos talossa on ilmanvaihto joka vaihtaa ilmaa sen vaaditun kerran kahdessa tunnissa, niin ei silloin tarvi enään mitään erillistä tuuletusta ikkunoiden kautta, ihme porukkaa noi naisihmiset tosiaan :)

The_Rat kirjoitti:

Ei palele perhe. Itse asiassa vaimo oli tiputtanut pari päivää sitten makkarin lämpötilaa ja minulla oli jo niin kylmä, ettei enää tarjennut pelkällä pussilakanalla, vaan piti ottaa peitto käyttöön (arviolta 17 astetta).

Muiden makkareiden lämpötila säädetään täsmälleen niin korkeaksi kuin muksut haluavat.

Olkkari ja keittiö pysyvät lämpöisinä ilmalämpöpumpun ja takan avulla näinä päivinä. Takan säätäminen on vähän vaikeampaa, mutta ilpissä on ihan näppärä säätö, josta saa asteen tarkkuudella tilattua lämpötilan. Lämpimämpää siellä on kuin makkareissa.

Vaimo väittää että vetää. Varmaan vetääkin, kun tuo tuulettaa ikkunoista ja jättää ne raolleen. Valitus loppuu, kun käyn sulkemassa ikkunat kunnolla...

Lue lisää

"Siksi että vaimo käy säätelemässä ilmastointilaitteen lämpötilaa 20-22 asteen lukemiin talvella, kun on turhan viileä. "

"Ei palele perhe"

Kuinka se nyt oli? Vaimolle on liian viileää, mutta hän ei kuitenkaan palele? :)

Miksi tuuletatte ikkunoiden kautta? Kone liian pienellä?

Niin tavallista kirjoitti:

"Siksi että vaimo käy säätelemässä ilmastointilaitteen lämpötilaa 20-22 asteen lukemiin talvella, kun on turhan viileä. "

"Ei palele perhe"

Kuinka se nyt oli? Vaimolle on liian viileää, mutta hän ei kuitenkaan palele? :)

Miksi tuuletatte ikkunoiden kautta? Kone liian pienellä?

Lue lisää

Et näköjään tiedä naisten mummotaudista. Meilläkin on makuuhuone varsin viileä, mutta vaimolla tuppaa silti olemaan kuuma yöllä. En yhtään ihmettele, jos kirjoittajan eukko viilentää "pornoluolaa" ikkunan kautta.

Niin tavallista kirjoitti:

"Siksi että vaimo käy säätelemässä ilmastointilaitteen lämpötilaa 20-22 asteen lukemiin talvella, kun on turhan viileä. "

"Ei palele perhe"

Kuinka se nyt oli? Vaimolle on liian viileää, mutta hän ei kuitenkaan palele? :)

Miksi tuuletatte ikkunoiden kautta? Kone liian pienellä?

Lue lisää

Ei vaimo palele. Aina kun hän valittaa, että jossain on liian kylmä, minä nostan lämpötilaa kyseisessä tilassa. Jos hän on yksin kotona, hän säätää ilmastoinnin tulolämpötilaa, mikä nostaisi koko kämpän lämpötilaa (ihan turhaan. Sauna, työhuone, kirjasto ja makkarit saavat olla vähän viileämpiä).

Ilmanvaihtokoneen tuoloilman lisälämmityksen tarkoituksena on ehkäistä vedon tunnetta, ei lämmittää. Tuo ehkäisy toteutuu jollain 15 asteen lukemilla ihan hyvin. Veto tulee muualta, jos sitä on (esimerkiksi niistä ikkunoista).

Miksi vaimo sitten tuulettaa? Yleensä sen takia, että muksut ovat sotkeneet ja nenään käy joku haju. Tuulettamalla lähtee nopeammin, minkä lisäksi kylmä ilma haisee vähemmän. Sitten tuo unohtaa ikkunan raolleen ja valittaa vetoa...

Naiset ovat ihan kivoja. Niiden ymmärtäminen on vain välillä vaikeaa.

Kannattaa hankkia mielummin Digit 2 SE, jossa suodattimien vaihto on erittäin helppoa. Suurin ongelma meillä on se, että laite on hieman korkealla ja luukku suhteellisen painava, joten vaimo ei uskalla kiikkua jakkaralla ja avata sitä...

En kyllä tiedä, onko alkuperäistä digittiä enää missään myynnissä. Kohta kymmenen vuotta sitten loppunut valmistus.