Ilman aktiivista maahanmuuttoa Suomi ei enää selviä alati kovenevassa globaalissa kilpailussa!
_________________________________________________
Tik tak, tik tak. Aikapommi tikittää, kun Suomi ikääntyy. Ketkä maksavat suurten ikäluokkien eläkkeet ja hoitomaksut? Ketkä tekevät tulevaisuudessa palvelualan työt? Kuinka saadaan huipputason osaajia houkuteltua Suomeen, jotta pärjäisimme globalisoituvan maailman kilpailussa? Mikä on meidän vastuumme ihmisoikeuskysymyksissä – kuinka monta pakolaista me aiomme käännyttää rajoiltamme?
Vaikka maailma globalisoituu ja yritykset sekä koulut kansainvälistyvät, Suomessa on yhä edelleen vallalla varautunut suhtautuminen ulkomaalaisiin.
Näin siitä huolimatta, että Suomi ei ehkä tulevaisuudessa yksinkertaisesti enää selviä ilman ulkomaalaisia. Tätä mieltä ovat ainakin Sitran Suomi 2015 raportin nuoret vaikuttajat. He kirjoittavat, että Suomen tulisi nostaa maahanmuuttajien määrä 25 000 – 50 000:een henkilöön vuodessa. Se olisikin aikamoinen hyppy, sillä tällä hetkellä Suomessa asuu pelkästään 110 000 ulkomaalaista.
Huipputason osaajia
Samoilla linjoilla on niin ikään Sitran julkaisusarjaan kuuluva Sykettä ja suvaitsevaisuutta –kirjan tutkijat. He katsovat, että Suomi tarvitsee erityisesti ulkomaalaisia huipputason osaajia pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Työhön perustuva maahanmuutto on edelleen vähäistä ja korkeasti koulutettujen osaajien maahanmuutto vielä vähäisempää, tekijät kirjoittavat. Esimerkiksi johtavassa asemassa työskentelevien ulkomaalaisten osuus on muissa EU-maissa jopa kymmenen kertaa suurempi kuin Suomessa. Vuonna 2000 tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä Suomessa oli ulkomaalaisia vain 1,3% kaikista alalla työskentelevistä. EU:n vastaava keskiarvo on 4,1%. Kärkipään maita ovat Irlanti, Belgia ja Itävalta.
Suomalainen elinkeinoelämä rekrytoi nihkeästi työntekijöitä ulkomailta. Ne jotka pelkäävät ulkomaalaisten vievän suomalaisilta työpaikat, voivat siis toistaiseksi huokaista helpotuksesta: tänne pohjolan perukoille kun ei ole muutenkaan tunkua. Esimerkiksi muut pohjoismaat ovat siirtolaisten silmissä Suomea houkuttelevampia vaihtoehtoja.
Osa kyseistä tutkimusta varten haastatelluista ulkomaalaisista koki Suomen syrjäiseksi, maalaismaiseksi ja ilmastoltaan erittäin epämiellyttäväksi maaksi asua. Trendeistä ja suurkaupunkien sykkeestä syttyvät huippuosaajat eivät lämmenneet meikäläisten takapajuisuudelle. Myös suomalaisten alkoholi-ongelmat sekä ahdas ja kallis asuminen kiusasivat.
Vaikka Suomessa nähtiinkin negatiivisia puolia, Sykettä ja suvaitsevaisuutta –kirjoittajat kuitenkin painottavat, että haastateltujen ulkomaalaisten asiantuntijoiden mielipiteet eivät olleet missään nimessä toivottomia. Suurin osa niistä, jotka halusivat muuttaa pois Suomesta, halusivat pois muista kuin Suomeen liittyvistä syistä johtuen.
Suomen positiivisia puolia haastateltujen mielestä olivat turvallisuus, puhdas ympäristö ja hyvin toimiva yhteiskunta. Ne jotka karsastavat stressaavia metropoleja, kokivat pikkukaupunkimaisuuden miellyttäväksi.
Tutkimukseen vastanneet naispuoliset tutkijat olivat erityisen mieltyneitä suomalaiseen tasa-arvoon, joka heijastuu katu- ja työpaikkahäirinnän vähäisyydessä. Haasteltujen mielestä turvallinen liikkuminen pimeällä tai yksinäisissä paikoissa on harvinaista ylellisyyttä.
Perustetaan maahanmuuttoministeriö
Suomi tarvitsee siis ulkomaalaisia huippuosaajia – mutta mikä on suomalaisten vastuu ulkomaalaisten suhteen? Tulevaisuuden tekijät 2015 -raportin nuoret kirjoittavat, että on erittäin vaarallista ajatella maahanmuuttajia sokeasti pelkkinä tuotannontekijöinä, jotka tulevat pelastamaan Suomen. Silloin ulkomaalaiset tuskin koskaan ottavat maata omakseen. Nuoret kritisoivat myös Suomen liian tiukkaa pakolaispolitiikkaa: kaikista maahanmuuttajista 8 - 10 prosenttia tulisi olla pakolaisia, he kirjoittavat.
Nuoret muistuttavatkin, että kaikkia maahanmuuttajia on tuettava. Siksi he ehdottavat muun muassa maahanmuuttoministerin ja -ministeriön perustamista. Ministeriön tehtäviin kuuluisi suvaitsevan ja monikulttuurisen yhteiskunnan edellytyksistä huolehtiminen.
Tällainen ministeriö voisi muun muassa pitää huolen siitä, että työmarkkinat kehittyisivät tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä kun Suomen työmarkkinat ovat jakautumassa etnisperusteisesti siten, että heikoimmassa asemassa ovat pakolaisina tulleet ja parhaassa asemassa eurooppalaisperäiset maahanmuuttajat, selviää Sykettä ja suvaitsevaisuutta -tutkimuksesta.
_________________________________________________
Tik tak, tik tak. Aikapommi tikittää, kun Suomi ikääntyy. Ketkä maksavat suurten ikäluokkien eläkkeet ja hoitomaksut? Ketkä tekevät tulevaisuudessa palvelualan työt? Kuinka saadaan huipputason osaajia houkuteltua Suomeen, jotta pärjäisimme globalisoituvan maailman kilpailussa? Mikä on meidän vastuumme ihmisoikeuskysymyksissä – kuinka monta pakolaista me aiomme käännyttää rajoiltamme?
Vaikka maailma globalisoituu ja yritykset sekä koulut kansainvälistyvät, Suomessa on yhä edelleen vallalla varautunut suhtautuminen ulkomaalaisiin.
Näin siitä huolimatta, että Suomi ei ehkä tulevaisuudessa yksinkertaisesti enää selviä ilman ulkomaalaisia. Tätä mieltä ovat ainakin Sitran Suomi 2015 raportin nuoret vaikuttajat. He kirjoittavat, että Suomen tulisi nostaa maahanmuuttajien määrä 25 000 – 50 000:een henkilöön vuodessa. Se olisikin aikamoinen hyppy, sillä tällä hetkellä Suomessa asuu pelkästään 110 000 ulkomaalaista.
Huipputason osaajia
Samoilla linjoilla on niin ikään Sitran julkaisusarjaan kuuluva Sykettä ja suvaitsevaisuutta –kirjan tutkijat. He katsovat, että Suomi tarvitsee erityisesti ulkomaalaisia huipputason osaajia pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Työhön perustuva maahanmuutto on edelleen vähäistä ja korkeasti koulutettujen osaajien maahanmuutto vielä vähäisempää, tekijät kirjoittavat. Esimerkiksi johtavassa asemassa työskentelevien ulkomaalaisten osuus on muissa EU-maissa jopa kymmenen kertaa suurempi kuin Suomessa. Vuonna 2000 tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä Suomessa oli ulkomaalaisia vain 1,3% kaikista alalla työskentelevistä. EU:n vastaava keskiarvo on 4,1%. Kärkipään maita ovat Irlanti, Belgia ja Itävalta.
Suomalainen elinkeinoelämä rekrytoi nihkeästi työntekijöitä ulkomailta. Ne jotka pelkäävät ulkomaalaisten vievän suomalaisilta työpaikat, voivat siis toistaiseksi huokaista helpotuksesta: tänne pohjolan perukoille kun ei ole muutenkaan tunkua. Esimerkiksi muut pohjoismaat ovat siirtolaisten silmissä Suomea houkuttelevampia vaihtoehtoja.
Osa kyseistä tutkimusta varten haastatelluista ulkomaalaisista koki Suomen syrjäiseksi, maalaismaiseksi ja ilmastoltaan erittäin epämiellyttäväksi maaksi asua. Trendeistä ja suurkaupunkien sykkeestä syttyvät huippuosaajat eivät lämmenneet meikäläisten takapajuisuudelle. Myös suomalaisten alkoholi-ongelmat sekä ahdas ja kallis asuminen kiusasivat.
Vaikka Suomessa nähtiinkin negatiivisia puolia, Sykettä ja suvaitsevaisuutta –kirjoittajat kuitenkin painottavat, että haastateltujen ulkomaalaisten asiantuntijoiden mielipiteet eivät olleet missään nimessä toivottomia. Suurin osa niistä, jotka halusivat muuttaa pois Suomesta, halusivat pois muista kuin Suomeen liittyvistä syistä johtuen.
Suomen positiivisia puolia haastateltujen mielestä olivat turvallisuus, puhdas ympäristö ja hyvin toimiva yhteiskunta. Ne jotka karsastavat stressaavia metropoleja, kokivat pikkukaupunkimaisuuden miellyttäväksi.
Tutkimukseen vastanneet naispuoliset tutkijat olivat erityisen mieltyneitä suomalaiseen tasa-arvoon, joka heijastuu katu- ja työpaikkahäirinnän vähäisyydessä. Haasteltujen mielestä turvallinen liikkuminen pimeällä tai yksinäisissä paikoissa on harvinaista ylellisyyttä.
Perustetaan maahanmuuttoministeriö
Suomi tarvitsee siis ulkomaalaisia huippuosaajia – mutta mikä on suomalaisten vastuu ulkomaalaisten suhteen? Tulevaisuuden tekijät 2015 -raportin nuoret kirjoittavat, että on erittäin vaarallista ajatella maahanmuuttajia sokeasti pelkkinä tuotannontekijöinä, jotka tulevat pelastamaan Suomen. Silloin ulkomaalaiset tuskin koskaan ottavat maata omakseen. Nuoret kritisoivat myös Suomen liian tiukkaa pakolaispolitiikkaa: kaikista maahanmuuttajista 8 - 10 prosenttia tulisi olla pakolaisia, he kirjoittavat.
Nuoret muistuttavatkin, että kaikkia maahanmuuttajia on tuettava. Siksi he ehdottavat muun muassa maahanmuuttoministerin ja -ministeriön perustamista. Ministeriön tehtäviin kuuluisi suvaitsevan ja monikulttuurisen yhteiskunnan edellytyksistä huolehtiminen.
Tällainen ministeriö voisi muun muassa pitää huolen siitä, että työmarkkinat kehittyisivät tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä kun Suomen työmarkkinat ovat jakautumassa etnisperusteisesti siten, että heikoimmassa asemassa ovat pakolaisina tulleet ja parhaassa asemassa eurooppalaisperäiset maahanmuuttajat, selviää Sykettä ja suvaitsevaisuutta -tutkimuksesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilman EU:sta irtautumista ei ole aktiivista maahanmuuttoa, eikä Suomi muutenkaan niin sanotun "vahvan euron", päästökauppadirektiivin, direktiivitulvan ja muiden rajoitusten takia selviä kilpailussa.
Kukaan ei voi EU-oloissa välttää suurten ikäluokkien heitteillejättöä. Jos vaikka saisimmekin riittävästi maahanmuuttajia niin ei löydy työnantajia palkkaamaan riittävästi väkeä, jotta saisivat maksajia. Sitäpaitsi Schengen-Euroopan vallihaudoilla rajattu linnoitus-Eurooppa ei sen takia palkkaa ketään, että jotain "maksajia saataisiin." Työntekijöiden palkkaaminen ja työllistäminen on olemassa aivan muuta tarkoitusta varten.
Mutta olen samaa mieltä kaikesta.
Schengenin sopimus on tehnyt Länsi-Euroopasta suljetun alueen. Sen sisällä vallitsee liikkumisen vapaus, mutta rajoja puolustetaan poikkeustilan kaltaisilla poliisioperaatioilla.
Euroopan unioni on siirtynyt sosialististen suojamuurien ajoista yhden suuren äärikapitalistisen muurin aikaan. Enää ihmisiä ei suljeta alueen sisään - aikamme suurin proteknionistinen projekti surmaa ulos jääneitä.
Näin siis on EU:sta irtauduttava, mikäli voimme toteuttaa aktiivista maahanmuuttoa.