Polttopuiden kuivaus tulipesässä

Mikäs siinä oli provoa?
Jos ei kuivaa puuta ole saatavana, vaan kaadettu juuri äsken keloa polttopuuksi, joka on vähän kosteaa.
Veli on peloitellut hormin rapautumisesta.
Korostan, että minulla on sama kuivatustapa käytössä mökilläkin. Puuvaja n erittäin pieni ja varastokäytössä. Toinen käyttöpaikka on muijan kakkosasunto, ja sielläkin on surkeat tilat polttopuille. Tuo talo on ostettu hiljattain ja siinä on sähkölämmitys ja yksi varaava takka.
Puulämmitystietoni on hiukan hunningolla, vaikka synnyinkodissani sellainen onkin. Olen nyt asunut yli 40 v kerrostalossa vakituisesti.

Taitaisi kuluttaa sen verran lisää sähköä että puulämmityksestä ei enää hyötyisi mitään rahallisesti.
Mökin "tontilla" on toistakymmentä ha metsää, ja siellä on paljon puuta, jonka voi käyttää polttopuuna. Jostain syystä monia kuusia kuolee pystyyn, ja lisäksi vieläkin on tapaninpäivän (2012) myrskyn kaatamia puita jonkin verran jäljellä. Osasta niitä sahattiin lautoja. Mökiltä olen siis käynyt kaatamassa muutaman pystyyn kuolleen puun, sahannut ne moottorisahalla pölkyiksi ja halkaissut kirveellä klapeiksi. Sitten olen kuskannut vajaan m3:n kerrallaan kaupunkiin autolla.

Minulla on takan kylkeen muurattu puuteline. Takanpuoleinen reuna lämpenee jonnekin 45-50 asteen paikkeille ja tilaa on noin 4-5 pesälliselle puita, jotka kestävät minulla noin viikon herkästi (kun en joka päivä lämmitä kuitenkaan, vaikka kuinka kylmä olisi).

Ihan märkää puuta tuohon ei viitsi kantaa, mutta kyllä se takkaan laitettaessa on aika rapeaa kamaa syttymään. En tiedä, minkä verran tuossa sitten oikeasti märät puut kuivuisivat, mutta tuskin siitä nyt haittaakaan olisi.

Erkkiiii1956 kirjoitti:

Taitaisi kuluttaa sen verran lisää sähköä että puulämmityksestä ei enää hyötyisi mitään rahallisesti.
Mökin "tontilla" on toistakymmentä ha metsää, ja siellä on paljon puuta, jonka voi käyttää polttopuuna. Jostain syystä monia kuusia kuolee pystyyn, ja lisäksi vieläkin on tapaninpäivän (2012) myrskyn kaatamia puita jonkin verran jäljellä. Osasta niitä sahattiin lautoja. Mökiltä olen siis käynyt kaatamassa muutaman pystyyn kuolleen puun, sahannut ne moottorisahalla pölkyiksi ja halkaissut kirveellä klapeiksi. Sitten olen kuskannut vajaan m3:n kerrallaan kaupunkiin autolla.

Lue lisää

Miten se sähkö menisi hukkaan sisäkuivauksessa?

The_Rat kirjoitti:

Minulla on takan kylkeen muurattu puuteline. Takanpuoleinen reuna lämpenee jonnekin 45-50 asteen paikkeille ja tilaa on noin 4-5 pesälliselle puita, jotka kestävät minulla noin viikon herkästi (kun en joka päivä lämmitä kuitenkaan, vaikka kuinka kylmä olisi).

Ihan märkää puuta tuohon ei viitsi kantaa, mutta kyllä se takkaan laitettaessa on aika rapeaa kamaa syttymään. En tiedä, minkä verran tuossa sitten oikeasti märät puut kuivuisivat, mutta tuskin siitä nyt haittaakaan olisi.

Lue lisää

Kilo vettä tarvitsee kuivuakseen 2200 kWs. Suuruusluokkana tuon yksi kWh (3600 kWs).

Jos vesi haihdutetaan talvella kuivaan huoneilmaan, on se siinä huoneilmassa hyötynä ja tiivistyy sitten aikanaan ilmanvaihdon LTO-kennossa vedeksi. Vedeksi tiivistyneen höyryn energiasisältö palaa kokonaan LTO-kennossa ilman esilämmitykseen. Missä hukka? Ei missään, jos on LTO-laite.

fyysikko kirjoitti:

Kilo vettä tarvitsee kuivuakseen 2200 kWs. Suuruusluokkana tuon yksi kWh (3600 kWs).

Jos vesi haihdutetaan talvella kuivaan huoneilmaan, on se siinä huoneilmassa hyötynä ja tiivistyy sitten aikanaan ilmanvaihdon LTO-kennossa vedeksi. Vedeksi tiivistyneen höyryn energiasisältö palaa kokonaan LTO-kennossa ilman esilämmitykseen. Missä hukka? Ei missään, jos on LTO-laite.

Lue lisää

Energiatasapainon kannalta on ihan sama että käyttääkö puun kuivaamiseen huonelämpö vai vasta palaessa takan lämpöä.

Kyse on enemmänkin siitä että saadaan hyvin palavaa puuta. Jos on hyvää puuta märän puun kaveriksi ja saa sen palamaan kunnolla, niin etukäteiskuivaamisesta ei ole hyötyä.

Ei voimalaitosten hakekenttiäkään kateta, siellä vaan potetaan sen verran enemmän tavaraa että kuivumisen vaatima energia tulee siitä polttoaineesta jota pesässä kuivaa palamisen yhteydessä.

fyysikko kirjoitti:

Kilo vettä tarvitsee kuivuakseen 2200 kWs. Suuruusluokkana tuon yksi kWh (3600 kWs).

Jos vesi haihdutetaan talvella kuivaan huoneilmaan, on se siinä huoneilmassa hyötynä ja tiivistyy sitten aikanaan ilmanvaihdon LTO-kennossa vedeksi. Vedeksi tiivistyneen höyryn energiasisältö palaa kokonaan LTO-kennossa ilman esilämmitykseen. Missä hukka? Ei missään, jos on LTO-laite.

Lue lisää

Ei ole sellaista laitetta v. 1979 rakennetussa hirsisessä kesämökissä (ei sähköliittymää) eikä käsittääkseni muijan v. 1991 rakennetussa sähkölämmitteisessä talossa - hän osti talon muutama kk sitten.

kiinnostunu3 kirjoitti:

Miten se sähkö menisi hukkaan sisäkuivauksessa?

Sen käyttö näkyy laskussa lisääntyneenä sähkönkulutuksena -> Hukkaan menee! Millä sinä maksat sähkölaskusi? Raha ei kasva puussa. Jos lasketaan että puun saa itse hyvin halvalla, niin sitä voi polttaa hieman enemmän, jotta saa saman määrän lämpöenergiaa kuin kuivaa puuta polttaisi.

Erkkiiii1956 kirjoitti:

Sen käyttö näkyy laskussa lisääntyneenä sähkönkulutuksena -> Hukkaan menee! Millä sinä maksat sähkölaskusi? Raha ei kasva puussa. Jos lasketaan että puun saa itse hyvin halvalla, niin sitä voi polttaa hieman enemmän, jotta saa saman määrän lämpöenergiaa kuin kuivaa puuta polttaisi.

Lue lisää

Et vastannut miten. Väität vaan.

Jos huoneistossa poltetaan 60 W lamppua talvella, niin miten se energia menee hukkaan? Jos tuon lampun sijoittaa puukoppaan niin miten silloin menee se energia hukkaan?

fyysikko kirjoitti:

Et vastannut miten. Väität vaan.

Jos huoneistossa poltetaan 60 W lamppua talvella, niin miten se energia menee hukkaan? Jos tuon lampun sijoittaa puukoppaan niin miten silloin menee se energia hukkaan?

Lue lisää

Näkeehän sillä lampulla samalla vvvitun hyvin kun kuivattelee puita pärekorissa. Ainakin rahat menee hukkaan. Tässähän yritetään minimoida sähkölaitokselle menevää rahaa ja alentaa puullä sähkölämmitystalon kustannuksia.
Täytyypä siirtyä työvalaistuksessa päreisiin, niin ei tarvitse sitä sahkölamppuakaan poltella.
Energia ei ehkä mene hukkaan mutta rahat menee.

Ei ole lumisia, mutta jotenkin tuoreita kuitenkin. Olenkohan kuivannut kuumemmassa pesässä kuin sinä? Lisäksi minulla on melkein aina täysi pesällinen kuivatuksessa. Melkein kaikki polttopuuni on kuusta.
Tuossa joku neuvoi laitamaan kuivaa puuta märän kanssa. Itse olen kokeillut niin, että poltan 1/2 - 1 pesällistä kuivaa puuta ensin melkein loppuun. Sitten toinen pesällinen kosteampaa. Se palaa vähän sihisten. Häkähälytin on myös muutaman metrin päässä takasta.
Tekisi mieli pyytää sinua katsomaan sitä märän takkaluukun lasin ihmettä.

Vettä ei tule lasiin jos avaa savupellin. Mutta silloin karkaa myös lämpö.
Mökillä kuivattelin veilä sunnuntaina puita pitämällä "juskan" kiinni kunnes lähdin kotiin. Silloin vedin pellin auki. Puut ovat kuivia.
Kaadoin yhden puun joka ei ollut vielä täysin kuivunut. Tuossa kuusessa oli neulaset vielä kiinni mutta täysin ruskeat. Tästä puusta sitä kosteutta tuli.
Sen jälkeen olen löytänyt myös pystykuivia isoja kuusia, joista yhden kaadoin ja sahasin pölkyiksi. Ne kuljetin tuolle toiselle kämpälle, muijan OKT:lle.

Onhan niitä elo-syyskuusa tehtyjä, mutta eivät ole vielä varmaankaan kuivia. Ensi talveksi kyllä. Pinon katteena vahvin on kattopellin pala. Kaikenmaailman halvat pressut menevät helposti rikki kun tuuli niitä vähän liikuttaa (jos on yritetty viritellä se pressu ilmavasti).