Olisi ajatuksena laittaa laponestoventtiili pöntöstä septiin menevään letkuun.
Letku tulee kyllä septin yläosaan, mutta kun mennään styyrpuurin kallistuksilla, alkaa pönttö täyttymään jos siellä on vähän enemmän tavaraa.
Kysymys kuuluukin pääseekö laponestoventtiilin "ilmareiästä" hajua veneeseen (eikös ainakin Jabscon venttiilissä ole jokin sellainen "ilmareikä")?
Letku tulee kyllä septin yläosaan, mutta kun mennään styyrpuurin kallistuksilla, alkaa pönttö täyttymään jos siellä on vähän enemmän tavaraa.
Kysymys kuuluukin pääseekö laponestoventtiilin "ilmareiästä" hajua veneeseen (eikös ainakin Jabscon venttiilissä ole jokin sellainen "ilmareikä")?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Omassa veneessäni vessan poistoputkesssa laponestoventtiili on alkuperäisenä veistämön asennuksena eikä toistaiseksi kukaan ole havainnut siitä hajua (käytössä yli 15 vuotta).
Jos letku menee septin yläosaan ja putki ei mene merkittävästi septin sisään, ei laponestoventtiiliä tarvita. Pelkkä joutsenkaula riittää. Laponestoventtiili estää lapon, se ei estä valumista. Yläosaan menevä putki jää väkisin täyteen tavaraa ja putkellinen tavaraa tulee takaisin pönttöön, jos vessan takaiskuventtiili vuotaa. Tuleeko takaisin tosiaan enemmän kuin putkellinen?
Lapponestoventtiilissä on tietysti ilmareikä, sillä toimintaperiaate on päästää ilmaa putkeen. Yleensä niissä on takaiskuventtiili kumiläpällä tms.
Mikä on lapon ja valumisen ero?
Valuminen tarkoittaa nesteen liikkumista painovoiman vaikutuksesta ylhäältä alas siten, että koko matka on alamäkeä. Lappo tarkoittaa nesteen liikkumista ilmatiiviissä putkessa ylempänä olevasta astiasta alempana olevaan astiaan. Astioiden välillä voi olla korkeuseroja molempiin suuntiin, ja putkessa voi olla joissakin kohdissa alipaine. Valumisen voi estää patoamalla (takaiskuventtiili), lapon päästämällä ilmaa putkeen (huohotinventtiili).
Lappoilmiössä vesi voi virrata letkussa myös ylöspäin jos sen molemmat päät on veden pinnan alapuolella, letkussa ei ole ilmaa ja alkupään puoella veden pinta on ylempänä kuin loppupäässä. Eli pintojen korkeusero pumppaa veden letkusta läpi.
Sen takia tarviaan lapon esto, joka on letkun korkeimmassa kohdassa oleva yksisuuntainen ilmareikä. Se katkaisee lappoilmiön päästämällä ilmaa letkuun jos lappo alkaa muodostua. Korkealle nostettu letkun mutka taas estää suoraan painovoimaan perustuvan valumisen.
Metrin pätkään 38 mm septiletkua mahtuu 1,1 litraa vettä. Se on yllättävän paljon.
Ennen kuin asennat mitään, tee seuraavat jutut:
- mittaa letkun pituus pytystä letkun ylimpänä olevaan kohtaan
- laske em. tiedolla, paljonko putkeen jää vettä (putki ei juurikaan tyhjene pytystä ylimpään kohtaan, vaikka kuinka pumppaisit. Tämä on tilanne myös silloin, kun ylimmässä kohdassa on laponestoventtiili)
- kaada pyttyyn laskemasi määrä vettä
- jos vettä näyttää olevan saman verran kuin pyttyyn tulee kallistuksella, vaihda tai puhdista pytyn päässä oleva kuminen takaiskuventtiili
- jos septin sisältöä tulee pyttyyn jatkuvasti, vaihda pytystä septiin menevä letku pidempään ja laita letku kulkemaan mahdollisimman ylhäältä
Laponestoventtiiliä tarvitaan vain mereen meneviin tyhjennysputkiin siinä tapauksessa, että putket ovat joissain tilanteissa jatkuvasti veden alla ja veden alla oleva pää on ylempänä kuin toinen pää.
Joissakin veneissä vessan poistoputkessa on kolmitiehana septitankkiin ja mereen tyhjennyksen välillä. Silloin poistoputken laponestoventtiili on turvallisuussyistä aiheellinen.
Esim. Lavacin asennusohjeissa on kaavioit, mihin vessan laponesto asennetaan. Löytyy goolettamalla Lavac installation.
Don Caseyllä on yleensä selkeitä ohjeita venehommiin. Venevessa ei ole poikkeus. Tässä linkki septin asennukseen ja laponestonventtiilin tarpeeseen:
http://www.boatus.com/boattech/casey/installing-head.asp
Väljästi septikeskusteluun liittyen.
On muuten ihme juttu, ettei tämä ole Suomessa yleistynyt wc-malli
http://www.lavac.com/popular-model.htm
Ei ensimmäistäkään liikkuvaa tai valmistajaspesifiä liikkuvaa osaa koko pytyssä. Pumpuksi käy mikä tahansa pilssipumppu ja vesihanaksi mikä tahansa läpivientihana. Lähes täysin huoltovapaa ja idioottivarma konstruktio. Kannen tiivisteet voi joutua joskus vaihtamaan, mutta kyllä ne 10 vuotta kestävät.
Niin perverssiltä kuin kuulostaakin, olisiko niin, että ihmiset haluavat katsella jätöksiään, kun huuhtelevat niitä, vai mistä lie kyse?
Kokeilin Lavacia naapuriveneessä toissapäivänä, ja täytyy sanoa, että aivan mahtava peli! Sitten kun tuon Jabscon varaosat on käytetty, taidan vaihtaa sellaiseen.
Edellisessä veneessäni oli alunperin Baby Blake -vessa, jonka kalliisiin varaosiin ja helposti jäykistyvään mäntäpumppuun kyllästyin ja vaihdoin Lavaciin. Lavac on käytännössä "huoltovapaa". Yli kymmenen vuoden aikana ei tarvinnut uusia tyhjennyspumpun venttiileitä eikä vessan kannen tiivistettä. Nykyisessä veneessäni on myös Lavac ja se on toiminut ilman mitään harmeja 15 vuotta tähän mennessä. Omasta mielestäni yksi Lavacin etu on se, että samanlainen kalvopumppu käy pilssipumpuksi - riittää kun on yhden sorttinen varaosasarja pitkillä reissuilla.
Joo. Tuossa on myös yksi syy, miksi voisin vaihtaa Lavaciin.
Sitten olisi neljä täsmälleen samanlaista pilssipumppua samoilla kalvoilla, (2 x pilssi, 1 x septin tyhjennys ja 1 x wc). Pääsisi eroon aikamoisesta kasasta Jabscon hippeleitä ja tiivisteitä.
Lavac näyttää hyvältä -tsekkaisin wwwsivut ja asennusohjeet.
Yksi kysymys heräsi: Mistä tietää, että on pumpannut tarpeeksi, niin että kaikki "tavara" on huuhtoutunut pois pöntöstä? Tämä on olennaista etenkin jos on pieni septitankki, eikä halua pumpata sinne yhtään enempää vettä kuin on tarpeen.
" After use, close the Lavac seat and lid and then pull the handle a few times. As waste is pumped out a vacuum is formed which draws in the flushing water. Wait a few seconds and the vacuum breaks." Näin valmistajan ohje.
Käytännössä on niin, että pönttö tyhjenee jo siinä vaiheessa, kun alipaine muodostuu ja huuhteluvettä alkaa tulla. Sitten pumppaat muutaman reilun vedon ja parin sekunnin tauon jälkeen vielä 1-2. Tämä sen vuoksi, ettei pönttöön jäisi liikaa huuhteluvettä (joka voisi loiskua veneen kallistuessa).
Jos haluat nähdä pöntön tyhjentymisen, annat kannen olla auki. Pumppu tyhjentää, mutta ei ime huuhteluvettä.
Kiitokset hyvistä vastauksista. Jokeriventtiilin vaihdan keväällä, ja pitää sitten katsoa josko hankkisi pätkän letkua ja laittaisin tuon joutsenkaulan.
En ole aivan vakuuttunut että tuo jokeriventtiili on aivan tiivis.
Pääsi viime kesänä nimittäin käymään niin, että pönttö tulvi yli kun vene tarpeeksi kallistui, ja se ei ollut mitään mukavaa...
Noita letkuja myydään monenlaisia kaikki saniteettiletkuiksi kelpaavina. Mitä materiaalia/merkintöjä letkussa pitäisi olla että on varmasti hajua läpäisemätöntä ja kunnon tavaraa?
Niin ja miten tuo letkussa olevan veden määrä lasketaan, kun tiedetään ympärysmitta ja pituus, jäi matikka vähän huonoille kantimille....
Letkun tilavuus litroina on:
3,14 x puolet sisähalkaisijasta x puolet sisähalkaisijasta x letkun pituus
Oikein yksikköinä
Jos mittaat ja lasket nuo kaikki sentteinä, saat tilavuuden litroina jakamalla laskun lopputuloksen tuhannella.
Paras ja täysin hajuton letku on valkoinen poimupintainen letku, joka varastossa on päällystetty vihreällä suojamuovilla. Sitä myy ainakin Helsingissä Pajarinen Lauttasaaressa. Maksaa useamman kympin metri, mutta on ehdottomasti hintansa arvoista. Meillä on ollut nyt 10 kk päivittäisessä käytössä, eikä minkäänlaista hajun häivähdystäkään missään. Letkussa lukee "mtg, Hose for marine applications, waste water, no transmission of odours".
Letkun saat menemään ruuvakkeisiin esim. Fairyllä. Katkaisuun tarvitset puukon ja sivuleikkurit (vahvikerautalankaa varten)
Olethan tarkistanut myös huuhteluvesipuolen turvallisuuden?
Wc:n huuhteluvesipumpusta pyttyyn menevä vaakasuora letku kannattaa ottaa pois ja korvata letkulla, joka menee huuhtelupumpusta niin ylhäällä olevaan laponestimeen kuin mahdollista ja sieltä sitten alas pyttyyn.
Tämä varmistaa, että huuhteluvesipumpustakaan ei tule vesi lappona pyttyyn, vaikka pumpun jättäisi väärään asentoon.
Jos oikein varma haluat olla, voit laittaa merestä pumppuun tulevaan letkuun myös toisen hanan, joka on kätevästi pytyn vieressä. Jos uskot varmasti muistavasi aina sulkea tämän hanan wc:n huuhdeltuasi, laponestintä ei tarvita.
Avomeriveneessä ei saisi olla yhtään letkua, josta merivettä pääsee veneeseen hanan unohtamisen takia!
Vaikka itse muistaisit sulkea vessan tai pesualtaan hanat ja muistuttaa hanojen sulkemisesta gasteillesi, vahinko sattuu enemmin tai myöhemmin. Murphyn lain mukaan pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Sen tiedän kokemuksesta.
Eräällä pitkällä ja tuulisella avomerilegillä koko porukka oli väsynyttä ja enemmän tai vähemmän meritautista. Yöllä alkoi kuulua loisketta veneen sisältä: vessa tulvi ja pilssissä oli ainakin sata litraa vettä. Hana oli sittenkin unohtunut auki. Ehkä olin itse unohtanut, en tiedä.
Opetus oli: jokaiseen vessan (ja pesualtaan) merivesiletkuun laponesto, vaikka niissä olisi sulkuhana. Hyvät asennuskaaviot näkyi olevan Lavacin ja Don Caseyn sivuilla. Don Caseyn mukaan veneitä uppoaa lappoilmiön takia.
Poikkeuksia on.
Leveässä veneessä lähellä laitaa olevan pesualtaan viemäriputkesta tulee riittävällä kallistuksella vettä, jos viemäriputken hana ei ole kiinni. Siihen ei voi laponestintä laittaa.
Meillä oli 50 litraa Pohjanmeren vettä wc:n kaapissa tämän vuoksi. Sen jälkeen ei ole hana unohtunut :-)
Minullakin oli eräässä aikaisemmassa veneessäni aivan sama ongelma eli veneen kallistuessa pesuallas tulvi poistoputken kautta. Pidin sitä epäonnistuneena ja vaarallisena konstruktiona. Aina joskus se hana kumminkin unohtui sulkea.
Takaiskuventtiili auttoi, mutta hidasti altaan tyhjentymistä.
Ongelma ratkaistiin lopulta niin, että laitoin poistoputkeen kolmitiehanan ja siitä letkun kanisteriin. Läpivientihana pidettiin kiinni avomerellä ja altaan vesi sai tyhjentyä kanisteriin. Silloin allasta saattoi käyttää myös sen halssin kryssillä, jossa läpivinetihanan avaus olisi aiheuttanut altaan tulvimisen.
Saaristossa pesuveden saattoi halutessa tyhjentää kanisterista pusikkoon, joten se oli myös ympäristöystävällinen ratkaisu.
Nykyisessä paatissani pesualtaat tyhjentyvät pilssin harmaavesitankkiin, jossa on tyhjennyspumppu. Tyhjennysputkessa on joutsenkaula laponesto. Pidän sitä hyvänä ratkaisuna, jota kannattaa harkita!
Oikea ratkaisumalli on suunnitella pesuallas lähemmäs veneen keskilinjaa. Tekee tietysti aina vessan tilansuunnittelun vaikeammaksi ja ehkä vähemmän myyväksi. Silti minun mielestäni niitä asioita, joita omassa veneessäni ensinäkemältä arvostin. Ikinä ei altaan tulviminen ole muistamisista kiinni. Ja silti sieltä voi edelleen kovalla kryssillä tulla joku määrä vettä, aallossa saattaa roiskahtaa kanteen saakka.
Niinpä. Käytännössä asia on yleensä niin, että jo olemassa oleva allas tulvii ja altaan siirtäminen keskemmälle venettä vaatisi suuria sisustuksen muutoksia (=veneen arvon laskua, jos kysymyksessä on tunnettu sarjavalmiste). Veneen ollessa maissa, vaikkapa venenäyttelyssä, tällaisia suunnittelumokia ei huomaa. Sitä ei huomaa vielä silloinkaan, kun vene seilaa aika pystyssä tai on kallellaan vastakkaiselle kyljelleen altaaseen nähden. Voi olla, että tulviminen yllättää ekan kerran vasta monen omistusvuoden jälkeen, kun viimein sattuu huonompi sää avomerellä.
Jos altaan sijoitus ja tyhjennys on suunniteltu oikein, sieltä ei kyllä roiskahduksia tule kovankaan kryssin aikana. Siitä on omia kokemuksia.
Huonosti suunnitellun pesualtaan esimerkeistä tulee mieleen vaikkapa Avance 36:n vessan pesuallas, joka tulvi kryssillä sulkuhanan ollessa auki. Miten peset kätesi pesualtaassa, jonne sulkuhanan avaamisen jälkeen tulvii vettä?
Kädet pitää tuollaisessa tilanteessa pestä pentterin altaassa. Jos sekin tulvii, pitää pestä ämpärissä merivedellä, käyttää savetteja tai jättää pesemättä.
Sellaista se purjehdus joskus on. Meinaatteko, etteivät hyvien purkkareiden suunnittelijat noita tulvimisia tiedä?
Ja mitäs luulette, että jossain tuhatjalkaisessa Bavariassa käy, jos siinä kaikkien suunnittelusääntöjen ja terveen järjen vastaisesti nostetaan purjeet ja lähdetään kryssimään?
Miten estät altaan tulvimisen, jos et osaa sulkea hanaa?
Mitenkähän sen poiston paremmin suunnittelisi, kun kyse on dynaamisesta jutusta. Takaiskuventtiili tietysti roiskeet estäisi, mutta ei ole muuten ongelmaton. Jarruttavien mutkien tekeminen poistoletkuun ei tunnu helposti mitoitettavalta ratkaisulta sekään.
Miten sitten koneen meriveden otto, onko siihen tapana laittaa joutsenkaulaa/laponestoa. Siis läpiviennin ja merivesipumpun väliin ilmeisesti.
Se kuuluu asiaan, jos kone on asennettu vesilinjan alapuolelle. Moottoreiden käyttöohjekirjoissa on usein kaavio, josta asia selviää. Nappasin netistä yhden kaavion malliksi. Auttaisiko se?
http://www.yanmarhelp.com/i_exhaust.htm
Laponestoa ei voi laittaa pumpun imupuolelle, eli koneen tapauksessa laponesto tulee lämmönvaihtimen ja pakosarjaliitännän väliin.
Pakoputkeen on aina syytä laittaa niin korkea joutsenkaula kuin mahdollista.
Jotkut laittavat pakoputken läpivientiin hanan. En pidä sitä hyvänä ratkaisuna, koska moottorin hätäkäynnistyksessä sen avaaminen unohtuu varmasti.
Katson tmainitsemaasi pakoputken läpiviennin sulkuhanan merkitystä aivan eri vinkkelistä. Valtamerikäyttöön rakennetussa veneessä on sellainen vakiovarusteena. Hanan kahvassa on naru, joka estää sen sulkemisen vahingossa. Sulkuhana on tarkoitettu ääriolosuhteita varten, jossa sen tarkoitus on estää meren pääsy pakoputkeen. Kone ei käynnisty, jos se on saanut merivettä pakoputken kautta. Eikö ole parempi, ettei niin käy, jos vaikka masto on mennyt ympärimenossa?
Moottorin hätäkäynnistykseen ei taida olla tarvetta, jos ympärimenossa on mennyt masto yli laidan. Pitää kai ensin selvittää rojut irti ja varmistaa, ettei köysiä jää potkuriin. Sitten vasta pakoputken hana auki ja koneen käynnistys.
Ja onhan tässä pakoputken sulkuhana asiassa vielä se peruste, mikä kaikilla läpivientien sulkuhanoilla on, eli jos pakoputki jostakin syystä hajoaa ennen joutsenkaulaa, voidaan vuoto tukkia kääntämällä hana kiinni.
Ehkä epätodennäköinen skenaario, mutta ajattelin laittaa hanan varmuuden vuoksi myös pakoputkenläpivientiin, joka omassa veneessä sijaitsee peräpeilin alla(satamassa vedenpinnan yläpuolella, kulussa alapuolella). Homma hoituu kun joka tapauksessa kaikki läpiviennit, hanat ja letkut on uusinnan alla.
Nimimerkki "ei imuun" kirjoitti : "koneen tapauksessa laponesto tulee lämmönvaihtimen ja pakosarjaliitännän väliin."
- Eikö laponesto pidä asentaa merivesipumpun ja koneen välille?
Tietysti voit asentaa laponestimen myös merivesipumpun ja koneen (tai lämmönvaihtimen) väliin, jos se tuntuu sopivan siihen paremmin kuin lämmönvaihtimen ja pakosarjan väliin.
En usko, että noilla on mitään eroa toiminnan kannalta, noi.n äkkiseltään mietittynä...