Olen hakemassa ensimmäistä kertaani Helsingin yliopistonoikeustieteelliseen. Luen tällä hetkellä vanhoja painoksia pääsykoekirjoista ja pyrin tekemään mahdollisimman hyvää lukusuunnitelmaa, johon kaipaisin apua.
Olen ajatellut rakentaa lukusuunnitelmani tuntiperiaatteella, eli kuinka monta tuntia luen, en kuinka monta sivua luen. Hyvä vai huono idea?
Eniten pohtimani kysymys on; miten kirjat kannattaisi jakaa lukusuunnitelmaan? Tästä minulla ei ole mitään havaintoa, eli lukisinki aina yhtä kirjaa viikon verran, vai päivän aikana kahta kirjaa lukusuunnitelman tuntien määrän, vai miten? Mikä olisi kannattavin?
Muuta huomioon otettavaa? Olen merkinnyt suunnitelmaan jo ruokatauot ja valmennuskurssin ajat.
Olen ajatellut rakentaa lukusuunnitelmani tuntiperiaatteella, eli kuinka monta tuntia luen, en kuinka monta sivua luen. Hyvä vai huono idea?
Eniten pohtimani kysymys on; miten kirjat kannattaisi jakaa lukusuunnitelmaan? Tästä minulla ei ole mitään havaintoa, eli lukisinki aina yhtä kirjaa viikon verran, vai päivän aikana kahta kirjaa lukusuunnitelman tuntien määrän, vai miten? Mikä olisi kannattavin?
Muuta huomioon otettavaa? Olen merkinnyt suunnitelmaan jo ruokatauot ja valmennuskurssin ajat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se, että lukee päivässä x määrän, ei vielä kerro tai tarkoita yhtään mitään. Joku voi sanoa, että on "lukenut" koko päivän, mutta ei sitten kokeessa (mikä aine vaan) sitten osaakaan vastata yhteenkään kysymykseen. Joku toinen voi sanoa, että on lukenut 1 tunnin, ja sai 10 :n.
Hain viime keväänä ensimmäistä kertaa suoraa lukiosta ja pääsin sisään Helsinkiin. En tehnyt minkäänlaista lukusuunnitelmaa ja luin enimmäkseen yksi kirja kerrallaan. Luin itsenäisesti sen verran mitä jaksoin eli viikolla about 8h/pvä ja valmennuskurssipäivinä vähemmän. Viikoloppuisin vaihtelevasti 2-8h. Pari vikaa viikkoa meni välillä jopa 10h päivässä. Toimi omalla kohdallani.
Olen meinannut alkaa lukea ihan samalla systeemillä, paitsi lukusuunnitelman kanssa :) Minua se auttoi etenkin ylppäreissä ja erityisesti oman etenemisen varsinainen näkeminen motivoi.
Moro!
Itse olen hakemassa nyt toista kertaa Helsingin oikikseen ja ajattelin mennä enemmän tai vähemmän samalla kaavalla ku viime vuonna. Ensin luen kirjat nopeasti kerran tai kaksi läpi (jos tajuaa asiat kerralla niin kerta riittää, historian kirjan varmaan luen kahdesti) ja sitten rupean yliviivaus tussien kanssa käymään kirjoja läpi. Melko varmasti mennään muutama tunti per kirja per päivä tyylillä. Ainakin omasta mielestä on kivempi lukea kaikkia kirjoja "yhtä aikaa" niin sitten voi esim. tunnin jälkeen vaihtaa toiseen kirjaan ja tulee enemmän vaihtelua ja jaksaa lukea vähän paremmin.
Mutta tosiaan niinkun joku tossa jo sanoi, niin ihmiset oppii niin eri tavalla, vaikka tämä tyyli voi toimia minulle, voi olla että se sinun oma tyylisi on aivan erilainen, mutta toimii sinulle. Esim. minun viime vuotiset pääsykoekirjat on melkoisia värien ja alleviivausten sekamelskia, mutta se auttaa minua niputtamaan tietyn tyyppiset aiheet tai asiat yhteen.
Oletko miettinyt miten paljon luet suunnilleen päivässä? Ootko mille valmennuskurssille menossa? Minulla on vaan pykälän etäkurssi, eli pitää yrittää saada motivoitua ittensä lukemaan aikasin aamulla aina :D
Ja se vielä että viime vuonna puolessa välissä luku-urakkaa lukeminen vaihtui siten, että kävin kirjoista vain tiettyjä aiheita aina läpi. Tai että jos tuntui että testamentti asiat oli vähän hukassa niin sitten paukutin niitä päähän pari tuntia ja sitten vaihdoin teorian vaiheisiin kohtiin.
Mutta hyvä että olet nyt jo miettimässä sitä lukusuunnitelmaa, itseäni vähän harmittaa viime vuodesta se, että alkuvaiheessa tein muistiinpanoja, vaikka ne eivät todellakaan ole minulle se paras tapa oppia.. Kannattaa miettiä mikä on se sinun tapasi oppia ja sitten pysyä siinä (tietysti jos tuntuu että se ei toimikaan niin äkkiä vaihtoon!) niin ei mene turhaan siinä aikaa että "kokeilee" vähän kaikkea, niinkuin minä tein.
Mutta kyllä me molemmat tästä selvitään voittajina! :)
Itse lukisin seuraavasti jos olet valmennuskurssilla Pykälässä, missä ainakin ennen käytiin kukin kirja kerrallaan lävitse (ei sekaisin).
1. Lue vanhoja pääsykoekirjoja oikeushistoriasta/velvoiteoikeudesta, jos olet ne kerran saanut. Lue niin paljon kuin ehdit, mutta älä ala mitään vielä ulkoa opettelemaan vaan pikemminkin mieti mikä kohta tuntuu tärkeältä, mikä ei, mikä on epäselvää jne..
2. Heti kun kirjat ilmestyvät lue oikeushistoria ja velvoite kerran pikaisesti lävitse. Tulet huomaan, että sisältö on käytännössä samaa :) Keskity enemmän kolmanteen kirjaan, ja lue se varsin hyvällä temmolla lävitse vaikka kahteen kertaan jotta saat siitäkin hyvän yleiskuvan, mitä kirja sisältää. ÄLÄ tee tässä vaiheessa mitään merkintöjä. Tuntimääristä en osaa sanoa, muutakin kun enempi parempi, kunhan et polta itseäsi alussa loppuun, koska loppumetrit ovat tärkeimmät.
3. Tiedät nyt mitä kirjat sisältävät. Valitse 1. kirjaksi se jota käydään valmennuskurssilla lävitse ensimmäisenä. Keskity ERITYISESTI YMMÄRTÄMÄÄN jokainen kirjassa esitetty asia. Tämä on mielestäni koko lukuprosessin ehdottomasti tärkein vaihe, sillä itse kysymykset laaditaan aina vähän epäselvästi ja vähän eri tavalla miten kirjassa asia on ilmaistu, jolloin korostuu, että olet varmasti kunnolla ymmärtänyt sisällön ja OSAAT SOVELTAA sitä. Korostan, että sinun nyt pitää huoli siitä, että osaat varmasti vastata mihin tahansa sekalaisesti kirjan eri kohdista muodostettuun kysymykseen kirjan avustuksella kunnolla (ei siis ulkomuistista vielä tässä vaiheessa). Käytä tässä apunasi valmennuskurssia, jossa MUISTA KYSYÄ heti jos jokin kohta on vähänkin epäselvä, tai erityisesti jos et osaa soveltaa jotain asiaa käytäntöön. Käytä tässä siis hyväksesi kurssia ja kysy usein tyylillä "mihin ongelmiin tämä säänty yleeensä liittyy ja kuinka sitä sovelletaan?". Oikeustapausten kohdalla tiedekunta yleensä tekee kysymyksen siten, että se ei käytä kirjassa ehkä esitettyä yksinkertaista esimerkkiä, vaan käyttää jotain muuta yleistä tilannetta apuna, johon samoja sääntöjä on sitten osattava soveltaa. Tässä korostuu nimenomaan soveltamiskyky ja se, että on todella ymmärtänyt sisällön.
Se miten luet tässä vaihessa on makuasia. Itse luin korostamalla tussilla tärkeitä kohtia ja erityisesti tekemällä kaavioita lukuisista eri aihealueista aina omalle A4 paperilleen. Mieti asioita kokonaisuuksien kannalta ja muodosta niistä sitten kaavioita. Tärkeintä on edelleen siis että ymmärrät asiat, koska loppuvaiheessa täytyy keskittyä tietynlaiseen ulkoaopetteluun ja siinä vaiheessa on myöhäistä alata enää miettimään, että mitä jokin kohta tarkoittaa.
Tässä vaiheessa itse seuraisin valmennuskurssia siten, että keskittyisin aina erityisesti siihen kirjaan mitä kurssilla käydään, mutta aina vähän väliä palauttaen jo aikasemmin luettuja kirjoja mieleen.
4. Ulkoa opettelu. Toki olet jo aikaisemmin oppinut monia asioita ulkoa, mutta lopussa itse keskittyisin vain erilaisten listojen, sääntöjen, periaatteiden jne. ulkoaopetteluun. Taas muistuttaisin, että älä ala opettelemaan asioita ulkoa ennenkun varmasti ymmärttä ja osaat asiat. Hyvä ja laaja ymmärtäminen ja soveltamisvalmius helpottavat ulkoa oppimista.Tässä tärkeintä on viimeiset kaksi viikkoa. Kyse on kuitenkin ison määrän ulkoa opiskelusta, joten itse ainakin en niitä kovin kauaa muista, joten vahva paino on viimeisillä viikoilla.
Loppuun tuntimääristä, niin joku jo totesikin, että tärkeintä ei ole tuntimäärä vaan sen tehokas käyttäminen. Itse tekisin lukusuunnitelma tuntijen sijasta sivumäärien/aihekokonaisuuksien mukaan. Varsinkin sitten kun olet kerran kirjat läpi lukenut tiedät millaisiin päivä-paketteihin kirjat voi ja kannattaa jakaa. Yleisesti muista, että älä polta itseäsi alussa turhaan loppuun, sillä viimeiset viikot ovat ne tärkeimmät.
Onnea lukemiseen!
Suuret kiitokset vinkeistä!
Montako kertaa kirjat pitää lukea ennenkuin alkaa edes vähän jäämään päähän mitä niissä sanotaan? En minä ainakaan kykene "nopealla" lukemisella muistamaan yhtään mitään lukemaani.