PÄÄTTYVÄLLÄ VIIKOLLAKAAN työreformia ei mainittu, vaikka hallitus sitä toteutti päättämällä yksikantaisesti muun muassa työntekijöiden vuorotteluvapaa- ja sairausvakuutuskorvausten leikkaamisesta sekä alle kolme vuotta työssä olleiden ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä 400 päivään.
ENTÄPÄ TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT? Nepä vasta toimivatkin työreformin parhaiden periaatteiden mukaisestii, kun eivät osallistuneet millään tavalla edes hallituksen päätösten valmisteluun. Eivät, vaikka hallitus kuinka maanitteli. Päätösten sisältöä silmäillessä voi vain todeta, että hyvä kun eivät osallistuneet.
Nyt työmarkkinoiden on vain tehtävä oma osuutensa loppuun saakka: sopia palkoista ja työehdoista yrityskohtaisesti liittosopimusten pohjalta. Näitä ratkaisuja hallituksen puolestaan ei pidä olla avittamassa, vaikka lakoilla uhkailtaisiinkin. Hallitus sitten tekee omat päätöksensä sopimusten ns. laatukysymyksistä - jos tekee.
Vasta kun työmarkkinat pystyvät keskenään sopimaan omiin käsiinsä ottamistaan asioista, työreformi on toteutunut kokonaisuudessaan ja Suomi siirtynyt korporaatioiden vallasta normaaliparlamentarismiin. Tällä loikalla on nyt niin hyvä momentum, ettei sitä kannata pelkkien palkkakiistojen takia hukata.
Hallitus myös teki - vasemmistoministerien suosiolla myötävaikutuksella - ennalta arvaamattoman suuria helpotuksia yritysten ja niiden omistajien verotukseen
Suomessa ei tarvita puolueiden ideoimia ja hallitusten päättämiä työreformeja: työmarkkinoiden etujärjestöt tekevät ne ihan itse.
Kuka vielä muistaa keskustan vuoden 1999 vaalien pääteemaksi nostaman työreformin. Sen kantavana teemana oli edustuksellisen demokratian ja korporatiivisten työmarkkinoiden päätöksenteon irrottaminen toisistaan.
Tiivistetysti: hallitus ei sekaantuisi työmarkkinaneuvotteluihin eivätkä etujärjestöt hallituksen päätöksiin muuten kuin kertomalla oman kantansa. Palkat päätettäisiin työmarkkinoilla ja verot eduskunnassa.
ENTÄPÄ TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT? Nepä vasta toimivatkin työreformin parhaiden periaatteiden mukaisestii, kun eivät osallistuneet millään tavalla edes hallituksen päätösten valmisteluun. Eivät, vaikka hallitus kuinka maanitteli. Päätösten sisältöä silmäillessä voi vain todeta, että hyvä kun eivät osallistuneet.
Nyt työmarkkinoiden on vain tehtävä oma osuutensa loppuun saakka: sopia palkoista ja työehdoista yrityskohtaisesti liittosopimusten pohjalta. Näitä ratkaisuja hallituksen puolestaan ei pidä olla avittamassa, vaikka lakoilla uhkailtaisiinkin. Hallitus sitten tekee omat päätöksensä sopimusten ns. laatukysymyksistä - jos tekee.
Vasta kun työmarkkinat pystyvät keskenään sopimaan omiin käsiinsä ottamistaan asioista, työreformi on toteutunut kokonaisuudessaan ja Suomi siirtynyt korporaatioiden vallasta normaaliparlamentarismiin. Tällä loikalla on nyt niin hyvä momentum, ettei sitä kannata pelkkien palkkakiistojen takia hukata.
Hallitus myös teki - vasemmistoministerien suosiolla myötävaikutuksella - ennalta arvaamattoman suuria helpotuksia yritysten ja niiden omistajien verotukseen
Suomessa ei tarvita puolueiden ideoimia ja hallitusten päättämiä työreformeja: työmarkkinoiden etujärjestöt tekevät ne ihan itse.
Kuka vielä muistaa keskustan vuoden 1999 vaalien pääteemaksi nostaman työreformin. Sen kantavana teemana oli edustuksellisen demokratian ja korporatiivisten työmarkkinoiden päätöksenteon irrottaminen toisistaan.
Tiivistetysti: hallitus ei sekaantuisi työmarkkinaneuvotteluihin eivätkä etujärjestöt hallituksen päätöksiin muuten kuin kertomalla oman kantansa. Palkat päätettäisiin työmarkkinoilla ja verot eduskunnassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vasurit hiljeni nyt työreformista.
Se nyt passas.
:----------:
Hassua mutta totta.
Ei mitään rääkymistä vasureilta ole nyt kuulunut asiasta.
http://www.kansanuutiset.fi/images/articleimages/2970877.jpg
Audin kyyti se parasta. Sano- Paavo
Uskon, että myös tämä on pienituloisille kansalaisille tärkeä viesti.
Paavo Arhinmäen mukaan. Voin olla erittäin tyytyväinen tähän pakettiin.
Pienituloisten verotus kevenee.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) piti tärkeänä.