Pikku pieruissa tuli tämmönen idea että ostan löijättyä kuparia n 25 metriä, taittelen sen n, 1m2 alueelle ja nostan leivinuunin päälle ja valan vaikkapa kuivabetonilla n 10 cm paksun kakun siihen, kuparit jää siihen sisään, Sitten hankin vielä ilmausruuvin ja kiertovesipumpun ja yhdistän systeemin 600 litran varaajaan, tarviiko välttämättä paisunta astiaa? ja ehkä termostaatti siihen valuun joka käynnistää kiertovesipumpun kun lämpötila on n 25 c
Mitä ootte mieltä? ehdotuksia otetaan vastaan? ja saa sanoa jos on ihan persieestä koko idea.
Viikossa tulee jonkun verran lämmitettyä tuota uunia ja tuntuu että siinä on niin paljon energiaa että kevyesti lämmittäisi joko käyttöveden tai patteriveden.
Mitä ootte mieltä? ehdotuksia otetaan vastaan? ja saa sanoa jos on ihan persieestä koko idea.
Viikossa tulee jonkun verran lämmitettyä tuota uunia ja tuntuu että siinä on niin paljon energiaa että kevyesti lämmittäisi joko käyttöveden tai patteriveden.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Leivinuunin päällä on viileintä, koska rakentessä on palovillaa useita senttejä. Kyljissä sen sijaan ei ole ja parempi paikka. Virtaavaa vesi tarvitsee mahdollisimman kuumaa, lähes kiehumispisteistä vettä jotta lämpö siirtyisi riittävällä teholla.
Jos rakentaa uunin yläpinnan uudestaan, niin sitten se on hyvä paikka.
olen miettinyt ihan samaa, meiltä löytyy nunnauunin leivin uuni ja sen päällä on lämpöä palovillan alla noin 350 maksimissaan ja kiveä on aika paljon joka varaa mutta kilosta puuta saadaan 4,10kwh energiaa josta piipusta ulos menee EHKÄ noin 20% sekä oma tekoisen kierukan häviö arviolta 30% sekä siirto häviö varaajalle että varaajan kierukan häviö.
korjatkaa toki joku jos on jotain varmaa faktaa.
Uunin rakenne riippuu kuitenkin paljon jo siitäkin milloin se on tehty. Jos kyse on perinteisestä uunista, niin sitten se koostuu todennäköisesti pelkästään tiilestä, laastista ja raudasta.
Tekipä kierukan kuka hyvänsä, niin häviöitä sillä tuskin hirveästi on.. No, tämä on ehkä hieman saivartelua, koska kyse on tietenkin siitä minkä verran lämpöä se kykenee ottamaan, ja minkä verran menee vain läpi.
Kv-pumpun käynnistäminen tietyssä lämpötilassa kuulostaa aluksi hyvältä idealta, mutta jättää huomiotta sen mitä tapahtuu sitten kun kierto on päällä. Jos tankin pohjalle päätyy vettä, joka on lämpimämpää kuin katkaisulämpötila, niin sitten pumppu käy kunnes koko varaajakin on jäähtynyt. Juuri tästä syystä aurinkokeräimilläkin täytyy mitata lämpötilaeroa.
Paisunta-astiaa tarvitsee, jos vesi yhtään lämpiää.. Sillä vesi ei puristu kokoon. Toki, jos kyse on olemassaolevasta varaajasta, ja aikoo kierrättää varaajan vettä, eikä esim. vettä varaajassa suljetun kierukan sisällä, niin siinä tapauksessa varaajalla varmaan jo on oma paisuntasäiliönsä. Se että riittääkö se olemassaoleva paisari, riippuu tietenkin siitä miten tiukkaan se on mitoitettu ja paljonko järjestelmän tilavuus kasvaa. Muistaakseni paisuntasäiliön kokosuositus olisi noin luokkaa 10% järjestelmän vesitilavuudesta.. Ohueen putkeen ei luonnollisestikaan paljoa litroja mahdu, eli sen tarvitsema osuus paisuntasäiliöstä olisi aika pieni.
Ookkei, eli uunin kylkeen. Eli teen näin ostan vaneria uunin kyljen kokoisen palan, teen siitä muotin n. 5-10 cm korkea ja laitan sen lattialle johon taivuttelen sen verran kuparia kun siihen mahtuu. Sen jälkeen valu päälle ja kuivatus rauhassa.
Kuivumisen jälkeen muotin purku ja nostan sen pystyyn uunin kylkeen ihan kiinni siihen. Palonkestävällä massalla liimaan koko paskan siihen kiinni jonka jälkeen ostan verhoilukiviä joilla maskeeraan sen nätin näköseksi. Pumppu pyörimään ja Avot, patterivesi lämpiää kuin itsestään.
Vai oletko erimieltä? perustele.
Oon tässä koko aamun törpötelly ja ideat senkun paranee :) Minulla on n. 50m2 kylmä talli jossa puita säilytän ja rempan yhteydessä jäi ylimääräseksi puukiuas joka on aika järeää tavaraa. Kiuas on kaksiosainen eli alhaalla on palotila josta liekit kiertää ylemmän pellin alta ja lämmittää kiuas kiviä. Eli suunnitelma on tämä. Kuparikierukka siihen välitilaan josta pakokaasut menevät, vesi lämpenee läpivirratessa kierukan läpi, se on meinaan aivan perkeleen kuuma tila (kunnolla kun lämmittää niin 5 mm teräsplootu on punahehkussa)
No mutta sitten toiseen ideaan eli kiukaan savupiippu on halkaisijaltaan n. 15cm. Voisiko toimia sellainen jos ostan tosi ison rekka-auton turbon ja liitän sen supistuskappaleilla tuohon savupiippuun ja sitten puran turbosta kompurapuolen siten että siinä on vain pelkkä akseli, siihen kiinni sitten alennusvaihteilla jonkunlainen generaattori. Eikö se tekisi myös sähköä sitten?Kiukaan hukkalämpö sitten lämmittäisi sen kylmän tallin.
Mitä ootte mieltä? Jos ootte sitä mieltä että persieestähän tommonen, että älä ny perkele juo enempää kun tommosia puhut. Niin lähden nukkumaan.
Tuohan selviää ainoastaan kokeilemalla. Luulisin että turbo kuin turbo pyörii aika vinhasti jos vain tarpeeksi puuta polttaa.
Normiturbo pyörii n. 100000 kierrosta minuutissa. En tiedä minkälainen alennusvaihde kaupasta ostettuna siinä tulisi kestämään.
Ideasta toiseen, jätä se kompurapuoli paikoilleen ja sehän ahtaa ilmaa.. ja ilmalla voi pyörittää vaikka minkälaista laitetta :)
Ahaa... eli sillä voisi pyörittää jotain paineilmakäyttöistä työkalua joka taasen voisi pyörittää vaikkapa auton laturia
Huvittaa nuo puheet hyötysuhteista, kaikki lämpö jää kämppään ja jos tuo turbo tuottaa edes niin paljon sähköä että kiertovesipumppu pyörii niin se on tehtävänsä tehnyt.
En oikein usko että saa toimimaan.
Teoriassa homma voisi toimiakin, jos pesän saa paineistettua, silloin kyse olisi turbiini-brayton mallisesta lämpövoimakoneesta.
Mutta pelkällä kuumalla ilmalla ei tubiinia paljon pyöritellä. En ainakaan usko.
Ja alennusvaihteita, kuten ei varmaan mitään muutakaan kukaan tavallinen kuolevainen turbiinin perään virittele jos kierrokset on oikeasti päälle kymppitonnin minuutissa. Sellaisilla kierrosnopeuksilla ei esim. tavalliset teräslaakerit kestä, vaan täytyy olla joko laakerin materiaalit jotain eksoottisempaa tavaraa, tai sitten jatkuva öljykierto.. No, tuo nyt ehkä on ongelmista pienin, mutta laakerin täytyy tosiaan olla semmoinen että siihen soveltuu. Ja sitten ennenkuin kukaan edes kuvittelee jatkavansa turbon akselia vaikka hitsaamalla, niin mitenkäs se tasapaino? Saattaa ruveta pikkasen vispaamaan kun laittaa sen kymppitonnin edestä kierroksia.
Savupiipussa on kyllä ihan perkeleenmoinen imu kun vaan lykkää puita pesään. Tutkin asiaa ja turboon ei kannata alkaa hitsaamaan mitään, kuten sanoit menee tasapaino.
Paras idea tähän asti oli tuo että turbolla pyöritetään paineilmatyökalua. Miksi se ei muka voisi toimia? Ja jos se yksi turbo ei vielä tuota tarpeeksi painetta, niin miten olisi jos niitä kytkisi sarjaan?
Saahan sitä kaikkea kokeilla.
En vaan ihan siltikään usko. Sen mitä brayton-koneesta ymmärrän, niin käsittääkseni palotilaan ei saada tarpeeksi painetta, ellei imupuolella ole kompressoria.. Mistä syystä brayton-koneissa on aina sekä kompressori että se varsinainen voimakone.
Savupiipussa voi olla imua, riittävästi imemään kuutiokaupalla kuumaa kaasua, mutta silloin puhutaan melko avarasta kanavasta, ja lähestulkoot olemattomista vastapaineista. Pelkästään hormin kaventaminen turbolle sopivaksi lisää vastapainetta. Mikäli turbo onnistuu repimään siitä irti minkäänlaista mitattavaa tehoa, niin vastapainetta on sitten sitäkin enemmän.
Turbojen sarjaankytkeminenkään ei ole ihan ongelmatonta. Periaatteessa, jos (ja tässä kohtaa siis tosi iso JOS), turbiinin saa ylipäätään toimimaan, niin sen toisen turbiinin täytyy olla edellistä suurempi, mutta jos hankkii vain kaksi erikokoista turboahdinta, niin sitten mennään metsään siinä kohtaa, että niiden teho on kuitenkin sama. Esim. höyrykoneissa kun alettiin ns. kompoundi-koneita tekemään, päädyttiin sellaiseen tulokseen, että sen toisen sylinterin täytyy olla kooltaan kolminkertainen, mutta teho on sama kuin ensimmäisellä.
Tunnut tietävän asiasi. Palataanpas asiassa alkuun. Eli minulla on puukiuas jonka lämmitän kuumaksi (palotilaan menee 10 kg puita) ja kytken savupiippuun ison rekka-auton turbon. Niin väitätkö sinä että se ei pyöri?
No, sanotaan nyt näin, että varmasti en tiedä. Mutta jos kysyt mitä luulen tuossa käyvän, niin saattaahan se ehkä pyöriäkin, mutta todennäköisesti vähän kuin tuulessa. Eli hiljaksiin ja ilman oikein minkäänlaista mitattavaa tehoa.
Arviointia ehkä auttaisi, jos tietäisi vähän minkä verran kuorma-auton pakosarjassa on painetta. Lämpötila on käsittääkseni vertailukelpoinen. Toisaalta turbiini on nimenomaan oikea valinta silloin kun virtaamaa on paljon ja paine-ero suhteellisen pieni.
Tosin, sittenkin olen taipuvainen uskomaan, että kiukaan virtaamat ja paine-erot eivät vastaa lähellekään turbon suunnitteluarvoja, ja ne jäävät niin kauas optimista että merkittävistä tehoista ei kannata paljoa edes uneksia.
Mutta en väitä tietäväni, enkä halua ketään kieltää. Ehkä se mitä haluan sanoa, on se, että tällaisissa kokeiluissa epäonnistumisen todennäköisyys on melko suuri. Jos olet valmis hyväksymään sen, niin kokeile ihmeessä. Eipä tuo ole keneltäkään pois, mitä nyt omaa rahaasi lähinnä tuhlaat jos joudut tarvikkeita ostamaan, ja omaa aikaasi siinä sivussa. Mutta nehän ovat ihan sinun itsesi päätettävissä.
"Savupiipussa on kyllä ihan perkeleenmoinen imu kun vaan lykkää puita pesään. "
Jos siinä on turbon vaatima imu niin se imu imee minkä tahansa kiukaan lyttyyn kun suljet pesän luukun kun olet lykännyt puut pesään. Ellei ime lyttyyn niin imu riittää vain siihen että piippu vetää hyvin.
No, eipä se pakokaasun paine siellä pakosarjassakaan hirveästi saa peltiä pullistelemaan.. Että paha mennä sanomaan minkä verran paineita siellä ihan käytännössä on moottorin käydessä.
Olisi tietysti ihan mukava kuulla, jos joku mekaanikko osaisi kertoa minkä verran painetta löytyy ison turbodiisselin pakosarjasta. Puhutaanko kiloista per cm²?
Jos sen kierukan nyt johonkin haluaa tunkea niin... Piikkaa se kansi sieltä uunin päältä pois. Siellä on luultavasti palovillaa 5cm jos ei ole 1900 luvun alussa tehty. Siihen sitten saviuunilaastia kerros ja kierukka ja villa päälle ja uusi ohuempi kansivalu. Tiedä onko tuossa järkeä mutta noin se voisi onistua. Kiehuu se ehkä tuollakin kunnon lämmityksellä. Mutta myös varaavuutta löytyy.
Mun mielestä on tasan turhaa kerätä lämpöä lämmönlähteestä suoraan ja kuvitella jotain säästävänsä, tietenkin jos haluaa sen lämmön jakaa tai siirtää veteen niin ok. Sensijaan ottaisin hukkalämmöstä joka ei juuri taloa lämmitä, eli savukaasuista hormista! Mulla puukattilassa 10m 10mm kuparikerä, lämmittää 300l käyttövesivaraajaa sopivasti. Tarvii varoventtiilin, paisarin ja pienen pumpun.
Sähköä ei juuri hyövytä keräillä,ellei ole todella järeät laittet, iso tuulivoimala tai vastaava. Jos kuitenkin haluat niin osta iso auton akku, siihen 230v invertteri joka syöttää verkkovirta autonlaturia, näin sinulla on ikuinen sähkönlähde, ns. Ikiliikkuja.
Laitoin reippaan tonnin aurinkosähköön, ei maksa koskaan itseää takaisin, mutta toimii hyvänä varasähkönä sähkökatkon varalle.
Jos päivässä polttaa puuta 10 kg ja siitä saa 3/4 talteen -> 30 kWh. Mikäli tästä 30 kWh määrästä sais varaajaan vaikka 20% siirrettyä -> 6 kWh nostaa se 600 litran varaajassa lämpötilaa 8,5 astetta. Loppu 24 kWh toimii sitten uunissa 1 kW tehoisena patterina vuorokauden verran ennen seuraavaa lämmitystä.
Aika marginaalinen hyöty.
Lasku on jokseeenkin pieleen. Ensinnäkin leivinuunin hyötysuhde on 75-80%. Lämmitystehot esitteiden mukaan 3-5 kw. Jos uunin yhdeltä sivulta otetaan lämpöä talteen kuparikieruukkaan, niin uunissa on 3 lämmittävää sivua plus katto, joten 1/4 * 3kw on käytössä lämmönsiirtoon. Kierukan häviöt jos ovat 20%, niin vesi kierukassa lämpeää 1/4 * 1/5 * 3 = 0.15 kw teholla.
Paljonko tuommoinen turbo/generaattori yhdistelmä voisi tuottaa sähköä? eikös ydinvoimakin toimi siten että höyrystetään vettä ja höyry pyörittää turbiineja? Veikkaisin että tuo kiuas pitäisi ihan kevyesti tämän kämpän (110 m2) lämpösenä, ei vaaraa halkeilusta tms, olen todellakin polttanut siinä kaikkea paskaa ja parhaimmillaan se on ollut ihan punahehkussa ja silti toimii vieläkin.
Energiantarve tähän kämppään on jotain 12000kwh - 20000kwh välillä vuodessa. 6 kilowatin kiuas haukkaa aika ison osan tuosta kun se on melkein jokapäivä päällä. Käyttösähkön osuus on hyvin pientä ja pystyn muuttamaan tuon kiukaankin puukiukaaksi jos haluan. Puita tykkään poltella ja jos sillä voisi vielä tehdä käyttösähkön niin johan Vattenfallia alkaisi vituttaa:)
päästin juuri kimakan, pahanhajuisen pierun
Minä olen kanssa paskantanu koko aamun. Mutta eipä tuo haittaa kun lämmitys on ilmaista:) Pers-reikä on hieman hellänä kun sähköyhtiöt on sitä niin rassannu. Sinulla se on jatkossakin kipeä. mut ole tyytyväinen edes siihen.
EEipä ole tullut kielteisiä argumentteja, kun kukaan ei tiedä koska ei ole koskaan kokeillut. Noh minäpä otan sen ensimmäisen askeleen ja teen tuon laitteen. Jos joku muu kerkiää ennen minua niin onnea! Toivottavasti jaat tietosi myös muille.
muijan kierukasta
naapuri otti takkakierukan koe käyttöön vapaalla kierolla ämpäriin. noin 12kg puita 7 tuntia sytytyksestä ja vesi 5 aseteesta 17 asteeseen. luulen että tekee muutoksia eristyksen suhteen
Ilman pieruja olen rakentanut vanhoista pnttöuuneista(susiuuneista) keskuslämmitysuunit , jotka hoitavat myös lämpimän käyttöveden tuottamisen ja lämmittävät koko keskusmuurin eli piipun massan.
Sitten tietysti tuuletin kattoon, että saadaan lämpö alas katon rajasta, jonne se pakostakin nousee ja lämmittää väärää osaa huonekorkeudesta.
Toimii ja on toiminut vuosikymmeniä.
En ymmärrä, miksi vieläkin rakennetaan susiuuneja ja -takkoja tai -kiukaita, joista ei saa keskuslämmitystä eikä kuumaa käyttövettä? Varsinkin saunan kiukaat ovat minusta kaikki susikiukaita, saunatilat suurimmaksi osaksi kylmiä eikä kiuas hyödytä tilan lämmittämistä kuin kerra viikossa.
Älytöntä tuhlausta minun saunaani verrattuna, joka toimii "pannuhuoneena", pyykinkuivaushuoneena ja tarvittaessa lämmittelypaikkana joka päivä. Kiuas hoitaa löylyjen lisäski keskuslämmityksen pannun virkaa ja tuottaa tarvittavan lämpimän saunaveden.
Kerro lisää, Miten otat lämmön talteen?
No vähän voin valotta asiaa:
Kuumentuessaan veden(glygoolin ulkona, jos järjestelmässä on myös aurinkokerääjä katolla) paine nousee. Takaiskuventtiilin(1,5b) kautta paineistettu vesi nousee vastapainekapseliin(10 l), josta se "lypsäytyy" edelleen pattereihin(massaan varaavat kivipatterit), joissa on putkisto ja varalla sähkövastukset valettu sisälle. Patteriverkon jälkeen, ennen paluuta uuniin(uuneihin), on toinen takaiskuventtiili. Molemmat venttiilit toimivat tietysti samaan suuntaan. Ylempi laskee nesteen painekapseliin ja alempi lämmittimiin eli uuneihin tai kiukaaseen.
Lämmitystehoa voi lisätä liittämällä järjestelmään jätevesilämmityksen. Kuumien pesuvesien mukana nimittäin menee esim. kerrostalon aamusuihkujen mukana viemäreihin saman kerrostalon verran lämpöenergiaa hukkaan.
Pesuvesien hukkalämpö olisi helppo varastoida kivitalon jo valmiina olevaan massaan tai vaihtaa peltipatterit lämpöä varaaviin valettuihin kivipattereihin.
Tämä jrjestelmä toimii ilman sähköä paitsi, jos puut tai briketit loppuvat, silloin on otettava tuulimyllyt tai aggregaatit käyttöön ja pattereihin sähköt päälle.
Kivipattereiden varauskyky on 1-2 vrk. tuulettomassa tilassa, joten lämmintä riittää aika kauan pienellä poltolla.
Isofaija, pystytkö vielä hiukan tarkentamaan, esim järjestelmän pääosat? Kuvittelenko väärin vai onko sinulla putket ilman paisuntasäiliötä ja kiertovesipumppua?!?
Järjestelmä ei tarvitse sähköä, ei kiertovesipumppua eikä paisuntasäiliötä, koska se on vapaakiertoinen. Painekapseli hoitaa kiertoveden pumppaajan virkaa "lypsäjänä". Esim. Honkkarin halvan rst-paivesiautomaatin 10 l:n painesäiliö toimiii hyvin. Pienemmässä systeemissä vaikka auton jäähdytysjärjestelmän painekapseli. Aina täytyy kuitenkin olla ylipainetta varten myös ylipaineventiili, jos vailla jostakin järjestelmä tukkiutuu. Normaaleissa kaupassa myytävissä on sekin valmiina.
Järjestelmä toimii erinomaisesti myös kasvihuoneen tai varhaisperunaviljelmän kasvatuksessa, kun panee mustan kapselin aurinkoon. Kapseli lypsää nesteen ruokamullan alle ja kasvunopeus tuplaantuu kevätauringossa. Siis ilman erillistä lämmönlähdettä!
Tekniikka soveltuu as.autoihin, -vaunuihin, mökkeihin työmaa- tai taukoparakkeihin, omakotitaloon tai vaikka uima-altaan lämmittämiseen.
Itselläni on ollut vuosia käytössä eikä ole tietysti ollut ongelmia, koska ei ole tekniikkaa.
On kätevän kuuloinen järjestelmä! Kaikki pitää nykyään olla niin elektronista, että tällaisesta kierrosta en ole kuullut edes puhuttavan.
Painekapseli voi siis olla kalvopaisunta-astia? ja kierto on sitä nopeampi mitä kuumempi lämmönlähde on?
Tästä saisi sähköttömälle mökille melko nätisti pienen vesikiertoisen lämmityksen, kiitos isofaija :)
Ja kasvimaan mullan lämmitettyä!
Pane jankkokerroksen päälle vihreää kasteluletkua kieppi(25 m) puolen metrin välein ja päälle tarvittava kerros kasvuturve- tai ruokamultakerrosta. Voit istuttaa normaalisti ryytimaasi. Mustattu kapseli kasvihuoneen katolle ja kaksi takaiskuventtiiliä systeemiin. On hyvä laittaa systeemiin myös ohitusreitti letkulle ja hana tai termostaattiventtiili, ettei sipulit paistu tae ettei varhaisperunat kypsy liian varhain! Saat ruokasi ajoissa, ilman sähköä ja tappelua!
Minun kasvihuoneeni auringonpuoleinen sivu on lisäksi auringosta lämmöt imevä musta, mutta katto ja muut osat kirkasta lasia.
Systeemi toimii paineella. Auringon lämmittämä neste kiertää istutuksen alle. Tavallisesti lämmitys tapahtuu päältä..Tässä on se etu, että varhaisviljely onnistuu myös silloin kun maa on vielä jäässä.
Systeemi on tuttu muualla, mutta meillä, kun on kylmät keväät ei?
Minun idea on että savupiipun päästä vedetään putki kivijalkaan, ja savut kierrätetään rakennuksen kivijalan ympäri, jolloin pakkanen ei pääse rakennuksen laattioihin.
Kaava-aluella kommarit moisesta ratkaisusta tykkää. Toisekseen leivinuuni hyötysuhde on 80% luokkaa, joten paljoa ei savukaasuissa ole lämpöä, jotta lämmön talteenotto olisi järkevää.
Viron puolessa uunin ja kiukaista lämmönottojärjestelmät ovat arkipäivää. Jos Vironkieli ei taivu niin käytä googlen kääntäjää niin löydätte valmiit ratkaisut.
Alla on linkki yhteen kiuas mallistoon joista alimainen on lämmön talteenottava.
http://www.metalspec.eu/saunakerised.html
"Paku vuokralle"- nimimerkki on ihan oikeassa: Joudumme aina turvautumaan ulkomaalaisten ideoihin, koska "ruoho on aidan takana aina vihreämpää". Kuitenkin oikea syy on siinä, ettei suomalainen ajattele kuin puolitiehen. Siksi joudumme kurkkimaan aidan yli vaikka vain Viroon.
Suomessakin on neroja, jotka osaavat, mutta ei päättäjien penkeillä.
Ne siellä vastustavat KAIKKEA YKSITYISTÄ, KOSKA VALTIO HALUAA PITÄÄ MONOPOLINSA NIIN ÖLJYASIOISSA KUIN SÄHKÖASIOISSAKIN. YLEENSÄ AINA KUN ON KYSYMYS ENERGOASTA, VARSINKIN SEN SÄÄSTÄMISESTÄ! MUUTEN MONOPOLIT MURTUVAT JA VALTION TULOS EHTYVÄT!
Jos haluaa lämmittää taloa polttamalla puuta niin ylivoimaisesti tehokkain on pannuhuoneessa oleva puukattia. Ne on suunniteltu sitä varten ja niiden hyötysuhde on paras mahdollinen.
Kaikenlaiset vesikierukat takoissa ja leivinuuneissa ja kiukaissa ovat eräänlaisia laastarilappuratkaisuja. Niistä ei saa kuin vähäisen osan polttopuun energiamäärästä talon lämmitykseen.
Mutta foliohattuja ja pellepelottomia on aina, tehkööt mitä tekevät.
Ongelma on se että sinne pieneen pannuhuoneeseen on aikannaan laitettu öljykattila sekä piippu mitotettu sille. Nyt voit kertoa miten saisi sen puukattila lämmitysjärjestelmän edullisesti? Useinmiten tulee muutaman kyppitonnin remontti ennen kun piiput on uusittu ja varaajille tehty tilaa.
"Kaikenlaiset vesikierukat takoissa ja leivinuuneissa ja kiukaissa ovat eräänlaisia laastarilappuratkaisuja. Niistä ei saa kuin vähäisen osan polttopuun energiamäärästä talon lämmitykseen. " Tuota lausetta en oikein ymmärrä että miten se olemassa oleva uuni käyttääkin vain vähäisen osan puun energiasta lämmitykseen. Ne uunit käyttävät kohtalaisen hyvin sen energian lämmitykseen mutta kaikki se lämpö on vain yhdessä paikassa ja sen jakamista muitten huoneitten lämmitykseen ja käyttöveteen. Siitä saatavia säästöjä tässä haetaan.
Onko sulle folihatut ja toisten kekselijäisyys ongelma? Kun otit asian keskusteluun mukaan. Tai tunnetko itsesi yksinkertaiseksi vai odotatko aina muitten tekemiä päätöksiä ja määräyksiä muilta.
Tuon uunista tulevan lämpöenergian siirtäminen veteen on mielekästä silloin, jos uunia ei voi sijoittaa keskelle huoneistoa.Muussa tapauksessa veteen energian siirtäminen ei ole kannattavaa puuhastelua, jos pohditaan asiaa käytännön tasolla.
Uunissa normaalisti poltetaan n 20.....25 kg puuta ja hyvin onnistuen uuniin sitoutuu n 70kwh energiaa.Tämä energiamäärä siirtyy luontaisesti ja helposti ja yksinkertaisesti ihan perinteisellä tavalla. Lisäksi on huomioitava miten työlästä on lämmittää käyttövesi uunin avulla.Uuniahan tulisi lämmittää lähes päivittäin .
Mutta, jos on ongelmainen sijoitus uunille, niin merkityksellisimää on suunnitella massiivinen vuolukivi uuni, joka lämmittää/luovuttaa hitaasti huoneistoa ja siten lämmön siirtyminen koko huoneistoon paranee. Siis uunin pintalämpötilan tulisi jäädä alheiseksi ja taas massa sitoisi suuren määränb lämpöenergiaa.
Pannuhuoneeseen sijoitettava kattila on suunniteltu niin että mahdollisimman suuri osuus polttopuun energiasta siirtyy veteen.
Takat, kiukaat ja leivinuunit on suunniteltu niin että lämpö siirty kaikista ulkopinnoista samaan huonetilaan. Jos niihin jälkeenpäin laittaa jotain vesiputkia niin suurin osa lämmöstä siirtyy edelleen samaan huonetilaan, vähäinen määrä siirtyy vesiputkiin.
Jos riittää se että lämmitetään samaa huonetta niin vesiputkia ei tarvita. Jos saman huoneen lämmittäminen on turhaa niin että lämpö ei mene muualle taloon ilman vesiputkia niin se lämpö joka takasta siirtyy samaan huonetilaan on hukkalämpöä.
Jotta suurempi osuus takan tms. lämmöstä ei siirtyisi samaan huonetilaan niin takka tms. pitäisi eristää huolella niin ettei siitä siirrykään lämpöä huonetilaan vaan jää takan rakenteisiin ja sittemmin vesiputkiin. Tulipesä pitäisi vuorata niillä putkilla niin että tulen lämpö siirtyy enimmäkseen suoraan vesiputkiin eikä juurikaan takan kivirakenteisiin.
Tämä tarkoittaa asiallisesti että suunnittelet takan muuttamista keskuslämmityskattilaksi. Parempi ja paljon halvempi on ostaa uusi puulämmityskattila jonka asiantuntijat ovat suunnitelleet siihen tarkoitukseen.
Jos puulämmitys on öljylämmitystaloissa noin tärkeä niin rakenna sitten uusi pannuhuone ellei se mahdu varsinaiseen pannuhuoneeseen.
Mutta siinähän rakennat mitä rakennat. Jos haluat kehua ratkaisujasi niin sinun pitäisi mitata ne lämpömäärät jotka siirtyvät takasta tms. samaan huonetilaan sekä vesiputkiin, pelkkä lämpötilan mittaus ei kerro yhtään mitään.
"Jos haluat kehua ratkaisujasi niin sinun pitäisi mitata ne lämpömäärät jotka siirtyvät takasta tms. samaan huonetilaan sekä vesiputkiin, pelkkä lämpötilan mittaus ei kerro yhtään mitään."
Eihän täällä muut ole kehuneet laitteitaan kuin näitten uusien lämmityskattilan myyjät, samalla moittien näitä lämmönvaihdin viritelmiä. Ainakaan minulle ei tarvitse mitään mittaustuloksia esitellä. Sillä eihän ne täytä kuitenkaan jotain standardia, joten ne ovat riittämättömät myös sinulle.
Kehukaa surutta omia systeemeitään, kunhan muistaa kertoa mitä olisi tehnyt toisin.
Lisätietoa löytyy helposti saksankielisiltä nettisivuilta ja sieltä myös löytyy polttotekniikaltaan ja hyötysuhteeltaan parempia puukattiloita kuin Suomesta, Jotka on myös sen paritonnia hinnaltaan edullisempia kuin meidän Suomi-lisä kattilat. Onhan heillä olleet nämä happitunnistemet ja käänteispalokattilat myynissä liki parikyt vuotta.
Sekä on olemassa tämä Amerikoissa suosittu puulämmitys systeemi. Osa laitteiston valmistajista antaa jopa 30 vuoden takuun laitteistolle, mutta Suomeen tuotava tuotemerkkillä on vain 10 vuoden takuu.
http://ulkokattila.fi/tuotteet/#puukattilat
Eräs tapa puolustaa itteään on puhua asian vierestä. Tämän kysymyksen aihe on leivinuunien, takkojen, kiukaiden yms. muuttaminen niin että lämmittävät vesikierron vettä. Ei ole kyse siitä mitä jotkut ulkomaiset valmistajat kertovat verkkosivuillaan.
Jos aloittajan tapaan laittaa vesiputkia (kuparikierukka) leivinuunin päälle, miten hän voi todeta saako vesiputkiin 20% puun energiasisällöstä tai 85% puun energiasisällöstä ilman energiamäärän mittauksia? Sopivan hitaalla kiertovesipumppauksella vesiputken lähtöveden lämpötila on lähes kiehuvaa vaikka veteen siirtyisi vain 5% puun energiasisällöstä.
Luehan noita nettimainoksia ja usko niihin. Hyvää ja halpaa ei ole ennenkään saatu samalla kertaa.
Eikö 19, 5% kävisi? Kun sinä tykkäät keskustella prosenteista. Sinä et saa tarkkoja mittauksia kuin jossain laboratooriossa ja miten sen uunin sinne kuljettaa. Tai saahan siitä jonkinmoisen arvion kotimittauksista, kunhan laittaa muutaman suureen hatusta, kuten uunin kautta kulkeva ilman määrä ja sen lämpötilan erotus. Myöskin puun energiasisältö pitäisi olla standartoitua, kun kerran haluat saivarella.
Vihjaukseni niihin Saksankielisiin nettisivuihin oli vain toivomus käydä lukemassa vaikka ne tutkimukset mitä saksassa ja Itävallassa on tehty asiantiimoilta on tehty ja siellä löytyy myös hyvät rakennus ohjeet myös uunien tekemiseen ja samalla niitten lämmönvaihtimien sijoiteluun. Ei niillä kaupallisilla sivuilla ole pakkokäydä ja nähdä miten miten meillä myydään "niitä ainoita ja oikeita" ratkaisuja.
Siinä olet oikeassa ettei hyvää saa halvalla, mutta ei siitä tarvitse mitään Suomi-lisää maksaa, vaikka sinä sen iloiten maksatkin. Mutta laatu ei siinä parane.
Ennenkuin aloittaja rupeaa putkittamaan leivinuuninsa hänen pitäisi tietää paljonko puita tarvitaanko leivinuunikäytössä. Annan alla esimerkin.
Jos kunnon keskuslämmityspuukattila tarvitsee esimerkiksi kymmenen kuutiota puita tietyn talon lämmitykseen vuodessa niin tarvitseeko leivinuuni samaan tarkoitukseen kaksikymmentä, viisikymmentä vai kahdeksankymmentä kuutiota puita. Tähänkin tarvitaan mittauksia, ja suuruusluokkamittaukset riittänevät.
Tällaisen suuruusluokka-arvion tekemistä varten tarvitaan leivinuuniputkituksen hyötysuhdearvio. Joku oli tehnyt yllä suuruusluokka-arvion joka on suuntaa-antava. Arvion tekijällä on ymmärrystä fysiikan perusteista.
Paku antoi yhden nettiosoitteen jossa oli valmiita kattiloita. Niillä ei ole mitään tekemistä aloittajan tapauksen kanssa. Taas asian vierestä, mutta siinähän luet nettisivuja. Suosittelen kyllä sellaisia nettisivuja jotka liittyvät aiheeseen eivätkä ole asian vierestä.
Vai et jaksa googetella kun valitit että annoin vain yhden osoitteen vastaukseen sinun kirjoitukseen "Jos puulämmitys on öljylämmitystaloissa noin tärkeä niin rakenna sitten uusi pannuhuone ellei se mahdu varsinaiseen pannuhuoneeseen..." ettei sitä pannuhuonetta välttämättä tarvitse rakentaa jos sen lämmityskattilan haluaa. http://ulkokattila.fi/tuotteet/#puukattilat
Pistääny vaikka noilla sivuilla ja jatka parit klkkaukset niin saat Jenkki näkemystä asiasta http://heatkit.com/html/projects.htm