Olen opiskellut pitkään ja nauttinut pientä palkkaa kutsumusammatissani.
Nyt luin että muut tekevät toisin.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288550857830.html
Nyt luin että muut tekevät toisin.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288550857830.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan tuo aina tiedetty.
Opiskelun vuosimäärät eivät merkitse paljoakaan palkassa.Siihen jos laskee opiskeluun kuluneen ajan, siitä koituneet kustannukset opintolainoineen, ei siinä käytännössä pitkässä juoksussa isoa eroa ole.
Vaan. Oletettavasti, jos alanvalinta oikea, työpaikan saaminen helpompaa ja varmempaa. Lisäksi työn sisöltö ja siinä viihtyminen lisäarvo, mitä ei voi laskea rahassa.
Kannattaa huomata, kovapalkkainen rakennusmies harvoin on töissä vanhuuseläkkeeseen asti, sama monilla muilla ns. kovapalkkaisilla duunareilla. Kroppa pettää, sairaseläke. Siistimmissä sisähommissa pysyy terveempänä fyysisesti.
Elikkäs mun mielestä ei pidä tuijottaa suoraan kuukausipalkkoja, pitää laskea saldo koko työuran pituudelta. Ja painottaa nimenomaan sitä, että monilla välissä työttömyysjaksoja, sekä terveys mennyt ennen eläkeikää.
=DW=
Tällä kertaa kirjoitat asiaa dw. Pitää muistaa sekin että raksahommissa suhdanteet vaikuttaa enemmän kun monissa akateemisissa ja sellaisissa muka hienommissa töissä. Pitkiä työttömyysaikoja myös.
Minulla oli "siisti sisähomma" homekoulussa. Rehtori käski vanhat opet homepuolelle ja noret ja kauniit uusiin tiloihin. Minä sain astman palkkioksi
siististä sisähommasta.
Opettajana Helsingissä käytävämelun ja ruokalamelun kestämnen alituisesti vei minulta kuuloaistini melkein kokonaan. Siellä kaikki huusivat kuin hengenlähdöddä aina. Stressihormoonit aina koholla siis kaikilla. Ja kotitöitä kokeiden korjaamisista ja kaikesta aina.
''Siisti'' sisähomma sekin siis.