koira räksyttää, puree vieraita (APU TARPEESSA!)

avuton!!

Meillä on perheessämme 1 ja puol vuotias sekarotuinen (venäjän toyterrieri & chihun sekotusta) ja se haukkuu aina, jos edes kuulee jonkin äänen ... Jos kotiimme tulee vieras, se haukkuu päivät pitkät.. Jos vieraamme on ihan hiljaa ja ei tee mitää, niin se on hiljaa vähän aikaa.. Mutta jos vieras puhuu tai edes liikkuu se vetää lahkeesta ja räksyttää todella paljon.. Ja makupalat eivät auta. Annamme vieraallemme makupalan, jonka voisi antaa koiralle jos se on hiljaa.. Mutta koira on niin jääräpäinen, että ei ota herkkupalaa vastaan. Vaan se voi pahimmassa tilassa jopa purra.. Naapurimme on valittanut koirastamme, koska kun menemme lenkille se puree toisia ihmisiä, ja räksyttää .. Mikä avuksi ? Haluamme koirastamme kiltin seurakoiran, jonka kehtaisi viedä jonnekkin, muuten se on todella suloinen herttainen koira! :) siis, perheemme keskuudessa. Koira on jopa purrut lapsiani .. Ja minuakin! Apua!

35

820

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lapsilla lapsia?

      Heh, kirjoituksesi näytti ensin aivan lapsen kirjoittamalta viestiltä omasta kurittomasta koirastaan, mutta sitten tuli tuo lapsi-osio... Olet siis ilmeisesti aikuinen? Joten en pyydä kääntymään iskän ja äiskän puoleen, vaan jonkun jolla on ihan oikea, hyvin koulutettu koira. Tällainen voi olla vaikka joku sakemanni tai dobbermanni, jotka molemmat ovat rotuja jotka on suunnilleen pakko kouluttaa kunnolla(koirasi kaltaisina riiviöinä ovat muutamaan potenssiin pahempia kuin sinulla nyt).

      No niin, nyt siis pyydät tältä henkilöltä että saisit seurata päivän verran hänen ja koiransa arkisia toimintoja. Luultavasti huomaisit joitakin pieniä eroja omassa suhtautumisessasi koiraasi ja hänen suhtautumisessaan omaansa. Koirienne kokoerosta huolimatta samat periaatteet sopivat molempiin.

      Luultavasti huomaisit ainakin seuraavissa asioissa eroja teidän ja hänen välillään:
      - lenkkimäärät
      - matkan pituus
      - koiran hihnan vapaa pituus lenkillä
      - koira kulkee hallitusti puolta jota isäntä/emäntä määrittää
      - koira saa ruokaa tiettyinä kellonaikoina
      - koira saa makupalaa VAIN käyttäytyessään sen arvoisesti
      - mitä tapahtuu kun ei käyttäydy odotetusti
      - tekeekö koira pyydettäessä asiat halukkaasti omasta tahdostaan
      - miten omistaja käyttäytyy koiransa kanssa kommunikoidessaan

      Kun sovellat samoja periaatteita omaasi, niin huomaat omistavasi hyvinkin pian oikean unelmakoiran.



      -
      -

      • Anonyymi

        Olipa jotenkin erityisen ylimielenen ja itseriittoinen kommentti. Sinua on varmasti vaikea sietää😅


    • fghfhgjjgj

      Ja aina on aloitetava kartoitus..miten pitkät lenkit? Miten olet kouluttanut koiraa ja onko sinulla kykyä kouluttaa vai onko eka koira?

      Harrastatko jotain koiran kanssa?

      Oletko käynyt hakemassa koiran koulutusapua?

      Koirasi kuulostaa turhautuneelta joka kaipaa enemmän haastetta elämään ja johtajuutta. NYt siltä puuttuu selkeät rajat ja toiminnallisuus.

      Vaikka koiruus on pieni niin toimintaa se kaipaa ja sitä älyllistä eli lähde tokoilemaan. :) Ja hae koulutuskirjoja kirjastosta

    • ...

      Johtajuus höpinät voit unohtaa samantien, koska koirallasi ei ole kirjoituksestasi päätellen mitään dominoivia elkeitä. Koirasi pelkää, se ei ole jääräpäisyyttä, että se ei ota vieraalta makupalaa, vaan se on vain puolustautumismoodissaan, jolloin sille on ruoka yhdentekevää. Tuollaisista koirista puhutaan kun puhutaan varautuneista koirista, epävarmoista, aroista... Terrieri chihu sekoitukselle on varmasti täysin ominaista, että se puolustautuu mielumin kuin perääntyy.

      Haluat koirasta mukavan perhekoiran... Se voi olla vaikeaa nyt, tällaisten asioiden ja tavoitteiden miettiminen on ajankohtaisinta silloin kun etsiskelee itselleen sopivaa pentua, etsii sopivan luontoista emää ja isääkin, valitsee pentueesta sitä sopivinta jne. Jotain toki on tehtävissäkin, siihen liittyy äärettömän paljon pitkäpiinaista työtä ja silti lähtökohtana on aina muistettava se, että koira on pohjimmiltaan epävarma. Ensimmäinen asia joka pitää saada kuntoon on teidän välinen suhde, eli että koira tietää, että on joku tai jotkut johon se voi aina turvata ja niiltä saa turvaa. Sen jälkeen paljon siedätystä hyvillä kokemuksilla koiran ehdoilla (eli ei missään tapauksessa niin,e ttä joku vain tunkee koiran kotiin). Ennekuin olet päässyt siedätys vaiheeseen, koiralle itselleen ja teille tuleville vieraille on mukavampaa, että koira ei joudu olemaan itselleen tukalassa tilanteessa vieraiden kanssa samassa tilassa. Eli jos teillä on häkki, joka on koiran turvapesä, niin siitä vaikka ovi kiinni siksi aikaa kun on vieraita, ovi siis ei sulje vain koiraa vaan toimii koirallekin merkkinä,e ttä myöskään vieraat eivät pääse sisään. Jos häkkiä tai muuta koiran turvapaikkaa ei ole, niin sitten hankkikaa sellainen; koiralla pitää olla oma turvapaikka kotonaan. Ja kyllä, häkkiin sulkeminen on laitonta, eli koira voi olla häkissä, koska ovi on aina avoinna, silloin kun se haluaa ja oven voi sulkea tilapäisesti tarvittaessa, kuten kyydityksen tai sairauden ajaksi tai kuten esimerkiksi teillä on tarvetta vierailujen ajaksi.

      • Tuota noin

        "Johtajuus höpinät voit unohtaa samantien, koska... " ja "...eli että koira tietää, että on joku tai jotkut johon se voi aina turvata ja niiltä saa turvaa."

        Eivätkös nämä ylle lainatut lauseet ja asiat ole nyt vähän toistensa kanssa riitelevät? Johtajahan tuo koiralleen juuri sitä turvallisuutta, eikä tarvitse itse vaivata päätään...

        Enkä kyllä ahdistunutta koiraa suosittelisi häkittämään...


      • ...
        Tuota noin kirjoitti:

        "Johtajuus höpinät voit unohtaa samantien, koska... " ja "...eli että koira tietää, että on joku tai jotkut johon se voi aina turvata ja niiltä saa turvaa."

        Eivätkös nämä ylle lainatut lauseet ja asiat ole nyt vähän toistensa kanssa riitelevät? Johtajahan tuo koiralleen juuri sitä turvallisuutta, eikä tarvitse itse vaivata päätään...

        Enkä kyllä ahdistunutta koiraa suosittelisi häkittämään...

        "Eivätkös nämä ylle lainatut lauseet ja asiat ole nyt vähän toistensa kanssa riitelevät? Johtajahan tuo koiralleen juuri sitä turvallisuutta, eikä tarvitse itse vaivata päätään..."

        Ahaa taas tätä soopaa...

        Mä turvaan poliisiin tietyissä tapauksissa, toisissa taas tikapuihin (muuten en niille kiipeäisi. Joskus taas luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen, toisinaan taas kollegaani... Usein luotan myös maaperään jolla kuljen, ja jätän väliin turvattoman tuntuiset maaperät, kuten heikot jäät kulkematta...

        Toisaalta työssä tunnen oloni turvallisemmaksi esimerkiksi laitoshuoltajamme läsnäollessa, kun asiakas käyttäytyyy haastavasti, kuin mitä tunnen oloni turvalliseksi jos olisin lähiesimieheni kanssa kahdestaan vastaanottamassa haastavaa käyttäytymistä. Tietäisin, että esimiehestä en tukea saisi, koska hän ei hallitse fyysisen rajoittamisen tekniikoita. Ja mitä ylemmäksi johtajia mennään sitä enemmän teidän heidän olevan vieraantuneita näistä tekniikoista. Ja kyllä nykyiset jaktuvat yt-neuvottelut lähes alalla kuin alalla laittaa miettimään yleisestikin, miksi ihmeessä kukaan luotaisi esimiehiinsä...


        on jotenkin aivan käsittämätön ajatus, että voidakseen luottaa johonkin tarvitsee pitää itseään alempiarvoisempana olentona kuin sitä mihin luottaa...

        Johtajuus on ylempiarvosema ja luottamus taas on tunne siitä, että oma elämä pysyy hanskassa. Mitään tekemistä niillä ole keskenään...



        "Enkä kyllä ahdistunutta koiraa suosittelisi häkittämään..."

        Itse taas en suositteli tekemään itselleen ahdistunutta koiraa. Jotkut tekee siis eritavoin kuin suositukset on, mutta minkäs voit?


      • hmm!
        ... kirjoitti:

        "Eivätkös nämä ylle lainatut lauseet ja asiat ole nyt vähän toistensa kanssa riitelevät? Johtajahan tuo koiralleen juuri sitä turvallisuutta, eikä tarvitse itse vaivata päätään..."

        Ahaa taas tätä soopaa...

        Mä turvaan poliisiin tietyissä tapauksissa, toisissa taas tikapuihin (muuten en niille kiipeäisi. Joskus taas luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen, toisinaan taas kollegaani... Usein luotan myös maaperään jolla kuljen, ja jätän väliin turvattoman tuntuiset maaperät, kuten heikot jäät kulkematta...

        Toisaalta työssä tunnen oloni turvallisemmaksi esimerkiksi laitoshuoltajamme läsnäollessa, kun asiakas käyttäytyyy haastavasti, kuin mitä tunnen oloni turvalliseksi jos olisin lähiesimieheni kanssa kahdestaan vastaanottamassa haastavaa käyttäytymistä. Tietäisin, että esimiehestä en tukea saisi, koska hän ei hallitse fyysisen rajoittamisen tekniikoita. Ja mitä ylemmäksi johtajia mennään sitä enemmän teidän heidän olevan vieraantuneita näistä tekniikoista. Ja kyllä nykyiset jaktuvat yt-neuvottelut lähes alalla kuin alalla laittaa miettimään yleisestikin, miksi ihmeessä kukaan luotaisi esimiehiinsä...


        on jotenkin aivan käsittämätön ajatus, että voidakseen luottaa johonkin tarvitsee pitää itseään alempiarvoisempana olentona kuin sitä mihin luottaa...

        Johtajuus on ylempiarvosema ja luottamus taas on tunne siitä, että oma elämä pysyy hanskassa. Mitään tekemistä niillä ole keskenään...



        "Enkä kyllä ahdistunutta koiraa suosittelisi häkittämään..."

        Itse taas en suositteli tekemään itselleen ahdistunutta koiraa. Jotkut tekee siis eritavoin kuin suositukset on, mutta minkäs voit?

        "...luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen,..."

        Näin tekevät myös ne jotka ovat hankkineet itselleen tappaja-egonkohottajan.

        Aloittajan tavoite on tuskin sama. Luultavasti hän toivoisi vain seurakoiraa itselleen. Hänen koiransakin taitaa toivoa että aloittaja olisi se joka luo sen turvallisuuden tunteen. Ettei tarvitse tuntea ahdistusta...


        "Itse taas en suositteli tekemään itselleen ahdistunutta koiraa. Jotkut tekee siis eritavoin kuin suositukset on, mutta minkäs voit?"

        No voisit ainakin neuvoa olemaan johtaja koiralleen.


      • Kdntosh
        ... kirjoitti:

        "Eivätkös nämä ylle lainatut lauseet ja asiat ole nyt vähän toistensa kanssa riitelevät? Johtajahan tuo koiralleen juuri sitä turvallisuutta, eikä tarvitse itse vaivata päätään..."

        Ahaa taas tätä soopaa...

        Mä turvaan poliisiin tietyissä tapauksissa, toisissa taas tikapuihin (muuten en niille kiipeäisi. Joskus taas luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen, toisinaan taas kollegaani... Usein luotan myös maaperään jolla kuljen, ja jätän väliin turvattoman tuntuiset maaperät, kuten heikot jäät kulkematta...

        Toisaalta työssä tunnen oloni turvallisemmaksi esimerkiksi laitoshuoltajamme läsnäollessa, kun asiakas käyttäytyyy haastavasti, kuin mitä tunnen oloni turvalliseksi jos olisin lähiesimieheni kanssa kahdestaan vastaanottamassa haastavaa käyttäytymistä. Tietäisin, että esimiehestä en tukea saisi, koska hän ei hallitse fyysisen rajoittamisen tekniikoita. Ja mitä ylemmäksi johtajia mennään sitä enemmän teidän heidän olevan vieraantuneita näistä tekniikoista. Ja kyllä nykyiset jaktuvat yt-neuvottelut lähes alalla kuin alalla laittaa miettimään yleisestikin, miksi ihmeessä kukaan luotaisi esimiehiinsä...


        on jotenkin aivan käsittämätön ajatus, että voidakseen luottaa johonkin tarvitsee pitää itseään alempiarvoisempana olentona kuin sitä mihin luottaa...

        Johtajuus on ylempiarvosema ja luottamus taas on tunne siitä, että oma elämä pysyy hanskassa. Mitään tekemistä niillä ole keskenään...



        "Enkä kyllä ahdistunutta koiraa suosittelisi häkittämään..."

        Itse taas en suositteli tekemään itselleen ahdistunutta koiraa. Jotkut tekee siis eritavoin kuin suositukset on, mutta minkäs voit?

        Soopaa on verrata koiraa ihmiseen. Ei koira ihmisten yhteiskunnassa osaa valita, pitäisikö turvautua laitoshuoltajaan vai poliisiin, se turvautuu hampaisiinsa. Käsityksesi johtajuudesta pelkkänä eriarvoisuuden ilmentymänä on kovin yksioikoinen. Hyvä johtaja toimii "alaistensa" parhaaksi monin tavoin. Laumanjohtaja on viisas hankkimaan ravintoa, huolehtimaan turvallisuudesta ja estää jäsentenväliset kahnaukset. Hyvä johtajuus vähentää "alaistensa"stressiä ja luo harmoniaa. Hyvin johdettu yksikkö on tehokas, kaikki tietävät paikkansa ja tehtävänsä. Johtajan oma stressi on suurempi, ja homma ei sovikaan ihan jokaiselle.


      • ...
        hmm! kirjoitti:

        "...luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen,..."

        Näin tekevät myös ne jotka ovat hankkineet itselleen tappaja-egonkohottajan.

        Aloittajan tavoite on tuskin sama. Luultavasti hän toivoisi vain seurakoiraa itselleen. Hänen koiransakin taitaa toivoa että aloittaja olisi se joka luo sen turvallisuuden tunteen. Ettei tarvitse tuntea ahdistusta...


        "Itse taas en suositteli tekemään itselleen ahdistunutta koiraa. Jotkut tekee siis eritavoin kuin suositukset on, mutta minkäs voit?"

        No voisit ainakin neuvoa olemaan johtaja koiralleen.

        "Näin tekevät myös ne jotka ovat hankkineet itselleen tappaja-egonkohottajan."

        Varmastikin. Jos taas minulta olisit lainannut koko lauseen, asiayhteyskin olisi ollut selvä ja lause meni näin: Joskus luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen..." Itselläni n'mä tilanteet ovat yleensä vaelluksilla, kun olen ollut koiran kanssa kahden telttailemassa erämaassa. Nykyisen kanssa en ole ollut vielä kertaakaan... Eli minunkaan tavoitteeni ei ole sama kuin huumehörhöillä, jotka velkojien varalta pitävät koiria.

        "No voisit ainakin neuvoa olemaan johtaja koiralleen."

        No kerro mitä se tarkoittaa? Oletkin jo itsekin myöntänyt, että aloittajan koira on ahdistunut tilanteissa, se siis kokee olonsa turvattomaksi näissä tilanteissa. Pitäisikö sitä silloin komentaa jotenkin kovemmin vai millä sen johtajuuden sille osoittaa tilanteissa? Kylöjelleen kääntämällä? Tuijottamalla ja luomalla lisää uhkaavaa energiaa? Vai kenties luomalla koiralle turvallisuuden tunteen tilanteisiin, johon ei siis todellakaan tarvita pätkääkään johtajuutta? Omilla koirillanikin on ollut kipupisteitä luottamuksen suhteen ja niistä on päästy yli jopa meidän huushollissa, jossa koirilla ei ole johtajia.


      • ...
        Kdntosh kirjoitti:

        Soopaa on verrata koiraa ihmiseen. Ei koira ihmisten yhteiskunnassa osaa valita, pitäisikö turvautua laitoshuoltajaan vai poliisiin, se turvautuu hampaisiinsa. Käsityksesi johtajuudesta pelkkänä eriarvoisuuden ilmentymänä on kovin yksioikoinen. Hyvä johtaja toimii "alaistensa" parhaaksi monin tavoin. Laumanjohtaja on viisas hankkimaan ravintoa, huolehtimaan turvallisuudesta ja estää jäsentenväliset kahnaukset. Hyvä johtajuus vähentää "alaistensa"stressiä ja luo harmoniaa. Hyvin johdettu yksikkö on tehokas, kaikki tietävät paikkansa ja tehtävänsä. Johtajan oma stressi on suurempi, ja homma ei sovikaan ihan jokaiselle.

        "Soopaa on verrata koiraa ihmiseen."

        ??? Mitä se on koiran hyväolo tai turvallisuuden tunne jos ei ihan samanlasita hormonitoimintaa kuin kaikilla muillakin eläimillä? Vai ihmis-lajillako se onkin erilaista kuin kaikilla muilla lajeilla?

        "Laumanjohtaja on viisas hankkimaan ravintoa, huolehtimaan turvallisuudesta ja estää jäsentenväliset kahnaukset. "

        Meillä tialnteista riippuen kaikissa noissa koirat ovat monesti ihmis perheenjäseniä parempia. Jos olisimme autiolla saarella, niin kyllä vain koirat paremmin ravintoa löytäisivät kuin minä. Sitäpaitsi koiramme on otettukin ravinnonhankkimsitarkoitukseen, eli on emtsästyskäyttöinen. Koira on niin tosi paljon parempi etsimään ja hakemaan sen saaliin kuin metsästävä mieheni, siksi hän emtsästää koiran kanssa. Mitä taas turvallisuuteen tulee, niin koirillani on huomattavasti paremmat aistit kuin itselläni, eli yleensä ne ovat osanneet jo toimiakin turvallisuuden eteen, kun minä en edes ole tajunnut mitään tapahtuvan. Koirien väliset suhteet koirat taas hoitavat luonnollisestikin paremmin kuin minä


      • Jgbhffk
        ... kirjoitti:

        "Soopaa on verrata koiraa ihmiseen."

        ??? Mitä se on koiran hyväolo tai turvallisuuden tunne jos ei ihan samanlasita hormonitoimintaa kuin kaikilla muillakin eläimillä? Vai ihmis-lajillako se onkin erilaista kuin kaikilla muilla lajeilla?

        "Laumanjohtaja on viisas hankkimaan ravintoa, huolehtimaan turvallisuudesta ja estää jäsentenväliset kahnaukset. "

        Meillä tialnteista riippuen kaikissa noissa koirat ovat monesti ihmis perheenjäseniä parempia. Jos olisimme autiolla saarella, niin kyllä vain koirat paremmin ravintoa löytäisivät kuin minä. Sitäpaitsi koiramme on otettukin ravinnonhankkimsitarkoitukseen, eli on emtsästyskäyttöinen. Koira on niin tosi paljon parempi etsimään ja hakemaan sen saaliin kuin metsästävä mieheni, siksi hän emtsästää koiran kanssa. Mitä taas turvallisuuteen tulee, niin koirillani on huomattavasti paremmat aistit kuin itselläni, eli yleensä ne ovat osanneet jo toimiakin turvallisuuden eteen, kun minä en edes ole tajunnut mitään tapahtuvan. Koirien väliset suhteet koirat taas hoitavat luonnollisestikin paremmin kuin minä

        Turvallisuudentunne ei perustu hormoneihin. Vaan tietoon siitä, että uhkan mahdollisuutta ei ole. Eikä pidä kuvitella autiota saarta, jos asuu keskellä yhteisöä. Ihminen tuo ruuan kuppiin, ihminen lukitsee oven ja ihminen päättää lähteä metsälle ja ottaa koiran avukseen. Vai lähetätkö sinä koiran ovesta ulos ruuan hankintaan useinkin? Koira on hyvä vartija, mutta vain ihmisen sallimissa rajoissa. Minäkin koen kyllä turvaa isoista koiristani, kun autoilen Euroopassa. (Rosvot pelkäävät) Mutta autoa ajan minä.


      • xvdfghfghfh
        ... kirjoitti:

        "Näin tekevät myös ne jotka ovat hankkineet itselleen tappaja-egonkohottajan."

        Varmastikin. Jos taas minulta olisit lainannut koko lauseen, asiayhteyskin olisi ollut selvä ja lause meni näin: Joskus luotan koiraani ja sen luomaan turvallisuuden tunteeseen..." Itselläni n'mä tilanteet ovat yleensä vaelluksilla, kun olen ollut koiran kanssa kahden telttailemassa erämaassa. Nykyisen kanssa en ole ollut vielä kertaakaan... Eli minunkaan tavoitteeni ei ole sama kuin huumehörhöillä, jotka velkojien varalta pitävät koiria.

        "No voisit ainakin neuvoa olemaan johtaja koiralleen."

        No kerro mitä se tarkoittaa? Oletkin jo itsekin myöntänyt, että aloittajan koira on ahdistunut tilanteissa, se siis kokee olonsa turvattomaksi näissä tilanteissa. Pitäisikö sitä silloin komentaa jotenkin kovemmin vai millä sen johtajuuden sille osoittaa tilanteissa? Kylöjelleen kääntämällä? Tuijottamalla ja luomalla lisää uhkaavaa energiaa? Vai kenties luomalla koiralle turvallisuuden tunteen tilanteisiin, johon ei siis todellakaan tarvita pätkääkään johtajuutta? Omilla koirillanikin on ollut kipupisteitä luottamuksen suhteen ja niistä on päästy yli jopa meidän huushollissa, jossa koirilla ei ole johtajia.

        "Pitäisikö sitä silloin komentaa jotenkin kovemmin vai millä sen johtajuuden sille osoittaa tilanteissa? Kylöjelleen kääntämällä? Tuijottamalla ja luomalla lisää uhkaavaa energiaa?"

        Et taida ymmärtää johtajuutta ja koirien koulutustakaan, mikään sanomasi ei ole hyvää johtajuutta.


      • Ja tällainen
        xvdfghfghfh kirjoitti:

        "Pitäisikö sitä silloin komentaa jotenkin kovemmin vai millä sen johtajuuden sille osoittaa tilanteissa? Kylöjelleen kääntämällä? Tuijottamalla ja luomalla lisää uhkaavaa energiaa?"

        Et taida ymmärtää johtajuutta ja koirien koulutustakaan, mikään sanomasi ei ole hyvää johtajuutta.

        ihminen väittää olevansa koirien koulutusohjaaja. Ainakin jos on uskomista kirjoittajan aiemmin antamiin tietoihin.


      • Jgbhffk kirjoitti:

        Turvallisuudentunne ei perustu hormoneihin. Vaan tietoon siitä, että uhkan mahdollisuutta ei ole. Eikä pidä kuvitella autiota saarta, jos asuu keskellä yhteisöä. Ihminen tuo ruuan kuppiin, ihminen lukitsee oven ja ihminen päättää lähteä metsälle ja ottaa koiran avukseen. Vai lähetätkö sinä koiran ovesta ulos ruuan hankintaan useinkin? Koira on hyvä vartija, mutta vain ihmisen sallimissa rajoissa. Minäkin koen kyllä turvaa isoista koiristani, kun autoilen Euroopassa. (Rosvot pelkäävät) Mutta autoa ajan minä.

        Esim hyvin moni remmirähjä koira ei koe oloaan turvalliseksi ja luota ohjaajan hoitavan tilanteita ja kokee, että ne on hoidettava itse.
        Kovin moni koira ulisee ja möykkää tms kun se jää yksin, koska se ei koe oloaan turvalliseksi siksi, että rajat ovat alunperinkin olleet epäselvät ja ohjaajalla ei ole luotettavaa sananvaltaa siihen, missä on turvallista ja tarpeellista odottaa.

        Näissäkin tilanteissa näkee hyvin, että nimenomaan ´johtajan´puutteesta koirasta tulee epävarma ja sekava. `Johtaja´luo turvallisuutta.


      • ...
        xvdfghfghfh kirjoitti:

        "Pitäisikö sitä silloin komentaa jotenkin kovemmin vai millä sen johtajuuden sille osoittaa tilanteissa? Kylöjelleen kääntämällä? Tuijottamalla ja luomalla lisää uhkaavaa energiaa?"

        Et taida ymmärtää johtajuutta ja koirien koulutustakaan, mikään sanomasi ei ole hyvää johtajuutta.

        Ahaaq... no kerrotko jo piankin mikä on hyvää johtajuutta tilanteessa kun koira käyttäytyy vieraita kohtaan puolustautuvasti?

        Cesar Millan esimerkiksi käyttää näissä energiaansa ja katsetta, saadakseen koiran esimerkiksi väistymään ovelta vieraita vastaanottamasta ja hän perustelee sen olevan juurikin sitä oikeaa johtajuutta...

        Mutta kerro ihmeessä se oma näkemyksesi jo...

        Ahdistunut koira vastaanottaa vieraita puolustautuvasti, mitä hyvä johtaja tekee?


      • ...
        Jgbhffk kirjoitti:

        Turvallisuudentunne ei perustu hormoneihin. Vaan tietoon siitä, että uhkan mahdollisuutta ei ole. Eikä pidä kuvitella autiota saarta, jos asuu keskellä yhteisöä. Ihminen tuo ruuan kuppiin, ihminen lukitsee oven ja ihminen päättää lähteä metsälle ja ottaa koiran avukseen. Vai lähetätkö sinä koiran ovesta ulos ruuan hankintaan useinkin? Koira on hyvä vartija, mutta vain ihmisen sallimissa rajoissa. Minäkin koen kyllä turvaa isoista koiristani, kun autoilen Euroopassa. (Rosvot pelkäävät) Mutta autoa ajan minä.

        Oho! Sinullapa olikin varsin uutta ja mullistavaa tietoa asiasta!

        Kerro lisää tuosta, että turvallisuuden tunne, tai ehkä muutkaan tunteet, eivät perustukaan enää hormoneihin.

        Entä miten tuo loppuviesti liittyi siihen kumpi teistä olisi parempi jossain?


      • ...
        clarma kirjoitti:

        Esim hyvin moni remmirähjä koira ei koe oloaan turvalliseksi ja luota ohjaajan hoitavan tilanteita ja kokee, että ne on hoidettava itse.
        Kovin moni koira ulisee ja möykkää tms kun se jää yksin, koska se ei koe oloaan turvalliseksi siksi, että rajat ovat alunperinkin olleet epäselvät ja ohjaajalla ei ole luotettavaa sananvaltaa siihen, missä on turvallista ja tarpeellista odottaa.

        Näissäkin tilanteissa näkee hyvin, että nimenomaan ´johtajan´puutteesta koirasta tulee epävarma ja sekava. `Johtaja´luo turvallisuutta.

        Hyvä esimerkki: Remmirähjä koira ei koe oloaan turvalliseksi, koska sillä elimsitö alkaa tuottamaan stressihormoneja, kun toinen koira lähestyy. Näin siis aiemmin oli tieteellisesti selitetty sitä, että eläin kokee tilanteet uhkaavina.

        Minun koirallani ei ole johtajia ja silti ne eivät stressaannu clarmankaan mainitsemissa tialnteissa, koska ne luottavat ihmisiinsä...

        Mutta paluu alkuun välillä. Aloittaja kertoo, että hänen koiransa ei suostu ottamaan vierailta makupaloja. Mikä kertoo aivan suoraan siitä, että aloittajan koiralla ei ole mitään pyrkimystä dominoida (jos siitä tässä johtajuutena on puhuttu), sillä dominoimaan pyrkivä koira pyrkisi viemään pullatkin kahvipöydässä kädestä.


      • gj598jfd
        ... kirjoitti:

        Oho! Sinullapa olikin varsin uutta ja mullistavaa tietoa asiasta!

        Kerro lisää tuosta, että turvallisuuden tunne, tai ehkä muutkaan tunteet, eivät perustukaan enää hormoneihin.

        Entä miten tuo loppuviesti liittyi siihen kumpi teistä olisi parempi jossain?

        Emmehän me ihmisetkään valitse johtajiksemme parasta laulajaa, nopeinta juoksijaa tai syvimmälle sukeltavaa. Vaan pyrimme valitsemaan sen, jolla asioiden kokonaisuus on hahmottunut selkeäksi suunnitelmaksi, näkemykseksi, miten toimitaan yhteisön parhaaksi. Ja joka on aktiivinen myös työskentelemään tavoitteellisesti.

        Koirani ovat nopeampia, tarkkavainuisempia ja -kuuloisempia ja kovakuntoisempia kuin minä. Ne myös pystyvät raatelemaan ja tappamaan, mikä ei minulta onnistu. Silti ne eivät selviydy ihmisyhteisössä asianmukaisesti, ellen minä ole osviittaa antamassa. Siinä minä olen parempi kuin koirani.

        En salli myöskään koirieni selvitellä välejään aggressiivisesti. Sellaisella on usein kohtalokkaat seuraukset.

        Mielestäni sinulla on tuosta dominoinnistakin todella mekanistiset, yksioikoiset käsitykset. Koira on sosiaalisesti älykäs eläin, ja oppii pian, että suora toiminta ei aina kannata, vaan tavoitteeseen pääsee hienovaraisemmin keinoin.


      • f85nklgr
        ... kirjoitti:

        Oho! Sinullapa olikin varsin uutta ja mullistavaa tietoa asiasta!

        Kerro lisää tuosta, että turvallisuuden tunne, tai ehkä muutkaan tunteet, eivät perustukaan enää hormoneihin.

        Entä miten tuo loppuviesti liittyi siihen kumpi teistä olisi parempi jossain?

        Tunteet eivät perustu hormoneihin, vaan tiedollisiin ja ympäristön ärsykkeisiin. Joista seuraa hormonieritys, joka saa elimistössä aikaan fysiologisia reaktioita. Homma toimii siis juuri päinvastoin. Tämä ei ole kovinkaan uutta eikä mullistavaa tietoa. Mutta nykyisin on liikkeellä niin paljon pseudotietoa, jossa asiat sotketaan.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunne


      • ...
        gj598jfd kirjoitti:

        Emmehän me ihmisetkään valitse johtajiksemme parasta laulajaa, nopeinta juoksijaa tai syvimmälle sukeltavaa. Vaan pyrimme valitsemaan sen, jolla asioiden kokonaisuus on hahmottunut selkeäksi suunnitelmaksi, näkemykseksi, miten toimitaan yhteisön parhaaksi. Ja joka on aktiivinen myös työskentelemään tavoitteellisesti.

        Koirani ovat nopeampia, tarkkavainuisempia ja -kuuloisempia ja kovakuntoisempia kuin minä. Ne myös pystyvät raatelemaan ja tappamaan, mikä ei minulta onnistu. Silti ne eivät selviydy ihmisyhteisössä asianmukaisesti, ellen minä ole osviittaa antamassa. Siinä minä olen parempi kuin koirani.

        En salli myöskään koirieni selvitellä välejään aggressiivisesti. Sellaisella on usein kohtalokkaat seuraukset.

        Mielestäni sinulla on tuosta dominoinnistakin todella mekanistiset, yksioikoiset käsitykset. Koira on sosiaalisesti älykäs eläin, ja oppii pian, että suora toiminta ei aina kannata, vaan tavoitteeseen pääsee hienovaraisemmin keinoin.

        "Koirani ovat nopeampia, tarkkavainuisempia ja -kuuloisempia ja kovakuntoisempia kuin minä. Ne myös pystyvät raatelemaan ja tappamaan, mikä ei minulta onnistu. Silti ne eivät selviydy ihmisyhteisössä asianmukaisesti, ellen minä ole osviittaa antamassa. Siinä minä olen parempi kuin koirani. "

        On selkeää, että olet parempi ihmisenä olemisessa. Koiriesi tulee myös selvitä ihmisten yhteiskunnassa, siksi niiden tulee oppia se kuinka siinä selvitään. Oppia, siis puhutaan oppimisesta. Se että opettamiseen tarvitaan johtaja- tittelin tai arvovallan omaavaa olentoa, on aivan käsittämätön ajatus, kun oppiminen on todellakin vain prosesi psyykessä; sitä tehdään mikä kannattaa, niin opettajaksi käy ihan mikä tahansa... Varsinainen opettajien ammattikutnakin nähdään nykyisin oppilaiden palvelutyönä, ei suinkaan auktoritaarisena ammattina. Auktirotaarisesta, eli vallankäyttöön perustuvasta, kasvattajan ylivaltaan perustuvasta, kasvatuksesta on paljon vain pahaa sanottavaa nykyisin, niin eläinten kuin ihmistenkin kohdalla.


      • ...
        f85nklgr kirjoitti:

        Tunteet eivät perustu hormoneihin, vaan tiedollisiin ja ympäristön ärsykkeisiin. Joista seuraa hormonieritys, joka saa elimistössä aikaan fysiologisia reaktioita. Homma toimii siis juuri päinvastoin. Tämä ei ole kovinkaan uutta eikä mullistavaa tietoa. Mutta nykyisin on liikkeellä niin paljon pseudotietoa, jossa asiat sotketaan.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunne

        Mitä ihmeen väliä sillä on missä järjestyksessä tulee? tottakai ensin pitää tulla ärsyke ja sitten vasta alkaa tilanteessa hormonieritys...

        Turvattomutta tuntevalla koiralla on runsas kortisonien/adrenaliinien eritys elimistössä.

        Tästä saivartelu kohdasta kun nyt ollaan päästy, niin uudestaan kysymykseni:

        " Mitä se on koiran hyväolo tai turvallisuuden tunne jos ei ihan samanlasita hormonitoimintaa kuin kaikilla muillakin eläimillä? Vai ihmis-lajillako se onkin erilaista kuin kaikilla muilla lajeilla?"

        Kummalla lajilla siis turvattomuus ei ole stressihormonien elimistössä jylläämistä?


      • f85nklgr
        ... kirjoitti:

        Mitä ihmeen väliä sillä on missä järjestyksessä tulee? tottakai ensin pitää tulla ärsyke ja sitten vasta alkaa tilanteessa hormonieritys...

        Turvattomutta tuntevalla koiralla on runsas kortisonien/adrenaliinien eritys elimistössä.

        Tästä saivartelu kohdasta kun nyt ollaan päästy, niin uudestaan kysymykseni:

        " Mitä se on koiran hyväolo tai turvallisuuden tunne jos ei ihan samanlasita hormonitoimintaa kuin kaikilla muillakin eläimillä? Vai ihmis-lajillako se onkin erilaista kuin kaikilla muilla lajeilla?"

        Kummalla lajilla siis turvattomuus ei ole stressihormonien elimistössä jylläämistä?

        Huoh. Kysymykseesi olen jo vastannut, lue tarkemmin äläkä jankkaa. Syy-seuraussuhteen päälaelleen kääntäminen tekee asioiden korjaamisen vaikeaksi. Kyllähän ne kaupat niitä DAP-haihduttimia kalliilla rahalla kauppaavat, mutta koiran ongelmat poistuvat puuttumalla syyhyn, eikä hormonilääkinnällä.

        Opettajantyöstä sinulla luonnollisesti saa olla omat näkemyksesi, mutta itsehän sitä työtä tekevänä voin kertoa, että kurittomassa luokassa ne vasta korkealla onkin lasten stressitasot (ja opettajan). Reilusta ja lasta kunnioittavasta auktoriteetistani olen saanut hyvää palautetta niin oppilailta kuin heidän vanhemmiltaan. Opettaja on asiantuntija, ei palvelija. Lasten parhaaksi.


      • 2+5
        ... kirjoitti:

        "Koirani ovat nopeampia, tarkkavainuisempia ja -kuuloisempia ja kovakuntoisempia kuin minä. Ne myös pystyvät raatelemaan ja tappamaan, mikä ei minulta onnistu. Silti ne eivät selviydy ihmisyhteisössä asianmukaisesti, ellen minä ole osviittaa antamassa. Siinä minä olen parempi kuin koirani. "

        On selkeää, että olet parempi ihmisenä olemisessa. Koiriesi tulee myös selvitä ihmisten yhteiskunnassa, siksi niiden tulee oppia se kuinka siinä selvitään. Oppia, siis puhutaan oppimisesta. Se että opettamiseen tarvitaan johtaja- tittelin tai arvovallan omaavaa olentoa, on aivan käsittämätön ajatus, kun oppiminen on todellakin vain prosesi psyykessä; sitä tehdään mikä kannattaa, niin opettajaksi käy ihan mikä tahansa... Varsinainen opettajien ammattikutnakin nähdään nykyisin oppilaiden palvelutyönä, ei suinkaan auktoritaarisena ammattina. Auktirotaarisesta, eli vallankäyttöön perustuvasta, kasvattajan ylivaltaan perustuvasta, kasvatuksesta on paljon vain pahaa sanottavaa nykyisin, niin eläinten kuin ihmistenkin kohdalla.

        "Auktirotaarisesta, eli vallankäyttöön perustuvasta, kasvattajan ylivaltaan perustuvasta, kasvatuksesta on paljon vain pahaa sanottavaa nykyisin, niin eläinten kuin ihmistenkin kohdalla. "

        Tuosta voisi kyllä olla osin eri mieltä. Edes ihmislapsista jokaiselle ei sovi vapaa kasvatus. Eikä edes ohjaava opetus. Eikä itseoppiminen kantapäänkautta aina ikää pidennä. Sillä joukkoon mahtuu aina häiriköitä ja riskinottajia jotka omilla vaistonvaraisilla tempauksilla pääsevät itse tai päästävät muita hengestään.
        Vielä suuremmalla syyllä eläintä et voi opettaa vain antamalla sen itse oppia.

        Otetaan esimerkki: Niin koiran kuin ihmislapsen on opittava kulkemaan maantiellä reunassa. Et voi ja tuskin edes haluat antaa kummankaan kokea mitä merkitsee olla kulkematta? Näin ollen sinun on pakko pitää molemmat väkisin pois sieltä keskitieltä. Siihen sinä tarvitset auktoriteettiasemaasi. Ymmärrätkö jo?

        Vai vetoatko siihen että tuossa lainatussa aiheyhteydessä puhuttiin vain opettajasta ja opettamisesta? Niin tuo sama pätee molempiin. Sinuun äitinä ja opettajaan. Molemmat olette vastuussa lapsestasi. Antaisitko lapsesi lähteä luokkaretkelle opettajan kanssa joka ei saisi pidettyä porukkaa kasassa auktoriteetillään? En minäkään. Mietihän kohdallasi mikä onkaan reaktiosi kun kuulet lapsesi luokkaretkellä kirmanneen auton alle vaikka opettaja nimenomaan oli kieltänyt tien ylittämisen ilman lupaa? Etkö olisikin helvetin vihainen sekä lapsellesi joka ei kunnioittanut opea ja opettajalle jonka auktoriteetti ei riittänyt pitämään mukulalaumaa kasassa?

        Ilman auktoriteettiä kasvatuksesta vain ei tule mitään. Paras palvelus minkä teet niin lapselle kuin koiralle on se että olet kunnon auktoriteetti, jota TODELLA kuunnellaan.


      • ...
        2+5 kirjoitti:

        "Auktirotaarisesta, eli vallankäyttöön perustuvasta, kasvattajan ylivaltaan perustuvasta, kasvatuksesta on paljon vain pahaa sanottavaa nykyisin, niin eläinten kuin ihmistenkin kohdalla. "

        Tuosta voisi kyllä olla osin eri mieltä. Edes ihmislapsista jokaiselle ei sovi vapaa kasvatus. Eikä edes ohjaava opetus. Eikä itseoppiminen kantapäänkautta aina ikää pidennä. Sillä joukkoon mahtuu aina häiriköitä ja riskinottajia jotka omilla vaistonvaraisilla tempauksilla pääsevät itse tai päästävät muita hengestään.
        Vielä suuremmalla syyllä eläintä et voi opettaa vain antamalla sen itse oppia.

        Otetaan esimerkki: Niin koiran kuin ihmislapsen on opittava kulkemaan maantiellä reunassa. Et voi ja tuskin edes haluat antaa kummankaan kokea mitä merkitsee olla kulkematta? Näin ollen sinun on pakko pitää molemmat väkisin pois sieltä keskitieltä. Siihen sinä tarvitset auktoriteettiasemaasi. Ymmärrätkö jo?

        Vai vetoatko siihen että tuossa lainatussa aiheyhteydessä puhuttiin vain opettajasta ja opettamisesta? Niin tuo sama pätee molempiin. Sinuun äitinä ja opettajaan. Molemmat olette vastuussa lapsestasi. Antaisitko lapsesi lähteä luokkaretkelle opettajan kanssa joka ei saisi pidettyä porukkaa kasassa auktoriteetillään? En minäkään. Mietihän kohdallasi mikä onkaan reaktiosi kun kuulet lapsesi luokkaretkellä kirmanneen auton alle vaikka opettaja nimenomaan oli kieltänyt tien ylittämisen ilman lupaa? Etkö olisikin helvetin vihainen sekä lapsellesi joka ei kunnioittanut opea ja opettajalle jonka auktoriteetti ei riittänyt pitämään mukulalaumaa kasassa?

        Ilman auktoriteettiä kasvatuksesta vain ei tule mitään. Paras palvelus minkä teet niin lapselle kuin koiralle on se että olet kunnon auktoriteetti, jota TODELLA kuunnellaan.

        Eli sinusta ei ole muuta tapaa oppia kuin itse oppimalla tai auktoriteetin opettamana?

        Olisikohan siinä välissäkin jotain?

        " Siihen sinä tarvitset auktoriteettiasemaasi. Ymmärrätkö jo?"

        En. Sekä koiran että ihmislapsen voi ohjata kulkemaan reunassa. Koiran/ ihmislapsen ei tarvitse pysyä reunassa koska minä niin sanon, vaan koska minä niin opetan sen/hänet niin tekemään.

        "Antaisitko lapsesi lähteä luokkaretkelle opettajan kanssa joka ei saisi pidettyä porukkaa kasassa auktoriteetillään?"

        En antaisi, koska tietäisin, että kouluikäiset lapsetkin mielellään uhmaavat auktoriteettejä. Antaisin lapseni lähteä matkalle opettajan kanssa, johon lapseni luottaa ja haluaa pysyä hänen kanssaan samassa matkassa.

        "Mietihän kohdallasi mikä onkaan reaktiosi kun kuulet lapsesi luokkaretkellä kirmanneen auton alle vaikka opettaja nimenomaan oli kieltänyt tien ylittämisen ilman lupaa?"

        Kysyisin opettajalta miksei hän tehnyt mitään opastaakseen lasta, vaan vain kieltelee?

        " Etkö olisikin helvetin vihainen sekä lapsellesi joka ei kunnioittanut opea ja opettajalle jonka auktoriteetti ei riittänyt pitämään mukulalaumaa kasassa?"

        Siis jos lapsi olisi jäänyt auton alle? olisinko vihainen hänelle? en todellakaan!

        Kasvatustieteen ammattilaiset, sis. opettajat, ovat opiskelleet kehityspsykologiaa ennen ammattiinvalmistumistaan. Kehityspsykologian lähtökohtia on lapsen terveen itsetunnon ja minäkuvan kehittyminen. Kun he tätä ovat opiskelleet, he ovat oppineet auktoritaarisen aksvatuksen oelvan nykyisessä opettajan työssä väärä tapa toimia ja he ovat oppineet, että alspen terveen itsetunnon kehittymisen kannalta oleellisinta on,e ttä alsta ohjataan ja opetetaan lapsen omsita tarpeista käsin, jolloin opettaja on vain ns. asiakaspalvelija lapselle.

        Auton alle juokseminen siis esimerkkinä. Voi joko antaa lapsen kokeilla kannattaako auton alle jäädä. Voi kieltää omalla vallallaan lasta menemästä auton alle, jolloin tietenkin toivoo että on silmiä selässäkin ja kerkeää kieltämään joakaista lasta. Tai sitten voi kertoa ja opastaa lapsille, että auton alle jääminen voisi sattua ja se voisi vaarantaa laspen oman ainutlaatuisen tärkeän terveyden, jonka takia sitä ei kannattaisi kokeilla ja siksi pitää katselle oikeaan ja vasempaan ihan omin pikku silmäsinsä.


      • ...
        f85nklgr kirjoitti:

        Huoh. Kysymykseesi olen jo vastannut, lue tarkemmin äläkä jankkaa. Syy-seuraussuhteen päälaelleen kääntäminen tekee asioiden korjaamisen vaikeaksi. Kyllähän ne kaupat niitä DAP-haihduttimia kalliilla rahalla kauppaavat, mutta koiran ongelmat poistuvat puuttumalla syyhyn, eikä hormonilääkinnällä.

        Opettajantyöstä sinulla luonnollisesti saa olla omat näkemyksesi, mutta itsehän sitä työtä tekevänä voin kertoa, että kurittomassa luokassa ne vasta korkealla onkin lasten stressitasot (ja opettajan). Reilusta ja lasta kunnioittavasta auktoriteetistani olen saanut hyvää palautetta niin oppilailta kuin heidän vanhemmiltaan. Opettaja on asiantuntija, ei palvelija. Lasten parhaaksi.

        "mutta koiran ongelmat poistuvat puuttumalla syyhyn, eikä hormonilääkinnällä."

        ??? Kuka lääkitystä aloittajan koiralle oli tarjonnut.

        Syyhyn puuttumalla puututaan juuri siihen,e ttä koiran stressihormonien määrä ei nouse tietyissä tialnteissa. eihän siinä mitään muuta tehdä, kuin saadaan koira suhtautumaan stressittömästi tialnteisiin.

        Opettajuutesi olikin selkeä seuraava siirto... joo ja se oli hyvin uskottavakin. Kehityspsykologia; lapsen itsetunto ja minäkuva. googleta ne seuraavaksi, niin opettajana esiintymsiesi voisi olla uskottavampaa. Seuraavaksi voit googlettaa peruskoulun valtakunnallisen opetussuunnitelman; tärkein tavoite kasbvattaa itsetunnoltaan vahvoja lapsia ja tulevia aikusiia, tukien lapsen omaa kasvua ja kehitystä. Tämä tehdään huolehtimalla opetajakunnan asianmukaisesta tieto-taidosta lapsen kehityksestä ja oppimisesta. Elit arkoitus ei ole tehdä aikusien määräyksiä tottelevia aivottomia idiootteja, siksi lasten opetamisessakaan ei pidä suosia idioottina pitämistä (omat aivot narikkaan, koska opettaja määrää...).


      • f85nklgr
        ... kirjoitti:

        "mutta koiran ongelmat poistuvat puuttumalla syyhyn, eikä hormonilääkinnällä."

        ??? Kuka lääkitystä aloittajan koiralle oli tarjonnut.

        Syyhyn puuttumalla puututaan juuri siihen,e ttä koiran stressihormonien määrä ei nouse tietyissä tialnteissa. eihän siinä mitään muuta tehdä, kuin saadaan koira suhtautumaan stressittömästi tialnteisiin.

        Opettajuutesi olikin selkeä seuraava siirto... joo ja se oli hyvin uskottavakin. Kehityspsykologia; lapsen itsetunto ja minäkuva. googleta ne seuraavaksi, niin opettajana esiintymsiesi voisi olla uskottavampaa. Seuraavaksi voit googlettaa peruskoulun valtakunnallisen opetussuunnitelman; tärkein tavoite kasbvattaa itsetunnoltaan vahvoja lapsia ja tulevia aikusiia, tukien lapsen omaa kasvua ja kehitystä. Tämä tehdään huolehtimalla opetajakunnan asianmukaisesta tieto-taidosta lapsen kehityksestä ja oppimisesta. Elit arkoitus ei ole tehdä aikusien määräyksiä tottelevia aivottomia idiootteja, siksi lasten opetamisessakaan ei pidä suosia idioottina pitämistä (omat aivot narikkaan, koska opettaja määrää...).

        "...mitään muuta tehdä, kuin saadaan koira suhtautumaan stressittömästi tialnteisiin."

        No tästähän olemme ihan samaa mieltä! Mutta miten se tehdään riippuu tietysti siitä, minkä näemme käytöksen syynä.

        Käsityksesi opettajuudesta perustuu tietysti luettuun, et ole siellä "kateederilla" ollut. Luokan ohjaaminen ei toimi yksilö- ja kehityspsykologian keinoin, vaan täytyy olla tietoa ryhmäkäyttäytymisen lainalaisuuksista myös. Aika tärkeätä osaa ryhmädynamiikassa näyttelee johtajuus. Sellaista lasta(eikä koiraa), joka ei kuuntele, ei pysty opettamaan.

        Aivottomia idiootteja emme kasvata, vaan ohjaamme lapsia omaan, kriittiseen ajatteluun ja toimintaan.

        Itselläsi ei varmaankaan ole kouluikäisiä lapsia, muuten tietäisit paremmin nykykoulun käytänteistä. Minusta ajatusmaailmasi on jämähtänyt jonnekin viime vuosituhannen seutuville.


    • ¤¤¤¤¤¤¤

      Epävarmalle, pelokkaalle koiralle on paras apu luotettava turvallinen johtaja. Koiran ahdistus pelottavissa tilanteissa poistuu, kun se luottaa omistajansa hoitavan tilanteet. Koiran käytös kertoo johtajuuden puuttumisesta perheessä. Jos koira luottaa omistajaansa, ei sillä ole pienintäkään tarvetta ruveta pureskelemaan ihmisiä. Siis nimenomaan johtajuutta kehiin. SE on se koiran turva!!!

      • fghfhgjjgj

        Samaa mieltä hyvä johtajuus on välttämätöntä kun pidetään koiraa ja se on positiivinen asia..moni luulee että se on alistamista jss.

        Hyvä johtaja ei alista/sorra/kurita vaan ohjaa hyvään ja antaa tosiaan turvan ja saattaa vaatiakin hyvää käytöstä jos näin on tarve ja hyvä johtaja osaa koirien elekielen jolloin asioihin puuttuminen ajoittuu oikein ja katsoo että koira ymmärtää mitä siltä halutaan missäkin tilanteessa. Jolloin epävarmuuskin häipyy koska johtajalla/emännällä isännällä on asiat hallinnassa.

        Itselläni dominoiva rotu mutta koskaan ei ole tarvinnut koiraa alistaa (mikä lisää vaan vastarintaa ja kovempia otteita) mutta kodin sääntöjä noudatetaan ja ulkona katson tilanteet hyviksi menen sitten koirapuistoon tai muualle. Koiruus on tyytyväinen ja tasapainoinen ja luottamus minuun.


      • fghfhgjjgj kirjoitti:

        Samaa mieltä hyvä johtajuus on välttämätöntä kun pidetään koiraa ja se on positiivinen asia..moni luulee että se on alistamista jss.

        Hyvä johtaja ei alista/sorra/kurita vaan ohjaa hyvään ja antaa tosiaan turvan ja saattaa vaatiakin hyvää käytöstä jos näin on tarve ja hyvä johtaja osaa koirien elekielen jolloin asioihin puuttuminen ajoittuu oikein ja katsoo että koira ymmärtää mitä siltä halutaan missäkin tilanteessa. Jolloin epävarmuuskin häipyy koska johtajalla/emännällä isännällä on asiat hallinnassa.

        Itselläni dominoiva rotu mutta koskaan ei ole tarvinnut koiraa alistaa (mikä lisää vaan vastarintaa ja kovempia otteita) mutta kodin sääntöjä noudatetaan ja ulkona katson tilanteet hyviksi menen sitten koirapuistoon tai muualle. Koiruus on tyytyväinen ja tasapainoinen ja luottamus minuun.

        Musta on jännä, miten pahasti sana ´johtaja´ onkin tietyissä yhteyksissä käsitetty väärin.
        Ei se tarkoita suoraan mitään Hitlerin tyyliä vaan jos ihmismaailmaan haluaa rinnastaa, voidaan rajoja (eikä vain kaveeraava) pitävää vanhempaakin kuvata perheen johtajaksi. Eikä niitä rajoja ole pakko pitää kylmillä suihkuilla ja piiskaamisella edes lapsille ;)

        Sitä paitsi koira oppii paljon mallioppimisen kautta. Pelokkaalla ohjaajalla on pelokas koira, hermostuneella hermostunut jne. Varsinkin jos on sellainen "laumatilanne", ettei ole hyvin toimivaa ja opetettua vanhempaa koiraa opastamassa ja valonkantaja jonon päästä puuttuu.

        Hyvä ´johtaja´ suojelee laumaa, huolehtii siitä ettei turhia kahnauksia synny tai ole, lisääntyy ja hoitaa busineksia muutenkin. Esim jos tarhassa/pihalla tms olevia koiria katsoo, huomaa kuinka päällepäsmärimpi esim komentaa toisia olemaan räksyttämättä tai saa ne villiintymään mukaan.
        Ohjaaja liian usein toimittaa tätä virkaa koiralle ja jos se ei onnistu jostain syystä, koira koettaa huolehtia niistä busineksista ja sehän tunnetusti täällä ihmismaailmassa tuottaa kaikenlaista hässäkkää.

        Johtaja on se, johon luotetaan ja jolta udellaan vinkkejä vaikeisiin tai uusiin tilanteisiin ja se, joka voi yllyttää tai kieltää jonkin toiminnan.
        Jokainen ohjaaja, joka asettaa koiralleen rajoja, toimii johtajana ( ei hitler).

        Hyvä pointti on se, että johtajan kuuluu tietää mitä tekee tai muuten mennään metsään.


    • Ou nou

      Minäkin tarvitsisin apua. Minulla on koira joka on noin 1v ja 2kk, mutta koira ei ole kovinkaan hyvin käyttäytyvä. Koirani puree silloin tällöin ja se hyppii, kun menee sen kanssa ulos ja tekee jotain niin se alkaa hyppiä ja murista ja haukkua ja joskus purra! Koirani tottelee joskus, mutta ei aina ja se on ongelma! Se on hieman vähentänyt tuota, mutta samaa rataa mennään! Mitä teen??? Ja olen 12v ja jos sanotte, että käänny vanhempien puoleen niin turhaa heillä sama ongelma. Huom! En ole mikään pikku tyttö, ja minulle voi kyllä vastata niinkuin aikuiselle

      • gdfgghgh

        Ongelmakoirakouluttajat ja tavallisetkin koirankouluttajat tokokentiltä voi auttaa sinua ja antaa neuvoja henk kohtaisesti.


    • Ei haukkuja

      En tiedä mistä johtuu, mutta sen olen huomannut että lähes kaikki pienet koirat räksyttää jatkuvasti. En tiedä mistä se oikein johtuu. Olkoon ne sitten remmissä ulkona omistajansa kanssa tai parvekkeella, kun siitä kävelee ohi niin hirvee räksytys päällä kokoajan. Kertokaapa mullekin mistä moinen oikein johtuu. JOS se ei ole ominainen tapa pienillä roduilla, niin onko kaikki pienten rotujen omistajat niin lepsuja koirilleen...niille suloisille pikku nallukoille, ettei ne kiellä koiriaan...vai mistä on kyse??? Itsellä aina ollut vähän isompia koiria, seropeja (ajokoira/sussari, labbis/sussari, karjalankarhukoira/ajokoira, joskus ollut myös kultsu) eikä yksikään koira ole koskaan räksyttänyt turhaan kellekkään missään tilanteessa. Lähinnä ainoa haukkuminen/ murina tulee jos joku vieras kolistelee oman ulko-oven takana tms. Kukaan koirista ei ole koskaan yrittänyt purra ketään eikä muutenkaan käyttäytynyt huonosti. Ilosia reippaita koiruuksia ollut kaikki. En vaan ymmärrä näitä pieniä koiria kun ne räksyttää jatkuvasti. Siksi en ole koskaan halunnut itelleni pikku koiraa.

      • Mulle tulee montakin asiaa mieleen.

        Pieneltä koiralta on helpompi hyväksyä vaikka puremat, eikä ne päädy iltasanomiin tai tilastoihin samalla tavalla kuin isojen kohdalla (tietenkään...) vaikka syytä olisikin jotta ihmiset ymmärtäisiävät paremmin, että myös pieni koira vaatii kasvatusta ja koulutusta.

        PIenet koirat houkuttelevat toisenlaista ostajaryhmää, jopa näitä "asusteeksi" hankkijoita.
        Pienen koiran räksyttäminen tai muu hyökkäily, ainakin alkuun, saattaa olla jopa hellyyttävää kun se niin pitää äitin puolia.

        Sisäsiisteyden opettaminen saattaa kärsiä kun lammikko ei ole 1m X 1m vaan pikkunen liru jossain nurkassa. Tuhojen tms määräkään ei ole sama. Ääni ei kanna tai pelota samalla tavalla vaikka ne kimeämpi ääniset onkin todella häiritseviä.

        Mulla on naapuri tässä, jolla jotain maltankoiria - ne oli arkoja ja aggressiivisia (sepäs vasta oli kaikista hassua...mutta kun mä kuljen ton "puudelin" kanssa ohi, pelko on kamala) ja nyt se on keksinyt, että niitähän voi ulkoiluttaa vaan partsilla ja voi sitä metelin määrää. Niillä sitten vielä pentuja tehdään...

        Kaverilla on kääpiöpinsereitä, jotka kiipeilee pöydillä, tuhoaa, puree jopa vieraita jne mutta ei se niin haittaa.

        "Pureeks se ? "
        Noh, siihen voi vastata sellasten kohdalla että "mitä sitten ?"

        Toisella kamulla chihu, joka on täysin viripääksi kasvatettu, vieraat ei voi edes sisään tulla ja se on vain ... noh, sellanen.

        Asennemuutosta tarttis ihmisiltä, mutta tosiaan, eipä niistä koeta samanlaista haittaa. Ainakaan kaikki. Niitä jaksaa pidellä remmissä vaikka reuhtoo ja niin edespäin. Jokainen tyylillään.


      • gfhhgjgjt
        clarma kirjoitti:

        Mulle tulee montakin asiaa mieleen.

        Pieneltä koiralta on helpompi hyväksyä vaikka puremat, eikä ne päädy iltasanomiin tai tilastoihin samalla tavalla kuin isojen kohdalla (tietenkään...) vaikka syytä olisikin jotta ihmiset ymmärtäisiävät paremmin, että myös pieni koira vaatii kasvatusta ja koulutusta.

        PIenet koirat houkuttelevat toisenlaista ostajaryhmää, jopa näitä "asusteeksi" hankkijoita.
        Pienen koiran räksyttäminen tai muu hyökkäily, ainakin alkuun, saattaa olla jopa hellyyttävää kun se niin pitää äitin puolia.

        Sisäsiisteyden opettaminen saattaa kärsiä kun lammikko ei ole 1m X 1m vaan pikkunen liru jossain nurkassa. Tuhojen tms määräkään ei ole sama. Ääni ei kanna tai pelota samalla tavalla vaikka ne kimeämpi ääniset onkin todella häiritseviä.

        Mulla on naapuri tässä, jolla jotain maltankoiria - ne oli arkoja ja aggressiivisia (sepäs vasta oli kaikista hassua...mutta kun mä kuljen ton "puudelin" kanssa ohi, pelko on kamala) ja nyt se on keksinyt, että niitähän voi ulkoiluttaa vaan partsilla ja voi sitä metelin määrää. Niillä sitten vielä pentuja tehdään...

        Kaverilla on kääpiöpinsereitä, jotka kiipeilee pöydillä, tuhoaa, puree jopa vieraita jne mutta ei se niin haittaa.

        "Pureeks se ? "
        Noh, siihen voi vastata sellasten kohdalla että "mitä sitten ?"

        Toisella kamulla chihu, joka on täysin viripääksi kasvatettu, vieraat ei voi edes sisään tulla ja se on vain ... noh, sellanen.

        Asennemuutosta tarttis ihmisiltä, mutta tosiaan, eipä niistä koeta samanlaista haittaa. Ainakaan kaikki. Niitä jaksaa pidellä remmissä vaikka reuhtoo ja niin edespäin. Jokainen tyylillään.

        Siis miksi oletetaan että pienet haukkuu koko ajan?? suututtavaa itse olen huomannut että ne keskikoiset seropit sun muut haukkuu eniten..ja vahtikoirat

        onko syy seropeilla että kun otetaan rescue koira niin kompensoidaan elämää olemalla kouluttamatta niitä edelleenkään.

        Ja sitten vahtikoirat varsinkin rotikat ja saksanpaimnekoirat hemmetti jokapihassa yksi isompi räksy..niin se ei räksytä kun vahtii..vaikka meteli olisi mikä.
        Onko näiden omistajilla taas egoilu mennyt päähän kun ei voi kouluttaa koiriansa?

        Pienet tällä alueella hyvin käyttäytyviä esim. tipsut hiljaa kauniisti ohi ja kaikista isoimmat kuten afgaanit esimerkiski aina tyylikkäästi lman räksytystä.

        Sitten seropit kiskoo remmissä ja räksyttää..ggggrrr


    • Anonyymi

      chihuahua on luonteeltaan räksyttäjä. olis pitäny valita toinen rotu, jos on naapureita lähellä. ja ne on agressiivisia, voivat purrakin vieraita. meillä pitbull ja dobbis. kilttejä molemmat. on opetettu. eivät pure ketään. tässä viikko sitten tuttava soitti mulle ja kertoi että joku hänen tuttunsa pitää koiraansa häkissä, kun kakkii lattialle. kauhistuin ja sanoin, että EI SAA PITÄÄ HÄKISSÄ jatkuvasti. mieluiten ei ollenkaan, vaan kuljettaessa tms muussa poikkeustapauksessa. sitten soitin toiselle miestutulle ja kerroin, niin hän vielä puolusti sitä toista, ja sanoi, että saa pitää häkissä. suutuin ja väitin vastaan. on niitä vielä tollasiakin idi,,,,teja, jotka eivät ymmärrä koiransa parasta, vaan ajattelevat omaa hyvinvointiaan. meidän koirat ei IKINÄ ole häkissä olleet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä tehdä asialle?

      Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill
      Sinkut
      160
      2570
    2. Selänteiden kommentit

      Se on kesä taas. On alkanut Selänteen rouvakin antamaan lausuntoja ja ohjeita meille. Ei voi olla totta. Yksi Selännekki
      Kotimaiset julkkisjuorut
      207
      1682
    3. Ethän syytä itseäsi

      siitä miten asia menivät. Mä en antanut sulle tilaisuutta.
      Ikävä
      182
      1630
    4. 79
      1301
    5. Kirkon kuoronjohtajalle varoitus

      Oulun hiippakunnan oratoriokuoro johtaja on saanut varoituksen. Lähettänyt seksuaalissävytteisiä viestejä naiskuorolais
      Luterilaisuus
      28
      1035
    6. Nyt kun pride on ohi on siks

      Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä (1. Moos. 19:1-13; 3. Moos. 18:22;
      Luterilaisuus
      297
      966
    7. Miljonääri-Miehensä palkalla elelijä-Sirpa Selänne kertoo: lapsemme eivät osoita mieltä!

      Miksi osoittaisivatkaan kun saavat kaiken isin miljoonilla? Luontoakaan ei kannata suojella niin kovin kun isin autotal
      Julkkikset
      47
      934
    8. Muistatteko itsenne vuonna 1986?

      Millainen olit, mitä haaveilit? Ovatko haaveet toteutuneet, jäänyt vajaaksi vai oletko jopa saanut enemmän mitä olisit t
      Sinkut
      179
      850
    9. Miksi et mies halua

      Seksiä minun kanssa?
      Ikävä
      79
      833
    10. Et vastannut vielä

      Herättikö jokin tunteesi uudelleen vai mistä nyt tuulee?
      Ikävä
      65
      808
    Aihe