Raattamaa julisti Lapin kinkereillä synninhädässä olevalle tytölle talvella joskus 1850-luvun taitteessa
"uskotkos, että olemme Jumalan miehiä"
tyttö vastasi "uskon"
niin Raattamaa julisti hänelle synnit anteeksi, kuten Raamattu neuvoo ja ihmeellinen rauha laskeutui tytön sydämeen.
Paljon Raattamaa tätä tapausta pohti poron vetäessä pulkkaa kinkeripaikalta kohti kotia ja paljon rovasti Laestadius myös pohti, että oliko katekeetta menetellyt oikein.
(lestadiolaisuuden historiantutkijat koettavat alkulähteistä selvittää, milloin ryhdyttiin käyttämään sanoja "Jeesuksen nimessä ja veressä")
Evankeliumi vapautti - ripin puoli-sakramentti toimi ja lestadiolainen herätysliike sai ominaispiirteensä, joka on näkyvissä kaikissa kahdessakymmenessä suuntauksessa.
ilman rippiä ja syntien anteeksijulistamista ei ole lestadiolaisuutta.
"uskotkos, että olemme Jumalan miehiä"
tyttö vastasi "uskon"
niin Raattamaa julisti hänelle synnit anteeksi, kuten Raamattu neuvoo ja ihmeellinen rauha laskeutui tytön sydämeen.
Paljon Raattamaa tätä tapausta pohti poron vetäessä pulkkaa kinkeripaikalta kohti kotia ja paljon rovasti Laestadius myös pohti, että oliko katekeetta menetellyt oikein.
(lestadiolaisuuden historiantutkijat koettavat alkulähteistä selvittää, milloin ryhdyttiin käyttämään sanoja "Jeesuksen nimessä ja veressä")
Evankeliumi vapautti - ripin puoli-sakramentti toimi ja lestadiolainen herätysliike sai ominaispiirteensä, joka on näkyvissä kaikissa kahdessakymmenessä suuntauksessa.
ilman rippiä ja syntien anteeksijulistamista ei ole lestadiolaisuutta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
S**tana on taitava, väsymätön ja alansa hyvin tunteva - tietää, mistä naruista vetää.
Nyt hänellä oli ongelmana Lapin pasuunan puhalluksesta noussut herännyt kansa, isät ja äidit, lapset ja lapsenlapset. Evankeliumi teki voittokulkuaan kaamoksen yössä ja kesäyön auringossa, eikä se ollut Pimeyden Herran mieleen.
"Jotain tarttis tehdä" S**tana, ihmisen yleinen syyttäjä, ajatteli, koska Lapin ihmisillä oli nyt ei vain Puolustaja vaan myös puolustaja, saarnaaja ja Lapin vanhin, jotka ihan ihmisen äänellä todistivat synnit anteeksi ja vapauden syytöksistä.
"Usko itsesi autuaaksi Jeesuksen nimessä ja veressä aivan taivaan keskelle asti"
tämmöinen evankeliumin voima täytyy ilman muuta tämän maailman Herran saada aisoihin.
Missä on heikko linkki?
no löytyihän se helposti - saarnaajissa ja vanhimmissa tietenkin, jotka avainten valtaa käyttävät.
S**tana on erittäin taitava, ahkera ja aloitekykyinen.
Näin jotenkin se keskustelu on käyty, ja hedelmät näkyvät tänään keskiviikkona maaliskuun 27. päivänä kaikkialla siellä, minne lestadiolainen alkuherätys on levinnyt.
"No tere" S**tana sanoi saarnaajalle.
"Päivääi" vastasi saarnaaja (ei halunnut sanoa muukalaiselle Jumalan terve, mahtaako olla niin terve?)
"On se valtava lahja tuo ripin lahja, jonka PH on antanut syntisen ihmisen avuksi" S**tana aivan oikein sanoi.
"Niin" vastasi saarnaaja, "onhan se".
"Itse asiassa rippi ja synninpäästö on se tie, jolla tullaan Jumalan lapseksi" S**tana jatkoi otsa kirkkaana.
"Näin tässä kristillisyydessä on aina tiedetty" saarnaaja vastasi hiljaa nyökäten.
"On se hirveää, miten Paholainen on saanut turmella evankelis-luterilaisen kirkon ja sen papiston" S**tana jatkoi silmissään surullinen ilme. "Kuten rovasti niin oikein sanoi, kuolleen uskon pappeja on paljon, S**tanan kätyreitä, jotka saattavat ihmiset oman vanhurskauden uneen"
Saarnaaja huokasi syvästi, ja mieleensä tuli muutama tuttu pappi, joita sielun pelastus ei todellakaan painanut vaan mielessä olivat muut asiat, kuten eläketurva ja kirkon katon korjaus.
S**tana toisti rovastin postilloista ja Raamatusta joitain perusteluja sille että "ihminen syntyy uudesti tulemalla synnin hätään ja kuulemalla sitten Jumalan Sanan evankeliumin, ja käsittämällä armon sydämessään"
Saarnaajalla ei ollut muukalaisen oppiin mitään huomauttamista, oikein osasi Raamatut ja Laestadiuksen ja Lutherinkin.
"On se vaan arvokas asia tämä suljettujen ovien takana tälle herätykselle annettu lahja" S**tana jatkoi hurskaasti "kun aivan Ylösnoussut itse puhalsi PH siellä Jellivaaran maisemissa ja alkoi oikea lain ja evankeliumin saarna taas kaikua, ihmiset tulivat synnintuntoon, uskoivat armon ja ottivat vastaan evankeliumin. Elämä siitä muuttui, P*run liemikin alkoi maistua pahalta"
Saarnaajan mieleen tuli monia tapauksia omastakin kokemuksesta, kuinka syntinen pääsee käsittämään armon ja kuinka elämä muuttuu ja evankeliumin ilo tulee silmiin.
S**tana on erittäin taitava, ahkera ja aloitekykyinen.
Saarnaaja alkoi olla nyt pahasti koukussa, hänellä olisi paljon lisättävää muukalaisen sanoihin, joka vain vahvistaisi, mitä tämä on sanonut. "Olisikohan tämä sittenkin Jumalan terve" hän epäröi mielessään.
"Tämä ripin puoli-sakramentti on niin tärkeä, että sitä saarnaajat pitävät aina esillä tässä kristillisyydessä, minne se onkin edennyt Ruotsin Lapista Norjaan, Suomeen, Inkeriin, valtameren taakse Amerikoihin" S**tana jatkoi.
"Kyllä minä aina kaikissa seuroissa, missä puhujana olen, tahdon ohjata kristityt ristin luokse ja uskomaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" saarnaaja todisti.
S**tana katsoi hetken vasemmalle peittääkseen ovelan välähdyksen katseessaan ja käänsi sitten hurskaat silmänsä saarnaajaan.
"Itse asiassa ripin lahja on kaikkein tärkein asia, ja sen rinnalla jäävät aivan varjoon kuolleen uskon pappien kasteveden lirittelyt ja ehtoollisen sakramentti, jonne jokainen jumalaton omavanhurskas kuolleen uskon kristitty saa tulla ja luulla, että asiat ovat kunnossa"
"Näinhän se on" saarnaaja huokasi "paljon on kirkossamme kuollutta uskoa ja luopumusta pyhästä Raamatusta, täydellisstä lain ja evankeliumin saarnasta"
S**tana veti sitten varovasti ja kuin kokeillen taatusta narusta, jolla hän ihmisiä on naruttanut maailman luomisesta asti.
"Sinähän olet kutsuttu saarnaajaksi, vaikka et ole kouluja käynyt. Sivistyksesi on niinkuin joku sanoo rippikoulu ja rokotus" muukalainen heittää naurussa suin.
"No, olen minä kyllä yliopistossa saanut agronomin koulutuksen" saarnaaja puolustautuu "mutta ei ole tarvinnut teologiaa lukea. Eräs meistä meinasi Inkerin papiksi oikein teologiksi, mutta katsoimme hänet ulos joukostamme"
"Ah, agronomi koulutukseltasi, se on hyvä!" S**tana jatkoi "mutta eivät ne tämän kristillisyyden isät olleet juuri kouluja käyneet ja joutuivat kuolleen uskon pappien vainon kohteeksi, piispankin"
"Totta se on" saarnaaja sanoi, saatuaan henkilökohtaista kunnioitustaan hieman kohennettua - rippikoulu ja rokotus tosiaan, se sattui.
S**tana jatkoi "Lestadiolaisuudessa on tavallinen kansa ottanut tärkeimmän asian, elävän uskon syntymiseen johtavan ripin, käsiinsä. Ei ole tapana mennä kirkon pappien puheille, eikä tarvitse saarnaajienkaan puheille mennä, kunhan liittyy pönttöjonoon ja saa kuulla että synnit todistetaan anteeksi sertifioidulta PH mieheltä"
"No, voihan sen noinkin sanoa, vaikka vähän epäkunnioittavaa on kielenkäyttösi" saarnaaja toteaa muukalaiselle.
Mutta tottahan se on. Saarnaajan hallussa on taivasten valtakunnan avain, ja kouluja käyneet ammattiteologit senkun valelevat lasten päitä ja jakavat viiniä ja leipää, saarnaavat omasta päästään keksimiään ilman Jumalan pelkoa, todellsita lakia ja evankeilumia.
Koukussa saarnaaja oli, todella pahasti.
S**tana on erittäin taitava, ahkera ja aloitekykyinen.
"Kuulehan, olen Lapin vanhimpien kanssa puhunut siitä, että Ruotsin kirkon tilanne on niin pahaksi mennyt, ja Suomen kirkko menee perässä"
"Eikös olisi aika nyt ottaa myös kaste ja ehtoollinen saarnaajien käsiin, pois liberaalien kuolleen uskon pappien käsistä"
Saarnaaja katsoi muukalaista mietteliäänä "tällaisesta kyllä on viime aikiona ollut puhetta meidän saarnaajien kokouksissa, että jos näin tehtäisiin"
S**tana on erittäin taitava, ahkera ja aloitekykyinen.
Koville se ottaa sumerilaisille kun pitäisi tehdä parannus. Pahalta näyttää!
Neuvoni on: Jätä nämä asiat niille jotka näitä ymmärtävät, joilla on oikea sydämellinen rakkaus kaikkia kristittyjä kohtaan, ketään erikseen erottelematta.
Kyllä sinun saat'anoita vilisevistä valheviesteistäsi näkee kuinka vihollinen
on vienyt sinut ovelasti kadotuksen tielle. Olet hirttäytynyt omaan kuviteltuun viisauteesi! :-))))))))))))))))))))))
Näitä riittää. Et ole valitettavasti ainoa tälläkään palstalla. Muutkin uskovien palstat on sotkettu samankaltaisella sonnalla. Jumala on rakkaus, kutsu parannukseen ja JUmalan armon vastaanottamiseen koskee myös sinua.
Jeesuksen nimi ja veri ovat olleet jo 2000 vuotta kristittyjen jokapäiväistä ruokaa ja juomaa. Suomen kirkoissa on julistettu syntejä anteeksi saarnatuoleilta 500 vuotta. Ei tämä mikään lestadiolainen keksintö ole.
Lestadiolaisuuskaan ei ole mistään taivaasta tippunut, vaan on paljon vanhempaa perua, pietistis-herrnhutilainen liike. Uuslukijaisten jatkumoa. Juuret ovat siis hyvin kaukana pohjoiskalotin herätyskristillisyydessä. Lestadiuksen äiti mm. oli uuslukijaisia.
Olisiko tässä nyt käynyt niin hassusti, että sumeri tuntee lestadiolaisuuden historiaa ja nykypäivää sisältäkäsin paremmin kuin tämä häntä arvosteleva sontakuski?
olis se hassua, kun ikäerokin on niin suuri.
Historia liittyy teologiaan
Miksi synninpäästön ajankohdalle sitten on pantu painoa lestadiolaisuuden piirissä? Asialla on teologinen ulottuvuutensa. Synninpäästön arvo on korvaamaton lain ahdistamalle omalletunnolle,mutta arvostus on johtanut myös yksipuolisuuksiin.
On voituajatella, että usko syntyy vain synninpäästössä. Ei
ole aina nähty kokonaisuudessaan Jumalan tapaa vaikuttaa ja synnyttää uskoa.Jos synninpäästö ei ole ollut käytössä alusta asti,on voitu kysyä,että miten ensimmäiset lestadiolaiset sitten tulivat uskoon. Siksi on taipumusta siirtää avainten käyttö aivan heräyksen alkuun.
Tähän liittyy varsin läheisesti kysymys, mikä osuus
uskoontulossa on toisilla uskovilla. Kun avautuu näköala,
millaisenvallan Jeesus antoi opetuslapsilleen, se voi johtaa
niin uskovanihmisen kuin seurakunnan ylikorostamiseen. Laestadius ei itseohjannut liikettä tähän suuntaan. Hän painotti johdonmukaisesti Kristusta ja Jumalan vaikutuksen ensisijaisuutta; uskovat ovat vain apulaisia.
Raattamaa ja muut vanhimmat saarnaajat näkivät näitä
ongelmia ja pyrkivät korjaamaan vinoutumia. Linjanvetoa tehtiin
erityisesti 1870-luvulla, esimerkiksi ns. Alkkulan kokouksessa
1875. Tällöin torjuttiin “kolmen kyynärän oppi“, joka rajasi
Pyhän hengen vaikutuspiirin uskoviin ihmisiin. Samoin koros-
tettiin kirjoitetun sanan merkitystä puhutun rinnalla, torjuttiin
liian kaavamainen uskoontulokäsitys ja jätettiin julkiripin
vaatimus pois. Monet näistä virtauksista ovat kuitenkin olleet
vaikeasti voitettavia ja kulkeneet jatkuvasti lestadiolaisuuden
liepeillä.
http://www.teolinst.fi/julkaisut/iustitia14/Seppo Leivo.pdf
eikö olekin kavalasti kirjoitettu ketjun avaus.
moni ei ehkä ensinkään huomaa, miten kertomuksen saarnaajaa narutetaan
ja miksi se on niin murheellista.
... ettei s.aatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.
2 Kor 2:11