Tässä vanhana "uuninpankolla" istuessani

mietin tämän elämämme tarkoitusta. Onko se sitä, että jo pienestä lapsesta alkaen, meidän tulee tuntea syyllisyyttämme synnistä. Mitä ajattelemme, mitä teemme, peläten Jumalan kostoa sellaisesta jota haluaisimme, mutta emme saa.

Se on sitten aikuisenakin jatkuvana vaivana. Katsomme elämää kielteisenä pahoja houkutuksia täynnä olevana. Olemme sitoneet itsemme köysiin jotka kiristävät aina jos kurkotamme kauemmaksi. Köysien höllentämiseen tarvitsemme asiantuntijan joka määrää niiden kireyden. Niiden hiertymiin luvataan joskus laastarointi ja
voitelu, että yötä nukkuessamme saamme hyvän unen.

Minä en tällaista tuskaa ole kokenut. Ei ole suuria pelkoja teoista jotka on lueteltu joskus synniksi. Myönteinen ajatus elämään ja sen jatkuvuuteen sellaisena kuin se on jokaisen kohdalle annettu. On luotu sisällemme moraali jota on lapsena kehystetty meihin.

On myös henkinen ajatusmaailmamme pidetty niissä rajoissa mitä järki ja omatunto sanoo. On uskottava, että meitä ohjataan jostain, hyvällä tai pahalla. On vain tehtävä ero niiden lopullisen tuloksen tulemisesta.

Ihminen on täynnä hyvää ja pahaa. Sillä ei ole niin täysin hyvää ihmistä, että häessä olisi pahaakin. Ei ole niin täysin pahaa ihmistä, että hänestä löytyisi jotain hyvääkin.

Hyvänkin ihmisen voi itse vähällä pahalla pilata. Ja Huonokin ihminen voi vähällä hyvällä itsensä parantaa.

Huonon seurassa voi hyvä ihminenkin olla hyvä, sitä hyväänsä käyttäen. Hyvässä seutassa huonokin ihminen voi itsensä parantaa ja hyvät huonontaa.

Ei, kyl nyt täytyy lopettaa, menee yli minunkin ymmärrykseni. Sainhan taas selitellä itselleni elämän kiemuroita. Ei lukijoiden tarvitse kun vain ihmetellä VIISAUTTANI!
8102
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Paavali kertoo Gal 4: P. Paavalin Epistola Galatalaisille 4

1. Mutta minä sanon: niin kauvan kuin perillinen on lapsi, ei ole hänen ja palvelian välillä eroitusta, vaikka hän on kaiken tavaran herra;
2. Vaan hän on esimiesten ja haltiain hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.
3. Niin myös me, kuin me olimme lapset, niin me olimme vaaditut orjuuteen ulkonaisten säätyin alle.
4. Mutta koska aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, syntyneen vaimosta, lain alaiseksi tehdyn,
5. Että hän ne, jotka lain alaiset olivat, lunastais, että me hänen lapsiksensa luettaisiin.
6. Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!
7. Niin ei silleen ole orja, vaan poika; mutta jos poika, niin myös Jumalan perillinen Kristuksen kautta.

Minulle tämä puhuu sitä, että ensin ihmisen tulee tuntea vastuu ennenkuin voidaan antaa vapaus.

Äänestä

Hyvää ihmistä ei edelleenkään ole olemassa. Jumala yksin on hyvä. Jos ihmisellä ei ole tietoisuutta totaalista synturmeluksestaan silloin hän on eri mieltä Jumalan kanssa. Tunnusta syntisi tarkoittaa suomeksi ole yhtä mietä siitä mitä Jumala sanassaan sanoo.

Syntisenä on aivan loistavan ihanaa elää (jumalaton ei siitä ilosta tiedä mitään) koska silloin on myös jatkuva ihana rakkaussuhde Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajaan. Joilla on elävä rakkaussuhde Kristukseen he ovat Jumalan lapsia, perillisiä, armahdettuja syntisiä, vapaita ja onnellisia ihmisiä.

Äänestä

Vai ei ole hyviä ihmisiä olemassa. Olen monta kertaa kuullut sanottavan, "Älä hyvä ihminen" Tietysti täysin hyvää ihmistä ei ole olemassa, vaikka kuinka käsittäisi olevansa Jumalan lapsi. Suomeksi sanottuna ihminen vain luulee olevansa yksin Jumalan lapsi.

Jumala ei sano mitään,hän vallitsee ja hallitsee meitä, luulemme sitten olevamme erikoisensti Jumalan lapsia tai ei.

Syntisenä on hetken ihanaa elää, varsinkin kun olettaa saavansa ne oitis anteeksi
uskonveljen" selän taputuksella. Eikä huomaa Jumalaa, joka voi kyllä synneitä antaa helpotusta. Olisi parempi rakastua Jeesuksen sanomiin oppein ja neuvoihin
jotka ovat hyviä ihmisen omahyväisyyteen ja synnittömyyteen.

"Syntisen on ihana elää niin kauan kun huomaa ettei ole enää ihanaa. Tyypillinen esimerkki on humalatila ja sen jälkeinen krapula. Tätä voidaan myös vertauksin Jeesuksen tavoin verrata ihmiseen joka on rukoushuoneella sen huumassa, mutta kun arki koittaa niin ollaan vapaat tehdä lasten ruoskimista, vaimon raiskaamista, lastenkanssa lääkärileikkejä keksien. Myöskin ulkopuolisten vähättely,tuomiointi
ja pilkka ovat hyvin tyypillisiä uskon humalan jälkeisiä vaivoja. Täällä sekin ihme on nähty.

Näitä syntisiä ei tietenkään ole kaikki lestadiolaiset, mutta on kuitenkin julki tullut. Jolloin tällainen mätä omena mädättää koko omenakorillisen.

Onnellinen "uskova" on sellainen, joka on onnellinen myöskin lähimmäisestään, oli hän sitten rukoushuoneella kävijä tai siellä käymätön. Ja sanoo, Jumala rakastaa
meitä kaikkia, jos me vain tunnustaisimme sen. Onnettomin ihminen tuomioi toisia, että kokisi itsensä onnelliseksi.

Minä olen nyt perin onnellinen siitä, että voin kertoa avoimesti olevani Jumalan suojelluksen alla. Ja myös siitä, että voin sen teille rehellisesti kertoa.

Äänestä

Menittekö sanattomaksi, ja oliko se liian vaikea sulateetavaksi. Katsokaa vaikkapa raamatusta mitä apostolit ovat sanoneet!

Äänestä
  • Ei ollenkaan , saat pitää kaikki mitä olet Rukouksella kalastanut ,
    Meillä kin on se tyttö jonka puolesta on rukoiltu saanut sydämen siirron
    Hänellä vain nyt sattui hivenen iso pumppu , se poika jolla piti loppiaisen jälkeen
    tehdä samaoeraatio ,on nyt eri syistä jouduttu siirtämään operaatiopäivää.
    Ja se HJ. syöpäpotilas on ollut jonkin laisessa operaatiossa , ja on vähän huonompi
    jos sinulla on mahdollisuus rukoile heidän puolesta . onko tilaisuutta. Kiitos.

    Äänestä

  • teu. kirjoitti:

    Ei ollenkaan , saat pitää kaikki mitä olet Rukouksella kalastanut ,
    Meillä kin on se tyttö jonka puolesta on rukoiltu saanut sydämen siirron
    Hänellä vain nyt sattui hivenen iso pumppu , se poika jolla piti loppiaisen jälkeen
    tehdä samaoeraatio ,on nyt eri syistä jouduttu siirtämään operaatiopäivää.
    Ja se HJ. syöpäpotilas on ollut jonkin laisessa operaatiossa , ja on vähän huonompi
    jos sinulla on mahdollisuus rukoile heidän puolesta . onko tilaisuutta. Kiitos.

    Kaikia näitä ihmisiä , hoida ja huolla , älä anna heidän vielä kuolla ,
    Että he ehtivät saada sinun armosi , jonka varassa sitten täältä
    murheen säältä , vaan tapahtukoon sinun tahtosi ,sinulla on voimasi
    Rauhan Jumala. joka on kullista nostanut hänet , joka iankaikkisen
    liiton vereen kautta on se suuri lammasten paimen .meidän Herramme
    Jeesusksen . Hän tehköön teidät kykeneviksi kaikken hyvään
    Voidaksemme toteuttaa Hänen tahtonsa ja vaikuttattakoon teissä sen,
    mikä on otollinen Jeesuksen Kristuksen kautta , Hänen aina ja iankkaikisesti !.

    Äänestä

Rukouksella on ihmeellinen voima. Uskon niin. Rukoillaan.

Äänestä
  • Kiitos ,su.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


su*** kirjoitti:

mietin tämän elämämme tarkoitusta. Onko se sitä, että jo pienestä lapsesta alkaen, meidän tulee tuntea syyllisyyttämme synnistä. Mitä ajattelemme, mitä teemme, peläten Jumalan kostoa sellaisesta jota haluaisimme, mutta emme saa.

Se on sitten aikuisenakin jatkuvana vaivana. Katsomme elämää kielteisenä pahoja houkutuksia täynnä olevana. Olemme sitoneet itsemme köysiin jotka kiristävät aina jos kurkotamme kauemmaksi. Köysien höllentämiseen tarvitsemme asiantuntijan joka määrää niiden kireyden. Niiden hiertymiin luvataan joskus laastarointi ja
voitelu, että yötä nukkuessamme saamme hyvän unen.

Minä en tällaista tuskaa ole kokenut. Ei ole suuria pelkoja teoista jotka on lueteltu joskus synniksi. Myönteinen ajatus elämään ja sen jatkuvuuteen sellaisena kuin se on jokaisen kohdalle annettu. On luotu sisällemme moraali jota on lapsena kehystetty meihin.

On myös henkinen ajatusmaailmamme pidetty niissä rajoissa mitä järki ja omatunto sanoo. On uskottava, että meitä ohjataan jostain, hyvällä tai pahalla. On vain tehtävä ero niiden lopullisen tuloksen tulemisesta.

Ihminen on täynnä hyvää ja pahaa. Sillä ei ole niin täysin hyvää ihmistä, että häessä olisi pahaakin. Ei ole niin täysin pahaa ihmistä, että hänestä löytyisi jotain hyvääkin.

Hyvänkin ihmisen voi itse vähällä pahalla pilata. Ja Huonokin ihminen voi vähällä hyvällä itsensä parantaa.

Huonon seurassa voi hyvä ihminenkin olla hyvä, sitä hyväänsä käyttäen. Hyvässä seutassa huonokin ihminen voi itsensä parantaa ja hyvät huonontaa.

Ei, kyl nyt täytyy lopettaa, menee yli minunkin ymmärrykseni. Sainhan taas selitellä itselleni elämän kiemuroita. Ei lukijoiden tarvitse kun vain ihmetellä VIISAUTTANI!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu