sairas suhde

Miten voi ahdsitaa näin paljon, miksi ei ole ketään kelle kertoa? Miksei kukaan voi ymmärtää, että kaiken kuoren takana tarvitsen tukea, paljon tukea.

Minulla oli suhde aluksi mukavaan mieheen, muutettiin yhteen ja sitten se alkoi. Aluksi kamala mustasukkaisuus, välit viilenivät lähimpiinkiin ihmisiin. Sitten aluksi humalassa väkivaltaisuus, ja myöhemmin sitten ei tarvinut olla edes humalassa.
Ikään hän ei lyönyt, ettei jää jälkiä. Ainostaan kiskoi käsistä/jaloista yms ja kuristi. Ja syyhän oli aina minun. Pääsin eroon ja kaikki meni hyvin.

Meni muutama kuukausi ja mutkien kautta yritämme uudelleen. Hän on "muuttunut", tai niin hän olikin niin kauan kun jaksoi esittää. Nyt taas taukoamatta samaa paskaa. Yritän jatkaa elämää muttakun tunteileen ei voi mitään.
15373
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Olet taipuvainen rakastumaan narsistiin. Sinun kannaattta lukea kirjallisuutta narsismista ja läheisriippuvuudesta. Ne ovat se toisiaan puoleenvetävä aisapari. Surutyö erossa auttaa ja pääset eteenpäin.
Mitä järkeä on moisessa suhteessa.

Äänestä

Eihän siinä järkeä olekkaan, mutta kun tunteilleen ei voi mitään.
Ja luulin voivani auttaa, kun tilanne näytti jo hetken hyvältä kun hänelle haimme apua.

Äänestä
  • Sitä kutsutaan läheisriippuvuudeksi , ainoa ihminen jota voimme muuttaa olemme me itse.

    Äänestä

NIin se on. Kun on rakastunut, niin uskoo ja on valmis noutamaan vaikka kuun taivaalta jotta sais pitää rakkauden vierellään. Ei halua luovuttaa ja haluaa laittaa kaikki mahdollisen peliin. Kyllä järki sanoo miten on, mutta tunteet pitävät kiinni.
Nykyään olla sitä mieltä, että narsismi on persoonallisuuden häiriö jota on erittäin vaikea tai lähde mahdoton hoitoa, vaikka asainomainen itsekkin hakis apua. Ota nyt järki käteeen ja päätä, se saa loppua. Vielä pitkänkin ajan kuluttua voi narsisti alkaa lähestymään ja voi jopa itsekkin uskoa että nyt hän on uusi ihminen mutta ote vain kiristyy.
Saisit varmaan vertaistukea toisilta narsismin uhreilta. Ehkä et ole tunteissasi vieläkään kyllä siihen valmis ja sinulla on vieläkin jonkinalinen toive, että voit tuon henkilön rakkaudellasi eheyttää..

Äänestä

Psykiatrit ovat itsekkäitä ja manipuloivia ''ammattihenkilöitä'', jotka tietysti tietävät perinpohjin kaiken mistä mikin ''häiriö'' johtuu, ja nämä ''häiriöt'' tulevat alunperin psykiatrien sairastamalta vakavalta ja vaaralliselta sairauldeta nimeltä: psykiatria. Psykiatrismi on kuoleman tiedettä, luottamukseni tähän ammattikuntaan on 0%, sen tarkoituksena on manipuloida ja alistaa ihmisiä uskomaan heidän keksimiään ''häiriöitä''.

Lähtekäämme siis kaikki alistetut potilaat vapauteen, vapauteen luottamasta näihin henkilöihin, jääkää hyvästi!

Äänestä

No me täällä ollaan maallikoita. Osaamme antaa vain sitä keittiöpsykologiaa joten ei ole pelkoa.

Äänestä
  • Moi..

    Vajaa 20v takana suhdetta misä henkistä vakivaltaa ja mustasukkaisuutta. Toki ollu parempia kausia.. Mm.sa kun tein lapsia ja olin vaan kotona.
    Nyt ollut ahdistunut, masentunut ja uupunut.. Lisäksi haittaava fobia. Lääkäri laitto lausuntoa menemään että saisin vihdoin alotettua terapian.
    Päätin että oloni alkaa paraneen ja lopulta sain suusta sanottua että eron haluan... Mutta.. Mies on niin taitava puhuja ja anoi lisäaikaa. Omat tunteet ei parane vaikka kuin odottaa.. Mutta kiltti kun olen, ....täälä sitä edelleen ollaan ja matkalla perheen kans mökkeileen.

    Äänestä

  • takku kirjoitti:

    Moi..

    Vajaa 20v takana suhdetta misä henkistä vakivaltaa ja mustasukkaisuutta. Toki ollu parempia kausia.. Mm.sa kun tein lapsia ja olin vaan kotona.
    Nyt ollut ahdistunut, masentunut ja uupunut.. Lisäksi haittaava fobia. Lääkäri laitto lausuntoa menemään että saisin vihdoin alotettua terapian.
    Päätin että oloni alkaa paraneen ja lopulta sain suusta sanottua että eron haluan... Mutta.. Mies on niin taitava puhuja ja anoi lisäaikaa. Omat tunteet ei parane vaikka kuin odottaa.. Mutta kiltti kun olen, ....täälä sitä edelleen ollaan ja matkalla perheen kans mökkeileen.

    Se on teidän läheisriippuvaisten niin vaikea tempautua erilleen. Siten mahdollistatte narsismille työtilan.

    Äänestä

Itsellänikin oli moni kuukautinen helvetti pari vuotta sitten. Jo muutamassa viikossa narsismin oireet puhkesivat ja vaikka halusinkin, en uskaltanut jättää häntä uhkailujen vuoksi heti. Puremista, potkimista, valheita, läpsintää, syyttelyä, ahdistelua... Kerran hän jopa sanoi minulle hakkaavansa siskoaan ja kuulemma syy oli minun. En edes tiennyt että hänellä oli sisko. Minulla oli tasan 32 näkyvää mustelmaa, mutta hän kielsi kaiken. Sakkoa olisi hänelle ropissut niistä jäljistä satoja euroja, mutta eihän minulla ollut kuin kuvat todisteena. Raivoisat puhelumme kestivät useita tunteja ja joinan kertoina hän kiristi, että tappaa itsensä jos jätän hänet. Vaikka olin hyvin stressaantunut, jaksoin vielä hetken. Sitten eräänäpäivänä hän tuli pihaani ja kertoi kylmästi, että joko yritämme vielä tai en näe häntä enää koskaan. Pään sisällä vastaus oli selkeä "lähde, äläkä enää ikinä edes hengitä samaa ilmaa kanssani", mutta suusta tullut vastaus oli "voidaan yrittää". Vaikka luvauduin vielä "yrittämään", se oli minun osaltani siinä. En enää vastannut mihinkään hänen viesteistään, puheluistaan, yms.

Haluan rohkaista kaikkia narsistisissa suhteissa eläviä lopettamaan niin nopeasti, kun on mahdollista. Ihminen on sairas jos ajattelee/käyttäytyy edellä mainitulla tavalla. Sinulla on oma elämä ja vain sinä saat päättää siitä!

Äänestä

joskus tunteet pitää eristää ja miettiä onko tässä MITÄÄN järkeä? En sano, että helppo homma

Äänestä

pelkäät ja rakastat samaan aikaan..tulet pääsemään hengestäsi jopa hyvinkin pian tai vammaudut loppu elämäksesi jos et lähde.mikä siinä miehessä on niin ihanaa että siedät tuota sairasta käytöstä?
minä lähdin 19v sitten salaman nopeasti ja kauas.koskaan en palannut takaisin.enkä
ole katunut päätöstäni.kukaan ei enää ikinä uhkaile tai pahoinpitele minua!ei ikinä!
nyt tyttö pyyhit kyyneleesi ja pakkaat kimpsusi jos oma henkesi on sinulle arvokas!

Äänestä

Mutta kun ne naistenhakkaajat on niin kivoja ja jännittäviä. Eihän kukaan kunnon tavismiestä huoli, sehän saattaisi vaan rakastaa ja arvostaa, siinä ei olisi mitään jännää.

Juu, olen katkera yksinäisyydestäni, mitä sitä kieltämään. Mutta en naisille, vaan elämälle yleensä. Elämä on epäreilua. Rikollisille ja pahoinpitelijöille naisia riittää, jopa takertuvia naisia, mutta ei meille taviksille.

Äänestä

SOS-kriisikeskus vastaa:

Hei,

Elämäntilanteesi vaikuttaa hyvin hankalalta ja tunteesi sen mukaisesti kovin ristiriitaisilta. On hyvä, että sinulla on halua pohtia tilannettasi muiden kanssa. Uskonkin, että voisit hyötyä ulkopuolisesta keskusteluavusta

Yksi vaihtoehto on Valtakunnallinen kriisipuhelin. Puhelut maksavat vain operaattorin veloittaman puhelumaksun. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset
Käynnit eivät maksa mitään.

Jos koet, että haluat kertoa olostasi kirjoittamalla voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net).
Tukinet päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, joilla on samankaltaisia kokemuksia.

Ystävällisin terveisin,
SOS-kriisikeskus / Viivi

Äänestä

Päivänselvä narsisti tuo sinun miehesi.

Äänestä

Lähde suhteesta kun olet vielä jotenkin elossa ja tolkuissasi !!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ahdistunut1 kirjoitti:

Miten voi ahdsitaa näin paljon, miksi ei ole ketään kelle kertoa? Miksei kukaan voi ymmärtää, että kaiken kuoren takana tarvitsen tukea, paljon tukea.

Minulla oli suhde aluksi mukavaan mieheen, muutettiin yhteen ja sitten se alkoi. Aluksi kamala mustasukkaisuus, välit viilenivät lähimpiinkiin ihmisiin. Sitten aluksi humalassa väkivaltaisuus, ja myöhemmin sitten ei tarvinut olla edes humalassa.
Ikään hän ei lyönyt, ettei jää jälkiä. Ainostaan kiskoi käsistä/jaloista yms ja kuristi. Ja syyhän oli aina minun. Pääsin eroon ja kaikki meni hyvin.

Meni muutama kuukausi ja mutkien kautta yritämme uudelleen. Hän on "muuttunut", tai niin hän olikin niin kauan kun jaksoi esittää. Nyt taas taukoamatta samaa paskaa. Yritän jatkaa elämää muttakun tunteileen ei voi mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu