siis jos normaalisti käytän ~150 litraa lämmintä vettä kun käyn suihkussa,
(~ 36-39c) ja lämminvesivaraajani on ~200litraa, kuumanveden lämpötila varaajassa ~60c ja kylmän veden lämpötila kaivossa~4c. paljonko kuumaavettä menee tuosta ~200 litrasta ?
eli jos se hupenisi sitämukaa, paljonko sitä olisi mennyt?
(sitähän tulee kokoajan lisää kylmää tilalle, ja se sitte lämmitetään osaksi kuumallavedellä, osaksi lämmittimellä...)
(~ 36-39c) ja lämminvesivaraajani on ~200litraa, kuumanveden lämpötila varaajassa ~60c ja kylmän veden lämpötila kaivossa~4c. paljonko kuumaavettä menee tuosta ~200 litrasta ?
eli jos se hupenisi sitämukaa, paljonko sitä olisi mennyt?
(sitähän tulee kokoajan lisää kylmää tilalle, ja se sitte lämmitetään osaksi kuumallavedellä, osaksi lämmittimellä...)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mitä sillä tiedolla teet, eikö pääasia ole että lämmintä piisaa.Tuollaisella se ressi vain lisääntyy,turhat laskut.
Jos suihkuvesi on 37 C, niin kuumaa kuluu 92 l.
Jos käytät suihkuun 150 l, niin se on aivan tolkuton määrä. Meidän perheessä aikuisille riittää 15 - 20 l ja teinipojalle, joka läträä suihkussa miltei varttitunnin, 60 l.
4 litraa vettä minuutissa?
Eikös normimäärä ole se 10-12 litraa minuutissa.
pankilta saimme juuri INSINÖÖRITOIMISTON tekemän kuntotarkastusraportin jossa lukee seuraavaa :
" tippuva hana kuluttaa vettä 6 kuutiota vuodessa.
NOPEA suihku kuluttaa vettä 50litraa, ja suihkussa oleilu 150...200litraa.
juoksevan veden alla astioiden pesu kuluttaa vettä kolminkertaisesti altaassa pesuun verrattuna.
wc-huuhtelusäiliön pieni huomaamaton vuoto kuluttaa vettä 30 m3/vuodessa."
mutta insinöörithän on tunnetusti aivokääpiöitä eivätkä tiedä mistään mitään.
niin että tuosta tein laskelmia ihan vaan siksi, että riittääkö rahat polttopuiden ostoon ja veden lämmitykseen enää kun on laina päällä ja talo oma...
Eikös se olisi helpompi laskea sitä "lopputuotetta" kuin yrittää arvailla mitä sieltä säiliöstä menee?
Käsittääkseni veden ominaislämpökapasiteetti on luokkaa 4,2 kJ per kilo ja kelvin.
Jos oletetaan, että vesi lämmitetään 4 asteesta tuonne vajaaseen neljäänkymppiin, niin lämpötilaeroa tulee 32-35 antamallasi vaihteluvälillä. Eli 134-147 kJ litraa kohti. Eli 37-41 wattituntia per litra, eli samat lukemat jos laskee kilowattitunteina kuutiota kohti.. Tai 3,7-4,1 kWh / 100 litraa.
Oliskohan rakennusfyysikko tuollainen teoreetikko? kWh:t, kJ:t, atomipainot, taustasäteily jne. ei liity tähän mitenkään.
Kysyjä halusi tietää paljonko kuumaa vettä on varaajassa jäljellä suihkussakäynnin jälkeen.
Nyt voit sitten selitellä, että voihan tuon tekstin ymmärtää toisinkin, jos oikein väärin yrittää lukea :)
kiitos, tässähän tiedot jo ovatkin kätevästi, eikä tartte edes ite laskea. :)
kattelin sivuilta notta: 1kg puuta vastaa 5kwh sähköä. ?? aika hyvä tuo puun lämpöarvo, tosin puun on oltava KUIVAA!
eli 2 kilollakuivia koivuahalkoja saan lämmitettyä tuon 200l säiliön normilämpöön. tosta kaivolämmöstä.
meinataan laittaa kyllä lisäksi saunanpuukiukaan vierelle kiinteä rosterisäiliö, jossa lämmitetään saunanvesi. ja olkkariin uudenlainen puulämmöstä veteen-takka, jolla saa sekä patterit ja käyttöveden kuumaks, että tunnelmaa ja makkaranpaistoa sisään.
Et saa 2 kilolla varaajaa ladattua.
"eli 2 kilollakuivia koivuahalkoja saan lämmitettyä tuon 200l säiliön normilämpöön. tosta kaivolämmöstä."
Niin, siis 2 kiloa riittäisi tuottamaan 200 litraa suihkulämmintä vettä. Jos haluat ladata varaajan täyteen, niin tarvitset varmaankin noin viitisen kiloa. Minkä lisäksi noin pienillä määrillä pitäisi ottaa huomioon myös mitä itse lämmityslaitteen lämmittämiseen menee. Tietysti, jos puhutaan esim. kattilasta jonka vesitilavuus on luokkaa 200 litraa, niin sitten suurinpiirtein noin.
Mutta kaikenkaikkiaan puhutaan aika pienistä puumääristä silti. Ja epäilijöille voin sanoa heti suoraan, että 200 litraa on todella pieni varaaja kun puulämmityksestä puhutaan. Itsellä on hieman kokemusta suurinpiirtein saman kokoluokan varaajasta, yhdistettynä 60-luvun valurautakattilaan, huonosta hyötysuhteesta huolimatta, jopa se valurauta kattila alkoi kiehua todella nopeasti, eikä siltä oikein voinut välttyä. Kattilan teho on vaan liikaa noin pienillä vesitilavuuksilla. Vakavasti otettavat, kattilakäyttöön tarkoitetut, varaajat ovat lähempänä kuutiota, ehkä jossain 600-800 litran tienoilla alkaa puulämmitys olemaan järkevää.
Vesitakat ja muut systeemit ovat sitten asia erikseen, en osaa sanoa niiden tehoista mitään, joten en kommentoi miten ne toimivat noin pienellä varaajalla.
Ehkä teoriassa tuo toimii, mutta kun puu ei ole ikinä täysin kuivaa, eikä tuollaisen takan hyötysuhde ole lähelläkään 100%
Mitenkä kattilat liittyivät tähän juttuun?
Eivät suoraan mitenkään, mutta puun käyttöön vedenlämmityksessä yleensä.
Ehkäpä joku kokee sen hieman "harhailuna", kun saatan puhua hieman ohi aiheen, mutta minusta voi joskus olla ihan hyödyllistä ikäänkuin mittakaavojen hahmottamisen kannalta. Osin tämä liittyy omaan rajalliseen kokemuspohjaankin. En voi juuri auttaa vesitakkojen ynnä muiden sellaisten viritysten kanssa, joista minulla ei ole juuri kokemusta tai tarkempia tietojakaan.
Kattiloista on jonkin verran tietoa ja kokemustakin. Perusajatus on kuitenkin sama, poltetaan puuta, saadaan lämmintä vettä.
Ja nimimerkille "1018" sanoisin, että luepa uudestaan, kerroin myös ihan käytännön esimerkistä, jossa vettä lämmitettiin 60-luvun valurautakattilalla. Ei tarvinnut paljoa puita polttaa ennenkuin alkoi keittää. Eikä se kattila todellakaan ollut kovin hyvä oikein millään mittarilla. Tarkoista kilomääristä en sano mitään, ei tullut mieleenkään punnita silloin, ja se poistettiin käytöstä joskus 90-luvulla, eli enää en voi tarkistaa.
Mutta varmaankin jokainen joka on esim. varaajatonta kaksoispesäkattilaa yrittänyt puilla lämmittää, voi vakuuttaa että alle 300 litran vesitila ja puunpoltto eivät tahdo sopia kovin hyvin yhteen.. Kattilan lämpötila nousee heittämällä yli tavoitteen, eikä siinä ehdi paljon puita lisäillä ennenkuin vedonsäädin lyö luukut kiinni. Eli toisinsanoen, ~200 litran lämmittämiseen ei paljon puita mene. Ei vaikka sitä yrittäisi laskea mitenpäin tahansa.
Voihan asiaa hahmotella vaikka niinpäin, että ajattelee asian kiloina ~200 kiloinen takka olisi aika kevyt, ei sellaista läheskään jokainen tohtisi edes "varaavaksi" nimittääkään. Muistaakseni jollain 500-600 kiloisilla takoilla taitaa suositus olla 6 6 kiloa puuta..
Ei kai tuossa mitään tarvitse selitellä? Ihan selvästi luki tuossa viestissä johon rakennusfyysikko vastasi näin:
> tein laskelmia ihan vaan siksi, että riittääkö rahat
> polttopuiden ostoon ja veden lämmitykseen
Helpompi laskea rahantarvetta kun tietää, kuinka monta kilowattituntia pitää energiaa pistää suihkussa käymiseen.
Luokkaa 6 kilowattituntia näyttää menevän. Se on paljon.
Tiukalle on talous laitettu jos pitää laskea onko varaa ostaa polttopuuta.
Lämmitys kun täällä meidän leveysasteilla on talossa ehdottoman tärkeä! Onko todella kaikki muut menot jo karsittu?
Mikä pankki antaa lainaa noin heikoilla eväillä? Toivottavasti ei minun pankkini!
sehän siinä onkin, kun pankille pitää todistaa, että maksuvaraa on, vaikkei oliskaan, siltikin vaan kaikki juopot jotka elää sossuntuella yms peelot saavat talolainaa helpommin kuin perhe, jossa molemmat käy töissä ja tienaa ylimäärästäkin! pitäsi varmaa olla juoponleima ottassa ni jopas tulis lainaa yli oman ja naapurienkin tarpeen , eikä takasinmaksusta olis nii väliä, ku eihän juopoilla rahaa o.
ite emme polta tai juo lainkaan! ja silti on oltava kaikenmaailman vakavan terveysvaaran vakuutukset ja muut pelleilyt siihen lainanmaksun päälle! jostain on nekin rahat otettava, miksei sitte vesilämmityksestä... aurinkokeräimiä vaa talon auringonpuoleiselle seinälle, ja maalämpöä, tuulivoimaa sekä muuta. ja yläkerta sekä kellari vuokralle pimeesti, ettei verottaja vie kaikkia kolikoita. pihalle telttakampping, sekä vuokrasiirtolapuutarha, ja mitä vielä keksii.