Varmaan ikävä ei lopu koskaan,mutta sen tiedän että parempi sadan vuoden hiljaisuus kuin se jatkuva haavan avaaminen.
Kuuntelin ne sanat
Se toinen meistä
8295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikkein pahinta on hiljaa hautaaminen ja kaikkein tärkeintä on sopia menettelytavasta sen toisen kanssa.
Kahden ihmisen ollessa kyseessä ei vain toinen saa tehdä päätöksiä.
Eiköhän se niin mene että jokainen päättää omista asioistaan.
Se toinen osapuoli ratkaiskoon asiansa miten haluaa.
Tuosta nyt on ihan tyhjä edes jatkaa juttua, sillä itsemääräämisoikeudella on valta päättää oman elämänsä kulkemisesta, siihen ei kukaa voi vaikuttaa, mikäli ihminen ei ole holhouksen alainen!
Jokainen valitkoon tapansa, toiselle hiljaa hautaaminen on paras tapa ja hän on huomannut että se kannattaa ja toiselle jokin muu. Ehkäpä kyseisellä ihmisellä se on parasta kun puhuu haavan uudelleen avaamisesta. Jos hän on näin päättänyt hänen päätöstään tulee kunnioittaa
oikeutta päättää toisen puolesta mitään.
Toinen meistä ei oo teitä, ette ole yhteydessä toisiinne teillä ei ole sielun yhteyttä jos noin kirjoitat
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=biTzCVNn-fI
Ehdotin ensin, että "revitään haavat auki ja jutellaan"... mutta sinäpä mies päätit haudata mun sydämeni elävänä. Toivottavasti sun on hyvä olla nyt.
http://www.youtube.com/watch?v=tRn8VEmC-5c
Sattuisi liikaa tavata ja jutella. Yritän haudata tunteeni hiljaa. Onneksi on pääsiäinen, saa olla yksin ja itkeä ikäväänsä kohtaamatta ketään. Haavat umpeutuvat pikkuhiljaa, pahin verenvuoto on jo tyrehtynyt. Toivon, että kevät ja kesä tuo uusia kivoja asioita elämääni ja joku päivä huomaan ajatusteni olevan vapaa sinusta ja ikävästä. Vielä vain sattuu niin stanasti.