Suomessa kielivaatimukset ovat maailman tiukimmat. Jokaisen ammattiin opiskelevan on opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa vaatimusta. Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.
Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.
Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.
Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.
Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.
Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.
Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.
Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos annat kympin.
Tarvitsemme nopeasti lisää hyväuskoisten hölmöjen pankkitunnuksia myöhempää käyttöä varten!
Onko tämä kenties verhottu uhkaus ja vihjaus oikeusministeriön rkp-vetoisuudesta.
Vaan alaston totuus.
Jopa Tampereella näyttäisi oleva enempi venäjää puhuvia kuin ruotsalaisa ikinä.
Venäjänkielinen Suomi on jo ruotsinkielistä suurempi
Suurimmassa osassa maata toinen kotimainen kieli on jo venäjä.
Viime viikolla suomen- ja ruotsinkieliset puolustivat yhdessä suomen kaksikielisyyttä nimettömiä uhkailijoita vastaan. Varsinkin idässä Suomi alkaa kuitenkin olla jo kolmikielinen maa.
Keväällä Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki vilautti Helsingin yliopiston tilaisuudessa hämmästyttävää karttaa.
Jos Suomen kuntakartta väritetään sen mukaan, onko kunnassa enemmän ruotsinkielisiä vai venäjänkielisiä, suurimmassa osassa maatamme "toinen kotimainen kieli" alkaa olla venäjä.
Venäläistä Suomea ovat maan itä-, keski- ja pohjoisosat, mutta myös Pirkanmaa, enin osa Hämettä ja Satakunta.
Tilastokeskuksen laatiman kartan mukaan Suomen 20 suurimmasta kunnasta 15:ssä on enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä. Tampere on venäjänkielistä Suomea, samoin kuin Oulu. Venäjä on isompi myös etelärannikon Salossa, länsirannikon Porissa ja Pohjanmaan Seinäjoella.
http://www.hs.fi/sunnuntai/Venäjänkielinen Suomi on jo ruotsinkielistä suurempi/a1370662540973
Totaalisesti kun ihmiset lopetti pankkitunnuksien jaon netissä vakoilukohun myötä.
Suomalainen identiteetti on ollut heikoilla. Marokkolaiset peräti potkivat suomalaisia päähän että tähän on tultu.
Kannatan pakkoruotsin poistamista että lopettavat ruotsalaismediat suomalaisten parjaamisen.
Onneksi Hesarin levikki on saanut osumaa että kyllä se tästä.
Ollaan suomalaiset tässä mediasodassa kajander-varusteilla, mutta motitetaan ne.