Oma elämäni on saanut minut pohtimaan että haluanko olla onnellinen. Haluanko todella hyvän parisuhteeen ja toimivan seksielämän, vaurautta, omakotitalon ja lomamatkoja?
Mitä enemmän ajattelen asioita, niin tulen siihen tulokseen että ehkä monet psykoanalyytikot ovat oikeassa väitteessään siitä ettei ihminen loppujen lopuksi halua olla onnellinen, vaan aiemmin aina tavoittelemassa jotain mitä ei voi koskaan tai mitenkään saada. Tämä sopii ainakin omaan elämääni.
Ja olen huomannut nauttivani yksinäisyydestä ja epätoivosta. Milloinkaan en ole samalla tavalla elossa kuin epätoivoisimpina hetkinäni. Jos sitten ajattelen ettäe entä jos elämäni olisi yhtä onnellisuuden harmoniaa, niin tekisikö se siitä mitään muuta kuin tylsää?
Joten kenties minun pitäisikin lopettaa onnellisuuden tavoittelu. Ehkä onni ei ole minua varten?
Mitä enemmän ajattelen asioita, niin tulen siihen tulokseen että ehkä monet psykoanalyytikot ovat oikeassa väitteessään siitä ettei ihminen loppujen lopuksi halua olla onnellinen, vaan aiemmin aina tavoittelemassa jotain mitä ei voi koskaan tai mitenkään saada. Tämä sopii ainakin omaan elämääni.
Ja olen huomannut nauttivani yksinäisyydestä ja epätoivosta. Milloinkaan en ole samalla tavalla elossa kuin epätoivoisimpina hetkinäni. Jos sitten ajattelen ettäe entä jos elämäni olisi yhtä onnellisuuden harmoniaa, niin tekisikö se siitä mitään muuta kuin tylsää?
Joten kenties minun pitäisikin lopettaa onnellisuuden tavoittelu. Ehkä onni ei ole minua varten?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onnellisuus tulee siitä ja niistä asioista, jota itselleen haluaa ja mitä tavoittelee. Joillekin se on tuo omakotitalo, hyvä puoliso, vauraus ja lomamatkoja, mutta joillekin riittää onnellisuuteen vain se, että on terve tai että omistaa kissan tai koiran, tai kun on yksi hyvä ystävä tms...
No, kiva provohan tuo oli, mutta sellainen ihminen on, että hän haluaa tavoitella mahdollisemman hyvän ja itseään tyydyttävän elämän itselleen, jotta elämän tarkoitus - olla onnellinen täyttyisi.
Minä taas koen että pieniä unelmia ja toivetia saa olla, mutta onni pakenee jos haikailee liikaa menneitä, et miksi valitsin niin ja näin tai sitten elää toiveissa sitten kun ja kun minulla on...
Pitää oppia elämään juuri tätä aikaa ja hetkeä. MInulla ei ole kumpppania, en edes haaveile sellaisesta puhumattakan että juoksisin haku päällä. Jos on tullakseen niin, hän tule vastain jossain. Sanotaan että onni on käsite, että kun sen on saamassa hyppysiinsä niin se saakin siivet selkäänsä ja liihottaa pois. Ja koen olen aika onnellinen tässä ja nyt ...