Olen parikymppinen nainen ja tunnen ettei mulla ole mitään tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa.
Opiskelen eli mulla ei ole varaa mihinkään muuhun kuin saan joka kuukausi just ja just maksettua vuokran. Kaikki ylimääräiset laskut menevät ulosottoon (lääkärilaskut, terveyskeskuslaskut jne.) koska mulla ei ole varaa. Menetin yöunia pitkän aikaa ja masennuin vaikeasti. Nyt syön kolmea eri lääkettä pelkoihin, masennukseen unettomuuteen... Mulla ei ole varaa syödä eikä harrastaa mitään. Jaksan juuri ja juuri käydä koulussa mutta tuntuu että sama olisi lopettaa se kesken että saisi edes jotain sosiaalitukea. Tuntuu että olen ihan pohjalla enkä näe enää mitään syytä jatkaa...
Täällä on varmaan muitakin mitkä elävät sairautensa tai muun vuoksi niukasti.. Miten hitossa saada elämäniloa, kun ei ole varaa edes syödä?
Opiskelen eli mulla ei ole varaa mihinkään muuhun kuin saan joka kuukausi just ja just maksettua vuokran. Kaikki ylimääräiset laskut menevät ulosottoon (lääkärilaskut, terveyskeskuslaskut jne.) koska mulla ei ole varaa. Menetin yöunia pitkän aikaa ja masennuin vaikeasti. Nyt syön kolmea eri lääkettä pelkoihin, masennukseen unettomuuteen... Mulla ei ole varaa syödä eikä harrastaa mitään. Jaksan juuri ja juuri käydä koulussa mutta tuntuu että sama olisi lopettaa se kesken että saisi edes jotain sosiaalitukea. Tuntuu että olen ihan pohjalla enkä näe enää mitään syytä jatkaa...
Täällä on varmaan muitakin mitkä elävät sairautensa tai muun vuoksi niukasti.. Miten hitossa saada elämäniloa, kun ei ole varaa edes syödä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lähdetkö kanssani ulkomaille? Siellä on edullisempi elää ja aurinko lämmittää oikeissa maissa vuodenajasta riippumatta.
Vaikka heti. Siis jonnekkin lämpimään.
No, sinulahan on asiat hyvin, kun kuitenkin saat sitä koulua käytyä. Eli, joskus valmistut ammattiin, eli, saat joskus vähän leveämpää leipää ja elintasosi kohenee. Nyt vaan ensin pyydät terapeuttiasi (ONHAN sinulla sellainen, ei ne lääkkeet ykisn auta?!!) kirjoittamaan lausunnon sossuun, että olet hyvin motivoitunut käymään koulua, mutta jaksamisesi on kortilla ja olisi suotavaa tukea sinua kaikin mahdollisin keinoin nyt, jotta jaksat käydä koulusi loppuun, etkä syrjäytyisi. Jotain tuollaista. Ja sitten varaat toimeentulotukeen ajan ja viet laskut ja sen lausunnon sinne. En voi tietenkään taata, että rahahanat aukeavat (ja paljonhan se ei ole, mutta lääkkeet, sähköt yms kuitenkin), mutta saattaa se auttaa. Itselläni auttoi, tosin aikaa on kulunut yli 15v, mutta parikymppinen opiskelija olin minäkin silloin.
Luettavaksi suosittelen vaikkapa seuraavia kirjoja:
Rhonda Byrne: Salaisuus (Myös Voima ja Taikavoima -kirjat)
Wayne Dyer: Pyrkimyksen voima
Paulo Coelhon tuotanto
Itse luen tällä hetkellä Jack Canfieldin ja Mark Victor Hansenin kirjoittamaa Aladdin -tekijä Kaikki on mahdollista -jos vain uskallat pyytää -kirjaa. Vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, samaa asiaa, kuin ylläolevissa.
Lämpimiä ja voimauttavia ajatuksia sinulle lähettäen,
Lumi
Olettaen siis, että opintolaina on nostettu, niin toimeentulotukea kyllä pitäisi tippua. (Vaikken minä kyllä tajua, miksi pitää velaton ihminen pakottaa elämään velaksi ja sitten vasta antaa toimeentulotukea. Onhan se selvä, että nykymaailma on aivan eri, kuin suuret ikäluokat, jotka pääsivät kaikki töihin suoraan koulusta......) Sossu auttaa mielellään sellaista, joka on motivoitunut pääsemään elämässä eteenpäin, koska todennäköisesti jossain kohtaa sitten opiskelija menee töihin.(toisin kuin katkoista kieltäytyvä päihdeongelmainen...) Ja nyt on vielä alkuvuosi, loppuvuodesta menee rahahanat kiinni, kun on kaikki käytetty.... Mutta siis se terapeutin lausunto (ammattilainen, joka tietää tilanteesi) auttaa. Sosiaalitoimihan on JUURI tällaisia ihmisiä varten alunperinkin perustettu, LYHYTAIKAISTA tukea elämän tiukoissa tilanteissa. Mutta kun peruskuuliainen kiltti suomalainen ei sitä oikeuttaan käytä, kun se on häpeällistä.... mielummin sitten menee vaikka ne lääkkeet ja lääkärilaskut ulosottoon ja loppuelämä sen takia...
Ja kun sanoin, että asiat hyvin, kun jaksaa koulua käydä (jos se nyt oli niskakarvoja nostattava jollekin), siinä kohtaa, kun vielä jaksaa taistella sen koulun kanssa, ON asiat hyvin, paremmin kuin monilla. Kun ei jaksa enää välittää, EI enää ole.
Itse olen ym. kirjoista saanut apua elämäni tiukissa kohdissa. Sopii lukea ja katsoa sitten, josko auttaa.
Niin no..Miten sen nyt ottaa ei luottotiedoilla ja sairauksilla ole mitään
tekemistä keskenään, työttömänä saan paremmin kun saisin töistä,
joten se nyt on vaan tervettä järkeä. Luottotiedot johtuu sitten typeryydestä
tai jostain,Mutta noin muuten ptiää kutinsa, ettei tässä mitään harrasteta ei ainkaan mitää laillista tai normaalia missä voi tavata jonkun.
Anteeksi nyt vaan mutta millä tavalla luottotietojen menettäminen tässä tapauksessa kertoo tyhmyydestä?
Opiskelijana mullekin jäi käteen n. 24e/kk, lääkkeet maksoi n. 12e/kk ja kuukausittain melkein tuli myös terveyskeskusmaksulaskuja. Ainiin ja jotain tosiaan pitäisi syödäkin ja maksaa myös muita laskuja.
moikka,sulla tosi patti tilanne päällä.saanko kysyä että miki et saa toimeentulotukea tai asumistukea?sullahan ei jää elämiseen yhtään mitään...mä olen ymmärtänyt että ne tuet on opiskelijoidenkin käytettävissä kun tulot on pienet.
saan opintotukea ja asumistukea 440e/kk. Vuokra on 440€ vesi 21€. Asunto on kaikkein halvin mahdollinen, mitä pystyn saamaan (asun opiskelijakaupungissa, jossa paikkakuntalaiset ei käytännössä saa opiskelija-asuntoa tai solua, koska kaikkiin on 2v jonot ja sinne on menijöitä ulkopaikkakunnilta). Siivosin ennen iltatöikseni, mutta sitten rupesivat uhkailemaan etten saa enää tukia/takaisin peritään jos teen töitä (sain n. 180€ kuussa). Lopetin sen ja nyt saan sossusta n. 110€ rahaa, koska siitä miinustetaan sähköt ja jotain muita maksuja. Eli siis käteen jää n. 90€/kk, josta pitää maksaa netti (halvin mahdollinen 15€/kk), puhelin (kytky, koska entinen meni rikki, n. 30€/kk, onneksi se kytky loppuu kohta), pesuhuonemaksut jne. Sen lisäksi sitten on ruokaostosten vuoro. Joudun myös käyttämään shampoota ja hoitoainetta sekä tampooneja koska olen nainen, ne maksavat aivan hirveitä summia.
Hei, nyt vähän järkeä tuohon hommaan!
Mikset voi ottaa lainaa? Tai ilmeisesti olet sen jo tuhlannut, koska sossu auttaa. Sossussa vaativat lainan ottamista ennen kuin auttavat. Omaa tyhmyyttä siis?
Opiskelija saa tienata n. 600 € /kk ilman että se vaikuttaa opintorahaan. Se, että Kela lähettää sinulle kirjeen jossa tästä muistutetaan ja pyydetään sinua tarkastamaan tulosi, ei tarkoita sitä että olisit edes töissä saatika että tienaisit liikaa. Kela lähettää sen kirjeen kaikille. Kannattaisi lukea ajatuksen kanssa ne laput. Jos ei ymmärrä, sinne voi soittaa tai käydä ja kysyä. Sanoit sitten itsesi irti sen tiedotteen vuoksi..?
Ja ilman lainaakin pärjää jos oikeasti haluaa! Sulta jää siis 55 € kuussa kauppaan. Se on tarpeeksi.
Pese pyykit kämpässä käsin. Onnistuu lavuaarissa, ämpärissä ja pesuhuoneen lattialla. Lakanat ja pyyhkeet voi pestä koneessa, kun saa koneellisen täyteen.
Hiustenhoitoaineen ja shampoon saa alle kympillä molemmat yhteensä, kun ostaa halvinta. Se halpa on 750 ml purkeissa ja kestää puoli vuotta kumpanenkin purkki.
Kuukuppi on järkevä sijoitus. Kestävät ja kestävät... Mulla ollut jo yli 10 vuotta sama ja on kuin uusi. On olemassa myös kestotampooneja (sieniä), kysy luontaistuotekaupasta tai googlaa.
Lue alta mun vinkit. Mulla on ollut vielä vähemmän rahaa käytössä kauppaan kuin sinulla, mulla oli vain 25-30€ kk, ja sillä tulin puolen vuoden ajan hyvin toimeen. Sain syötyä terveellisesti. Lisäksi sain lihaksikkaan ja kiinteän kropan, joten en syönyt kalliita valmisruokia vaan ihan oikeaa itsetehtyä ruokaa jossa oli runsaasti proteiinia.
Ei saa olla uusavuton eikä saa luulla ettei muut pärjäisi vastaavassa tilanteessa. Sinäkin pärjäät hyvin, jos vaan luovut vaatimuksistasi, katkeruudestasi ja negatiivisuudestasi. Jos haluat nähdä asian noin mahdottomana, se sitten on sulle sellainen.
Joo, anteeksi. Kyllä mä ymmärrän että haet vaan sympatiaa kurjalle olollesi etkä ihan oikeasti haluaisi neuvojakaan. Kaipaat vahvistusta omille ajatuksillesi. Mä olen kurja kun kerron että sun ajatukset asioista ovat väärät. Se vaan on niin, että itse meidän on itsestämme huolehdittava kun aikuisia ollaan. Voin antaa apua sulle vain neuvoina, vaikka noin epätoivoisessa tilanteessa haluaisin oikeasti olla vääntämässä sulle sitä ihan kasvotusten ja näyttämässä ja opastamassa että näin hei, ja huomaatko että tää toimii.. koska noi mun sissikeinot ihan oikeasti toimii. Ymmärrän, että kun masentaa ei näe sitä ratkaisuna eikä jaksa aina toimia.
Sori, sulta jää siis 45 € /kk. Mutta silläkin siis pärjää. :-)
Ota opintolaina. Jos sulla on kallis vuokrakämppä, muuta halvempaan,k vaikka soluun. Ei mitään ylimääräistä, ei lehtiä, ei namia, ei pullaa, ei uusia vaatteita, ei yhtään mitään. Yleisistä vessoista vessapaperi ja käsisaippuaa pulloon, koulun ruokalasta voileivät mukaan.
Kannattaa syödä koulussa, etenkin jos harrastat paljon liikuntaa (erittäin suositeltavaa). Ruoka on siellä monipuolista ja maksaa vain n. 2,5 € eli 50 /kk. Keskity koulussa rehuihin ja proteiiniin. Syö kotona proteiinia ja hiilaria. Tee paljon ruokaa kerralla ja pakasta annosrasioihin. Osta vain tarjouksista ja käy monessa eri kaupassa sen mukaan mitä tarvitset ja missä on halvinta.
Hanki töitä. Hae kaikkea, mutta älä ota yötyötä. Se ei sovi masentuneelle, menee rytmi sekaisin. Parasta olisi saada osa-aika hommia.
Kerää pulloja. Niillä saa monta kertaa sen viimeisen maitolitran ennen seuraavaa tukipäivää.
Dyykkaa. Tiettyjen kauppojen roskiksista löytyy sulkemisajan jälkeen ihan asiallista syötävää.
Seurakunta tai joku muu taho jakaa ruoka-avustuksia. Hae pois aina kun saat! Kysy paikkakunnan srk:lta.
Harrastuksia: lukeminen (kirjasto), elokuvat (kirjasto), kävely, juoksu, metsässä rämpiminen, jumppa (kirjaston filmit), lihaskuntoharjoitukset, käsityöt (vanhan tuunaaminen uudeksi ja korjaaminen), polkupyöräily kesäisin, järviuinti.
Ruokia: Kaurapuuro, rahka, raejuusto, maustamaton broileri, vähärasvainen jauheliha, soijarouhe, soijapalat, hedelmät/kasvikset, täysjyväpasta, kananmunat, maito. Jauheliharuuan sekaan voi sotkea soijarouhetta ja broitsuruuan sekaan soijapaloja. Soija on tosi halpaa ja siinä on paljon proteiinia, mutta ei rasvaa. Herkuttelen letuilla ja mansikkahillolla kerran viikossa.
Syksyllä pakastin täyteen marjoja metsästä. Jopa sienet menevät, kun on kamala nälkä muun ruuan seassa.
Käy pilkillä / kalassa.
Tarvitset elämänvalmennusta. Kysy jos sossussa auttaisivat sinua, sellaisia kursseja on, ja jos et pääse sellaiselle, sossuilla on kykyä auttaa taloussuunnittelussa. Jos tulot jää alle tietyn, sossu maksaa sairauskulut.
Opiskelijana on aivan mahdollista elää ja syödä terveellisesti. Itse teen näin vaikka taustalla (takana) masennus. Oikeastaan tämä askeettisuus on auttanut minua henkisesti paljon. Olen ymmärtänyt miten vähällä ihminen tulee toimeen ja kuinka paljon meillä on kaikkea turhaa. Olen oppinut arvostamaan sitä mitä minulla on, ja tälläkin hetkellä koen että minulla on liikaa. Ja koen olevani etuoikeutettu. Minulla ei ole minkäänlaista tukiverkkoa (perhe kuollut), joten täytyy jaksaa olla aika intiaani välillä :-)
Jos joskus voin ostaa pienen suklaapatukan kaupasta, se on ehkä kerran kuussa ja todella ylellisyyttä. Paitsi että se on mielestäni turhaa. Parin löytöpullon kanssa saan jo makaronipussin sillä rahalla.
Tuossa köyhäilyssä on se hyvä puoli, ettei voi syödä liikaa - pysyy kroppa timmissä kunnossa. Jos syö liikaa, loppukuusta on nälkä. Pitää siis suunnitella tarkasti menonsa.
Siis usko pois, kaikki voi toimia! Ota apua vastaan ja laita asiasi järjestykseen. Se onnistuu!
On varmaan hyvä hiukan raottaa taustojakin, eli mulla ei ole ollut koskaan helppoa elämää. Olen joutunut luopumaan paljosta ja hautaamaan perheeni ja ystäviäni. Lapsuudessa alkoholismia ja väkivaltaa, henkistä turvattomuutta. Epäonnea kumppaneiden valinnassa, hyväksikäyttöä, masennusta.
Pienenä itkin usein kun kaikilla muilla oli tarvaroita ja rahaa eikä minulla ollut koskaan, tuntui jo silloin ettei minulla ole mitään arvoa.
Viisas äitini kuitenkin opetti minulle henkisiä arvoja. Kaikkea en ymmärtänyt silloin, mutta näin vanhempana olen kiitollinen niistä evästeistä. En olisi pärjännyt elämässäni ilman niitä. Aika usein olen yksin arvojeni kanssa, mutta tiedän mikä tuntuu hyvältä sisimmässä.
Ehkä minun on sitten helppo tyytyä vähään, kun en ole koskaan saanut juuri enempää?
Minulla taas tilanne täysin päinvastoin. Raha-tilanne hyvä ja saan lähes kaiken maallisen mitä haluan. Silti olen onneton. Oikein haluaisin olla köyhä ja ilman läheisiä. Olo ei olisi kai niin riippuvaine.