kenen juttusille ohjaan mieheni?!

soitto tk:hon ja akuuttiaika yleislääkärille,hän lähettää eteenpäin.toivottavasti hän haluaa lähteä,se on usein kova kynnys.voit mennä mukaan.joillekkin riittää keskustelu mutta luulen että lääkäri varmaankin ehdottaa lääkettä.löytyy paljonkin hyviä vaihtoehtoja.pakko ei kuitenkaan ole suostua mutta joskus niitä todella tarvitaan kun välittäjäaineet aivoissa vähäiset kovan stressin takia.sinäkin voit varata ajan ihan itsellesi ettet uuvu aivan kokonaan.voimia sinulle!

Jos miehelle sopivia töitä ei miehellä ole pian saatavailla paikkakunnalla niin eikö kannttais miettiä muuttoa. Auttaako käynti lääkärillä ja sitten odottelu lääkkeiden avulla pitemmän aikaa. Tietenkin nyt on apua saatava, mutta jatkossa?

Juu keskusteluaikaa ja sitten omasta kokemuksesta suosittelen että tarkastelee keskusteluissa pitkällä aikavälillä omaa arvomaailmaa ja sen syvyyttä. Tässähän käy helposti (myös itsellä kävi) niin että fundeeraa ja märehtii kaikki päivät näitä juttuja ja luo itselleen uhkakuvia sun muita. Sitten homma pahenee ja etenee lopulta depressioksi. Itse pohdin kolmisen vuotta arvojani ja kaivoimme itselle tärkeitä rooleja ja tehtäviä elämässä ilman työtä. Siitä se lähti. Löysin uusia sosiaalisia piirejä jotka eivät perustuneet sosiaaliseen statukseen tai kikkelin kasvattamiseen. En täysin depiksestä ole päässyt mutta se ei haittaa kun elämä on täydempää. Teen akateemisen työn sijasta suoritustason työtä nykyään. En todellakaan ole sähkömies enkä putkimies enkä raksamies. Työkkäri ja monet tutut niitä suositteli (tietysti) kun niistä saa RAHAAAAAA. Sitten olisi taas statusta ja kikkeli iso ;-). Se on lopulta itse löydettävissä jos haluaa. Se on se suunnaton häpeän kokemus meillä Suomessa kun ei käy töissä. Voi voi voi. Onneksi siitä parannuin. Suosittelen.

Kuulostaa nyt vähän siltä, että mies tarvitsisi vaimon joka ymmärtää ja arvostaa vaikka tunteekin itsensä arvottomaksi. Kyllä miehelläkin voi joskus mennä huonosti, se että hän on kyllästynyt tähän paskaan valtioon, tarkoittaa, että hän kokee olevansa kelvoton. Nyt sitä kumppanin tukea juuri tarvitaan.

Komppaan Herszogia, olisi ehkä syytä miehen käydä läpi tosiaan sitä, mitä oikeastaan menetti sen työn lisäksi.... :)

Ehkä vaimona parhaiten tiedät, minkälainen apu olisi hyvä, mitä miehesi on valmis vastaanottamaan. Riittääkö, että annat hänelle käteen vaikkapa Norman Vincent Pealen Myönteinen ajattelu -kirjan (tai jonkin muun vastaavan, näitähän piisaa...), pitääkö panna kova kovaa vastaan "minä lähden, jos et lopeta tuota valittamista ja ala nähdä hyvää ja kaunista elämässä" -tyyliin (hyvää ja kaunista voi olla vaikka nauttiminen siitä, että ei tartte herätä aamulla kellonsoittoon, saa juoda aamukahvin rauhassa jne.kunhan JOTAKIN näkee positiivisena (Viktor Frankl kirjoitti aiheesta paljon....)...), vai pitäisikö tosiaan varata aika jollekin ammattiauttajalle.
Vaan kenelle? Ehkäpä miehesi hyötyisi omastakin terapiasta, mutta näkisin, että tässä voisi olla myös paikka pariterapialle. Molemmat kävisivät yksinäänkin, mutta myös yhdessä terapeutin pakeilla ja sinäkin saisit sanottua sen, mikä sinua tässä tilanteessa eniten kaivelee (ja suhteessannehan voi muutenkin olla jotain korjattavaa). Ja mies ei joutuisi heti nielemään "terapian tarpeessa" -leimaa, joka saattaa itsetunnon päälle ottaa noinkin statusorientoituneella ihmisellä. Voi tietysti olla, että ei mielellään pariterapiaankaan suostu, mutta se toisaalta myös osoittaisi hänelle, että sinä olet tosissasi suhteenne suhteen ja sen, että et jaksa enää oksennusämpärinä olla (olethan sanonut sen hänelle myös suoraan...).

Tottakai parisuhteessa pitää toinen toistaan tukea, mutta ei omien voimavarojen kustannuksella. Jossain kohtaa se valtion soimaaminen pitää lopettaa (vai onko se joskus jollekulle jotain hyvää tuonut, kertokaa heti, jos tiedätte?) ja alkaa TEHDÄ asioille ITSE jotakin. Se voi olla muutto paikkakunnalta, uudelleen kouluttautuminen tai jotakin aivan muuta. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos ei mikään muutu.

Jos ei muuta, niin mene ITSE juttelemaan jollekulle, tai täällä palstalla jaa tuntojasi, se helpottaa jakamaan sitä lastia, jonka miehesi sinulle syytää. Pidä itsestäsi huolta!

Voimia toivottaen,
Lumi

Ohjaa se psykologille tai jos ei lähde suosiolla sinne niin ohjaa se ovesta ulos.

Työttömällä ja masentuneella jämämiehellä ei mitään tee.