Lampaan lihan hinta

Väität, että tuottajan osuus on kummassakin tapauksessa kilohinnasta vähäinen. Suomen tapauksessa siis tuottajahinta on vähäinen, mutta suomalainen tuottaja saa rutkasti tukea sen päälle. Uusiseelantilainen tuottaja ei saa paljonkaan tukea.

Juju on siinä, että maatalous on Uudelle-Seelannille umpitärkeä elinkeino. Se vie suurimman osan maataloustuotteistaan ulkomaille. Tämä ajaa maan suosimaan markkinaehtoisuutta, koska Uuden Seelannin maataloustuotanto on kilpailukykyistä. Systeemi ei toimi, elleivät myös tuottajat ole tyytyväisiä tuottajahintoihinsa. Se on siellä bisnestä eikä pakkopullaa kuten meillä Suomessa. Yrittäjä joko uskoo yrittämisestä saatavaan tuloon tai lopettaa yrittämisen. Näin Uudessa-Seelannissa. Meillä Suomessa tällainen yrittäjä vaatii veronmaksajilta aina vain suurempaa osallisuutta tulonmuodostuksessaan. Tyytyväisiä he lienevät vasta sitten, kun ja jos valtio maksaisi kaikki viulut ja lampaankyljykset.

Olen samaa mieltä siitä, että olosuhteet tuovat kilpailuetua. Tätä meillä ei vaan haluta oikein myöntää, vaan väen väkisin yritetään kasvattaa vaikka banaaneja umpihangessa veronmaksajien rahoilla. Uuden-Seelannin ilmasto suosii vain maan pohjoisosaa. Etelempänä sataa kyllä talvisin myös lunta. Mutta pohjoisen laidunmailla on riittänyt ruohoa, joten lampaan ja naudanlihan kasvatus on lyönyt leiville.

Lampaan lihan menekin sesonkiluontoisuus on johtunut siitä, ettei sitä tosiaankaan ole meillä paljon tuotettu viime vuosikymmeninä. Ei sianlihakaan mikään joulun sesonkituote ole, kun tuotanto on riittävän suurta. Lampaan liha on erinomaista ja varmasti monissa maissa aivan arkiruokaa. Meillä Suomessa kysyntää on ehkä hiukan ruokkinut maahanmuuttajien ruokatottumukset, joissa lampaan lihaa käytetään runsaastikin.

Suomalainen ruokakulttuuri on muutenkin varsin rajoittunutta. Helsingissä Hakaniemen hallissa kun tulee käytyä siellä on eräs suomalainen lihakauppa, jonka asiakkaista silmiinpistävän huomattava osa on aasialaisia ja muita maahanmuuttajia. Tarjolla kaupassa on paljon suomalaisessa ruuanlaitossa epätyypillisiä osia ja kysyntää eri eläinlajeille olisi enemmän kuin tarjontaa. Suomalaisten pieni markkina on pitänyt paljon sellaisia tuotteita poissa silmistä, jotka muualla ja Euroopankin suurkaupungeissa ovat tavanomaisia. Meillä tämä Hakaniemen hallin yksi kauppa on huomannut tällaisen markkinaraon ja kauppa on käynyt aina kuin siimaa silloin, kun olen sattunut ohi kulkemaan tai kaupassa asioimaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väität, että tuottajan osuus on kummassakin tapauksessa kilohinnasta vähäinen. Suomen tapauksessa siis tuottajahinta on vähäinen, mutta suomalainen tuottaja saa rutkasti tukea sen päälle. Uusiseelantilainen tuottaja ei saa paljonkaan tukea.

Juju on siinä, että maatalous on Uudelle-Seelannille umpitärkeä elinkeino. Se vie suurimman osan maataloustuotteistaan ulkomaille. Tämä ajaa maan suosimaan markkinaehtoisuutta, koska Uuden Seelannin maataloustuotanto on kilpailukykyistä. Systeemi ei toimi, elleivät myös tuottajat ole tyytyväisiä tuottajahintoihinsa. Se on siellä bisnestä eikä pakkopullaa kuten meillä Suomessa. Yrittäjä joko uskoo yrittämisestä saatavaan tuloon tai lopettaa yrittämisen. Näin Uudessa-Seelannissa. Meillä Suomessa tällainen yrittäjä vaatii veronmaksajilta aina vain suurempaa osallisuutta tulonmuodostuksessaan. Tyytyväisiä he lienevät vasta sitten, kun ja jos valtio maksaisi kaikki viulut ja lampaankyljykset.

Olen samaa mieltä siitä, että olosuhteet tuovat kilpailuetua. Tätä meillä ei vaan haluta oikein myöntää, vaan väen väkisin yritetään kasvattaa vaikka banaaneja umpihangessa veronmaksajien rahoilla. Uuden-Seelannin ilmasto suosii vain maan pohjoisosaa. Etelempänä sataa kyllä talvisin myös lunta. Mutta pohjoisen laidunmailla on riittänyt ruohoa, joten lampaan ja naudanlihan kasvatus on lyönyt leiville.

Lampaan lihan menekin sesonkiluontoisuus on johtunut siitä, ettei sitä tosiaankaan ole meillä paljon tuotettu viime vuosikymmeninä. Ei sianlihakaan mikään joulun sesonkituote ole, kun tuotanto on riittävän suurta. Lampaan liha on erinomaista ja varmasti monissa maissa aivan arkiruokaa. Meillä Suomessa kysyntää on ehkä hiukan ruokkinut maahanmuuttajien ruokatottumukset, joissa lampaan lihaa käytetään runsaastikin.

Suomalainen ruokakulttuuri on muutenkin varsin rajoittunutta. Helsingissä Hakaniemen hallissa kun tulee käytyä siellä on eräs suomalainen lihakauppa, jonka asiakkaista silmiinpistävän huomattava osa on aasialaisia ja muita maahanmuuttajia. Tarjolla kaupassa on paljon suomalaisessa ruuanlaitossa epätyypillisiä osia ja kysyntää eri eläinlajeille olisi enemmän kuin tarjontaa. Suomalaisten pieni markkina on pitänyt paljon sellaisia tuotteita poissa silmistä, jotka muualla ja Euroopankin suurkaupungeissa ovat tavanomaisia. Meillä tämä Hakaniemen hallin yksi kauppa on huomannut tällaisen markkinaraon ja kauppa on käynyt aina kuin siimaa silloin, kun olen sattunut ohi kulkemaan tai kaupassa asioimaan.

Lue lisää

Paremmin kylmiin kuin lämpimiin olosuhteisiin,kaikenlaiset loiset on uudessaseelannissa valtava ongelma,eikä myrkyissä säästellä..Suomessa loistorjuntaa ei käytänössä harrasteta ollenkaan.
Suomalainen tuottaja ainakaan jos puhutaan lampaista ei todellakaan saa rutkasti tukea,pieni ala on auttamatta jäänyt täysin toisten jalkoihin kun tuista on päätetty.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väität, että tuottajan osuus on kummassakin tapauksessa kilohinnasta vähäinen. Suomen tapauksessa siis tuottajahinta on vähäinen, mutta suomalainen tuottaja saa rutkasti tukea sen päälle. Uusiseelantilainen tuottaja ei saa paljonkaan tukea.

Juju on siinä, että maatalous on Uudelle-Seelannille umpitärkeä elinkeino. Se vie suurimman osan maataloustuotteistaan ulkomaille. Tämä ajaa maan suosimaan markkinaehtoisuutta, koska Uuden Seelannin maataloustuotanto on kilpailukykyistä. Systeemi ei toimi, elleivät myös tuottajat ole tyytyväisiä tuottajahintoihinsa. Se on siellä bisnestä eikä pakkopullaa kuten meillä Suomessa. Yrittäjä joko uskoo yrittämisestä saatavaan tuloon tai lopettaa yrittämisen. Näin Uudessa-Seelannissa. Meillä Suomessa tällainen yrittäjä vaatii veronmaksajilta aina vain suurempaa osallisuutta tulonmuodostuksessaan. Tyytyväisiä he lienevät vasta sitten, kun ja jos valtio maksaisi kaikki viulut ja lampaankyljykset.

Olen samaa mieltä siitä, että olosuhteet tuovat kilpailuetua. Tätä meillä ei vaan haluta oikein myöntää, vaan väen väkisin yritetään kasvattaa vaikka banaaneja umpihangessa veronmaksajien rahoilla. Uuden-Seelannin ilmasto suosii vain maan pohjoisosaa. Etelempänä sataa kyllä talvisin myös lunta. Mutta pohjoisen laidunmailla on riittänyt ruohoa, joten lampaan ja naudanlihan kasvatus on lyönyt leiville.

Lampaan lihan menekin sesonkiluontoisuus on johtunut siitä, ettei sitä tosiaankaan ole meillä paljon tuotettu viime vuosikymmeninä. Ei sianlihakaan mikään joulun sesonkituote ole, kun tuotanto on riittävän suurta. Lampaan liha on erinomaista ja varmasti monissa maissa aivan arkiruokaa. Meillä Suomessa kysyntää on ehkä hiukan ruokkinut maahanmuuttajien ruokatottumukset, joissa lampaan lihaa käytetään runsaastikin.

Suomalainen ruokakulttuuri on muutenkin varsin rajoittunutta. Helsingissä Hakaniemen hallissa kun tulee käytyä siellä on eräs suomalainen lihakauppa, jonka asiakkaista silmiinpistävän huomattava osa on aasialaisia ja muita maahanmuuttajia. Tarjolla kaupassa on paljon suomalaisessa ruuanlaitossa epätyypillisiä osia ja kysyntää eri eläinlajeille olisi enemmän kuin tarjontaa. Suomalaisten pieni markkina on pitänyt paljon sellaisia tuotteita poissa silmistä, jotka muualla ja Euroopankin suurkaupungeissa ovat tavanomaisia. Meillä tämä Hakaniemen hallin yksi kauppa on huomannut tällaisen markkinaraon ja kauppa on käynyt aina kuin siimaa silloin, kun olen sattunut ohi kulkemaan tai kaupassa asioimaan.

Lue lisää

Mitä ne tuet tähän kuuluvat? Vaikka suomalainen lampaanlihantuottaja tuplaisi tuotantonsa tai kykenisi kaksinkertaistamaan oman osuutensa siitä lihatiskihinnasta, kauppias myisi lihan edelleen haluamaansa hintaan.

Ainakaan lampaanlihakarjaa meillä ei kasvateta "väen väkisin", koska kotimainen tarjonta ei kata sesonkiajan kysyntää. Luultavasti yksinkertaisesti juuri siksi, ettei lampaiden kasvatus täällä kannata. Kyseessä on pitkälti harrastus muun maatalouden ohessa. Lammaskarjojen koko on täällä vain muutamia kymmeniä yksilöitä.

Tuohon harrastukseen voi kuulua, että tilalliset kehräävät lampaidensa villat langoiksi, värjäävät ne kasviväreillä ja jopa kutovat siitä sitten vaatteita. Villasta jalostamalla saatu hinta on aivan toinen kuin raakavillasta saatu. Osa taas palvaa lampaanlihan ja myy sen suoramyyntinä, jolloin saa itselleen sen jalostuksen arvon, jonka muuten monopoliteurastamo ottaisi.

En usko, että lampaanlihan kysyntä Suomessa kasvaa, vaikka tuotanto täällä lisääntyisikin. Kyllä homma menee niin, että tuottajat vastaavat kuluttajien kysyntään, eikä päinvastoin. Jos uusiseelantilaiset ovat eri mieltä, heillähän on yhdessä kauppiaiden kanssa mahdollisuus muuttaa käsitykseni pitämällä lampaanlihaa tarjolla ympäri vuoden kaikissa Suomen kaupoissa. Heittävät vain menemään ostamattoman lihan niin kauan, että suomalaisten kulutustottumukset muuttuvat.

Uuden-Seelannin lampaista ei lähde ulkomaille mikään bulkkitavara jo senkin vuoksi, että valtaosa siitä lähtee vientiin. Lihan suosio ulkomailla johtuu nimenomaan hinta-laatusuhteesta.

Itse olen ostanut aina uusi-seelantilaista lammasta, kun olen lampaan lihaa ostanut. En sen vuoksi, että se on merten takaa kotoisin, vaan siksi, että hinta on laatuun nähden ylivertaista. Koskaan en ole pettynyt laatuun. Maku on vaihdellut hyvästä erinomaiseen. Nyt onnistuin saamaan aivan loistoluokan lihaa, josta lihan ei voi enää kuvitella paremmaksi menevän mureudessaan ja maussaan. Kunnolla haudutettua karitsan potkaa voi myös suositella, siitä ei makuelämys paljon parane. Potkien saatavuus on vain vähäistä. Onneksi asustan täällä metropolin vilinässä, missä sitäkin herkkua on kaupan. Nuorempa tuli syötyä jonkin verran kotimaista lammasta, kun tätä ulkomaista ei ollut saatavilla. Makumuistot olivat karvaisia, tiesi miltä se lampaan karva maistuu.

Uudessa-Seelannissa panostetaan maataloustuotannon osalta muutenkin laatuun, jos omien havaintojen perusteella voi sellaisen johtopättöksen tehdä. Suomessa törmää ainakin kolmeen laadukkaaseen tuoteryhmään tuosta saarivaltiosta. Ensimmäin oli tämä lammas, toinen ovat kiivi-hedelmät ja kolmas maassa tuotetut viinit, joista varsinkin muutamat valkoviinit ovat tosi hyviä ja laadukkaita perusviinejä eli ovat myös maltillisesti hinnoilteltuja. Silloin kun maatalousyrittäjä saa tulonsa lähes pelkästään markkinoilta, se näkyy myös tuotteiden hyvässä laadussa.

Oli tuossa tosiaan hieman epätarkka. Tarkoitin pakastamattomuudelle sitä, että tuote oli ostettu lihatiskiltä eikä se ollut siis pakastealtaassa ollut pakastetuote. Laivojen konttokuljetuksissa pakastaminen on varmasti täysin välttämätöntä. Pieni osa tulee lentorahtina eikä sitä tarvinne sen vuoksi pakastaa.

Tällä nyt ei suurta väliä, kun maku ja laatu ovat kuitenkin erinomaisia. Kukapa sitä haluaisikaan syödä valmiiksi pilaantunut lihaa. Sitäkin syödään monissa maissa ja juuri sen vuoksi ovat syntyneet vahvat maustekulttuurit, joilla peitetään lihan pilaantuneisuutta.

Ahneita välikäsiä on mahdollista myös välttää. Tuottaja voi tulla lihoineen esim. helsingin toreille ja vaikka viisinkertaistaa sen tuottajahintansa, jos se on muutamia prosentteja kaupan kokonaishinnasta. Varmasti menisivät kuin kuumille kiville. Ei vaan ole näkynyt tällaisia tuottajakauppiaita. Päinvastoin he pyrkivät monasti myymään kalliimmalla kuin vähittäiskaupat. Suoramyynti olisi oiva tapa välttää nuo välikädet ja tuottajat voisivat sitä perustaa omia osuuskauppojaan ja osuusteurastomojaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ahneita välikäsiä on mahdollista myös välttää. Tuottaja voi tulla lihoineen esim. helsingin toreille ja vaikka viisinkertaistaa sen tuottajahintansa, jos se on muutamia prosentteja kaupan kokonaishinnasta. Varmasti menisivät kuin kuumille kiville. Ei vaan ole näkynyt tällaisia tuottajakauppiaita. Päinvastoin he pyrkivät monasti myymään kalliimmalla kuin vähittäiskaupat. Suoramyynti olisi oiva tapa välttää nuo välikädet ja tuottajat voisivat sitä perustaa omia osuuskauppojaan ja osuusteurastomojaan.

Lue lisää

Tuolla jo totesinkin, että suoramyyntiä on. Vaikka lammastalous Suomessa on pitkälti harrastus, pitäähän vaivannäölle saada silti hieman katetta. Itse teurastetusta ja jalostetusta lihasta sitä jo hieman saa.

Eri asia sitten on, kannattaako noiden lihojen kanssa lähteä Helsinkiin asti Uuttamaata kauempaa. On mahdollista, että kuluttaja joutuu lähtemään ostoksille niihin maakuntiin, joissa lampaita kasvatetaan. Lampaanlihaa voi saada suoramyyntihalleista, liha-alan erikoisliikkeistä sekä tiloilta itseltään. Netistä löytynee osoitteita.

Itse en osta koskaan lampaanlihaa, joten en ole kiinnittänyt huomiota, saako suoramyynnistä myös maustamatonta raakalihaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ahneita välikäsiä on mahdollista myös välttää. Tuottaja voi tulla lihoineen esim. helsingin toreille ja vaikka viisinkertaistaa sen tuottajahintansa, jos se on muutamia prosentteja kaupan kokonaishinnasta. Varmasti menisivät kuin kuumille kiville. Ei vaan ole näkynyt tällaisia tuottajakauppiaita. Päinvastoin he pyrkivät monasti myymään kalliimmalla kuin vähittäiskaupat. Suoramyynti olisi oiva tapa välttää nuo välikädet ja tuottajat voisivat sitä perustaa omia osuuskauppojaan ja osuusteurastomojaan.

Lue lisää

Tiedoksi sinne perähikiälle, ei voi tulla hesan torille. Paikat vuokrataan vuosittain ja terveystarkastajat ovat tarkkana. Torikauppiaat ovat ammattikauppiaita, jotka ostavat myytävänsä aamulla tukusta.

Kysyppä demutovereiltasi siitä osuuskauppa jutusta, voivat ehkä kertoa miten sen tuhosivat

wickeds kirjoitti:

Tiedoksi sinne perähikiälle, ei voi tulla hesan torille. Paikat vuokrataan vuosittain ja terveystarkastajat ovat tarkkana. Torikauppiaat ovat ammattikauppiaita, jotka ostavat myytävänsä aamulla tukusta.

Kysyppä demutovereiltasi siitä osuuskauppa jutusta, voivat ehkä kertoa miten sen tuhosivat

Lue lisää

Kepulaiselle tuo terveystarkastajien tarkkuus on ylivoimainen este ja myös eksymisen riski Stadissa, lihat ehtii mennä pilalle ennen torin löytymistä..

Agraarikommunisti, tiesitkö, että moni kepulainen panee lampaansa pilalle!

Tosiasiassahan tällä palstalla ei ole kerrottu edes, millä hinnalla tukkuporras välittää lihanjalostajilta kauppoihin uusiseelantilaista lampaanlihaa ja millä hinnalla kotimaista lampaanlihaa. Todennäköisesti uusiseelantilaista halvemmalla, mutta olennaista on, että molemmissa tapauksissa kauppias itse päättää, minkä suuruisen voittomarginaalin kummastakin itselleen ottaa. Ero voittomarginaalissa voi olla kymmeniä prosentteja.

Mietin asiaa juurikin tällaisilla kriteereillä, mutta tulen siinä kanssasi ihan päinvastaiseen lopputulokseen.

Jos kaikki ihmiset maailmalla ajattelisivat sillä tavalla kuin esität, vientiriippuvainen Suomen talous ajettaisiin totaalisesti kumoon. Toinen suuri kärsijä Euroopassa olisi Saksa.

Minä en usko tukitalouteen enkä protektionismiin. Ne ovat aina johtaneet taloudelliseen taantumaan ja menestymättömyyteen.

Juhana Vartiainen tuo tähän lisänäkökulman. Kotimaisen suosiminen tarkoittaa resurssien käyttämistä sellaiseen, joka on vähemmän kannattavaa. Juuri näin on ja sitä pitäisi kaikin tavoin välttää, jos mieli nostaa elintasoa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juhana Vartiainen tyollisyys-22881

MPP kirjoitti:

Mietin asiaa juurikin tällaisilla kriteereillä, mutta tulen siinä kanssasi ihan päinvastaiseen lopputulokseen.

Jos kaikki ihmiset maailmalla ajattelisivat sillä tavalla kuin esität, vientiriippuvainen Suomen talous ajettaisiin totaalisesti kumoon. Toinen suuri kärsijä Euroopassa olisi Saksa.

Minä en usko tukitalouteen enkä protektionismiin. Ne ovat aina johtaneet taloudelliseen taantumaan ja menestymättömyyteen.

Juhana Vartiainen tuo tähän lisänäkökulman. Kotimaisen suosiminen tarkoittaa resurssien käyttämistä sellaiseen, joka on vähemmän kannattavaa. Juuri näin on ja sitä pitäisi kaikin tavoin välttää, jos mieli nostaa elintasoa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juhana Vartiainen tyollisyys-22881

Lue lisää

Kannattaa lukea myös nuo Juhana Vartiaisen saamat kommentit.

MPP kirjoitti:

Mietin asiaa juurikin tällaisilla kriteereillä, mutta tulen siinä kanssasi ihan päinvastaiseen lopputulokseen.

Jos kaikki ihmiset maailmalla ajattelisivat sillä tavalla kuin esität, vientiriippuvainen Suomen talous ajettaisiin totaalisesti kumoon. Toinen suuri kärsijä Euroopassa olisi Saksa.

Minä en usko tukitalouteen enkä protektionismiin. Ne ovat aina johtaneet taloudelliseen taantumaan ja menestymättömyyteen.

Juhana Vartiainen tuo tähän lisänäkökulman. Kotimaisen suosiminen tarkoittaa resurssien käyttämistä sellaiseen, joka on vähemmän kannattavaa. Juuri näin on ja sitä pitäisi kaikin tavoin välttää, jos mieli nostaa elintasoa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juhana Vartiainen tyollisyys-22881

Lue lisää

Mitä tuohon Uusi-Seelantilaiseen lihaan tulee, niin sehän on hormoneilla kasvatettua.

Itsekunkin oma asia on sitten päättää, onko tuollainen kasvatus eettisesti oikein (eläimen kannalta) ja tehdä ratkaisu sen mukaan. Sinullehan ei ainakaan aiemmin ole ekologiset, eettiset tai moraaliset seikat merkinneet yhtään mitään, Vain hinta, hinta ja hinta. Tyypillinen demari

Hinta, hinta, hinta kirjoitti:

Mitä tuohon Uusi-Seelantilaiseen lihaan tulee, niin sehän on hormoneilla kasvatettua.

Itsekunkin oma asia on sitten päättää, onko tuollainen kasvatus eettisesti oikein (eläimen kannalta) ja tehdä ratkaisu sen mukaan. Sinullehan ei ainakaan aiemmin ole ekologiset, eettiset tai moraaliset seikat merkinneet yhtään mitään, Vain hinta, hinta ja hinta. Tyypillinen demari

Lue lisää

Ekologiset yms. onglmat pitää voida ratkaista kv. sopimuksin ja yhteisin päätöksin. On kohtuutonta vaatia kuluttajilta kattavaa tietämystä esim. siitä miten suomalaiset tuottajat kohtelevat eläimiään. Tästähän tulee välillä hyvin huolestuttavaa tietoa. Jos tekisimme sen mukaan ruokavalintojamme, kuolisimme pian kansakuntana nälkään.

MPP kirjoitti:

Ekologiset yms. onglmat pitää voida ratkaista kv. sopimuksin ja yhteisin päätöksin. On kohtuutonta vaatia kuluttajilta kattavaa tietämystä esim. siitä miten suomalaiset tuottajat kohtelevat eläimiään. Tästähän tulee välillä hyvin huolestuttavaa tietoa. Jos tekisimme sen mukaan ruokavalintojamme, kuolisimme pian kansakuntana nälkään.

Lue lisää

Kaikille aikaansa seuraaville ja asioita ymmärtäville on selvää, että etenkin EU:n ulkopuolella, ja myös joissain EU maissa (kuten Puola) eläintuotannossa käytetään laajalti menetelmiä, jotka eivät vastaa länsimaista käsitystä eläinten oikeasta kohtelusta.

Suomessa on yksittäistapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu kaltoin, mutta yleisesti menettelytapamme vastaavat EU:n vaatimuksia, jotka osaltaan ovat maailman tiukimpia. Tämä ei toki estä EVR:tä ja muita vastaavia propagandajärjestöjä tekemästä kohupaljastuksia eläinten kohtelusta meilläkin, vaikkapa käyttäen norjalaista videomateriaalia, kuten taannoin tapahtui.

Sinä luonnollisestikin vältät suomalaista lihaa noiden välillä tulleiden hyvin huolestuttavien tietojen pohjalta. Ja samalla kehut ostelevasi brasilialaista nautaa, tanskalaista tai puolalaista kinkkua, norjan lohta ja uudenseelannin lammasta.

Tuo Uudenseelannin lammastalous on muuten mielenkiintoista. Sieltähän osa lampaista viedään teuraaksi Aasian halpamaihin elävinä, pakataan tiukkaan häkkiin ja pannaan laivaan jossa ne kuljetetaan oäivä ja viikkokausia eri maiden markkinoille. Näin saadaan tuoretta lihaa maihin, joissa kylmäketju ei pelaa. Suomeenhan liha tuodaan pakasteena (vaikka tiskillä myydään "tuoreena").

Toinen mielenkiintoinen seikka on villantuoton maksimoimiseksi annettavat lääkevalmisteet (kait ne hormoneja on). Lääkkeet saavat lampaan nahkan kasvamaan poimuille, joilloin sen villaa tuottava pinta-ala kasvaa. Lammas kärsii liiasta lämmöstä, mutta villaa tulee. Semmoista eläintenkohtelua siellä. Mutta liha on halpaa ja kelpaa sinulle ja kaltaisillesi. Hyvää ruokahalua, ja muista kunnon viini. Sillähän voi aina huuhtoa turhat eettiset murheet

Lampaita laskien kirjoitti:

Kaikille aikaansa seuraaville ja asioita ymmärtäville on selvää, että etenkin EU:n ulkopuolella, ja myös joissain EU maissa (kuten Puola) eläintuotannossa käytetään laajalti menetelmiä, jotka eivät vastaa länsimaista käsitystä eläinten oikeasta kohtelusta.

Suomessa on yksittäistapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu kaltoin, mutta yleisesti menettelytapamme vastaavat EU:n vaatimuksia, jotka osaltaan ovat maailman tiukimpia. Tämä ei toki estä EVR:tä ja muita vastaavia propagandajärjestöjä tekemästä kohupaljastuksia eläinten kohtelusta meilläkin, vaikkapa käyttäen norjalaista videomateriaalia, kuten taannoin tapahtui.

Sinä luonnollisestikin vältät suomalaista lihaa noiden välillä tulleiden hyvin huolestuttavien tietojen pohjalta. Ja samalla kehut ostelevasi brasilialaista nautaa, tanskalaista tai puolalaista kinkkua, norjan lohta ja uudenseelannin lammasta.

Tuo Uudenseelannin lammastalous on muuten mielenkiintoista. Sieltähän osa lampaista viedään teuraaksi Aasian halpamaihin elävinä, pakataan tiukkaan häkkiin ja pannaan laivaan jossa ne kuljetetaan oäivä ja viikkokausia eri maiden markkinoille. Näin saadaan tuoretta lihaa maihin, joissa kylmäketju ei pelaa. Suomeenhan liha tuodaan pakasteena (vaikka tiskillä myydään "tuoreena").

Toinen mielenkiintoinen seikka on villantuoton maksimoimiseksi annettavat lääkevalmisteet (kait ne hormoneja on). Lääkkeet saavat lampaan nahkan kasvamaan poimuille, joilloin sen villaa tuottava pinta-ala kasvaa. Lammas kärsii liiasta lämmöstä, mutta villaa tulee. Semmoista eläintenkohtelua siellä. Mutta liha on halpaa ja kelpaa sinulle ja kaltaisillesi. Hyvää ruokahalua, ja muista kunnon viini. Sillähän voi aina huuhtoa turhat eettiset murheet

Lue lisää

Sinä se oaat kertoa, mikä tieto on kohupaljastuksia ja mikä totta.

Minä en vältä suomalaisia tuotteita. Pyrin ostamaan hinta-laatu-suhteeltaan parasta tai keskimääräistä parempaa. Tämä ostotapa kytkeytyy ennen muuta siihen, ettn usko sosialistiseen suunnitelmatalouteen. Sen sijaan haluan omalla kuluttajakäytökselläni edistää markkinataloutta ja Suomen etua. Kuten sanoin eettisiä yms. asioita ei voi jättää yksittäisten kuluttajien päätettäväksi, koska juuri sillin löytyy sellaisia putineja kuin sinä, joka kykenet tuosta vaan kertomaan, että kotimainen on kaikissa suhteissa parempaa kuin ulkomainen. Tämähän on nykyisin Putinin politiikan perusta ja se uppoaa toistaiseksi kuin kuuma veitsi voihin Venäjällä, josta on tulossa protektionismin mallimaa.

MPP kirjoitti:

Sinä se oaat kertoa, mikä tieto on kohupaljastuksia ja mikä totta.

Minä en vältä suomalaisia tuotteita. Pyrin ostamaan hinta-laatu-suhteeltaan parasta tai keskimääräistä parempaa. Tämä ostotapa kytkeytyy ennen muuta siihen, ettn usko sosialistiseen suunnitelmatalouteen. Sen sijaan haluan omalla kuluttajakäytökselläni edistää markkinataloutta ja Suomen etua. Kuten sanoin eettisiä yms. asioita ei voi jättää yksittäisten kuluttajien päätettäväksi, koska juuri sillin löytyy sellaisia putineja kuin sinä, joka kykenet tuosta vaan kertomaan, että kotimainen on kaikissa suhteissa parempaa kuin ulkomainen. Tämähän on nykyisin Putinin politiikan perusta ja se uppoaa toistaiseksi kuin kuuma veitsi voihin Venäjällä, josta on tulossa protektionismin mallimaa.

Lue lisää

Vai Putiniksi nyt aletaan nimitellä. Nimittele samantien Hitleriksi niin tulee natsikorttikin käytettyä. Argumentointiisi sekin sopii

Hinta-laatusuhde on tärkeää. Toki sillä metodilla niin brassi nauta kuin uusiseelsntilainen lammas on ostopäätöksen väärti. Mutta jos mukaan ottaa vielä tuon eläinten kohtelun, tai lihantuotannon ekologiset haitat (Brasilian sademetsien tuhoaminen laitumiksi ym) niin silloin alkaa jo ostopäätös usein kääntyä muualle.

Onhan esim Tanskan sikaloiden olosuhteet ja ympäristökuorma laajalti kuluttajien tiedossa, mutta siltä ummistetaan silmät kun kinkkua myydään 5 euron kilohintaan Joulun alla. Sama koskee Norjan lohta. Tiedämme kaikki kuinka paljon niihin pumpataan antibiootteja ja muuta lääkeainetta, ja kuinka suuren riskin kalankasvattamot muodostavat Jäämereen laskevien jokien luonnonkaloille.

Meilläkin varmaan kohta saadaan Putin lohta kun Norjan kalaa dumpataan EU:n markkinoille Venäjä pakotteiden seurauksena. Siinä sinulle oiva tilaisuus itsekin leikkiä Putinia. Mene ja osta: Ja niinhän sinä teetkin.

Missä natsikortti kirjoitti:

Vai Putiniksi nyt aletaan nimitellä. Nimittele samantien Hitleriksi niin tulee natsikorttikin käytettyä. Argumentointiisi sekin sopii

Hinta-laatusuhde on tärkeää. Toki sillä metodilla niin brassi nauta kuin uusiseelsntilainen lammas on ostopäätöksen väärti. Mutta jos mukaan ottaa vielä tuon eläinten kohtelun, tai lihantuotannon ekologiset haitat (Brasilian sademetsien tuhoaminen laitumiksi ym) niin silloin alkaa jo ostopäätös usein kääntyä muualle.

Onhan esim Tanskan sikaloiden olosuhteet ja ympäristökuorma laajalti kuluttajien tiedossa, mutta siltä ummistetaan silmät kun kinkkua myydään 5 euron kilohintaan Joulun alla. Sama koskee Norjan lohta. Tiedämme kaikki kuinka paljon niihin pumpataan antibiootteja ja muuta lääkeainetta, ja kuinka suuren riskin kalankasvattamot muodostavat Jäämereen laskevien jokien luonnonkaloille.

Meilläkin varmaan kohta saadaan Putin lohta kun Norjan kalaa dumpataan EU:n markkinoille Venäjä pakotteiden seurauksena. Siinä sinulle oiva tilaisuus itsekin leikkiä Putinia. Mene ja osta: Ja niinhän sinä teetkin.

Lue lisää

Tapasi demonisoida ulkomaista ja ylistää kotimaista on täysin rinnasteinen ja nyt niin ajankohtainen Putinin politiikkaan. Siellähän käydään parhaillaan taistoa hollantilaisia sipuleita ja suomalaisiakin elintarvikkeita kohtaan. Ne saadaan propagandalla näyttämään epäeettisesti tuotetuilta, luonnonarvoja tuhoavilta jne. Uskoo ken tahtoo.

Kuten sanoin kuluttajien ylivoimainen enemmistö ei voi mitenkään varmistaa, missä olosuhteissa joku härkä on kasvanut Brasiliassa ja kuinka paljon sademetsää sen ympäriltä on tuhottu tai kuinka paljon antibiootteja norjalaiseen loheen on pumapattu. Nämä ovat valtiollisia asioita. Siinä kohdin voidaan herättää kotimaassa keskustelua ja vaikuttaa siihen, että EU tai Suomi asettavat perustellusti jotkin tuotteet tuontikieltoon. Toki yksittäinen valistunut kuluttajaikin voi sen tehdä, jos hänellä on asiasta luotettavaa tietoa.

Kotimaisessa elintarviketuotannossa esiintyy myös erilaisia ongelmia. Yksi hyvin tunnettu sellainen on vesistöjen rehevöityminen, mikä puolestaan vaikuttaa kalastuselinkeinon ja virkityselinkeinojen harjoittamiseen negatiivisesti. Suomessakin oli aikemmin kirjolohituotantoa, jossa käytettiiin antibiootteja. Kirjolohituotannon vähentyminen ei käsittääkseni ole johtunut siitä, vaan enemmänkin parempilaatuisen Norjan lohen tulemisesta markkinoille.

Jos ajattelemme esim. kalan hankkimista ruokapöytään, niin mihin ne katseet silloin kääntyvät. Tarkoitatko Harri Holkeria mukaillen, että lohi pitäisi korvata Itämeren silakalla vai maatalouden ja ryöstökalastuksen vuoksi koko ajan vähentyvää kalakantaa edelleen vähentämällä. Vai pitäisikö terveysvaikutuksiltaan hyvästä kalasta ravinnonlähteenä luopua kokonaan. Esim. Kalatalouden keskusliitossa on nähty, että WWF:n suositukset suosivat ulkomaisen kalan syömistä. Asiasta on jo tämän perusteella hyvin ristiritaista tietoa, kun kotimaisuutta puoltava järjestö arvostelee rajusti luonnonsuojeluväkeä.