Lapseni on viidennellä luokalla,syntynyt terveenä ja ollut aina perusterve. Ei kehityshäiriöitä,oppimisvaikeuksia tai muitakaan psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia(migreenistä kärsii ajoittain kuten minäkin mutta ei muuta).
Muistaakseni eskari-iässä/ekalla luokalla kertoi joskus ohimennen että hänellä on hassu olo joskus. Kysyin että mitä tarkoittaa hassulla ololla,niin kuulemma kaikki on niin kuin hidastetusta elokuvasta. En ihan oikein ymmärtänyt mitä tarkoitti eikä hän siitä näyttänyt sen kummemmin "kärsivän".
Tätä on nyt tapahtunut silloin tällöin viime vuosien ajan ja lapseni tulee hyvin ärtyneeksi tällaisesta hetkellisestä epämääräisestä tuntemuksesta,tai miksi sitä nyt sanoisi. Pariin kertaan olen lääkäriltä kysynyt mitä tuo voisi olla ja liittyykö johonkin sairauteen kyseisiä tunnetiloja.
Lääkäri sivuutti kyselyni ohankohautuksella ja tuumasi vain jotain lapsen mielikuvituksesta.
Lapseni sanoo ettei osaa sitä oikein hyvin kuvailla miltä hänestä silloin tuntuu kun tuo "kohtaus" on,mutta kertoi että kaikki liike mitä hän näkee ympärillään(ihmisten kävely tai mikä tahansa) on kuin hidastettua mutta puhe ja muut äänet tuntuu kovilta ja todella nopealta. Tuo kohtaus kestää korkeintaan muutaman minuutin(parista minuutista kymmeneen minuuttiin).Näitä on nyt kouluiässä ollut muutaman kerran vuodessa(5-10kpl). Muuten on siis terve ja iloinen poika,koulukin menee todella hyvin jne.
Onko kenelläkään muulla kokemusta tällaisesta?
Muistaakseni eskari-iässä/ekalla luokalla kertoi joskus ohimennen että hänellä on hassu olo joskus. Kysyin että mitä tarkoittaa hassulla ololla,niin kuulemma kaikki on niin kuin hidastetusta elokuvasta. En ihan oikein ymmärtänyt mitä tarkoitti eikä hän siitä näyttänyt sen kummemmin "kärsivän".
Tätä on nyt tapahtunut silloin tällöin viime vuosien ajan ja lapseni tulee hyvin ärtyneeksi tällaisesta hetkellisestä epämääräisestä tuntemuksesta,tai miksi sitä nyt sanoisi. Pariin kertaan olen lääkäriltä kysynyt mitä tuo voisi olla ja liittyykö johonkin sairauteen kyseisiä tunnetiloja.
Lääkäri sivuutti kyselyni ohankohautuksella ja tuumasi vain jotain lapsen mielikuvituksesta.
Lapseni sanoo ettei osaa sitä oikein hyvin kuvailla miltä hänestä silloin tuntuu kun tuo "kohtaus" on,mutta kertoi että kaikki liike mitä hän näkee ympärillään(ihmisten kävely tai mikä tahansa) on kuin hidastettua mutta puhe ja muut äänet tuntuu kovilta ja todella nopealta. Tuo kohtaus kestää korkeintaan muutaman minuutin(parista minuutista kymmeneen minuuttiin).Näitä on nyt kouluiässä ollut muutaman kerran vuodessa(5-10kpl). Muuten on siis terve ja iloinen poika,koulukin menee todella hyvin jne.
Onko kenelläkään muulla kokemusta tällaisesta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Epilepsia? Neurologille varaisin itse ajan.
Sama mullekin tulee mieleen, epilepsia, poissaolokohtauksia ? Neurologia tapaamaan. Lapsen mielikuvitus on ehdottoman väärä vastaus lääkäriltä.
Itselläni on lapsuudesta ja nuoruudesta samanlaisia kokemuksia, mutta olen ollut kohtausten aikana useimmiten kipeänä ja korkeassa kuumeessa tai ainakin tulossa kipeäksi.
Nuorena aikuisena sairastin jotakin hengitystieinfektiota (en muista tarkalleen mitä) enkä muistanut syödä muuta kuin antibiootteja. Tuolloin muistan viimeeksi saaneeni kuvaamasi kaltaisen kohtauksen. Tosiaan itse pidin niitä "kuumehoureina", mutta poikasi kuvailee täsmälleen juuri sitä olotilaa jonka itse tunsin.
VARMAA ASPERGER :DDDDDD
Tyttärelläni (nyt 21 v) oli ala-asteella jotain vastaavaa, hän ei kuulemma aina ollut "maassa kiinni". Asiaa silloin tutkittiin ja esim. epilepsiaa etsittiin. Mitään ei löytynyt ja "kohtauksia" tuli harvakseltaan. Tyttö oli jo yläasteella kun ala-asteen koulusta löytyi kosteusvaurio ja hometta, mikä johti koulun purkamiseen. Ammattikoulussa tyttö sairastui rajusti homeista ja joutui keskeyttämään koulun, on nyt työttömänä eikä pysty käymään juuri missään kun sairastuu jo pienistäkin homepitoisuuksista.
Lisäksi hän sai kilpirauhasen vajaatoiminnan. Epäilemme, että nuo lapsuuden kohtaukset olivat ensimmäinen merkki homealtistuksesta.
Kiitos vastauksista,täytyy pyytää lääkäriltä lähete lasten neurologille.
Lapsi ei ole ollut kuumeessa tai muutenkaan sairaana saadessaan noita "kohtauksia". Migreenikohtaustakaan ei ole ollut tuolloin.
Miten epilepsiaa tutkitaan/todetaan?
poissaolokohtauksen voi tuottaa esim. kehottamalla lasta puhaltamaan kynttilöitä eli sormia. Kun hän alkaa hyperventiloida kohtaus laukeaa. Epilepsian muotoja on paljon ja tutkimuksissa se kyllä yleensä selviää.
Omalla lapsellani dg varhaislapsuuden poissaoloepilepsia. Sai lyhyitä kohtauksia 3-vuotiaana johon lääke tehosi heti. Kohtauksen aikana kedkeytti leikin ja tuijotti kattoon. Kertoi joskus myös näkevänsä seinällä värejä ja oli keväälä jolloin kattoon tuijottelu alkoi hyvin mielellään pitkillä päiväunilla, nukkui jopa 15 h vrk. Kaikki luulivat että vain pohtii jotain, ite osasin epäillä koska työn puolesta tunnen epileptikoita. Onneksi tämä muoto paranee aikuisikään mennessä eikä
lääkitystäkään jatketa paria vuotta kauempaa.
Tutkimuksiin päästiin heti kun soitin päivystykseen vaikka vielä silloin tuntui epätodennäköiseltä että olis epilepsiaa. Lääkäri kuvasi sairautta aivojen kasvukivuiksi.
Ilman muuta pitää poikasi tutkia! Jos lieväoireista epilepsiaa ei hoideta, se kehittää ajan mittaan vakavampia muotoja. Näin meille sanottiin.
Tutkimuksiin kuuluu aivokuvantamisen lisäksi kohtauksen esiin stimulointi ja motorisia ym tutkimksia ja tosi tarkasti tutkitaankin.
No hyperventilointi ei epilepsiakohtausta suinkaan useimmiten laukaise, ei sitä sillä voi testailla. (hyperventilointi sen sijaan saa aikaiseksi useilla _paniikkikohtauksia_)
"Miten epilepsiaa tutkitaan/todetaan? " Mm. EEG-tutkimusella, siis mm. Tosin EEG ei aina tuo sitä esille.
Kaikkein nopeimmin pääset lapsen kanssa neurologille kun varaat ajan yksityiseltä neurologilta, sinne ei mitään lähetteitä tarvita.
Provosoitaessa epilepsiakohtauksia todellakin käytetään apuna hyperventilaatiota. En vaan itse lähtisi kotioloissa kokeilemaan, mutta tosiaan, kyllä se on ihan neurologian osastoilla käytettävä keino.