Okei mun on pakko myöntää että olen menettänyt TÄYSIN elämäni hallinnan. Herään joskus 3-4 aikaan päivällä ja nukahdan joskus 5-7 aikaan aamulla. Herättyäni olen niin väsynyt etten jaksa tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla. En ole viimeisten 6 kuukauden aikana saanut mitään aikaiseksi samalla kun aika valuu käsistä ja olen täysin voimaton korjaamaan unitrymiäni. Olen siis yrittänyt valvoa vuorokauden mutta ahdistus oireet käyvät niin pahoiksi etten pysty valvomaan kuin 6 asti illalla ja nukahdan vaikka istuma asentoon ja nukun 4 tuntia enkä pysty nukkumaan enempää vaikka yrittäisin. Yksi ongelma unirytmin kääntämisessä on myös korkea mahdollisuus saada migreeni tai monta päivää kestävä ahdistus kohtaus. Olen laittanut kellon soimaan lukemattomia kertoja klo 12-14 mutta en vaan pääse ylös enkä edes muista laittaneeni kelloa kiinni.
Yleiskuntoni on niin rappiolla kuin ihmisellä se vain voi olla. Pelkkä 40minuutin piha homma esim. haravoiminen saa minulle pienen hien pintaan. Vasen käteni puutuu helposti jos makaan 20 minuuttia vasemmalla kyljelläni ja lihas voimani on ihan olematon. Myös painoni on suht korkea (pituus 180cm paino 97kg). Pelkkä kävely lähikauppaan ja takaisin tuntuu raskaalta. Ihan sama kuinka pientä liikuntaa minun tarvii tehdä en meinää jaksaa koska minulta menee mehut jo tiskikoneen tyhjentämisen jälkeen.
Koko tämä roska vaikuttaa myös psyykkeeseeni TODELLA pahalla tavalla. Jopa laskujen maksut lykkääntyy melkein aina siihen asti että saan muistutuksia jatkuvasti, muistini ei kanna 2 tuntia pidemmälle enkä pysty oikein ajattelemaankaan kunnolla. Mulla ei ole kavereita tai ketään kenen takia mun pitäisi lähteä talosta ulos ja työ kykyä mulla ei ole koska en selviä edes arjesta vaikkei mitään tarvisi tehdäkään. En ole enää psyk polin asiakaskaan koska katkaisin suhteeni sinne. En kokenut puheterapiaa hyvänä hoitona ja olin muutenkin käynyt siellä 7 vuotta ilman että pääsin eteenpäin ja mietin että parempi tehdä tilaa sellaisille jotka mahdollisesti voisivat hyötyä siitä.
Päiväni yleensä menevät seuraavasti:
Herään 3-4 iltapäivällä ja makaan sohvalla 6 asti ja syön ja juon jotakin. Sitten alkaa massiivinen levottomuus ja pelot. Kituuttelen tuskaisessa olossa puoleen yöhön asti jolloin tämä karsea olotila väistyy ja tilalle tulee tyhjyys. Sitten taas sinnittelen tyhjyydessä 3 yöllä jolloin menen suihkuun ja sitten petiin. 4-5 aikaan yritän saada unen päästä kiinni mutta se on vaikeaa koska mietin miksen saa mitään aikaiseksi ja sitten alkaa paniikki mainen pelkotila kun mietin tulevaisuutta. Unen laatu tämän takia on todella huono ja olen aina herätessäni väsyneempi kuin nukkumaan mennessäni. Sitten sykli alkaa alusta.
Kertokaa joku miten saan otteen elämästä? Ne jotka haluavat haukkua voiva suksia vittuun. Tämä elämän tilanne ei ole täysin omaa syytäni ja en nyt jaksa kirjoittaa sitä tänne koska tekstiä olisi aivan liikaa.
Mun tapauksessa mikään "aloita liikunta" ei tapahdu helposti kuten tekstistä näkyy joten kaikki neuvot (mistä olen kyllä kiitollinen) pitää suhteuttaa tilanteeseeni.
Yleiskuntoni on niin rappiolla kuin ihmisellä se vain voi olla. Pelkkä 40minuutin piha homma esim. haravoiminen saa minulle pienen hien pintaan. Vasen käteni puutuu helposti jos makaan 20 minuuttia vasemmalla kyljelläni ja lihas voimani on ihan olematon. Myös painoni on suht korkea (pituus 180cm paino 97kg). Pelkkä kävely lähikauppaan ja takaisin tuntuu raskaalta. Ihan sama kuinka pientä liikuntaa minun tarvii tehdä en meinää jaksaa koska minulta menee mehut jo tiskikoneen tyhjentämisen jälkeen.
Koko tämä roska vaikuttaa myös psyykkeeseeni TODELLA pahalla tavalla. Jopa laskujen maksut lykkääntyy melkein aina siihen asti että saan muistutuksia jatkuvasti, muistini ei kanna 2 tuntia pidemmälle enkä pysty oikein ajattelemaankaan kunnolla. Mulla ei ole kavereita tai ketään kenen takia mun pitäisi lähteä talosta ulos ja työ kykyä mulla ei ole koska en selviä edes arjesta vaikkei mitään tarvisi tehdäkään. En ole enää psyk polin asiakaskaan koska katkaisin suhteeni sinne. En kokenut puheterapiaa hyvänä hoitona ja olin muutenkin käynyt siellä 7 vuotta ilman että pääsin eteenpäin ja mietin että parempi tehdä tilaa sellaisille jotka mahdollisesti voisivat hyötyä siitä.
Päiväni yleensä menevät seuraavasti:
Herään 3-4 iltapäivällä ja makaan sohvalla 6 asti ja syön ja juon jotakin. Sitten alkaa massiivinen levottomuus ja pelot. Kituuttelen tuskaisessa olossa puoleen yöhön asti jolloin tämä karsea olotila väistyy ja tilalle tulee tyhjyys. Sitten taas sinnittelen tyhjyydessä 3 yöllä jolloin menen suihkuun ja sitten petiin. 4-5 aikaan yritän saada unen päästä kiinni mutta se on vaikeaa koska mietin miksen saa mitään aikaiseksi ja sitten alkaa paniikki mainen pelkotila kun mietin tulevaisuutta. Unen laatu tämän takia on todella huono ja olen aina herätessäni väsyneempi kuin nukkumaan mennessäni. Sitten sykli alkaa alusta.
Kertokaa joku miten saan otteen elämästä? Ne jotka haluavat haukkua voiva suksia vittuun. Tämä elämän tilanne ei ole täysin omaa syytäni ja en nyt jaksa kirjoittaa sitä tänne koska tekstiä olisi aivan liikaa.
Mun tapauksessa mikään "aloita liikunta" ei tapahdu helposti kuten tekstistä näkyy joten kaikki neuvot (mistä olen kyllä kiitollinen) pitää suhteuttaa tilanteeseeni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä että saat edes nukutuksi. Kannattaa myös alkaa selvitellä mistä ongelmat johtuvat. Kerro siitä jatkossa.
Voi hyvä mies (käsitän, jotta mies). Ei, en käske lenkkipolulle, enkä moralisoi muutenkaan. Tulisi vain käskyä käskyn päälle, johan itsekin elät ihan syyllisyyden tuskassa kaikesta, mitä ET tee. Ymmärrän, että elämäsi muutos alkaa päästäsi, eli henkisestä kunnostasi, itsekin sen tiedät. Itsekään ahdistuneena en pysty lenkille tms. Keho lamaantuu. Sellaisessa kierteessä sinä nyt olet. Toinen kierre on tämä vrk-rytmi.
Minusta olet jo ihan vähän toipumassa, koska sait tähän kirjoitettua noin tosi selkästi ja tiedostavasti. Sepä onkin alkuna jollekin hyvälle! Sanomatta selvää, että tarvitset apua. Ihan tarviit neuvoa nyt ensiksi vaikka vrk-rytmin muuttamiseen normaaliksi, kunnon tukea ja ns. valvontaa tarviisit. Ala nyt kysellä! Jollei hollilla oleva psyk. pkl ole sinun paikka, niin etsihän muuta, esim. sos.työnteijä, diakoniatyöntekijä, vapaaehtoinen yksinäisten ystävä tai mielenterveyskuntoutujien tukija. Vain joku, jonka kanssa sovitte sinulle tavoitteita pieni asia kerrallaan.
Ymmärrän hyvin itsenikin kautta miten tulevaisuus, eteenpäin ajattelu voi paniikinomaisesti pelottaa, lisää ahdistusta. Pala palalta, päivä kerrallaan alat ratkoa elämäsi käytäntöjä, sitä kautta mielikin paranee usein, onnistumisten kautta. - Aloituksesi on lupaava alku, että sinussa alkaa nyt liikahtaa jotakin parempaan ja eteenpäin vievää. Vaatii sinuulta nyt aluksi jotakin toimintakykyä, kuten ekana jonkinmoisen tuen löytäminen, edes vähän...
Kiitos vastauksesta. Ensimmäinen kerta kun koin helpotusta viikkoon kun luin sen.
No se hyvä tietää. Kyllä todella eläydyin "tapaukseesi". Ihan kun olisin saanut kuvan sinusta toimimassa kertomallasi tavalla, ja tuskaisena. Sekin on pirullista, kun alkaa ennalta jännittää jotakin tiettyä pahaa oloa, josta on kokemusta, että juu silloin ja silloin se sit taas tulee. Tiedät, ihminen jotenkin 'suggeroi' itseään myös ikävään kierteeseen.
Tosin, ei tässä tarvi sinulle kierteistä kertoille, tunnet varsin hyvin tilanteet nahoissasi.
Mutta, sinulla ON toivoa, varmasti. Äly ja kirkkaat ajatukset ovat jo iso apu. Monia toteutuksia vielä puuttuu... alku on hyvä. *Terkuin yks täti.
Tuli mieleen masennuksen lisäksi, että sulla voi olla uniapnea: http://www.uniapnea.fi/uafi/symton.html
Suosittelen, että menisit tk-lekurille ja kertoisit noista sun oireista niin se voi pistää lähetteen sulle tutkimuksiin.
Ei kannata lykätä muutakaan hoitoa vaan hakeudu ihmeessä uudestaan TK:hon ja sieltä lähete psyk. polille. Olet aika raunioina.
Jos ei oo paukkuja mennä yksin niin pyydä jotain luotettavaa ihmistä sun mukaan ja hän selvittää asiat.
Tee palvelus itselles ja ota ensimmäinen askel ja hakeudu hoitoon.
PS. Mulla on tuo uniapnea ja eräs mt-sairaus ja elämäni mullistui paremmaksi, kun selvis väsymys ja aloitettiin uniapnea hoito. Eli happea öisin.
juu ei kannata väsynä kuntoilla.jos haluat kokeilla luontaistuotteita niin unilintutipat ovat suosittuja.maksavat about 15€ ja pullo riittoisa.pahan makuisia,varoitan!sun kyllä pitäisi pakottaa itsesi punkkaan viimestään puolilta öin vaikka väkisin ja laittaa kello aamulla soimaan..on yksilöllistä se kuinka nopeasti rytmi palautuu.vaatii sulta paljon sitkeyttä ja sisua kokeilu.sulla kun normirytmi sekaisin niin olet ollut kauan yliväsynyt ja nyt sun unentarve voi olla suurempi kuin normaalisti.jos ei parissa viikossa palaudu rytmi niin käyppä lääkärillä.sinuna ottaisin tilapäisesti jonkun lievän nukahtamislääkkeen.pakkohan sun on saada unet takaisin!ei väsyneenä mikään onnistu kun ei pää saa kunnon lepoatottakai nuppi alkaa syöttää kaikenlaisia mörköjä mieleen.yritäppä tätä konstia,voi vaikka toimia sullakin.mulla kokemusta unitouhuista ihan henk.koht elämässä.nyt kylläkin valvon kipeän koirani takia :(.
Aivan kuin minun elämästä. Unirytmi taas aivan sekaisin ja itsekin herään vasta joskus iltapäivällä kun uni ei tule millään sen takia kun murehdin ja stressaan tulevia asioita. On ollut liian paljon ongelmia elämässä jo useamman vuoden ajan ja olen aivan voimaton tämän tilanteen takia.
Heti lääkäriin hakemaan apua kokonaisvaltaiseen terveysremonttiin.
Käy nyt labrassa
Pyydä lääkäriltä labrat:
-TSH
-T3V
-T4V
Jos se vaikka muuttuis hyvin vaan kuvailit vuoden takaista minua,
olisin kävellyt raiteille makaamaan mutta en jaksanut kun sinen
oli 200 metrin matka. Mikään ei vie mehuja kuten kilpparin vajaatoiminta =D
Aivan kuin minun elämääni, sillä erolla, että tiedän mikä sen minulla aiheuttaa. Häpeän itseäni miltä näytän ja se johtuu harvinaisesta sairaudesta. Olen terapiassa ja kaikki veri tutkimukset on tehty. Olen syönyt lukuisia masennus-lääkkeitä. Mutta se ei auta koska se ei vie sairauttani pois. Joka kerta kun katson peiliin, niin siinä se hirvitys taas on. Saan kuulla sairaudestani jatkuvasta ja se estää minua saamasta läheisiä ihmissuhteita. Hoitoa sairauteeni ei ole pitäisi kuulemma vain oppia elämään sen kanssa. Ei onnistu näinä kymmeninä vuosina olen vain alkanut vihaamaan itseäni enemmän ja enemmän.
Olen aika samanlaisessa tilanteessa. Ei ole oikein ketään läheisiä kavereitakaan tässä lähellä ja jos olisikin, aina kun näen jotakuta, en oikein tiedä, mitä edes puhuisin. Hävettää tämä tilanteeni ja makoilu, mutten vaan jaksa. Aiemmin lääkitys aiheutti tätä väsymystä, mutta nyt se tuntuu olevan vaikken enää lääkkeitä käytä.
Minulla on hyvä, unelmieni asunto okt:ssa, mutten oikein jaksaisi edes polttopuita täällä. Vuokra ei ole iso, mutta näin vaatimattomaan asuntoon ei tahdo saada asumistukea. Masennus vaikeutaa entisestään talouden hallintaa. Olen harkinnut yhteisöasumista. Olisi ehkä useammin juttukaveria.
TÄMÄ EI OLE INHOITTAVAA KIRJOITUSTA SINULLE. En tiedä minkä ikäinen olet, mutta itse olen 53 ja tehnyt hullunlailla töitä mukulasta (tallissa jo 8v) saakka kunnes menetin kaikki petoksen ja kavalluksen takia. Tein ennen aamu 6 lähtien kissat, koirat, hevoset ja sitten firmaan ja kotiin illalla hoidin taas em. eläimet rakentamiset ja muiden auttamiset eli n 6 h unta 40 vuotta. Kesäsin kisavkonloput uni 2-4 h riitti kun motivaatiota. Nyt ei kotia, ja menetin kaikki eläimeni omaisuuteni kavalluksen johdosta en ole nukkunut 5 vuoteen koska kukaan ei tarvitse minua, ei ole sosiaalista kanssakäymistä eli en ole yhteiskunnassa tarpeellinen ja ennen olin todella ns varakas ja sain kuulla jälkeenpäin kadehdittu ja nyt kaikki nauttiin kun kartanonomistaja asuu asuntovaunussa.
Ota kissa päätä aamuruokintaaika ja ilta. Tai ota koira harrasta agilityä tai muita aktiivisiä tokoa, hakua. MUISTA ELÄINTÄ EI HANKITA HETKEN MIELIJOHTEESTA, ELINIKÄINENVASTUU !!! Anteeksi em lause mutta eläimet antaa enemmäm kuin me ihmiset, mutta me ihmiset usein pidämme huonosti eläimiä jotka meitä pyytteettömästi rakastavat meidä virheistä huolimatta. Nukkumattomuus ja tekemisenpuute on pahinta koska omat ajatukset ovat 24/7 läsnä. Mikäli olet rahaton, kuten minä yritä päästä vaikka SPR festarivartijaksi ja jne. Jos sinulla pikkasen rahaa mene vaikka entisöintikursseille, jokainen hetki kun teet jotain muuta vaikka kaivat ojaa jonkun tai jonkun muun ryhmän kanssa vie ajatukset pois omasta helvetistä.