Mihin perustuu lääkäreiden oikeus väitellä jo perusopintojen aikana.
Olen kuullut että porukkaa on päässyt tutkimusryhmiin heti ensimmäisen vuoden syksynä, toki varmaan itse väikkäriä ei ole tuolloin aloitettu.
Eikö voisi olettaa että väikkäreiden taso olisi korkeampi jos aloittamiseen vaadittaisiin LL-tutkinto aivan kuten muuallakin vaaditaan maisterin tutkinto.
Olen kuullut että porukkaa on päässyt tutkimusryhmiin heti ensimmäisen vuoden syksynä, toki varmaan itse väikkäriä ei ole tuolloin aloitettu.
Eikö voisi olettaa että väikkäreiden taso olisi korkeampi jos aloittamiseen vaadittaisiin LL-tutkinto aivan kuten muuallakin vaaditaan maisterin tutkinto.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Voivoi. Yleensä väikkäri valmistuu vasta kandivaiheessa. Toisekseen muillakin aloilla silloin tällöin väitellään jo perustutkintovaiheessa, se on kuitenkin huomattavasti harvinaisempaa. Yleensä ll-koulutettavien väikkärit rakentuvat artikkelien pohjalle ja ne artikkelit ovat käyneet saman peer-review seulan kuin kaikilla muillakin. Väikkäri myös keskittyy johonkin suppeaan aihealueeseen, joka on mahdollista omaksua riittävän hyvin vajavaisellakin kurssipohjalla itsenäisesti opiskellen ja käytännössä aihetta tutkien. Sitä miksi muut eivät saa väitellä jo perustutkintoa opiskellessa voisit kysyä vaikka matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, täällä siihen tuskin osataan vastata. Perustutkinto ei ole mikään tae minkään spesifin tutkimusaiheen hallinnasta, se antaa lähinnä työkaluja aiheeseen tutustumiseen. Toisekseen ll-tutkinto on maisterin tutkintoa ylempi tutkinto, opiskeluaika on 6 vuotta, maisterilla 5-5,5.
"Voivoi. Yleensä väikkäri valmistuu vasta kandivaiheessa. Toisekseen muillakin aloilla silloin tällöin väitellään jo perustutkintovaiheessa, se on kuitenkin huomattavasti harvinaisempaa."
Muilla aloilla ei voi väitellä perustutkinnon aikana, koska väitöskirjan ja lisurin tutkinnon saaminen edellyttää tätä ylempää korkeakoulututkintoa joka on suoritettu. Lääkis ja kumpp. ovat siis poikkeuksia.
"Toisekseen ll-tutkinto on maisterin tutkintoa ylempi tutkinto, opiskeluaika on 6 vuotta, maisterilla 5-5,5. "
Lääkiksen lisurit luetaan saman tason tutkinnoksi kuin maisteritkin, eli ylemmäksi korkeakolututkinnoksi.
Muilla aloilla voi väitellä pelkän kandin pohjalta. Tunnen useampiakin tälläisiä ihmisiä, jotka aloittivat väikkärin jo kanditasolla muita aloja opiskellessaan. Suomen nuorin väittelijä oli joskus 20-vuotias filosofian perustutkinto-opiskelija.
Kai väikkärin teon voi "aloittaa" jo vaikka ennen yliopistoon menoa perehtymällä itseään kiinnostavaan aihepiiriin. Tiedepuolella vaaditaan kuitenkin maisterin tutkinto ennen kuin varsinaisen väitöskirjan voi laatia ja väitellä.
Lääkärikouluissa on aivan omat "tieteellisyyden" määritelmänsä ja käytänmtönsä, joista ei kannata ryhtyä täällä väittelemään.
voivoi
Et tosiaan tiedä mistä puhut. QED
"Muilla aloilla voi väitellä pelkän kandin pohjalta. Tunnen useampiakin tälläisiä ihmisiä, jotka aloittivat väikkärin jo kanditasolla muita aloja opiskellessaan."
Siis väikkärin kirjoittamisen voi aloittaa vaikka ennen opintoja, jos vain osaamista riittää, mutta et pysty väittelemään etkä suorittamaan näitä jatkotutkinnon opintoja, kuin vasta sen jälkeen kun olet maisteri tai vastaavaa, ja hakenut jatko-opiskelijaksi.
Tai sanotaan näin, että kerro millä alalla nämä pelkän kandin pohjalta väitelleet ovat?
Siis ovatko varmasti muita kuin lääkiksen, hammaslääksen tai eläinlääkiksen sakkia, tai niitä joilla on jo pohjalla jonkin toisen alan ylempi tutkinto?
"Suomen nuorin väittelijä oli joskus 20-vuotias filosofian perustutkinto-opiskelija."
Suomen nuorin tohtori on Tuomas J. Lukka, joka väitteli -95 20-vuotiaana, ja valmistui -94 hieman aikaisemmin FM:ksi.
Väitöskirjan voi tehdä kuka tahansa. sIIHEN EI TARVITA mitään koulutusta.
Mutta ottakaa huomioon, ettei tohtorin tutkinto muualla ole pelkkä väitöskirja, vaan siihen pitää suorittaa melkoinen määrä (20-50 op) jatko-opintoja maisterin tutkinnon LISÄKSI.
Teoriaopinnot vaaditaan lääketieteellisiinkin tohtorintutkintoihin
Tietysti väitöskirjan voi tehdä aivan kuka tahansa. Toinen asia on saada joku yliopisto hyväksymään se ja antamaan tohtorin tutkinnon todistuksen. Joskus se on yllättävän tiukkaa jopa yliopistossa jatko-opintoja suorittaneellekin.
Kysymys ei ole teoriaopinnoista, sillä kyllähän niitä tehdään graduakin varten, vaan erillisistä jatko-opinnoista joiden suorittamista varten pitää olla oikeus suorittaa jatko-opintoja, että ne voidaan rekisteröidä ja yleensä voi osallistua tutkijaseminaareihin.
Ja tätä oikeutta ei saa ennen kuin on valmistunut ylempään kk-tutkintoon. Väittelylupaa taas ei tipu, ennen kuin jatko-opinnot ovat suoritetut.
No katsos tiedekunta myöntää oikeuden jatko-opintoihin henkilölle, jonka katsotaan omaaavan riittävät tiedot ja taidot siihen. Tiedekunta voi päättää aivan vapaasti kuka on jatko-opintokelpoinen.
"No katsos tiedekunta myöntää oikeuden jatko-opintoihin henkilölle, jonka katsotaan omaaavan riittävät tiedot ja taidot siihen. Tiedekunta voi päättää aivan vapaasti kuka on jatko-opintokelpoinen."
Varmaan voisi, mutta en ole kuullut näin tehtävän, ja lisäksi siinä tulisi melkoinen yhdenvertaisuusongelma, kun nämä jatko-opintopaikat ovat varsin kilpailtuja ja yhtenä valintakriteerinä on juuri gradun ja syventävien opintojen arvosanat.
Eli jos joku hyväksyttäisiin jonkin kandin perusteella jatko-opiskelijaksi, niin silloin varmaan syntyisi valitustulva niiden taholta, joilla on enemmän ansioita opintojen taholta, ja joita ei ole valittu.
Lääkispuolella ei oikein ymmärretä, että muissa tutkinnoissa on selkeä pääaine johon erikoistutaan varsin syvälle toisin kuin lääkiksessä.
Tietenkin voit yrittää kumota sanomaani, ja esitellä linkillä sellaisen tiedekunnan lääkiksien ulkopuolelta joka todistetusti on noin menetellyt ja antanut jatko-opinto -oikeuden kandin tutkinnon perusteella.
Lääketieteen ja luonnontieteiden väitöskirja koostuu yleensä 4 vertaisarvioidusta artikkelista, jotka julkaistu kansainvälisissä alan lehdissä. Jos saa semmossia julkaistua, pystyy myös väitöskirjan tekemään siinä samalla ohimennen. Lisäksi lääketieteellisessä löytyy poikkeuksellisen paljon halukkaita ohjaajia väitöskirjoille. Kandit tekevät paljon työtä tutkimusryhmälle ja kaikki hyötyvät.